Verkko-opetuksen tuottamat akateemiset kompetenssit ja mitoitus. tuottamia akateemisia. kompetensseja ja mitoituksen
|
|
- Ilona Tuula Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tämä raportti on kooste syksyllä 2004 järjestetystä seminaarisarjasta, jossa tarkasteltiin verkko-opetuksen tuottamia akateemisia kompetensseja ja mitoituksen kysymyksiä. Tutkinnonuudistuksen yhteydessä tehtävä opintojen uudelleen mitoittaminen nostaa esiin tarpeen tarkastella tarkemmin myös verkkokurssien opiskelumuotoja, opiskeluun käytettävää aikaa ja verkko-opiskelun avulla saavutettavia kompetensseja. Asioita tarkastellaan kokeneiden yliopisto-opettajien, tukihenkilöiden ja opiskelijoiden kokemusten ja näkemysten pohjalta. Raportin tarkoituksena on antaa virikkeitä opettajille opetussuunnitteluun, opiskelijoiden ohjaukseen ja kurssien opetusjärjestelyjen kehittämiseen sekä verkko-opetuksen tukihenkilöille sisällöntuotannon tueksi. Myös opiskelijat voivat hyödyntää raportin tuloksia esimerkiksi oman ajankäyttönsä suunnitteluun. KIRSI LEVÄNEN, SARI TERVONEN JA TOMMI HAAPANIEMI Oppimiskeskus Kuopion yliopisto Kansi: Taina Rytkönen ISBN Verkko-opetuksen tuottamat akateemiset kompetenssit ja mitoitus
2 Yhteystiedot: Oppimiskeskus Kuopion yliopisto PL 1627 FIN KUOPIO Puh Fax KIRSI LEVÄNEN, SARI TERVONEN JA TOMMI HAAPANIEMI Verkko-opetuksen tuottamat akateemiset kompetenssit ja mitoitus Oppimiskeskus Kuopion yliopisto ISBN ISBN (PDF) Kopijyvä Kuopio 2005 Finland
3 Lukijalle Tämä raportti on kooste Kuopion yliopistossa pidetystä valtakunnallisesta verkko-opetuksen mitoitusseminaarista. Tavoitteena oli tarkastella Bolognan sopimuksen ja tutkinnonuudistuksen toteutumista ja erityiskysymyksiä erityisesti verkko-opetuksen ja -opiskelun näkökulmasta. Mitoitusseminaariin osallistui verkko-opetusta toteuttavia yliopistojen opettajia ja verkko-opetuksen tukihenkilöitä. Mitoitusseminaarin työpajojen teemat muodostuivat kahden, aikaisemmin pidetyn työpajatyöskentelyn pohjalta: Suomen virtuaaliyliopiston (SVY) kehittämispäivän työpajassa tarkasteltiin niitä verkko-opetuksen työmuotoja, jotka vaativat opiskelijalta aikaa. Lisäksi työpajassa koottiin näkemyksiä verkko-opiskelun avulla hankittavista kompetensseista. Kuopion yliopiston mitoitustyöpajassa kehitettiin edelleen aikaisempaa SVY:n työpajan antia. Yliopistojen tutkintojen uudistamisen yhteydessä on määritelty kompetensseja, joihin eri tutkinnot pyrkivät koulutuksella vastaamaan. Paitsi oppisisällöllisellä, myös opetusmenetelmien, esimerkiksi verkko-opetuksen, kehittämisellä pyritään vastaamaan muuttuvan yhteiskunnan, tutkimuksen ja työelämän vaatimuksiin. Tutkinnonuudistuksen yhteydessä kaikki opintojaksot mitoitetaan uudelleen siirryttäessä opintoviikoista opintopistejärjestelmään. Koska kyseessä on todellinen sisällöllinen uudistus, on uudelleen mitoittaminen toteutettu laajasti käyttäen opetussisältöjen ydinainesanalyysejä ja opiskelijan työmäärän arviointia ja seurantaa. Toinen lähtökohta seminaarille oli kokemus, että verkko-opiskelussa on työskentelymuotoja, joiden vaatimasta opiskelijan ajankäytöstä on vielä erittäin vähän kokemuksia ja tietoa. Yleinen kommentti verkkokursseilta on kokemuksemme mukaan ollut jotain sen suuntaista, että "Verkkokurssi oli työläämpi kuin perinteiset kurssit, mutta olen tyytyväinen, sillä sain ohjausta ja opin paljon". Eli ainakaan opiskelijoiden mielestä opintojen mitoitus ei tällöin ole toteutunut samoilla periaatteilla kuin perinteisemmän kontaktiopetuksen. Voitaisiinkin kysyä, onko verkkokurssien opiskelumuotojen tarkempi määrittely mahdollista ja voidaanko esittää joitakin käytäntöjä näiden mitoitusperusteiksi? Seminaarin alustajina toimivat professori Erno Lehtinen Turun yliopistosta ja tutkija Hanna Salovaara Oulun yliopistosta. Verkkoopiskelun hengessä kumpikin luennoitsija oli läsnä videoneuvottelun välityksellä. Walmiiksi Wiidessä Wuodessa (W5W) -hankkeen projektipäällikkö Katariina Alha kiersi työpajoissa antamassa tukeaan mitoitustyöskentelylle. Seminaari toteutettiin opetusministeriön tuella. Toivomme, että tämä raportti vastaa alustavasti näihin kysymyksiin ja tukee opettajia opetussuunnittelussa, opiskelijoiden ohjauksen toteuttamisessa ja kurssien opetusjärjestelyjen kehittämisessä. Jatkamme verkko-opiskelun mitoittamisperusteiden laatimista vuonna 2005 Kuopion yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Haluamme kiittää lämpimästi kaikkia seminaarin osallistujia, tämä raportti on kooste teidän työnne tuloksista. Kuopiossa tammikuussa 2005 Kirsi Levänen, Sari Tervonen ja Tommi Haapaniemi Yhtenä lähtökohtana seminaarille oli se, että voiko keskeisten tutkinnon oppisisältöjen opiskeluun valita tietoisesti sellaisia menetelmiä, jotka harjaannuttavat yleisiä akateemisia ja työelämävalmiuksia?
4 SISÄLTÖ 1 Miksi verkko-opiskelua tulisi mitoittaa? Miten verkko-opetuksella voidaan saavuttaa akateemisia kompetensseja? Verkko-opiskeluun käytettävä aika Ajankäytön ohjauksen sisällyttäminen verkko-opintoihin Pohdinta...18
5 7 8 1 Miksi verkko-opiskelua tulisi mitoittaa? Työelämän ja yhteiskunnan nopea muutos luo uudenlaisia haasteita akateemiselle asiantuntijuudelle. Opiskelun aikana on saavutettava sellaisia kompetensseja, jotka mahdollistavat opiskelijan joustavan siirtymisen työelämään. Parhaillaan käynnissä olevassa tutkintorakenneuudistustyössä on pohdittava, miten yleiset akateemiset asiantuntijataidot sijoittuvat kandidaatti- ja maisteriopintojen opetussuunnitelmiin. (Lehtinen 2004.) Tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä opintojen mitoitusasia on ajankohtainen (Lehtinen 2004). "Opintojen mitoittamisella tarkoitetaan oikean aikamäärän varaamista opiskelijalle asioiden oppimista varten. Kun mitoitus onnistuu, opiskelijan aika riittää ja oppimiselle on luotu hyvät edellytykset. Mitoitusvirhe on sallittua tehdä vain positiiviseen suuntaan, jolloin aikaa varataan hieman yli todellisen tarpeen." (Karjalainen, Alha & Jutila 2003.) Opintojen oikea mitoitus liittyy myös opiskelijoiden oikeusturvaan ja edunvalvontaan, sillä opiskelijan opintotuen saamisen edellytyksenä on tietty määrä opintoviikkoja. Mikäli samantasoisten tutkintojen kuormittavuus vaihtelee, opiskelijat ovat keskenään eriarvoisessa asemassa. (Mielikäinen 2004.) Verkko-opiskelun mitoittamisen peruskysymykset eivät poikkea muiden opiskelumuotojen mitoittamisesta. Verkko-opiskelulle tyypillistä on kuitenkin se, että verkko-opiskelu tekee oppimisprosessin näkyväksi. Verkko-opiskelussa on tunnistettavissa sille tyypillisiä opiskelumuotoja ja mitoittamisen erityisvaatimuksia kuten: - Käytettävän tietotekniikan ja työskentelymuodon opiskeluun tulee varata riittävästi aikaa. - Itsenäiseen tiedonhankintaan perustuva verkko-opiskelu sisältää hukkatyötä" enemmän kuin muut opiskelumuodot. - Verkkokeskustelut käydään usein kirjoittamalla, joka on melko hidas kommunikaation muoto. - Verkkotyöskentelyssä tarvittavat vuorovaikutustaidot kehittyvät harjoittelemalla ja vaativat varsinkin alussa runsaasti aikaa. Samoin ryhmäytyminen verkossa vie aikaa. - Informaatiolukutaidon kehittymistä tulee ohjata ja sen opiskeluun varata aikaa. - Kun opiskelu tapahtuu pääasiassa verkossa, lähitapaamisilla ja niiden oikealla ajoittamisella voi olla opiskeltavan asian kokonaisuuden hahmottamisen kannalta olennainen merkitys. (Työryhmäraportti ) 2 Miten verkko-opetuksella voidaan saavuttaa akateemisia kompetensseja? OECD:n DeSeCo (Definition and Selection of Competencies) - projekti määrittelee kompetenssin yleisemmäksi käsitteeksi kuin taidon. Kompetenssi on kykyä kohdata menestyksellisesti kulloisenkin tilanteen kompleksit vaatimukset. Kompetentilla käyttäytymisellä tarkoitetaan puolestaan tietojen, taitojen, sosiaalisten valmiuksien, asenteiden, emootioiden ja motivaation tarkoituksenmukaista käyttöön ottamista. (Lehtinen 2004.) Työpajoissa ja seminaarissa listattiin akateemisia kompetensseja. Lisäksi pyrittiin selvittämään niitä verkko-opetuksen muotoja, joilla kompetensseja voidaan saavuttaa. Taustan listaukselle muodostivat vararehtori Erno Lehtisen luento valtakunnallisessa verkko-opetuksen mitoitusseminaarissa sekä yliopisto-opettajien kokemukset ja näkemykset.
6 9 10 Tiedonhakutaidot Yliopistoissa erillisiä tieteenalakohtaisia tiedonhakukursseja järjestää pääasiassa kirjasto. Joissakin koulutusohjelmissa tiedonhakukursseja järjestetään pelkästään verkko-opetuksena. Tiedonhakutaitoja voidaan harjoittaa myös integroidusti muiden opintojaksojen sisällä sekä opinnäytetutkielman tekovaiheessa. Kokemukset substanssiin integroimisesta ovat olleet erittäin myönteisiä. Oppimistehtävien valinnalla ja ohjeistuksella edistetään tiedonhakuvalmiuksien kehittymistä. Autenttiset tehtävät ja aihealueeseen soveltuvien tietokantojen hyväksikäyttö tieteellisen tiedon hakemiseen kehittävät tiedonhakutaitoja. Tärkeää on, että opiskelija oppii merkitsemään käyttämänsä lähteet oikein ja osaa tarvittaessa liittää myös hakuprosessinsa liitteeksi tehtävään. Olennaista on myös se, että opiskelija osaa arvioida kriittisesti käyttämiensä lähteiden luotettavuutta. Verkkokurssin keskustelualueella opiskelijat voivat vaihtaa tiedonhakukokemuksiaan ja saada vertaistukea, kuten apua käyttämiensä lähteiden kriittiseen arviointiin sekä vinkkejä itsenäiseen tiedonhakuun. Abstrakti ajattelu- ja arviointitaidot Oppimistehtävien ja -menetelmien valinnalla on suuri merkitys abstraktin ajattelu- ja arviointitaitojen kehittymiselle. Oman ajattelun ulkoistaminen kirjoittamalla mahdollistaa itsearvioinnin, vertaisarvioinnin ja yhteisöllisen tiedonrakentelun. Abstraktia ajattelua ja arviointitaitoja kehittää myös portfolion tekeminen, oppimispäiväkirjan käyttö, verkkokeskustelut, toisten oppimistehtävien kommentointi ja prosessikirjoittaminen. Tehtävien arviointiperusteet on oltava opiskelijoilla tiedossa etukäteen ja ihanteellista olisi, että opiskelijat itse voisivat osallistua näiden laatimiseen. Oleellisen tiedon erottaminen Selkeällä ohjeistuksella ja tehtäväksiannoilla opettaja auttaa opiskelijaa oleellisen tiedon löytämisessä ja erottamisessa. Kun opintojakson ydinainesanalyysi on tehty, opettaja voi helpottaa opiskelijan työtä ohjaamalla opiskelijan keskeisen materiaalin lähteille, josta opiskelija hakee oppimistavoitteidensa mukaisen tiedon. Verkkokurssin rakenne ohjaa myös oleellisen tiedon löytämiseen. Verkkokurssille voi lisäksi liittää "nice to know" -osioita, mikäli opiskelija haluaa itselleen laajemman tietoperustan käsiteltävästä aiheesta. Lähijaksot voivat auttaa oleellisen tiedon löytämisessä. Tiedon käsittely- ja prosessointitaidot Kurssin rakenteella ja oppimistehtävien ja -menetelmien valinnalla on suuri merkitys tämänkin kompetenssin saavuttamisessa. Esimerkiksi ongelmalähtöisellä oppimisella, selittämis-kysely -tekniikalla ja oppimispäiväkirjan käytöllä edistetään tiedon käsittely- ja prosessointitaitojen kehittymistä. Opiskelija kehittyy näissä taidoissa myös tekemällä synteesejä, välisynteesejä, antamalla ja saamalla palautetta, perustelemalla omia näkemyksiään, tekemällä ryhmätöitä ja toimimalla erilaisissa rooleissa kuten puheenjohtajana ja opponoijana. Lisäksi tuutorin ja erilaisten asiantuntijoiden osallistuminen keskusteluun edistää osaltaan tiedon käsittely- ja prosessointitaitojen kehittymistä. Keskustelua voidaan käydä myös videoneuvotteluina ja järjestämällä lähitapaamisia. Oman oppimisprosessin tarkasteleminen jälkikäteen on myös tärkeää. Kokonaisuuksien hahmottaminen Kokonaisuuksien hahmottaminen helpottuu, mikäli opittavan asian taustat ja konteksti tuodaan selkeästi esiin. Myös kurssin tavoitteilla ja rakenteella on suuri merkitys kokonaiskuvan saamiseksi. Asioiden rajaaminen ja toisaalta myös liittymäkohdat muihin kursseihin tulee tehdä selväksi. Autenttiset ja yhteisöllistä tiedonrakentelua edellyttävät
7 11 12 tehtävät, esimerkiksi ongelmalähtöiset tehtävät ja case -pohjaiset tehtävät, edistävät kokonaisuuksien hahmottamista. Uuden tiedon tuottaminen Projektityöskentely ja asiantuntijuuden jakaminen edistävät uuden tiedon tuottamisen taitoja. Ennakkotehtävän antaminen ja siitä keskusteleminen kurssin alussa ohjaa opiskelijaa tätä kompetenssia kohti. Vuorovaikutus rennossa ja sallivassa ilmapiirissä luo mahdollisuuden dialogiin ja yhteisölliseen kirjoittamiseen. Prosessikirjoittamisen eli verkkokudonnan avulla tuotetut tehtävät edistävät uuden tiedon tuottamisen taitoja. Näitä taitoja lisäävät myös opitun soveltamistehtävät ja tiedon jakaminen ryhmässä. Kirjoittaminen Ohjeet oppimistehtävien kirjoittamiseen tulee olla ymmärrettäviä ja yksiselitteisiä. Kirjoittamistaidot kehittyvät kirjoittamalla eli tuottamalla verkkoon yksin tai ryhmässä kirjallista materiaalia, keskustelemalla verkossa eri tavoin (foorumit, chat) sekä antamalla ja saamalla palautetta kirjoittamisesta. Vuorovaikutustaidot Vuorovaikutustaitoja edistää erilaisten keskustelumuotojen käyttö ja keskusteluryhmien kokoonpanojen muuttaminen. Hyvän pohjan vuorovaikutukselle verkossa luo esittäytyminen, jota tuutori voi alustaa tekemällä ensin oman esittäytymisensä verkkoon ja liittämällä siihen esimerkiksi oman valokuvansa. Kun verkkotehtävistä annetaan palautetta myönteisessä ja kannustavassa ilmapiirissä, edistää se myös vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Tiimityötaidot Monipuolinen ryhmätyöskentely harjaannuttaa tiimityötaitoja. Ryhmien ohjeistaminen, vastuualueiden ja roolien vaihtaminen, ryhmäkokoonpanojen muuttaminen ja ryhmätyöskentelyn arviointi ovat olennainen osa tiimityötaitojen muotoutumisessa. Elinikäinen oppiminen Hyvät verkko-oppimiskokemukset madaltavat osallistumiskynnystä verkko-opintoihin myöhemminkin. Verkkokurssin aikana tuutori voi ohjata opiskelijoita osallistumaan myös muille kursseille ja täydentämään tietojaan aiemmin opitusta tai motivoida hankkimaan ihan uutta tietoa opiskeltavasta asiasta. Edistämällä opiskelijan itseohjautuvuusja tiedonhakutaitoja tuutori luo osaltaan edellytykset sille, että opiskelija voi kehittyä myös elinikäisen oppimisen taidoissa. Kieli- ja viestintätaidot Erillisten kieliopintojen ja -kurssien lisäksi yksittäisillä verkkokursseilla voi edistää kieli- ja viestintätaitoja valitsemalla kurssimateriaaliksi vieraskielisiä lähteitä, hankkimalla kurssille asiantuntijoita eri maista, ottamalla mukaan kansainvälisiä opiskelijoita ja tekemällä kurssialueelle kansainvälisiä linkityksiä. Verkkokurssia voi suunnitella yhteistyössä kielikeskuksen tai kielten laitosten kanssa ja verkkokurssiin voidaan sisällyttää vieraskielisiä tehtäviä ja keskustelua. Opiskelutaidot Opiskelutaitojen kehittymisessä on tärkeää tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa. Verkko-opetuksessa käytettävät oppimistehtävät voidaan suunnitella niin, että opiskelija voi kehittää niiden avulla myös opiskelutaitojaan. Jos kurssi on huolellisesti rakennettu, opiskelijan on helpompi seurata omaa oppimisprosessiaan verkossa kuin pe-
8 13 14 rinteisemmässä luento-opetuksessa. Myös oppimisprosessin näkyväksi tekeminen edesauttaa opiskelutaitojen suunnitelmallista kehittämistä. Kalenterin käyttö verkkokurssilla auttaa rytmittämään omaa opiskelua. Opiskelijan on tärkeää tunnistaa oma aikatarpeensa ja se, miten hän itse voi vaikuttaa omaan ajankäyttöönsä ja oppimiseensa. Oppimispäiväkirjan hyödyntäminen voi olla hyvä apuväline. Myös henkilökohtainen opiskelusuunnitelma auttaa suunnittelemaan omaa opiskelua. Itsenäinen työskentely, itseohjautuvuus Verkko-opiskelun perusvalmiudet, hyvä ohjeistus ja ohjaus mahdollistavat opiskelijan itsenäisen työskentelyn ja itseohjautuvuuden kehittymisen. Verkkokurssin alussa opettajan tai tuutorin ohjaava rooli on suurempi ja vähenee kurssin aikana opiskelijan itseohjautuvuuden lisääntyessä. Opiskelijan tulee olla tietoinen siitä, että verkkokurssi vie aikaa ja huomioida se omassa ajankäyttönsä suunnittelussaan. Kokemuksien hankkiminen itsenäisestä työskentelystä auttaa kehittymään tässäkin kompetenssissa. Muutoksen ja epävarmuuden sietokyky Ottamalla tietoisesti vastaan uusia haasteita, kohtaamalla erilaisia toimintakulttuureja ja työskentelemällä erilaisissa verkko-oppimis ympäristöissä voi edistää omaa muutoksen ja epävarmuuden sietokykyään. Työskentelemällä erilaisissa ryhmissä, prosessinomaisesti tai vaihtelemalla toimintatapojaan voi kasvattaa sietokykyään. Muut kompetenssit Työpajoissa ja seminaarissa tuli esille myös muita akateemisia kompetensseja, joiden saavuttamista edistävät verkko-opetuksen työmuodot on hyvä selvittää jatkossa. Näitä kompetensseja ovat: tiedon kriittinen arviointitaito, vastuullisuus, sitoutuminen, projektijohtaminen, asiantuntijadokumenttien tuottaminen, työnjako ja osaamisen jakaminen. 3 Verkko-opiskeluun käytettävä aika Opettajan tehtävä on edistää opiskelijan valmiuksia säädellä omaa verkko-oppimistaan. Kun opiskelijalla on taito säädellä omaa oppimistaan, hän on motivoitunut ja sitoutunut omaan oppimisprosessiinsa. Hän kykenee asettamaan omia oppimistavoitteitaan ja hyödyntämään järkevällä tavalla verkkoympäristön tarjoamia työvälineitä ja ominaisuuksia. (Salovaara 2004.) Verkko-opiskeluun käytettävää aikaa ei pääsääntöisesti ole tietoisesti huomioitu opintojen mitoituksessa. Opintojaksokuvauksessa tulee selkeästi näkyä, paljonko opintojaksosta on verkko-opiskelua. Opintojaksokuvauksissa tulee olla eriteltynä lähiopetuksen, itsenäisen opiskelun ja verkko-opiskelun määrä tunneissa. Näin verkko-opetuksen osuus tulee paremmin näkyväksi myös tutkintorakenteen tasolla. Opiskelija itse merkitsee lukujärjestykseensä verkko-opiskelun edellyttämän opiskeluajan. On esitetty, että lukujärjestyksiin voisi varata verkko-opiskelulle tietyn ajan (esim. iltapäivät tai kokonaiset päivät). Tämä ei luonnollisestikaan velvoittaisi opiskelijaa työskentelemään verkkokurssilla juuri tuona ajankohtana. Opiskelija voisi edelleen suunnitella verkko-opiskelun ajankohdan itselleen sopivaksi, mutta kun verkko-opiskelu näkyisi konkreettisesti lukujärjestyksessä, se helpottaisi opiskelijan omaa ajankäytön mitoittamista. Samalla opiskelija ymmärtää, että verkko-opiskeluunkin on varattava aikaa. Verkkoopetusta toteuttaneiden opettajien taholta sai kannatusta ajatus, että mikäli verkkokurssi on opiskelijalle ensimmäinen, uuden opiskelumuodon opiskeluun tulisi varata esimerkiksi 0,5 opintoviikkoa lisää.
9 15 16 Tällöin opiskelijalle jäisi aikaa tutustua uuteen oppimisympäristöön ja verkkokurssin edellyttämiin työmuotoihin. Mikä verkko-opiskelussa vie aikaa? Verkko-opiskelun työmuotoihin käytettävää aikaa on vaikea määritellä ilman kontekstia eli verkkokurssia, jonka tavoitteisiin ja kohderyhmään työmuotoja sovelletaan. Jokaisesta verkkokurssista on aluksi määriteltävä / pohdittava - kurssin laajuus - kurssin sisältö ja tavoitteet - kohderyhmä ja sen osaaminen (tiedot, taidot, asenteet) - työskentelymuodot (yksin / yhdessä) - millainen kurssimateriaali - millainen kurssi; miten kurssi on rakennettu, miten kurssi tukee oppimista, miten helppo liikkua, miten kurssi tukee ajankäytön suunnittelua - minkä osan asioista voi opiskella ennen varsinaista verkkokurssia - opiskelijoiden ympäristön tuki - aikajana eli missä vaiheessa mikin asia vie aikaa (paljonko aikaa vie kurssille kirjautuminen, tehtävät, tekniikan haltuunotto...) Verkko-opetuksen mitoitusseminaarissa todettiin, että verkkoopetuksen työmuotojen kokoaminen listaksi on käyttökelpoinen mietittäessä asioita, joita tulee ottaa huomioon verkkokurssin mitoituksessa. Verkko-opiskelun työmuotoja ja niihin käytettävä aika: a. Tutustuminen laitteisiin, oppimisympäristöön ja ohjelmiston kieleen. Mikäli opiskelijalla on tietotekniset perustaidot, hän voi käyttää ohjatusti aikaa em. asioihin 2-3 tuntia tai itsenäisesti yhden päivän riippuen kurssin pituudesta. Nämä asiat opetellaan yleensä integroituna opeteltavaan asiaan. b. Kurssin tavoitteiden sisäistäminen. Tähän tulee kurssin alussa käyttää aikaa, jotta opiskelija motivoituu siihen mitä ja miksi opiskellaan. c. Oman aikataulun tekeminen. Kokemuksen mukaan tähän mennessä (kohtien a-c menestykselliseen toteuttamiseen) on varattava aikaa yhteensä 2-8 tuntia. d. Ryhmäytyminen. Lähitapaamiset helpottavat verkkokeskustelua ja voivat vähentää verkossa tarvittavaa aikaa. Ryhmäytyminen voi kestää minuutista yhteen päivään ja sen kestoon luonnollisesti vaikuttaa se, tuntevatko kaikki verkkokurssilaiset toisensa etukäteen. Ryhmäytymistä voi edistää erilaisilla verkkoopiskelun työmuodoilla. e. Sosiaalisten kontaktien ylläpito. Esittäytyminen ja keskustelualueella käyminen säännöllisesti vie aikaa. f. Materiaalin löytäminen. Jos materiaalia ei anneta valmiiksi, aikaa voi mennä tunneista useisiin päiviin. g. Materiaaliin perehtyminen. h. Kurssin oleellisen tiedon omaksuminen. i. Keskustelu. j. Dialoginen keskustelu (kysymys-selitys -malli; yhteisten merkitysten luominen). k. Kirjoittaminen. l. Erilaisten oppimistyylien vaikutus. Verkko suosii visuaalista oppijaa. m. Työtilojen ja laitteiden saavutettavuus, tekninen käytettävyys. n. Ongelmatilanteisiin sopeutuminen (esim. tietoverkkoyhteyksien ongelmat). o. Aikaraja hyvä tehdä - missä vaiheessa mitäkin tulee ottaa huomioon. p. Hukkatyö. Esim. tekniset ongelmat (teksti tuhoutuu). q. Toisten opiskelijoiden tuotoksiin/ajatteluun perehtyminen. r. Palautteen antaminen. s. Arviointi.
10 Ajankäytön ohjauksen sisällyttäminen verkkoopintoihin Ajankäytön ohjauksen sisällyttämistä opetussuunnitelmaan ja opintojaksoihin pidettiin tärkeänä. Erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden on vaikea arvioida omaa ajankäyttöään. Samoin opiskelijat eivät välttämättä tiedosta, mihin muuhun kuin opiskeluun aikaa yliopistolla käydessä kuluu. Ajankäytön ohjausta tulisi olla opintojen alkuvaiheessa, opintojaksojen alussa ja opintojen kuluessa. Ohjaus voi jäädä irralliseksi, jos sitä järjestetään pelkästään opintojen alussa. Ajankäytön ohjausta verkko-opiskelussa tukee opintojakson rakenne, jossa opiskelu on rytmitetty lähipäiviin ja etätyöpäiviin. Verkkooppimiseen käytettävä työmäärä on tehtävä näkyväksi mitoittamalla eri työvaiheet konkreettiseksi ajaksi tai opintopisteiksi. Opintojakson osittaminen pienimmiksi osioiksi ja ennakkotehtävien hyödyntäminen opintojaksoilla voi helpottaa opiskelijan omaa ajankäytön suunnittelua. Myös itsenäinen opiskelu tulee tehdä näkyväksi ja siihen tulee ohjata erikseen esimerkiksi toteamalla, että keskimäärin tämän tehtävän tekemiseen menee 8 tuntia aikaa. Oppimistehtävien ohjaus ja rajaaminen (esim. kirjoita enintään yhden sivun essee) helpottavat myös opiskelijan ajankäytön suunnittelua. Tärkeäksi koettiin, että opiskelijalla on itsellään mahdollisuus lisätä lukujärjestykseen oma suunnitelmansa ajankäytöstään. Opiskelijoiden lisäksi myös opettajien tulisi huomioida se, että lukujärjestyksessä näkyvät "tyhjät kohdat" eivät välttämättä ole todellisuudessa tyhjiä. Opiskelija on voinut suunnitella työskentelevänsä tuona aikana esimerkiksi verkkokurssilla. HOPS tulisikin ottaa opintojen suunnittelussa paremmin huomioon ja tehdä läpinäkyväksi. HOPS - kommentoinnilla opiskelijoiden ajankäytön ohjaus mahdollistuu. Hyvä apuväline ajankäytön hallinnan harjoitteluun on esimerkiksi oppimispäiväkirja. Verkko-opiskeluun käytetyn ajan selvittämiseksi voi opettajien mukaan harkita myös opintopisteiden myöntämistä, mikäli opiskelija sitoutuu pitämään oppimispäiväkirjaa tietyn ajan ja seuraamaan systemaattisesti omaa ajankäyttöään. Lukujärjestyksien suunnittelu hyvissä ajoin etukäteen helpottaa ajankäytön hallintaa. 5 Pohdinta Seminaarin tulosten perusteella erilaiset verkko-opinnoille tyypilliset opiskelumuodot voivat tuottaa kompetensseja, jotka tukevat tietojen ja taitojen käyttöä opiskelussa ja työelämässä. Esimerkiksi tiedonhakutaitoja ja laajemmin informaatiolukutaitoa voidaan oppia mielekkäästi verkkokursseilla, koska opiskeluväline on sama kuin tiedonhakuun käytettävät välineet. Myös ajattelun taitoja ja kokonaisuuksien hahmottamista voidaan tukea oppimistehtävillä, jotka tyypillisesti liittyvät verkko-opiskeluun. Tiedon käsittelyä ja yhteistä prosessointia voidaan tukea oppimisalustojen verkkokeskustelualueiden käytöllä ja tukemalla opiskelijoiden ryhmäytymistä. Verkko-opiskelun menetelmät tukevat myös viestinnän, vuorovaikutuksen, tiimityön, elinikäisen oppimisen, itsenäisen työskentelyn ja muutoksen hallinnan valmiuksia. Kompetenssien oppiminen ja osaamisen kehittyminen ei tapahdu itsestään. Jotta opiskelijoiden kehittymistä näissä voidaan ohjata ja arvioida, tulee tavoiteltavat kompetenssit kirjata konkreettisiksi tavoitteiksi. Tavoitteiden saavuttamista tulee pohtia opetussuunnitelman tasolla eli miten ne sijoitetaan eri kurssien yhteyteen tai erillisiksi kursseiksi sekä laatia oppimisen arviointikriteerit. Nämä tavoitteet ja kriteerit toimivat opiskelijoiden oppimisen ohjauksen perustana. Ohjaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, mikäli ns. yleisten kompetenssien tai välinetaitojen opiskelu integroidaan muihin oppisisältöihin ja kursseihin.
11 19 20 Tulokset kertovat myös sen, että verkko-opintojen mitoittamisen perusteet ovat muun opetuksen mitoituksen kanssa yhteneväiset. Kyse on oppimiseen vaadittavan ajan varaamisesta opiskelijalle oppisisällön, opetusmenetelmien ja yleisemmin opetusjärjestelyjen suunnittelun sekä oppimisen ohjauksen ja arvioinnin keinoin. Opintojen mitoittamisen keskiössä on opiskelijan toiminta eli se, mitä opiskelija tekee oppiakseen ja suorittaakseen opintojakson. Periaate on yksinkertainen ja me Suomessa olemme tottuneet opiskelun mitoittamiseen opiskelijan ajankäyttöön perustuen. Verkko-opiskelun mitoittaminen riippuu tavoiteltavasta oppimisen tasosta, oppisisällön luonteesta ja opiskelumenetelmistä. Erityisesti verkkokurssin osalta ajankäyttöön vaikuttaa myös kurssin rakenne ja opiskelijan mahdollisuudet "liikkua" ja käyttää kurssin toimintoja. Kohderyhmän osaaminen näiden opiskeluvälineiden käytössä vaikuttaa suuresti ajankäyttöön. Opiskelumenetelmien osalta verkko-opiskelussa opiskelijan ajankäytön arvioiminen on haasteellista, sillä opiskelijan toiminta riippuu paljon opiskelijan omista valmiuksista, tottumuksista ja tietoteknisistä seikoista. Opiskelijan ajankäytön ja toiminnan suunnittelu, ohjaus, seuranta ja arviointi toteutuvat usein opiskelijan omana toimintana ja sen tukemiseen vaaditaan erityistä huomion kiinnittämistä. Hyödyllistä mitoittamisen kannalta olisikin pyrkiä määrittelemään kurssin oppimisprosessi ja hahmottamaan eri asioihin tarvittava aika oppimisprosessin eri vaiheissa. Lähteet Karjalainen. A., Alha, K. & Jutila, S Anna aikaa ajatella. Suomalaisten yliopisto-opintojen mitoitusjärjestelmä. Oulun yliopisto. Opetuksen kehittämisyksikkö. Lehtinen, E Verkko-opetuksen akateemiset kompetenssit tutkinnonuudistuksessa. Luento valtakunnallisessa verkko-opetuksen mitoitusseminaarissa Mielikäinen, A Opintojen kuormittavuusselvitys - Kartoitus Tampereen yliopiston opinnoista lukuvuonna Salovaara, H Verkko-opetuksen työmuodot oppimisen näkökulmasta. Luento valtakunnallisessa verkko-opetuksen mitoitusseminaarissa Työryhmäraportti. 2004a. Suomen virtuaaliyliopiston yhdyshenkilöpäivä Verkko-opetuksen mitoittaminen ja verkko-opetuksen edistämät kompetenssit. Työryhmäraportti. 2004b. Verkko-opetuksen mitoittaminen ja verkkoopetuksen edistämät kompetenssit. Verkko-opetuksen mitoituksen työpaja Kuopion yliopisto.
VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA
VERKKO OPISKELUN MITOITUS YMMÄRTÄVÄN OPPIMISEN MAHDOLLISTAJANA 31.10.2007 Kirsi Keskisärkkä ja Tomi Kontio Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonia oppimiskeskus (Vaasan yliopisto,
LisätiedotOppimateriaaliin perehtyminen. Oleellisen tiedon omaksuminen. Kurssitovereiden tuotoksiin, ajatteluun perehtyminen
Hyvä opettaja, Verkko-opintojen mitoituskehikko on verkko-opetuksen suunnittelun työväline. Kehikon avulla voit suunnitella verkkoopetustasi siten, että opiskelijalle jää opintojaksolla aikaa ymmärtävään
LisätiedotKAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen.
KAKSIPORTAISEN TUTKINNON ERILAISET RAKENNEMALLIT Työpaja 24.9.2003. Paasitorni. Pj. Asko Karjalainen. YLEISTÄ Työpajassa pohdittiin erilaisia mahdollisuuksia joita koulutusta suunnittelevilla yksiköillä
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotHaastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012
Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja
LisätiedotMitoitussuositus. Opetussuunnitelmien suunnitteluun
Mitoitussuositus Opetussuunnitelmien suunnitteluun Mitoitussuositus Opetussuunnitelmien suunnitteluun Päätöspäivämäärä 01.06.2012 Opintojen mitoitus ja oppiminen Aika on oppimisen välttämätön edellytys
LisätiedotHARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE
Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotOpetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
LisätiedotOhjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096
Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku
LisätiedotDigitalisaation vahvistaminen
Digitalisaation vahvistaminen Digitalisoituminen Osaamisen muutos: osaaminen vs. tietäminen Vaikuttaa radikaalisti työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen Muuttaa käsitystä tiedosto, työstä
LisätiedotAHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa
AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotOPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus
OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotEeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke
Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.
LisätiedotJoni Forsell/ EDU OPS-TYÖ 2018 Opintojen mitoitus suhteessa opintopistemäärään
Joni Forsell/24.7.18 EDU OPS-TYÖ 2018 Opintojen mitoitus suhteessa opintopistemäärään Alustus EDUn opetussuunnitelmatyössä on noussut eri instansseissa ja tilaisuuksissa toistuvasti esiin perustavanlaatuinen
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotA! PEDA INTRO (5 op)
A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotOppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere
Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan
LisätiedotOpinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson
1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen
LisätiedotOsaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa
Osaamisen arviointi korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisissä täydennyskoulutuksissa Suunnittelija Tarita Tuomola, Metropolia Ammattikorkeakoulu Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LisätiedotKOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)
KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,
LisätiedotMitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?
Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Case Sosiaali/Terveyshallintotieteen aineopinnot 35 op Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate; suunnittelija TtM Ulla
LisätiedotOPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT
OPISKELUTYÖN MITOITUS Opetuksen suunnittelun työväline, jolla arvioidaan opiskelijan työmäärää suhteessa 1 PERUSTIEDOT Tiedekunta Laitos Yksikkö Taso (kandidaatti, maisteri, jatkoopinnot) Moduuli Kurssikoodi
LisätiedotKIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011
1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT
LisätiedotArvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan
Arvioinnin monipuolistaminen lukion opetussuunnitelman perusteiden (2015) mukaan OPS-koulutus Joensuu 16.1.2016 Marja Tamm Matematiikan ja kemian lehtori, FM, Helsingin kielilukio 3.vpj. ja OPS-vastaava,
LisätiedotVerkkokurssin suunnitteluprosessi
Verkkokurssin suunnitteluprosessi Koulutusteknologian perusopinnot, Designing e-learning Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö(let) http://let.oulu.fi Verkkokurssin
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
Lisätiedot5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.
5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen
LisätiedotVerkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä)
Verkko-ope 2.0. Moduuli 1 (Opettaja verkkoopetuksen laadun kehittäjänä) Tuutortapaaminen 8.10. Päivän ohjelma 9.45-10.45 Moduuli 1/teema 1 (Opettaja verkko-opetuksen laadun kehittäjänä), PBL työskentelyn
LisätiedotOhje työpaikkaohjaajalle
Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt
LisätiedotTekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi
Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson
LisätiedotKokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa
Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa Terho Lassila Harri Eskelinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto
LisätiedotEväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth
Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ
LisätiedotItse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi
Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?
LisätiedotKemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo
Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään
LisätiedotOpetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen
Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan
LisätiedotMuutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015
Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen
LisätiedotKaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet
Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet Tutkinnonuudistus osana Bolognan prosessia tavoitteena eurooppalainen korkeakoulualue: yliopistojen rooli Euroopan kehittäjänä yhtenäinen tutkintorakenne ymmärrettävyys
LisätiedotVerkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari
Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista
LisätiedotKAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille
KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi
LisätiedotOHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
LisätiedotVALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.
VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotEspoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotTieVie-asiantuntijakoulutus Turku
TieVie-asiantuntijakoulutus Turku 27.4.2007 Tuire Palonen, Turun yliopisto Yhteistyöhanke Kuopion yliopisto, Turun yliopisto ja Tritonian oppimiskeskus (Vaasan yliopisto, Åbo Akademi i Vasa, Svenska handelshögskolan)
LisätiedotOPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen
OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään
LisätiedotHARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT
Sosiaali- ja terveysala/päivitys 12.4.2011 HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATU 1. Tiedonkulku Suunnitellulla tiedonkululla varmistetaan yhteistyö harjoittelupaikan ja oppilaitoksen välillä. - harjoittelupaikassa
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
LisätiedotOPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!
OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com
LisätiedotKieli-, viestintä- ja metodiopinnot
Kieli-, viestintä- ja metodiopinnot Lyhenteet P = pakollinen (obligatorisk) VV = vapaasti valittava (fritt valbar) Kieli-, viestintä- ja metodiopinnot pääaineittain Kandidaattiopinnot Pääaine englanti,
LisätiedotHyvä opiskelija oikeuksien lisäksi vastuita ja velvollisuuksia
Hyvä opiskelija oikeuksien lisäksi vastuita ja velvollisuuksia Kangasniemi, Mari 1 & Murtonen, Mari 2 1 Itä-Suomen yliopisto, Hoitotieteen laitos, Kuopio 2 Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus &
LisätiedotVerkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti
Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotSaksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio
Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi
LisätiedotOnnistuuko verkkokurssilla, häh?
Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke
LisätiedotAHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO
OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotToimintakulttuuri. Arviointikulttuuri
Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen
LisätiedotVastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla
Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston
LisätiedotKriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)
Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).
LisätiedotYliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin
Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin Miten yliopisto-opiskelu tuottaa työyhteisövalmiuksia? Ida Mielityinen asiantuntija, koulutuspolitiikka Suvi Pulkkinen varapuheenjohtaja, Akavan opiskelijat
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotSinulle avoin yliopisto!
Sinulle avoin yliopisto! Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston yleinen opintoinfo klo 17.30 keskiviikkona 14.8.2013 Joensuu torstaina 15.8. Kuopio torstaina 22.8. etäyhteydessä Sisältö ja illan tavoitteet:
LisätiedotOPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS
OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat
LisätiedotTiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
Lisätiedot21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola
Ohjaus on prosessi, johon liittyy välittämistä ja huolehtimista tukemista asioiden selventämistä ja opettamista aktivoimista ja motivointia arvostamista ja rohkaisua Tavoitteena on, että ohjaaja luo ohjattavalle
LisätiedotHUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005
HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän
Lisätiedot* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h
Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h
LisätiedotINFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa
INFORMAATIOLUKUTAITO OPETUSSUUNNITELMISSA SeAMK:ssa - sitkeyttä, suunnittelua ja sopivasti sattumaa Kohti Jupiteria? IL-OPSiin / Tieteiden talo Informaatikko Leena Elenius Seinäjoen ammattikorkeakoulu
LisätiedotYHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA
1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotVerkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis
Kuopion yliopiston kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen laitoksen verkko-opetuksen kehitysprosessin kuvaus Verkkojen virittämisellä Pietarin kalansaalis Tampere 9.5.2007 Tiina Rissanen ja
LisätiedotVertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi
Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan
LisätiedotPortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119. Kuhanen Vesa
PortfolioBasaari 8.1.2015, Kasvosali C119 Kuhanen Vesa Väli- ja näyteportfolio osana opintoa Osaajana kehittyminen -opintojakso (5 op) Portfolio on ammattitaidon arvioinnin apuväline - osaamisperusteisuus
LisätiedotAADA, AARON JA ONNI: MITOITUS, AJANKÄYTÖN HALLINTA, HENKILÖKOHTAISEN OPPIMISEN SEURANTA. Opiskelun seurannan työkaluja
AADA, AARON JA ONNI: MITOITUS, AJANKÄYTÖN HALLINTA, HENKILÖKOHTAISEN OPPIMISEN SEURANTA Opiskelun seurannan työkaluja Aada & Aaron Kehitetty Kuopion yliopiston oppimiskeskuksen, Turun yliopiston ja Tritonia
LisätiedotItä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina klo alkaen
Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston opintoinfo torstaina 25.8.2011 klo 17.30 alkaen Kuopio: L 22, Snellmania Joensuu: AU100, Aurora ACP-videoneuvottelu: http://connect.joensuu.fi/avoin/ Sisältö: Yleistä
LisätiedotTäydentävien opintojen vaihtoehdot
Täydentävien opintojen vaihtoehdot Tommi Haapaniemi projektipäällikkö Walmiiksi Wiidessä Wuodessa ohjattu opintopolku Kuopion yliopisto Oppimiskeskus 8.6.2004 Walmiiksi Wiidessä Wuodessa Tutkintorakenneuudistuksen
LisätiedotPirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET
Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti
LisätiedotTyönhaun verkkokurssit
NUOVE / SÄHKÖISET PALVELUT TEEMATYÖRYHMÄ 20.9.2011 Työnhaun verkkokurssit Timo Rautavirta Erikoistyövoimaneuvoja, JobCafé 1 Työnhaun verkkokurssit - taustaa 90-luvun lama: ryhmämuotoisia palveluja otettiin
Lisätiedot15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN
Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan
LisätiedotTyöelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari
Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,
LisätiedotTuutori verkossa: Yksin vai yhdessä?
TieVie1.9.2006 AKATEEMISET Tuutori verkossa: Yksin vai yhdessä? Yhteiskäyttöinen oppimateriaali ja tuutoreiden vertaistuki verkkoopetuksessa Katja Pura OY Sisältö Esitys perustuu Akateemiset verkkokurssin
LisätiedotTyöryhmä 1: Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistatko ja tunnustatko?
Työryhmä 1: Opiskelijan aikaisemmin hankittu osaaminen tunnistatko ja tunnustatko? Alustus Päivi Niska, koulutuspäällikkö, Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Lapin matkailuopisto Opiskelija
LisätiedotVarsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen
LisätiedotOsaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011
Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet
LisätiedotPortfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa
Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa
LisätiedotKognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy
Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen
Lisätiedot1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013
1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija
Lisätiedot- yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä
Kouluttajalääkärikoulutus - yhteistyötä yli yliopistorajojen - sähköiset työkalut aktiivisessa käytössä Susanna Pitkänen, KM, Verkkopedagogi HY, Kansanterveystieteenlaitos IT-Med 13.5.2009 www.tthvyo.fi
LisätiedotMotivaatio ja itsesäätely oppimisessa
Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa 31.10.2007 Oulun yliopisto Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Millaista oppimista tarvitaan? Epäselvien, muuttuvien ja avoimien ongelmien ratkaisu Oman ja muiden
Lisätiedot