Peda-forum -päivät , Jyväskylä
|
|
- Ada Maria Kokkonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sisällysluettelo Teemaryhmä 1: Hyvinvoivana ja innostuneena Kampuksella mission impossible?... 2 Sessio I: Rakastan työtäni mutta miksi? Tolkkua työhön! Yliopistotyön johtaminen... 4 Sessio II: Työhyvinvointia vai tiedeyhteisöhyvinvointia? Pohdintaa opiskelijalähtöisen opetuksen kehittämisen roolista tiedeyhteisön hyvinvoinnille Akateemiseen yhteisöön kiinnittyminen Aalto-yliopistossa Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa... 7 Teemaryhmä 1: Hyvinvoivana ja innostuneena Kampuksella mission impossible? 1/8
2 Teemaryhmä 1: Hyvinvoivana ja innostuneena Kampuksella mission impossible? Sessio(t): 2 Puheenjohtajat: Henna Koskimäki ja Jaana-Piia Mäkiniemi Sessio I: 1. Rakastan työtäni mutta miksi? Elina Jokinen Jyväskylän yliopiston kielikeskus Puheenvuorossa tarkastellaan työhyvinvointia kirjoittamisen opettajan näkökulmasta. Esityksessä selviää, mitä yhteistä on kirjoittamisen ja elämän hallinnalla, ja siinä myös haastetaan tutkimaan tapaa, jolla puhumme työstämme. Haluan kyseenalaistaa diskurssia, jossa yliopisto (työpaikka) on elämäämme säätelevä korkeampi voima ja onnemme avaimet nykyisen pääministerin taskussa. Jumissa olevilla kirjoittajilla on usein jäsentymätön käsitys siitä, mitä he ovat tekemässä ja miksi. Haluan provosoiden kysyä, voisiko työjumin taustalla olla samanlaisia syitä. Opetan kirjoittamista eri alojen opiskelijoille ja tutkijoille. Avaan puheenvuorossani kirjoittamisen opetuksen ja samalla oman työhyvinvointini perusteita. Esittelen, miten lähestyn tieteellistä kirjoittamista luovana prosessina ja miten käytännössä perustan opetukseni kokonaisvaltaiseen käsitykseen ihmisestä ja kirjoittamisesta. Tällä tavalla havainnollistan, miten kirjoittamisen opetuksen perusteena olevia miksi-kysymykset voisivat hyödyttää kampuksen jokaista työntekijää alasta ja työnkuvasta riippumatta. Se, mitä näen ja kohtaan työssäni kirjoittamisen opettajana, kertoo paljon hyvää yhteisöstämme. Kun olen läsnä innostuneiden opiskelijoiden ja tutkijoiden kanssa, koen olevani hyvin lähellä tieteenteon ydintä ja ihanteita. Työni perustuu kokonaisvaltaiseen käsitykseen kirjoittamisesta ja ihmisestä ja siinä lähestytään tieteellistä kirjoittamista luovana prosessina. Tämä tieteellisen kirjoittamisen kontekstissa poikkeuksellinen lähestymistapa toimii: koulutuksieni tuloksena kirkastuu usein paitsi keskeneräisen tekstin myös oman elämän fokus. Yhtä lailla koen, että jäsennellyt vastaukset olemassaolon peruskysymyksiin ovat myös oman työssäjaksamiseni ja työtä kohtaan tuntemani intohimon taustalla. Vaikka tiede ja tutkimus ovat itsearvoisia, yksilötasolla oman työn perustelut eivät Teemaryhmä 1: Hyvinvoivana ja innostuneena Kampuksella mission impossible? 2/8
3 saisi olla ulkokohtaisesti määriteltyjä. Toisaalta oma kokemukseni tekee myös näkyväksi epäkohtia: epätyypillisillä opetusmenetelmillä saadut tulokset toimivat peilinä vallitsevalle diskurssille ja haastavat kysymään kriittisiä kysymyksiä. Onko yliopisto tulevaisuuden työpaikkana sellainen, jossa ihmisten on mahdollista tehdä arvojaan vastaavaa työtä? Onko meillä aikaa ja tilaa sellaiselle opetukselle, jolla oikeasti saadaan aikaan paitsi tuloksia myös kokonaisvaltaista hyvinvointia? Ymmärrämmekö, että näissä kahdessa on kyse samasta asiasta? Tieteellinen kirjoittaminen, luovuus, elämänhallinta, motivaatio 2. Tolkkua työhön! Virpi Malin, Elina Riivari, Teija Lukkari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu ja Kielikeskus Tässä esityksessä tarkastelemme työn mielekkyyteen liittyviä kokemuksia opintojaksolta, jonka kolme opettajaa kahdesta eri yliopiston yksiköstä ovat yhdessä suunnitelleet ja toteuttaneet dialogisuutta ja interaktiivisuutta korostaen. Kaikkein tärkein hyvinvointia työssä tuottava tekijä on työn mielekkyys, tolkku. Tolkkua ihminen kokee eniten silloin, kun hän kokee työnteon vaivannäön arvoiseksi eli motivoituu tehtäviinsä ja kokee voivansa saavuttaa työn tavoitteet. (Aro 2006, 11.) Työn mielekkyys on korostunut myös oman yliopistomme toimijuutta tarkastelevissa tutkimuksissa. Opintojaksolla on tutkittu kyselyin opiskelijoiden kokemuksia omasta toimijuudestaan käytettäessä vuorovaikutukseen ja yhdessä oppimiseen kannustavia opetusmenetelmiä. Kiinnostus on kohdistunut siihen, millaista pedagogista lisäarvoa kurssin aikana toteutetut interaktiot mahdollisesti tuovat. Opettajien motivoitumisen ja työhyvinvoinnin tarkastelu perustuu dialogisuuden ja yhteistyön kokemuksiin ja niiden käsittelyyn. Varsinaisen tutkimuksen alustavat tulokset opiskelijanäkökulmasta rohkaisevat osallistavien työtapojen edelleen kehittämiseen. Tutkimuksen kohteena olleen opetuskokeilun tavoitteena oli tukea ja parantaa opiskelijoiden sekä opiskeluryhmien vuorovaikutusosaamista, työhyvinvointia ja oppimista. Vuorovaikutusta korostavalla pedagogiikalla on keskeinen merkitys opiskelijoiden motivoitumiselle ja työhyvinvoinnin sekä työn mielekkyyden Teemaryhmä 1: Hyvinvoivana ja innostuneena Kampuksella mission impossible? 3/8
4 kokemuksille. Yhteisöllinen ja monitieteinen oppiminen on keskeinen voimavara myös opettajan asiantuntijatyössä yliopistoyhteisössä. Eri tieteenalojen asiantuntemusta kannattaa hyödyntää opetuksen pedagogisessa suunnittelussa ja toteutuksessa. Monitieteinen pedagoginen yhteistyö tuo uusia näkökulmia ja lisää työn imun kokemuksia sekä opettajille että opiskelijoille. Opettajina olemme kokeneet yhteistyöhön ja dialogisuuteen perustuvan toiminnan hyödyt merkittäviksi erityisesti työhyvin- voinnin näkökulmasta. Resurssien jakaminen, toisilta oppiminen, erilaisten näkökulmien moninaisuus ja niiden hyödyntäminen lisäävät merkittävästi sekä työn tekemisen intoa että himoa - eli tolkkua! Työn mielekkyys, yhteistyö, vuorovaikutus 3. Yliopistotyön johtaminen Sirpa Kova, Riitta Nurkkala, Satu Soila Oulun yliopisto, Täydentävien opintojen keskus Muutostilanteissa tarvitaan ihmisten johtamistaitoa. Oulun yliopiston täydentävien opintojen keskuksen johtamiskoulutustarjonnassa on verkkovalmennus Jaettu johtaminen työyhteisöjen voimavarana, josta saa eväitä ihmisläheiseen johtamiseen. Korkeakouluissa tehokkuus ja tuottavuus korostuvat. Samaan aikaan henkilöstön työn tekemisen mahdollisuudet ja intohimo katoavat. Akateemisissa yhteisöissä on perinteisesti tunnustettu älyllisen pääoman arvo ja hyväksytty sen merkitys. Onko perinteisille arvoille enää tilaa? Akateeminen henkilöstö kaipaa johtamiseen yhteisöllisyyttä. Jaettu johtajuus työyhteisön voimavarana valmennus toteutetaan ohjatusti verkossa materiaalin ja käytännönläheisten tehtävien avulla. Valmennus sisältää teemaan liittyviä verkkovideoita ja kirjallista materiaalia. Tehtävissä sovelletaan jaetun johtajuuden periaatteita omaan työyhteisöön. Osallistujien käytössä on työyhteisövalmentajia sekä vertaisten laajaalainen osaaminen. Valmennuksessa hyödynnetään Lapin yliopistoon tekeillä olevan yliopistotyön johtamiseen liittyvän väitöskirjan antia. Valmennuksen myötä korkeakoulujen johtajien ihmisten johtamisen taidot lisääntyvät. He ymmärtävät paremmin arvostavan vuorovaikutuksen ja henkilöstön osallistamisen merkityksen. Ihmisläheisen johtamisen keinoin yksilöiden psykologisia sopimuksia voidaan Teemaryhmä 1: Hyvinvoivana ja innostuneena Kampuksella mission impossible? 4/8
5 lujittaa ja korjata. Valmennuksessa kannustetaan tunnistamaan oman työyhteisön potentiaali ja hyödyntämään sitä muutoksen eteenpäin viemisessä ja johtajan työn helpottamisessa. Osallistuminen vahvistaa työyhteisön sitoutumista ja motivaatiota yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Intohimo työn tekemiseen lisääntyy ja yhteisöllisyys kasvaa. Akateeminen yhteisö ei ota kaikilta osin omakseen johdon ylhäältä sanelemia muutoksia. Yhteisö katsoo, että resurssipäätökset ja korkeakoulujen johtamisen tämänhetkinen suuntaus rikkovat akateemisen yhteisön psykologisia sopimuksia. Osallistamisen myötä saavutetaan yhteinen ymmärrys muutosten kohteista ja tarpeellisuudesta sekä lujitetaan johtajien ja työntekijöiden psykologisia sopimuksia. Valmennuksen myötä jaetun johtajuuden käytänteitä lähdetään soveltamaan omassa työyhteisössä. Osallistaminen ja yhdessä tekeminen vakiintuvat saaden jälleen aikaan intohimoa työn tekemiseen. Parhaimmillaan johtaminen luo menestystä ja hyvinvointia akateemiseen työyhteisöön. Psykologinen sopimus, jaettu johtaminen, korkeakoulujen muutos Sessio II: 1. Työhyvinvointia vai tiedeyhteisöhyvinvointia? Pohdintaa opiskelijalähtöisen opetuksen kehittämisen roolista tiedeyhteisön hyvinvoinnille Eetu-Pekka Heikkinen, Helinä Suutarinen, Maiju Asiala, Jukka Hiltunen, Saara Luhtaanmäki, Sanna Taskila Oulun yliopisto, prosessi- ja ympäristötekniikka Pohditaan, miten kahdessa koulutusohjelmassa käyttöönotetut opiskelijalähtöisen kehittämistyön mahdollistavat toimintatavat parantavat motivaatiota ja siten työyhteisön hyvinvointia. Yliopistoissa on henkilökunnan työhyvinvoinnin lisäksi varmistettava myös tiedeyhteisön muiden jäsenten - erityisesti opiskelijoiden - hyvinvointi. Yksi keino on opiskelijoiden aktiivinen mukanaolo opetuksen kehittämistyössä. Oulun yliopiston prosessi- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmissa on otettu käyttöön toimintatapoja, jotka mahdollistavat opiskelijalähtöisen opetuksen kehittämistoiminnan. Näitä ovat mm. vuosittaiset opetuksen päivät ja palautteenkäsittelyryhmä (PAK), joissa lähtökohtana ovat opiskelijoiden esiinnostamat asiat. Näiden lisäksi opiskelijoilla on luonnollisesti edustus myös erilaisissa työryhmissä kuten koulutusohjelmatoimikunnissa. Teemaryhmä 1: Hyvinvoivana ja innostuneena Kampuksella mission impossible? 5/8
6 Opiskelijalähtöisten opetuksen kehittäminen mahdollistaa keskittymisen opiskelijoiden tärkeiksi kokemiin asioihin. Esimerkiksi PAKin toiminnalla saavutettuja hyötyjä ovat olleet: palautteen saaminen ja käsittely myös sellaisista kursseista, joiden vastuuopettajat eivät aiemmin ole aktiivisesti keränneet tai käsitelleet palautteita; opetuksen/ohjauksen kehittäminen kohteissa, jotka edellyttävät laajempia kuin yksittäiseen opintojaksoon tai opettajaan kohdistuvia toimia (esim. tenttijärjestelyt, kursseille ilmoittautuminen ja tiedottaminen); tutkinto-ohjelmien kriittisimpien ongelmakohtien tunnistaminen sekä mahdollisuus opetuksen kehittämistyön vaikutusten arviointiin opiskelijoiden näkökulmasta. Erittäin toimiviksi ovat osoittautuneet myös vuosittaiset opetuksen päivät, jotka on koettu matalan kynnyksen tapahtumiksi, joihin voi osallistua, vaikkei muuten osallistuisikaan opiskelijajärjestöjen toimintaan. Opetuksen päivän aikana pohditaan yhdessä pienissä ryhmissä opiskelijoiden esiin nostamia asioita, jotka vaihtelevat vuosittain. Tilaisuuden avoimen ja rennon tunnelman on koettu mahdollistavan aidon keskustelun opettajien ja opiskelijoiden välillä pienryhmätyöskentelyn aikana. Yleisesti ottaen on havaittu, että opiskelijalähtöinen kehittämistoiminta mahdollistaa opiskelijoiden kannalta keskeisiin asioihin puuttumisen, mikä puolestaan sitoo opiskelijoita tiiviimmin osaksi tiedeyhteisöä ja kasvattaa heidän motivaatiotaan. Opiskelijalähtöisyys, opetuksen kehittäminen, motivaatio 2. Akateemiseen yhteisöön kiinnittyminen Aalto-yliopistossa Susanna Koistinen Aalto-yliopiston ylioppilaskunta Tarkastelun kohteena on opiskelijoiden kiinnittyminen tiede- ja opiskelijayhteisöön. Heikko kiinnittyminen opiskeluihin on yhteydessä opiskelun ongelmiin. Opintojen sujuvuuden lisäämiseksi pyritään löytämään mielekkäitä tapoja, ja kiinnittymisen tapojen tutkiminen on yksi tapa lähestyä tätä ongelmaa. Akateemisen kulttuurin sisällä olevien kiinnittymisen tapojen erittely vie eteenpäin ymmärrystä ilmiöstä. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta tilasi koulutuksen ja opiskelun tutkimussäätiö Otukselta paperin "Akateemisen kulttuurin kiinnittymisen tapoja" (Karimo, Salminen 2015). Karimo ja Teemaryhmä 1: Hyvinvoivana ja innostuneena Kampuksella mission impossible? 6/8
7 Salminen käyttivät Opiskelijabarometri-kyselytutkimuksen aineistoja löytääkseen tilastollisin menetelmin eri tavalla kiinnittyvien opiskelijoiden profiileja. Standardoiduilla mittareilla tarkasteltiin kiinnittymistä opintoihin, opiskelijayhteisöön ja tiedeyhteisöön. Karimo ja Salminen löysivät aineistosta neljää eri kiinnittyjätyyppiä. Aallon opiskelijoista 16,8 % on heikosti kiinnittyneitä opiskelijoita, jotka eivät lataudu positiivisesti millekään laadituista faktoreista. 24,6 % on omiin opintoihinsa kiinnittyviä opiskelijoita, jotka latautuvat positiivisesti ainoastaan omiin opintoihin kiinnittymiseen ja 37,3, % latautuu positiivisesti sekä omiin opintoihin että opiskelijayhteisöön kiinnittymiseen. 21,3 % latautuu positiivisesti kaikille faktoreille, eli sekä omiin opintoihin, opiskelijayhteisöön että erityisen positiivisesti tiedeyhteisöön kiinnittymiseen. Kiinnostavaa on, että tyyppien yleisyys vaihtelee jonkin verran opintoaloittain. Aineistosta selvitettiin myös vuorovaikutuksen kokemusta. Erityisen kiinnostavaa on, että suurin osa ensimmäisen vuoden opiskelijoista kokee kontakteja muihin opiskelijoihin, mutta 18 % vastaa, ettei heillä ole juurikaan kontakteja oman oppiaineensa opiskelijoihin. Kiinnittyjätyypin vaikutusta opintojen etenemiseen pyrittiin selvittämään. Tässä erot opintoaloilla olivat hyvin erilaisia. Esimerkiksi kauppatieteellisellä alalla heikosti kiinnittyvät opiskelijat arvioivat valmistuvansa nopeammin kuin vahvemmin kiinnittyneet, mikä oli päinvastainen tulos teknillistieteellisen ja taideteollisen alan opiskelijoihin. Heikosti kiinnittyminen oli selvästi yhteydessä harkintaan opintojen keskeyttämisestä. Kiinnittyjätyypeillä ei kuitenkaan tässä aineistossa havaittu vaikutusta opintopistekertymään tai opintosuoritusten keskiarvoon. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta käyttää tätä aineistoa osana omaa yhteisötyötään ja pyrkii kehittämään opiskelijajärjestöjen toimintaa edistämään akateemiseen kulttuuriin kiinnitymistä tukevaan suuntaan. Opiskelijat, kiinnittyminen, yhteisö 3. Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Johanna Anttonen, Satu-Tuulia Vuoksenranta Maanpuolustuskorkeakoulu Esityksessä tarkastellaan opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointia. Opinnot ovat työelämäläheisiä, joka vaikuttaa sitoutumiseen ja motivaatioon. Ohjaus edistää opiskelijan hyvinvointia ja omien voimavarojen tunnistamista. Teemaryhmä 1: Hyvinvoivana ja innostuneena Kampuksella mission impossible? 7/8
8 Ohjauksen ja opetuksen lähtökohtana ovat opiskelijalähtöisyys, yksilöllinen kohtaaminen ja henkilökohtainen tuki sekä työelämäläheisyys. Tavoitteena on opintojen osaamistavoitteiden saavuttaminen ja opintoihin sitoutuminen. Opintojen ohjaukseen on panostettu erittäin paljon ja se suunnataan yksittäisille opiskelijoille ja opiskelijaryhmille. Ohjauksen ja opetuksen painopiste on ennaltaehkäisyssä ja opintojen etenemisessä, mitkä liittyvät opiskelijoiden hyvinvointiin. Opiskelijoiden jaksamista ja hyvinvointia toteutetaan verkostomaisella yhteistyöllä ja ohjauksella eri tahojen kesken. Opintojen ohjaus jäsennetään kolmeen alueeseen: 1. Oppimisen ja opiskeluun liittyvä ohjaus. 2. Ammatillinen, upseeriuuteen ja työuraan kytkeytyvä ohjaus. 3. Henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyvä ohjaus eli kasvun ja kehityksen tukeminen. Jokaisella vuosikurssilla on oma kurssinjohtaja, joka vastaa laajasti ohjauksesta ja opintojen etenemisestä. Tutkintotasojen koulutussuunnittelijat ja kurssisihteerit vastaavat tahoillaan ohjauksesta ja neuvonnasta. Opettajat vastaavat opetuksesta ja opintojen sisällöllisestä ohjauksesta ryhmä- ja yksilötasolla. Opiskelijoiden oppimisen tukemisen laaja panostaminen ja mahdollisuus yksilölliseen kohtaamiseen luovat voimavaroja myös opiskelijoiden parissa työskenteleville. Opiskelijoiden ja henkilökunnan jaksamista lisää myös fyysiseen toimintakykyyn panostaminen ja mahdollisuudet viikkoliikuntaan. Opintojen haasteisiin on olemassa vahva tukiverkosto, johon sisältyy erityisohjaus, oma terveysasema, sotilaspastorin ja sosiaalikuraattorin tuki. Opettaja ja opiskelija eivät jää missään tilanteessa yksin, vaan aina löytyy apua ja tukea. Laajan palautejärjestelmän kautta saadaan sekä välitöntä että viivästettyä palautetta, minkä avulla voidaan tarkastella sekä opiskelijoiden hyvinvointia ja jaksamista että laajemmin kokemuksia annetusta opetuksesta. Palautteiden perusteella opiskelijoiden jaksamiseen ja opintojen kuormittavuuteen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Kuormittavuutta ohjaa kuormittavuusohje ja -laskuri, mille on ollut palautteiden perusteella selkeä tarve. Keskeyttämisprosentit ovat erittäin pieniä, mitä seurataan hyvin tarkkaan. Opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointi ja innostus näyttäytyy opiskelijoiden opintoihin sitoutumisessa ja opintojen ajallisessa etenemisessä. Jaksaminen, hyvinvointi, opintojen ohjaus, sitoutuminen Teemaryhmä 1: Hyvinvoivana ja innostuneena Kampuksella mission impossible? 8/8
Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa
Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Johanna Anttonen ja Satu-Tuulia Vuoksenranta Maanpuolustuskorkeakoulu 23.8.2016 1 Esityksen sisältö Maanpuolustuskorkeakoulu
LisätiedotHarjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa
Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena
LisätiedotJohtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus
Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen
LisätiedotTyön mielekkyys. 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet
Työn mielekkyys 19.11.2015 Metsäalan ajankohtaistapahtuma Motivaatio ja osaaminen menestymisen avaimet Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä
LisätiedotKuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto
Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,
LisätiedotLaajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä
LisätiedotYhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset
Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:
LisätiedotOhjatusti onnistuneisiin yliopistoopintoihin. työelämään
Ohjatusti onnistuneisiin yliopistoopintoihin ja osaavana oppijana työelämään Kaisa Karhu, Koulutuspalvelut, Opiskelun tuki .. Ja siitä se ajatus sitten lähti.. Opiskelun merkitys Opiskelutaidot 2 Mikä
LisätiedotTerveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015
Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen
LisätiedotOHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA
OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea
LisätiedotKari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto
Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä
LisätiedotOpiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille
Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset
LisätiedotTaideteollisen korkeakoulun ja Aalto-yliopiston näkökulmia
Kansallinen Bologna-seurantaseminaari, Dipoli 25.5.2009 Opetussuunnitelmatyön haasteet ja mahdollisuudet yliopistolakiuudistuksen ja korkeakoulutuksen rakenteellisen kehittämisen yhteydessä Taideteollisen
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotJUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...
LisätiedotTyöryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö
Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistuksen arviointi mitä jäi kesken? 15.3.2011 Paasitorni, Helsinki Työryhmä I Osaamisperusteinen opetussuunnitelmatyö Yhteenveto työryhmän tuloksista aidot osaamistavoitteet
LisätiedotOnnistuuko verkkokurssilla, häh?
Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke
LisätiedotOppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin
Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus
LisätiedotHARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE
Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta
LisätiedotA! PEDA INTRO (5 op)
A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija
LisätiedotOhjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096
Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku
LisätiedotFysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi
Fysioterapeuttiopiskelijan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Fysioterapian ammattikohtaiset
LisätiedotVälittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia
Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset
LisätiedotUUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-
UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari
LisätiedotHYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari
HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ Tuomo Lukkari 8.5.2019 HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ KEHITTÄMISEN PERUSAJATUS Hyvinvointia voidaan vaikuttavimmin tukea siellä missä lapset ja perheet elävät arkeaan. Sen vuoksi kasvuympäristöissä
LisätiedotLaajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke
Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilun päätavoitteet Tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Tavoitteena on, Edistää työssäoppimisen
LisätiedotHelsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit
n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa
LisätiedotOpetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu
Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
LisätiedotOppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay
Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Kiinnittymismittari Tutkimusperustainen kysely oppimisen ja toimintakäytäntöjen
LisätiedotPohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta
Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.
LisätiedotMitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?
Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon? Case Sosiaali/Terveyshallintotieteen aineopinnot 35 op Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate; suunnittelija TtM Ulla
LisätiedotOsaaminen osana työkykyä. Moniosaaja -valmennus I
Osaaminen osana työkykyä Moniosaaja -valmennus I varhaiskuntoutusta työntekijän työelämäosaamisen ja pientyöpaikan tueksi Kuntoutuspäivät 12.4.2011 Elina Sipponen 1 Työelämäosaamista tukevan valmennuksen
LisätiedotParempi työelämä uudelle sukupolvelle
Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi
LisätiedotVaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa
Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko
LisätiedotOpetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)
Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,
LisätiedotOPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos
OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020
LisätiedotOPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta
OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt
LisätiedotOpiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena
Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotPOHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS
AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty
LisätiedotPOLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017
POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta
LisätiedotStudent Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa
Student Life kokonaisuus Jyväskylän yliopistossa tavoitteena on luoda optimaaliset edellytykset akateemiselle opiskelulle ja siinä tapahtuvalle oppimiselle sekä tukea myös muilla tavoin opiskelijoiden
LisätiedotToimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena. Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala
Toimijuuden tutkimus opetuksen kehittämisen tukena Päivikki Jääskelä & Ulla Maija Valleala Mitä tekemistä tutkijoilla oli interaktiivinen opetus ja oppiminen hankkeessa? Hankkeen alussa toinen tutkijoista
LisätiedotSUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN
SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN Prof Kirsti Lonka kirstilonka.fi, Twitter: @kirstilonka Opettajankoulutuslaitos Helsingin yliopisto Blogs.helsinki.fi/mindthegap Blogs.helsinki.fi/mindthegap Opettajan
LisätiedotYliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset
Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset
LisätiedotKIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011
1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT
LisätiedotKASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op
KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS Opettajan pedagogiset opinnot 60 op Pedaopas 2015-2016 Sisällys 1. Opettajan pedagogisten opintojen osaamistavoitteet... 3 2. Opettajan pedagogisten
LisätiedotOpetussuunnitelmasta oppimisprosessiin
Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista
Lisätiedot1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue
Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin
LisätiedotOhjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja
Ohjaus ja opintojen eteneminen: ajankäyttö, opintoihin kiinnittyminen ja tulevaisuusorientaatio Kuvallinen aloitussivu, tavoitteellisella kuvan koko 230 x 68 mm opintopolulla Penttinen, Kosonen, Annala
LisätiedotOpintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä
Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot
LisätiedotUusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö
KUTSU ESAVI/5963/2016 Etelä-Suomi 21.6.2016 Opetus- ja kulttuuritoimi - vastuualue Jakelussa mainituille Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Tervetuloa Etelä-Suomen aluehallintoviraston järjestämään
LisätiedotOpetushallituksen kuulumiset
Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava
LisätiedotCampus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät
Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus
LisätiedotTOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA
1 TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAINEN KEHITTÄMINEN OULUN YLIOPISTOSSA Prof. Kirsi Pyhältö TAUSTAA: TOHTORINKOULUTUKSEN TUTKIMUSPERUSTAISELLE KEHITTÄMISELLE 2 Tohtorikoulutus on yliopiston toiminnan
LisätiedotYhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä
Yhteisöllinen opiskeluhuolto PKKY:ssä Opiskeluterveyspäivä Opiskeluyhteisön hyvinvointi 16.11.2016 Jatta Herranen jatta.herranen@pkky.fi Lähtökohdat 2 Tavoitteenamme on olla arvostettu ammatillisen koulutuksen
LisätiedotMartti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)
Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon
LisätiedotOpiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä
Opiskelijakeskeinen oppiminen opiskelukyvyn edistäjänä Työpaja 36. Peda-Forum -päivät 24.8.2011 Laura Heinonen, Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Suomen ylioppilaskuntien liitto Ann-Marie
LisätiedotTYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA
TYÖMOTIVAATIOLLA VAI -HYVINVOINNILLA PAREMPAA TUOTTAVUUTTA Matti Tiusanen Johtaja, hallituksen puheenjohtaja Motiwell tutkimuspalvelut www.motiwell.fi Työntekijät eivät enää sitoudu yrityksiin vaan mielekkääksi
LisätiedotRakastan työtäni mutta miksi?
Rakastan työtäni mutta miksi? Elina Jokinen FT, Kirjoitusviestinnän opettaja JYU / Kielikeskus Esityksen kuvat, videot ja kommentit Gradu- ja väitöskirjaretriitti kevät 2016, Konnevesi Tieteen popularisointi
LisätiedotHenkilöstötuottavuuden johtamisella muutoksiin
Henkilöstötuottavuuden johtamisella muutoksiin 13.9.2017 Ossi Aura Tieteellinen johtaja, FT HPM Dashboard Oy johtajuus johtajuus johtajuus johtajuus Alustuksen sisältöä 2019... 202x... Henkilöstötuottavuus
LisätiedotPositiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle
Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen
LisätiedotOppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere
Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan
LisätiedotOPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotYliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin
Yliopistoyhteisöstä valmiuksia työelämän yhteisöihin Miten yliopisto-opiskelu tuottaa työyhteisövalmiuksia? Ida Mielityinen asiantuntija, koulutuspolitiikka Suvi Pulkkinen varapuheenjohtaja, Akavan opiskelijat
Lisätiedot27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen. Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013
27-TPAJA: Opetussuunnitelmatyön johtaminen Peda-forum -päivät, Tampere Tytti Tenhula ja Miia Wennström 21.8.2013 Esittäytyminen: missä roolissa olet osallistunut opetussuunnitelmatyöhön? Opiskelija Opettaja
LisätiedotOppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely. Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus
Oppijan palvelut ehops-palvelun vaatimusmäärittely Työpaja 1 13.3.2014 Opetushallitus Agenda 10.00-10.15 Työpajan avaus, esittäytyminen ja päivät tavoitteet 10.15-12.00 Projektin lähtökohdat - Alustukset
LisätiedotOPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI
OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on
LisätiedotTaideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017
TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän
LisätiedotKuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus
KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät
LisätiedotArviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen
Arviointikulttuuri Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa Katriina Sulonen Hyvä arviointikulttuuri keskeisiä piirteitä ovat yhteisesti laaditut selkeät tehtävät ja periaatteet
LisätiedotLasten ja nuorten palvelut
Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotLAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN
LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen
LisätiedotKoulutuspäivän tavoite
Työnohjauksesta nousevia asioita Kohtaamisia terveydenhuollon arjessa 23.5.2017 Työhyvinvointiylihoitaja, työnohjaaja KSSHP Koulutuspäivän tavoite Herättää ajatuksia ihmisten kohtaamisesta Muuttaa kohtaamisen
LisätiedotPedagoginen johtaminen
Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas
LisätiedotNäkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009
Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä
Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä 7.6.2016 Pia Kola-Torvinen Elisa Helin Opetushallitus Tavoitteena suomalaiseen järjestelmään sopiva, kehittämistä ohjaava asiakirja Lainsäädännön linjaukset
LisätiedotOpiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015
Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen
LisätiedotTyöelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!
Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja
LisätiedotVerkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen
Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Lappeenrannan työpajan keskustelun teemoja
Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue Lappeenrannan työpajan keskustelun teemoja Tulevaisuuden osaamistarpeet ja osaamisen vahvistaminen Taitojen ja ominaisuuksien kehittäminen:
LisätiedotEtäopetuksen monet muodot
Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi
LisätiedotOpinnollistamisen edellytyksiä insinööriopinnoissa Kahdeksan edellytystä sujuvaan opinnollistamiseen
Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Opinnollistamisen edellytyksiä insinööriopinnoissa Kahdeksan edellytystä sujuvaan opinnollistamiseen, HAMK 1 Insinööriopinnoissa työn
LisätiedotOpi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki
Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita
LisätiedotEväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth
Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ
LisätiedotVALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)
VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti
LisätiedotArvioitava aihealue: Palvelu Padat Verkkopalveluiden ja työssäoppimisen kehittäminen yhteistyössä työelämän kanssa
Oppimisympäristöhankkeet Itsearviointiraportti versio 28.2.2012 Arvioitava aihealue: Palvelu Padat Verkkopalveluiden ja työssäoppimisen kehittäminen yhteistyössä työelämän kanssa 1. Itsearvioinnin kohde
LisätiedotO S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N
O S A A VA J A H Y V I N V O I VA I H M I N E N S T R AT E G I A 2 0 19 MISSIO Olemme vaikuttava sivistysyliopisto VISIO Olemme oppimisen, hyvinvoinnin ja luonnon perusilmiöiden aloilla yksi maailman johtavista
LisätiedotPerusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka 25.11.2014
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia Erja Vitikka 25.11.2014 1 Ops-uudistuksen keskeisiä lähtökohtia Pedagoginen uudistus Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan? Kysymykseen MITEN opitaan?
LisätiedotArkistot ja kouluopetus
Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman
LisätiedotLukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016
Lukion opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Käyttöön elokuussa 2016 Opetushallitus julkaisi kansalliset lukion opetussuunnitelman perusteet ja oppiaineiden tuntijaon vuonna 2015. Uudet opetussuunnitelmat
LisätiedotOpinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä
Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman
LisätiedotKouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO
Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO Hyvinvointia tukeva kouluarki 2 Koululla on yhä tärkeämpi rooli lapsen
LisätiedotArviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.
Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno
LisätiedotERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma
ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun
LisätiedotViestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla
Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,
LisätiedotVälittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari
Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi
LisätiedotTyöhyvinvointia vai tiedeyhteisöhyvinvointia?
Työhyvinvointia vai tiedeyhteisöhyvinvointia? Pohdintaa opiskelijalähtöisen opetuksen kehittämisen roolista tiedeyhteisön hyvinvoinnille Peda forum -päivät, 17-18.8.2016, Jyväskylä Eetu-Pekka Heikkinen,
LisätiedotPuhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011
Puhe Jyväskylän yliopiston avajaisissa 7.9.2011 Antti Yli-Tainio Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta Tervetuliaissanat Arvoisa rehtori, hyvät opiskelijatoverit ja henkilökunnan edustajat, Haluan toivottaa
Lisätiedot