Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus. Jyväskylän kaupunkiseutu Aluetyöryhmän raportti

Transkriptio

1 Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus Jyväskylän kaupunkiseutu Aluetyöryhmän raportti

2 2 ESIPUHE Tämä raportti on Jyväskylän seudun osaraportti liikenne- ja viestintäministeriön Tulevaisuuden joukkoliikennekaupungit hankkeeseen kuuluvassa Keskisuurten kaupunkiseutujen (KETJU) hankkeessa. KETJU-hankkeessa on mukana yhteensä 15 kaupunkiseutua, joille kaikille on laadittu vastaavat omat raporttinsa. Koko hanke raportoidaan liikenne- ja viestintäministeriön julkaisusarjassa. KETJU-hankkeen aineisto on tallennettu projektin sivuille Kokonaisuuden yhteenveto sekä kaupunkiseutujen väliset yhtäläisyydet ja eroavaisuudet on löydettävissä yhteenvetojulkaisusta ja projektin kotisivuilta. KETJU-hanke käynnistyi keväällä 2008, jolloin perustettiin alueelliset työryhmät ja pidettiin ensimmäiset kokoukset. Raportin nykytilan kuvaus tehtiin työn alussa kesän ja syksyn 2008 aikana silloin käytettävissä olleiden, pääosin vuoden 2006 tietojen pohjalta. Alueellinen työryhmä määritteli joukkoliikenteen tavoitteellisen palvelutason talven aikana. Tavoitteiden määrittelyn ajankohta oli haasteellinen, koska taloudellisen taantuman vaikutuksesta kuntien taloustilanne heikkeni, eikä valtion osallistumisesta kehittämishankkeiden rahoitukseen ollut tietoa. Palvelutasotavoitteet ja kehittämisohjelma jäivät tässä tilanteessa vaatimattomammiksi, kuin alun alkaen oli tavoitteena. Erityisesti lähivuosien tavoitteet ovat varovaisia. Pidemmän tähtäimen tavoitteena on kuitenkin edelleen voimakkaasti kehittää joukkoliikennettä ja parantaa sen houkuttelevuutta henkilöautoiluun verrattuna. KETJU-hanke oli tarkoitus toteuttaa samanaikaisesti joukkoliikennelain valmistelun kanssa siten, että työ olisi osaltaan auttanut kaupunkiseutuja valmistautumaan uuteen tilanteeseen joukkoliikenteen organisoinnissa. Lain valmistelu kuitenkin hidastui, eikä siitä saatu päätöstä ennen KETJU-hankkeen valmistumista. KETJU-työssä ei tämän takia pystytty tekemään liikenteen uudelleen organisointia ja rahoituksen uudistamista koskevia esityksiä alun perin suunnitellussa tarkkuustasossa. Raportti toimii kuitenkin hyvänä lähtökohtana joukkoliikenteen kehittämiselle Jyväskylän seudulla lähivuosina. Siinä on kuvattu joukkoliikenteen nykytila, määritelty joukkoliikenteen palvelutaso ja esitetty kehittämistoimenpiteitä 5-7 vuoden tähtäimellä. Lisäksi on esitetty miten alueella nähdään parhaaksi jatkaa yhteistyötä kaupungin sisällä ja seudun kuntien, maakuntaliiton lääninhallituksen ja Tiepiirin (vuoden 2010 alusta ELYn) kesken joukkoliikenteen kehittämistoimien toteuttamiseksi ja joukkoliikenteen järjestämiseksi matkustajia mahdollisimman hyvin palvelevalla tavalla. Jyväskylän seudun KETJU-työryhmän puheenjohtajana on toiminut liikenneinsinööri Jorma Lipponen. Jyväskylän kaupungilta työryhmän työskentelyyn on osallistunut myös Jouni Mäkäräinen ja Toni Tamminiemi Laukaasta Kalevi Virtanen). Pekka Kokki edusti Keski-Suomen Liittoa, Tapio Koikkalainen Keski-Suomen tiepiiriä ja Rauni Malinen lääninhallitusta... Liikenne- ja viestintäministeriön edustajana on toiminut Katariina Myllärniemi, joka on osallistunut kaikkiin työryhmän kolmeen kokoukseen. Asiantuntijoina työryhmän kolmannessa kokouksessa on kuultu Jaakko Rauniota Jyväskylän Liikenne Oy:stä sekä Tuomo Kojoa Linja-autoliitosta. Jyväskylän seudullisen työn vastuuhenkilönä toimi KETJU-konsulttiryhmästä Henriika Weiste, WayStep Consulting vuoden 2008 loppuun ja tämän jälkeen Marja Rosenberg KPMG Kunta Oy:stä ( saakka VTT).

3 Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenneuudistus 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ SUUNNITTELUALUE JA KUNTAUUDISTUS VÄESTÖ TYÖPAIKAT MUITA MATKUSTUKSEEN VAIKUTTAVIA KOHTEITA YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA TARJONTA PALVELUTASO KYSYNTÄ LIPPU- JA INFORMAATIOJÄRJESTELMÄT ORGANISOINTI RAHOITUS Joukkoliikenne Henkilökuljetukset YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET SUUNNITTELUTILANNE JA TAVOITTEET SUUNNITTELUTILANNE Kuntauudistus ja maankäytön suunnitelmat Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Joukkoliikennesuunnitelmat TAVOITTEET JA TOTEUTUMISASTE PALVELUTASOTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Valtakunnalliset tavoitteet Kaupunkiseudun omat joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET PALVELUTASOTAVOITTEET KEHITTÄMISOHJELMA KEHITTÄMISOHJELMA VAIKUTUKSET ORGANISAATIO ORGANISAATIOON VAIKUTTAVAT MUUTOKSET Alue- ja seutuhallinto Palvelusopimusasetuksen ja joukkoliikennelain täytäntöönpano ALUEEN TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET JA LIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN YHTEISTYÖ Liikenne- ja henkilökuljetukset Maankäyttö PÄÄTÖKSENTEKO YHTEENVETO LÄHDELUETTELO... 41

4 1 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1 Suunnittelualue ja kuntauudistus KETJU-hankkeeseen osallistui 15 kaupunkiseutua ja yhteensä 107 kuntaa. Jyväskylän seudulla suunnittelualue kattoi uuden Jyväskylän (Jyväskylän kaupunki sekä aiemmat Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta yhdistyvät alkaen) sekä Laukaan ja Muuramen kunnat. Uusi Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kunta ja kuuluu Suomen kaupunkiseutujen neljän-viiden kärkijoukkoon. Suunnittelualue muodostaa Jyväskylän seudun keskeisen työssäkäyntialueen, mutta työssäkäyntialue ulottuu myös tämän suunnitelman ulkopuolisiin kuntiin. Kaupunkiseudun kehityskuva on ollut eräs myönteisimmistä 1990-luvun puolivälistä lähtien. Hyvin toiminut verkostokaupunkihanke on muodostanut pohjan kuntien väliselle yhteistyölle. Liikenteen yhteensovittamiseksi on suunnittelualueella jo pitkään toteutettu liikennejärjestelmäsuunnitelmaa ja aiesopimuksia. Kaupunkiseutusuunnitelman mukaan seudun kuntien yhteistyössä keskeisessä roolissa tulevat olemaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyöryhmät. Maankäytön yhteistyöryhmää laajennetaan seudun kaikkiin kuntiin, asuntotoimen yhteistyöryhmän toimintaa kehitetään ja liikenteen yhteistyöryhmä perustetaan. Verkostomaisen yhteistyön perinne on pitkä ja se on toiminut hyvin viranhaltijoiden keskinäisen yhteistyön välineenä. Yhteistyön organisointitavan puutteena kuitenkin on, ettei siihen liity seudullista päätöksentekoa, joten suunnitelmien toteutuminen jää epävarmaksi. Kaupunkiseutusuunnitelmien asiantuntija-arvioinnissa tunnistettiin seuraavat kehittämistarpeet: - Maankäytön toteuttamisen ajoituksessa tulee ottaa huomioon vaikutukset liikennejärjestelmään ja erityisesti joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin. Jyväskylän seudulla joukkoliikennekaupungin toteuttaminen on hyvin mahdollista, mutta se edellyttää määrätietoista toimintaa. - Mahdollisuudet laajentavat Jyväskylän rakentamisen ohjelmointimallia, ns. KymppiR-ohjelmaa, koskemaan koko seutua tulee tutkia. - Asuntostrategia on laadittava riittävän konkreettiseksi ja kuntien on sitouduttava sen toteuttamiseen. - Hajarakentamisen ohjaukseen seudulla tulee löytää yhteisesti hyväksytyt tavoitteet ja keinot. Kaupunkiseutusuunnitelman valtakunnallisen arvioinnin mukaan Jyväskylän seudulla joukkoliikennekaupungin toteuttaminen on hyvin mahdollista, mutta se edellyttää määrätietoista toimintaa.

5 2 1.2 Väestö Suunnittelualueella asui vuoden 2007 lopussa yhteensä noin asukasta (Tilastokeskus ). Uuden Jyväskylän asukasmäärä tulee olemaan noin asuakasta, Laukaassa asukkaita on noin ja Muuramessa noin Asukasmäärä on kasvanut 12 prosenttia vuosina Suhteellinen kasvu on ollut suurinta Muuramessa, jossa väestön määrä on kasvanut noin 17 prosenttia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Korpilahdella väestö on aavistuksen vähentynyt. Kuva 1. Väestön sijoittuminen. Uudessa Jyväskylässä noin asukasta asuu kantakaupungissa. Seuraavaksi suurimmat asutusalueet ovat Kuokkalan alue asukkaalla, Vaajakoski-Jyskän alue lähes asukkaalla ja Palokan-Puuppolan alue hieman yli asukkaalla. Laukaassa kuntalaisesta reilu 5000 asuu kirkonkylässä, noin 2800 Leppäveden, noin 2600 Lievestuoreen ja noin 2000 Vihtavuoren taajamissa. Lisäksi Laukaassa on lukuisia maaseutukyliä, joissa on yhteensä noin 5500 asukasta. Muuramessa on kaksi taajamaa: kirkonkylä ja Kinkomaa. Niissä asuu pääosa muuramelaisista. Väestön sijoittumista on kuvattu kuvassa 1.

6 3 Kuva 2. Uuden Jyväskylän tavoitteellinen väestönkasvu (Lähde: Jyväskylän kaupunki) Suuralue Väestön Suht. kasvu 07-kasvu 20 (hlöä) Väestö 2020 (hlöä) Kantakaupunki % Kypärämäki- Kortepohja % Lohikoski- Heinälampi % 5000 Huhtasuo ja Vääräjärvi % 9450 Kuokkala % Keltinmäki- Myllyjärvi % Keljo % 6850 Halssila % 5950 Säynätsalo % 4150 Tikkakoski- Nyrölä % 5740 Palokka- Puuppola % Kuohu- Vesanka % 2320 Vaajakoski- Jyskä % Korpilahti % 5400 Ei tietoa 640 Yhteensä % Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan väestön määrä kasvaa noin 10 prosenttia eli asukkaaseen vuonna Suurinta kasvun ennustetaan olevan Jyväskylän maalaiskunnassa. Alueen omien tavoitteiden mukaan väestön määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä 12 prosentilla. Uuteen Jyväskylään suunnitellaan noin 12 prosentin, Laukaaseen 8 1 prosentin ja Muurameen 22 prosentin väestökasvua alueiden omissa suunnitteissa Kuvassa 2 on esitetty Uuden Jyväskylän suuralueet ja suunniteltu väestön kasvu niissä. Uudessa Jyväskylässä kasvualueita ovat mm. Keljonkankaan ja Palokan alueet sekä suurimpana Valkeamäki-Keltinmäen suuralue. Osalle uusista alueista tiheävuoroista joukkoliikennettä ei ole taloudellisesti järkevää järjestää.. 1 Päätelty kunnan väestöennusteesta vuodelle Lähde:

7 4 Väestösuunnitteen mukaan Laukaan taajamista kirkonkylä, Leppävesi ja Vihtavuori kasvavat. Muuramessa tavoitteena on täydennysrakentamisen keskittäminen lähemmäs nykyisiä taajamia ja joukkoliikennekäytäviä.. Muuramen keskusta on hajautunut 7 kilometrin matkalle ja tavoitteena on tämän keskustajakson tiivistäminen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 oli 0-16 vuotiaiden osuus väestöstä 20 prosenttia, vuotiaiden osuus 67 prosenttia ja yli 65-vuotiaiden osuus 13 prosenttia. Kaikki ikäryhmät kasvavat, mutta vanhusten osuus kasvaa selvästi voimakkaimmin ja työikäisten määrä vain aavistuksen. Tilastokeskuksen ennusteiden mukaan 0-16 vuotiaiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 12 prosenttia, ja yli 65-vuotiaiden osuus noin 67 prosenttia vuotiaiden määrä pysyy lähes samalla tasolla. Vuonna 2020 suunnittelualueen asukkaista noin viidennes on alle 17-vuotiaita ja noin viidennes yli 65-vuotiaita. 1.3 Työpaikat Suunnittelualueella on noin työpaikkaa (tilanne ). Työllisiä on hieman vähemmän. Työpaikoista noin 41 prosenttia sijaitsee Jyväskylän kantakaupungin alueella. Lohikoski-Heinälammen, Huhtasuon ja Kuokkalan suuralueet ovat kantakaupungin jälkeen merkittävimmät työssäkäyntikohteet. Jyväskylän kaupungin ulkopuolella suurimmat työpaikka-alueet ovat maalaiskunnan Palokan ja Vaajakoski-Jyskän alueet sekä Laukaan kirkonkylä. Laukaassa merkittäviä työpaikkoja on myös Peurungalla, Vihtavuoressa, valtatien 9 varrelle Lievestuoreella sekä Vehniällä. Uuden Jyväskylän alueella on tällä hetkellä (2008) työpaikkaa. Uuden Jyväskylän omien ennusteiden mukaan työpaikkojen vuosikasvu tulee olemaan noin työpaikkaa vuodessa, jolloin vuonna 2020 Uuden Jyväskylän alueella olisi työpaikkaa. Työpaikkojen määrä lisääntyy merkittävästi mm. Seppälänkankaalla ja Etelä- Keljossa. Kuvassa 3 on esitetty nykyiset asunto- ja työpaikka-alueet sekä jo hyväksyttyjen yleiskaavojen tulevat asunto- ja työpaikka-alueet.

8 5 Kuva 3. Yleiskaavojen työpaikka-alueet käyttötarkoituksen mukaan. Pohjakartalla on oranssilla nykyiset asunto- ja työpaikka-alueet sekä jo hyväksyttyjen yleiskaavojen tulevat asuntoalueet Pohjakartalla on katkoviivalla uusia tielinjauksia eriasteisista suunnitelmista. (Lähde: Seudullinen työpaikka-aluevarantoselvitys)

9 6 Pendelöinti muista kunnista Jyväskylään on voimakasta. Jyväskylän maalaiskunnan pendelöintiaste on 52 %, Muuramen 48 %, Laukaan 31 % ja Korpilahden 25 %. Jyväskylään pendelöi vuoden 2004 tietojen mukaan 7839 henkilöä Jyväskylän maalaiskunnasta, 2176 henkilöä Laukaasta, 1849 henkilöä Muuramesta ja 483 henkilöä Korpilahdelta. 1.4 Muita matkustukseen vaikuttavia kohteita Uudessa Jyväskylässä tärkeimpiä opiskelupaikkoja ovat Seminaarinmäen, Mattilanniemen ja Ylistönmäen yliopistoalueet sekä Viitaniemen ja Rajakadun campusalueet. Muita oppilaitoksia on keskustassa sekä Tuomiojärven itärannalla (Priimus ja Mankola). Lukiot ja peruskoulut sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Laukaassa lukio sijaitsee kirkonkylässä, mutta palvelee myös sivupisteessä Lievestuoreella. Kuhankoskella sijaitsee erityisammattikoulu. Kunnassa on 16 peruskoulua, jotka sijaitsevat kirkonkylän lisäksi eri puolilla kuntaa. Peruskoulujen sijaintipaikat ovat Haapala, Kuhaniemi, Kuusa, Lankamaa, Leppävesi, Lievestuore, Savio, Tarvaala, Valkola, Vehniä, Vihtavuori, Vuonne ja Äijälä. Muuramessa tärkeimmät opiskelupaikat ovat Mäkelänmäen alakoulu, Nisulanmäen yläkoulu ja lukio. Uudessa Jyväskylässä tärkein asiointikohde on Jyväskylän keskusta, jossa on sekä kaupallisia että julkisia palveluita. Palveluita on myös aluekeskuksissa eli Palokassa, Vaajakoskella, Säynätsalossa ja Kuokkalassa sekä suurissa liikekeskittymissä (Palokankeskus, Keljonkeskus ja Seppälä sekä vielä rakentamaton Eteläportti Keljonkankaalla) Laukaassa asiointikohteita ovat kirkonkylä ja Lievestuore. Matkustamisen kannalta tärkeä kohde on myös Peurunka, johon on sekä työ- että vapaa-ajan matkatarpeita. Muuramessa joukkoliikenteen kannalta tärkeimpiä asiointikohteita ovat liikekeskus, kulttuurikeskus/liikuntatilat/uimahalli, virastotalo/kirjasto, terveyskeskus sekä Kinkomaan sairaala/vitapolis. 1.5 Yhteenveto ja johtopäätökset - Väestön kasvu luo periaatteessa mahdollisuuksia joukkoliikenteen kehittämiselle. - Tulevaisuudessa väestöstä viidennes on vanhuksia ja viidennes lapsia. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää vanhusten julkisen liikenteen palveluihin. Koulukuljetusten järjestäminen julkiseen liikenteeseen integroitua on haaste ja mahdollisuus - Nykytilassa liian suuri osa uusista asuinalueista ja -rakennuksista sijoittuu jo joukkoliikenteen kannalta epätarkoituksenmukaisesti. - Asutus ja muu maankäyttö hajaantuu, mikä vaikeuttaa liikenteen järjestämistä. - Kuntien kilpailu asukkaista on hajauttanut väestörakennetta. Uusi Jyväskylä tuo uusia mahdollisuuksia maankäytön kehittämiseen myös liikenteen tarpeet huomion ottaen.

10 7 - Muuramessa keskustan tiivistyminen liikenneväylien varteen luonee edellytyksiä joukkoliikenteen palvelutason ylläpitämiselle. - Uudessa Jyväskylässä kantakaupunkia voimakkaammin kasvavat Keltinmäen- Myllyjärven, Keljon ja Palokan alueet. Näistä erityisesti Keltinmäen- Myllyjärven ja Palokan joukkoliikenteen järjestäminen tuovat uusia haasteita. - Suunnitellut työpaikka-alueet Etelä-Keljossa vaativat bussilinjaston laajentamista.. - Joukkoliikenteen rooli ja mahdollisuuden eri rakennemallivaihtoehdoissa on tarpeen selvittää. 2 JOUKKOLIIKENTEEN NYKYTILA 2.1 Tarjonta Paikallisliikenne ja vakiovuoroliikenne Joukkoliikenteen tarjonta muodostuu Jyväskylän paikallisliikenteestä, sekä pitempimatkaisesta vakio ja pikavuoroliikenteestä ja palveluliikenteestä. Paikallisliikennettä liikennöidään hieman yli 30 linjalla. Paikallisliikenteen alue ulottuu Muurameen ja syksystä 2009 alkaen myös Laukaaseen Paikallisliikenteen alueella palvelutaso on hyvä sekä arkisin, iltaisin että viikonloppuisin. Paikallisliikennettä liikennöi yksi yritys, Koiviston Auto konserniin kuuluva Jyväskylän Liikenne Oy.,. Paikallisliikenteen linjastossa on muutamia voimakkaita runkolinjoja, joita täydentävät kerran tunnissa liikennöitävät muut linjat. Voimakkaiden runkolinjojen suhteellisen pieni määrä lisää liikennetarjonnan vaihteluja eri vuorokauden ja vuodenaikoina, mutta toisaalta runkolinjoja täydentävien muiden linjojen verrattain suuri määrä tarjoaa tärkeimpinä liikennöintiaikoina mahdollisuuden kattavalle palvelutasolle ja lyhyille kävelymatkoille pysäkeille. Vuosina käyttöön otettiin yli 20 uutta matalalattiaista bussia. Ruuhka-aikojen ulkopuolinen liikenne ajetaan nykyisin kokonaan matalalattiaisella kalustolla. Vuonna 2008 paikallisliikenteen linjakilometrit olivat kesällä linjakm/kk ja talvella linjakm/kk.. Mukana ei ole siirtokilometrejä; vain liikenneluvan mukaiset linjakilometrit. Vuositasolla paikallisliikennettä liikennöidään noin 4,7 miljoonaa linjakilometriä. Vakiovuoroliikenteen vuorotarjonta on selvästi vähentynyt 2000-luvulla matkustajamäärien vähenemisen ja niukentuneiden ostoliikenteen määrärahojen takia. Vakiovuoroliikennettä on kuitenkin edelleen yli 500 vuoroa viikossa (talviajan tarjonta) pääteillä ja merkittävimpien taajamien välisillä reiteillä. Vakiovuoroliikenteen tarjontaa on Jyväskylän seudulla KETJU-hankkeessa mukana olevista kaupunkiseuduista eniten. Yhteensä suunnittelualueella liikennöidään vuosittain noin 5,7 miljoonaa vakiovuoroliikenteen linjakilometriä.

11 8 Palveluliikenne, kutsujoukkoliikenne ja matkojen yhdistelytoiminta Palveluliikennettä tarjotaan Jyväskylässä, Jyväskylän maalaiskunnassa, Laukaassa ja Muuramessa. Jyväskylässä aloitettiin jo vuonna 1996 erityisesti vanhusten ja vammaisten tarpeisiin suunniteltu palveluliikenne. Sitä laajennettiin vuosina 1997 ja V lopulla aloitettiin täysin uusittu Kyytiveikko-liikenne. Palveluliikennettä ajetaan vuonna 2008 neljällä matalalattiaisella pikkubussilla. Palveluliikenteen ostosopimusta jatketaan syksyllä 2008, koska kilpailuttamista on jouduttu siirtämään mm. kuntaliitoksen vuoksi. Jyväskylän maalaiskunnassa Poimuri -palveluliikenne aloitti liikennöinnin noin 1,5 vuoden tauon jälkeen. Poimuri-palveluautoja on kaksi ja niillä hoidetaan kaikille avointa joukkoliikennettä Vaajakosken ja Palokan alueilla ja kunnan laitosten kuljetuksia. Laukaassa toimii monipalveluliikenne Lievestuoreen, Tarvaalan, Pohjois- Laukaan sekä Vehniän reiteillä. Liikenne on avointa niille, jotka eivät pysty käyttämään julkista joukkoliikennettä esim. terveydellisistä syistä, tai alueella ei ole joukkoliikennetarjontaa. Muuramessa toimii monipalveluliikenne Monari kuudella reitillä. Palveluliikenteille on määritetty perusreitit, mutta edellisenä päivänä tehtyjen tilausten perusteella reiteille tehdään poikkeamia. Alkuperäisen aikataulun mukaan Keski-Suomen matkapalvelukeskuksen piti aloittaa toimintansa , mutta koska Kela päätti, että se lähtee mukaan MPK-hankkeisiin vasta myöhemmin, Keski-Suomen MPK:n työvaliokunta päätti siirtää aloittamispäivää myös Keski-Suomessa. Kuntien sitoutuminen kysytään ja ennen-tutkimus teetetään sen jälkeen kun valtakunnalliset linjaukset ovat selvillä. Kaukoliikenteen solmukohdat/matkaketjut Jyväskylän lentoasema sijaitsee 21 kilometrin päässä Jyväskylän keskustasta Tikkakoskella lähellä valtatietä 4. Terminaalin läpi kulki noin matkustajaa vuonna Lentoasemalta liikennöidään arkisin noin viisi edestakaista reittivuoroa Helsinkiin. Pika- (osin tarvittaessa) ja vakiovuorot liikennöivät lentoasemalle satunnaisesti arkisin klo Lisäksi lentoasemalle liikennöi Airport taksi. Jyväskylän matkakeskus otettiin käyttöön ja se on ensimmäinen kokonaan uudeksi yhteysterminaaliksi rakennettu kokonaisuus. Matkakeskuksessa yhdistyvät rautatie- ja linja-autoaseman palvelut. Lipunmyynnin ja tavarasäilytyksen lisäksi henkilöliikenneasemalla on monipuoliset oheispalvelut. 2.2 Palvelutaso Nykyistä joukkoliikenteen palvelutasoa Jyväskylän seudulla suhteessa valtakunnassa määritettyihin tavoitteisiin on analysoitu luvussa 3. Tiehallinnon tutkimuksessa Asuinalueen tyypin ja sijainnin vaikutus ihmisten liikkumiseen laadittiin kymmenportainen koko Suomen kattava aluetyyppiluokitus maankäytöltään ja liikennejärjestelmältään erilaisten alueiden matkatuotosten arvioimiseksi. Luokitus liitettiin osaksi valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen perusaineistoa, josta voitiin laskea erilaisilla alueilla asuvien keskimääräiset matkatuotokset kulkuta-

12 9 voittain ja matkatyypeittäin. Luokitusta varten koko maa jaettiin 1 km x 1 km - ruutuihin, minkä jälkeen ruutujen luokituksessa otettiin huomioon niiden palvelu- ja liikennetarjonta. Taulukko 1. Valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen perusteella tehty alueluokittelu, luokat B1-C3.(lähde: Asuinalueen tyypin ja sijainnin vaikutus ihmisten liikkumiseen, Tiehallinnon selvityksiä 28/2007) B1. Keskustapalvelujen alue. B2 Palvelutaajama, hyvä joukkoliikenne B3. Palvelutaajama, tyydyttävä joukkoliikenne B4. Asutustaajama, tyydyttävä joukkoliikenne B5. Asutustaajama, välttävä joukkoliikenne C1. Haja-asutus pääteiden varsilla C2. Haja-asutus muiden teiden varsilla, heikko joukkoliikenne. C3. Haja-asutus muiden teiden varsilla, erittäin heikko joukkoliikenne Keskustapalvelujen alueita ovat kaupunkien keskustat ja muut erikokoiset keskukset, joiden alueella on erikoiskaupan liikkeitä ja monipuolista palvelutarjontaa Keskisuurissa kaupungeissa keskustapalvelujen alueen laajuus on tyypillisesti 3-5 km (halkaisija), pienissä kaupungeissa ja suurten kaupunkien kehyskunnissa alueen laajuus on tyypillisesti 1-2 km. Suuressa osassa kuntia edes kunnan keskusta ei kuulu tähän luokkaan vaan jompaankumpaan palvelutaajamien luokkaan. Palvelutaajaman alueella on hyvät päivittäistavarakaupan palvelut ja muita palveluita siten, että oman alueen palvelut yleensä riittävät normaaleihin päivittäisiin tarpeisiin. Hyvän joukkoliikenteen palvelutaajamia on lähinnä keskisuurten kaupunkien joukkoliikennevyöhykkeillä ja suurempien kaupunkiseutujen kehyskunnissa. Hyvän joukkoliikenteen palvelutason saavuttaminen edellyttää yleensä paikallisliikennettä. Palvelutaajaman alueella on hyvät päivittäistavarakaupan palvelut ja muita palveluita siten, että oman alueen palvelut yleensä riittävät normaaleihin päivittäisiin tarpeisiin. Tyydyttävän joukkoliikenteen palvelutaajamia on lähinnä pienten kuntakeskusten ympärillä. Tyydyttävä palvelutaso voidaan saavuttaa myös ilman omaa paikallista linjastoa. Asutustaajamassa on vain välttämättömät palvelut, jolloin merkittävä osa päivittäisistä ostos- ja asiointitarpeista edellyttää matkustamista oman asuinalueen ulkopuolelle. Tyypillisesti tyydyttävän joukkoliikenteen asustustaajama levittäytyy hyvän joukkoliikenteen palvelutaajaman ympärille, jolloin se on vielä paikallisliikenteen piirissä. Tyydyttävä joukkoliikenne voidaan saavuttaa myös pääväylien varrella, jolloin riittävän palvelutason tuottaa alueen läpi kulkeva seudullinen joukkoliikenne. Asutustaajamassa on vain välttämättömät palvelut, jolloin merkittävä osa päivittäisistä ostos- ja asiointitarpeista edellyttää matkustamista oman asuinalueen ulkopuolelle. Välttävän joukkoliikenteen asutustaajamat levittäytyvät yleensä tyydyttävän joukkoliikenteen palvelutaajaman ympärille tai ovat yksittäisiä kylämäisiä asutuskeskittymiä. Valta- ja kantateiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus (1,5 km linnuntie-etäisyys) Seutu- ja yhdysteiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus, jolle kuitenkin on tarjolla joukkoliikennepalveluja (esim. yksittäinen pysäkki, jolla vähintään 3 vuoroa/vrk). Seutu- ja yhdysteiden vaikutuspiirissä oleva haja-asutus, jolle joukkoliikenteen tarjonta on erittäin vähäinen (esim. yksittäisillä pysäkeillä alle 3 vuoroa/vrk). Laadittu alueluokittelu kuvaa erilaisen yhdyskuntarakenteen ja liikkumisen vuorovaikutusta. Yhteensä määriteltiin 10 luokkaa, jotka ottavat huomioon keskustatoimintojen alueet, päivittäistavarapalvelujen saavutettavuuden, joukkoliikennetarjonnan ja tieluokan. Tuloksena liikkumisen tunnusluvut (matkaluvut ja matkasuoritteet kulkutavoittain ja matkan tarkoituksen mukaan) erikseen kaikille matkoille ja kotiperäisille matkoille.

13 10 Kuva 4. HLT-alueluokittelu..(lähde:Asuinalueen tyypin ja sijainnin vaikutus ihmisten liikkumiseen, Tiehallinnon selvityksiä 28/2007) Tarkastelun perusteella Jyväskylän kaupunki kuuluu pääosin hyvän tai tyydyttävän joukkoliikenteen alueeseen. Valtatien 4 varsilla pohjoiseen ja etelään Muurameen saakka joukkoliikenne on pääosin tyydyttävää. (kuva 4). Muiden kuntien asutustaajamissa joukkoliikenteen palvelutaso on katsottu välttäväksi. Luokitteluperusteita on esitetty taulukossa 2.

14 Kysyntä Joukkoliikenteen kokonaismatkustajamäärää suunnittelualueella ei saada selvitettyä, koska vakiovuoroliikenteen matkustajamäärät eivät ole tiedossa. Kokonaismatkustusta voidaan kuitenkin kuvata seutu- ja kaupunkilippujen myyntimäärillä. Vuonna 2007 myytiin kaupunkilippua, joilla tehtiin yhteensä 2,7 milj. matkaa. Asiakastuloa kaupunkilipuista saatiin 2,4 milj. euroa. Vastaavana aikana myytiin yhteensä noin seutulippua, joilla tehtiin yhteensä matkaa. Asiakastuloa seutulipuista saatiin euroa. Paikallisliikenteen matkustajamäärä väheni vuosina noin 15 %. Vuonna 2007 matkustajamäärä kasvoi 2 prosenttia ja vuonna 2008 noin 9 prosenttia. Lipputuen ansiosta matkustajamäärien pitkäaikainen ja voimakas lasku pysähtyi 1990-luvun alussa ja kääntyi selvään kasvuun vuosikymmenen puolivälissä. Matkustajamäärä on vuonna 2008 noin vuoden 1990 tasossa. Joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista on Jyväskylässä pienentynyt, mikä on vastoin asetettuja tavoitteita. Paikallisliikenteen matkustajamäärien kehitys Jyväskylän seudulla on esitetty kuvassa Kuva 5. Paikallisliikenteen matkustajamäärien kehitys Jyväskylän seudulla (milj.matkustajaa/vuosi). (Lähde: Jyväskylän kaupunki 2009) Kyytiveikossa kulki vuonna 2007 lähes matkustajaa vuodessa. Muuramen monipalveluliikenteessä, Monarissa kulki vuonna 2007 yhteensä 7482 matkustajaa. Jyväskylän maalaiskunnan palveluliikenteissä on ollut vuoden aikana (loka 2007-loka 2008) yhteensä noin 8300 matkustajaa. Laukaan palveluliikenteiden matkustajamäärä vuonna 2007 oli noin Sosiaalitoimen järjestämiin kuljetuksiin myönnettiin vammaispalvelulain-, kehitysvammalain- tai sosiaalihuoltolain perusteella vuonna 2006 oikeus yhteensä 2900 henki-

15 12 lölle. Koulutoimen järjestämiin kuljetuksiin myönnettiin oikeus 2893 oppilaalle. (Taulukko 2). Taulukko 2. Sosiaali- ja koulutoimen myöntämien kuljetusoikeuksien lukumäärä vuonona (lähde: Kuntien lääninhallitukselle ilmoittamat tiedot) Henkilökuljetukset VPL-oik. SHL-oik. Kehitysvammalain oik. KOUL-oik Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti Laukaa Muurame Eniten kuljetusoikeuksia suhteessa kunnan asukasmäärään myönsi Korpilahden kunta, jossa oikeus kunnan maksamiin kuljetuksiin oli 8 prosentilla kunnan asukkaista. Korpilahdella sosiaalitoimen myöntämä kuljetusoikeus oli 2 prosentilla asukkaista ja oppilaskuljetus oli myönnetty 6 prosentille asukkaista. Vähiten kuljetusoikeuksia suhteessa kunnan asukasmäärään myönsi Jyväskylän kaupunki (3 prosenttia). 2.4 Lippu- ja informaatiojärjestelmät Lippujärjestelmä Yhteiskunnan tukemina lippuina on Jyväskylässä käytössä vuonna Kaupunkilippu, jonka myyntihinta on 51 / lippu, - Opiskelijoiden kaupunkilippu (30 vrk), jonka myyntihinta on 42,00 / lippu - 40 matkan lippu, jonka myyntihinta on 61,00 / lippu - Opiskelijoiden 40 matkan lippu, jonka myyntihinta on 45,00 / lippu - Peruskoululaisten lukukausikortti, jonka myyntihinta on 165,00 / lippu, ja alle 12 v vuotiailta 116,00 / lippu - Seutulippu, jonka myyntihinta (1. vyöhykkeellä) on alkaen 75 / lippu 40 matkan kaupunkilippu on uusi vuonna 2008 kaupungin tuella käyttöön otettu tuote. Sen aiheuttamien kustannusten kompensoimiseksi muiden tuettujen lippujen matkustajahintoja on korotettu, jolloin joukkoliikennemenot eivät juuri kasva. Yhteiskunnan lipputuen kehitys Jyväskylässä esitetään kuvassa 6.

16 Kuva 6. Yhteiskunnan lipputuen kehitys Jyväskylässä (vanhan Jyväskylän alue) Vuonna 2007 myytiin kaupunkilippua, joilla tehtiin yhteensä 2,7 milj. matkaa ja noin seutulippua, joilla tehtiin yhteensä matkaa. Vuonna 2007 kaupunkilippujen myynti nousi ja seutulippujen laski hieman edellisvuodesta. Informaatiojärjestelmät Kaupunki Valtio Yhteensä Paikallisliikenteen sähköinen reittiopas otettiin käyttöön vuoden 2008 alussa. Paikallisliikenteen ulkopuolisilla alueilla palvelee Matkahuollon aikataulupalvelut sekö matka.fi www-sivusto. 2.5 Organisointi Jyväskylä on joukkoliikenteen lupaviranomaiskaupunki ja sen toimialue laajenee kuntaliitoksen myötä. Muilla alueilla lääninhallitus on lupaviranomainen. Jyväskylän palveluliikenteeseen ja henkilökuljetuksiin liittyviä tehtäviä hoitamaan on palkattu kuljetussuunnittelija. Laukaassa ja Jyväskylän maalaiskunnassa on toiminut kuntien yhteinen kuljetussuunnittelija. Muut alueen henkilökuljetuksiin ja joukkoliikenteeseen liittyvät tehtävät hoidetaan pääosin osana muuta toimenkuvaa. Joukkoliikenteen suunnitteluvastuu on hajautettu ja suunnittelusta vastaavat osittain liikenteenharjoittajat ja osin Jyväskylän kaupunki ja lääninhallitus. Suunnittelujärjestelmää olisi tarpeen yksinkertaistaa ja selkeyttää. Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten kytkentää on mahdollista parantaa mm. matkojenyhdistelyä kehittämällä. Jyväskylän kaupungissa hallintokuntien välillä yhteistyö on

17 14 toiminut melko hyvin, mutta hankintatoimen logistikon poisjäämisen jälkeen tilanne on huonontunut merkittävästi Rahoitus Joukkoliikenne Joukkoliikennerahoitus Jyväskylässä kohdistuu pääosin paikallis- ja seutuliikenteen lippujen hinnanalennuksiin sekä palveluliikenteen ostamiseen. Jonkin verran rahoitetaan myös joukkoliikennetiedotusta ja -markkinointia. Kaupungin tuella on joidenkin lipputyyppien hintaa alennettu vuodesta 1991 alkaen. Merkittävin laajennus oli seutulipun käyttöönotto v Tämän jälkeen ei ole tehty oleellisia muutoksia lipputukijärjestelmään. Palveluliikenteeseen tehtiin kokonaisuudistus ja laajennus v marraskuussa. Jyväskylässä on vuoden 2008 budjetissa kaupunkilipputukeen varattu , seutulipputukeen ja palveluliikenteen ostoihin Joukko- ja palveluliikenteen tuloiksi on v budjetissa merkitty , mikä on vuonna 2007 saatu summa. Joukko- ja palveluliikenteen menot kasvavat v ennakoitua suuremmiksi, mikä johtuu voimaan tulevasta bussilippujen hintojen yleiskorotuksesta. Kaupungin menojen kasvua hillitään nostamalla myös tuettujen lippujen asiakashintoja. Lääninhallitus on myöntänyt vuodelle 2008 kaupunkilippuihin , seutulippuihin ja palveluliikenteen ostoon valtionavustusta. Yhteensä valtionavustus on siis eli enemmän kuin budjettiarvio. Kuntaliitoksen jälkeen v kaupungin joukko- ja palveluliikennebudjetti on ja valtionapu Koko suunnittelualueella kuntien rahoitus avoimeen joukkoliikenteeseen oli vuonna ,66 milj. euroa. Valtion rahoitus oli 0,98 milj. euroa. Valtion rahoitus jakautui seuraavasti: - Kaupunkilippu (v. 2007) euroa - Seutulippu (v. 2007) euroa - Paikallisliikenteen ostaminen (v. 2007) euroa - Palveluliikenne (v. 2007) euroa Kaupunkilippumatkoissa subventio oli keskimäärin 0,96 euroa/matka. Seutulippumatkoissa subventio oli keskimäärin 1,14 euroa/matka Henkilökuljetukset Erilliskuljetuksiin käytetään enemmän yhteiskunnan rahaa, kuin joukkoliikenteen järjestämiseen. Hieman yli kolmannes suunnittelualueen henkilökuljetusten rahoituksesta käytetään opetustoimen kuljetuksiin, noin kolmannes sosiaalitoimen kuljetuksiin ja vajaa kolmannes joukkoliikenteeseen (taulukko 3).

18 15 Taulukko 3. Jyväskylän seudun kuntien kuljetuspalveluiden hankinta 2006 (euroa/vuosi). Joukkoliikenne Opetustoimi Sosiaalitoimi Yhteensä Jyväskylä Korpilahti Jyväskylän mlk Laukaa Muurame Yhteensä Tarkasteltaessa seudun kuntien henkilökuljetusten rahoitusta, huomataan, että asukasta kohden kalleimmaksi kuljetukset tulevat Korpilahdella ja Laukaassa. Korpilahdella harva asutus ja pitkät kuljetusetäisyydet sekä joukkoliikenteen heikko palvelutaso selittävät opetustoimen ja sosiaalitoimen muita kuntia kalliimpia kuljetuskustannuksia. Kolmitaajamainen kuntarakenne ja pitkät etäisyydet vaikuttavat Laukaassa osaltaan erityisesti opetustoimen kuljetuskustannusten rakenteeseen (taulukko 4). Taulukko 4. Jyväskylän seudun kuntien kuljetuspalveluiden hankinta 2006 (euroa/asukas/vuosi) Joukkoliikenne Opetustoimi Sosiaalitoimi Yhteensä Jyväskylä 21,1 11,9 17,2 50,2 Korpilahti 5,4 87,1 50,2 142,7 Jyväskylän mlk 13,48 28,88 21,48 63,84 Laukaa 13,35 46,12 32,67 92,13 Muurame 15,50 30,80 12,62 58,92 Yhteensä 17,58 23,42 20,81 61, Yhteenveto ja johtopäätökset - Paikallisliikenteen alueella palvelutaso on hyvä sekä arkisin, iltaisin että viikonloppuisin. - Paikallisliikenteen kokonaistarjonnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 2000-luvulla. Vakiovuoroliikenteen linjakilometrit ovat selvästi vähentyneet. - Joukkoukkoliikenteen käyttäjämäärät ja kannattavuus ovat laskeneet luvulla Jyväskylässä, vaikka samaan aikaan yhteiskunnan lipputuki on 2,5- kertaistunut. Vuonna 2007 paikallisliikenteen matkustajamäärät kääntyivät kuitenkin lievään nousuun ja vuonna 2008 matkustajamäärät jatkavat kasvuaan. - Kokonaismatkustajamäärää ei pystytä selvittämään, koska vakiovuoroliikenteen matkustajamäärät eivät ole tiedossa. - Joukkoliikenteeseen ja henkilökuljetuksiin järjestämiseen käytetään suunnittelualueella vuosittain noin 9,5 miljoonaa euroa.

19 16 - Erilliskuljetuksiin käytetään enemmän yhteiskunnan rahaa, kuin joukkoliikenteen järjestämiseen. - Kunnat myöntävät matkustusoikeuksia koulutoimen ja sosiaalitoimen korvaamiin kuljetuksiin toisistaan poikkeavin perustein. 3 SUUNNITTELUTILANNE JA TAVOITTEET 3.1 Suunnittelutilanne Kuntauudistus ja maankäytön suunnitelmat Kaupunkiseutusuunnitelman laadintaan osallistuivat puitelain velvoittamina Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi ja Toivakka sekä vapaaehtoisina Hankasalmi ja Uurainen. Jyväskylän seudun kaupunkiseutusuunnitelma Elinvoimainen, sosiaalisesti ja fyysisesti ehyt Jyväskylän seutu valmistui Kaupunkiseutusuunnitelman pohjalta käynnistettiin rakennemallityön valmistelu vuonna 2008 ja varsinainen suunnittelu Tavoiteajankohta valmistumiselle on syksy Täsmäselvityksenä on tarkoitus erikseen laatia autoriippuvuustarkastelu eli kaupunkiseudullinen analyysi kaupunkivyöhykkeistä (kävelykaupunki-joukkoliikennekaupunki-autokaupunki). Asumisen osalta laaditaan kuntien yhteinen, yhteisvastuullinen asuntostrategia Maankäytön, asumisen ja liikenteen keskinäinen yhteensovittaminen on otettu osaksi rakennemallityötä: asuntostrategiatyötä on tarkoitus tehdä rakennemallityön rinnalla ja liikenteen yhteistyöryhmä osallistuu rakennemallin laadintaan liikenteen asiantuntijaryhmänä. Keski-Suomessa on maakunnallisena kaavana voimassa ympäristöministeriön vahvistama Keski-Suomen maakuntakaava. Maakuntakaavan aikatähtäys on vuotta. Vuoden 2009 alusta Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahti muodostivat uuden Jyväskylän kaupungin. Yhdistymissopimuksessa määriteltiin myös tavoite yhdyskuntarakenteen tulevaisuudelle. : Yhdyskuntarakennetta yhtenäistävä ja kestävän kehitystä edistävä suunnittelu on edellytys viihtyisälle ja turvalliselle asumiselle, elinkeinoelämän kehitykselle sekä toimiville ja kustannustehokkaille palveluille. Kestävän kaupunkikehityksen yhdyskuntarakentamisen pääsuunnat ovat kaupunkinauhamaista edullisuutta tavoitellen ydinkeskusta-vaajakoski, ydinkeskusta-palokka-tikkakoski sekä Tampereentien suunta ja Korpilahti. Nämä sijaitsevat valmiiden hyvien tieyhteyksien varrella ja vahvistavat korkean taajama-asteen alueellista eheyttä täydennysrakentamista korostavalla kaavoituksella ja joukkoliikennettä tukevalla struktuurilla. Yksityisten maiden kaavoitusta toteutetaan maankäyttösopimusten kautta.

20 Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma Keski-Suomen liikennejärjestelmä valmistui vuonna Maakunnallisen liikennejärjestelmän aiesopimusta ei kuitenkaan allekirjoitettu. Merkittävin liikenteen yhteistyöhanke on ollut Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma JYSELI 2010, jossa ovat mukana Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Laukaa ja Muurame. Liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyy kaksi toteuttamisen aiesopimusta. Joukkoliikenteen yhteistyötä on tehty suunnittelussa ja rahoituksessa. Tärkein yhteistyömuoto on seutuliikennetyöryhmä, johon kuuluu 20 kuntaa. Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui v Liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys aloitetaan vuonna Muita koko liikennejärjestelmää koskevia suunnitelmia ovat ainakin Jyväskylän seudun liikenneselonteko Keski-Suomen kärkihankkeet 2009 listalla yhtenä liikenteen teemahankkeena mainitaan joukko- ja kevytliikenteen olojen edistäminen Joukkoliikennesuunnitelmat Alueella ei ole seudullista joukkoliikennesuunnitelmaa eikä joukkoliikenteen palvelutasotavoitteita ole määritetty seudullisesti tai kunnittain. Jyväskylän paikallisliikenteen linjastosuunnittelu päivitettiin talvella Jyväskylän keskustan joukkoliikennejärjestelyt suunnitelma valmistui vuonna Muita tuoreita suunnitelmia, joissa joukkoliikennettä on käsitelty, ovat liikenneja viestintäministeriön JOTU-tutkimusohjelmassa toteutettu Tulevaisuuden joukkoliikennekaupunki vuodelta 2007 sekä Keski-Suomen joukkoliikenne 2010 vuodelta 2004, Edullisten joukkoliikennelippujen verohyödyt, case Jyväskylän seutu vuodelta 2005 sekä Keski-Suomen joukkoliikenne 2020 vuodelta Muuramessa on laadittu linja-autopysäkkien kehittämissuunnitelma vuonna Laukaassa ei ole varsinaista henkilökuljetussuunnitelmaa, vaan asiat on ratkaistu tapauskohtaisesti. Pääohjeistuksena on, että olemassa oleva liikenne on riittävää ja sen palveluja markkinoidaan mahdollisimman laajasti. Panostus pyritään kohdistamaan joukkoliikenteeseen (seutulippu) ja monipalveluliikenteeseen. 3.2 Tavoitteet ja toteutumisaste Kuntalain mukaisessa Jyväskylän seudun kaupunkiseutusuunnitelmassa määriteltiin viisi toimenpidettä asumisen, maankäytön ja liikenteen yhteistyön parantamiseksi. Rakennemallityö on muodostumassa keskeisimmäksi välineeksi. Rakennemallin tulisi vastata pitkällä aikajänteellä seudun tärkeisiin yhdyskuntarakenteen kehitysteemoihin, kuten joukkoliikenteen toimintaedellytysten turvaamiseen. Kaupunkiseutusuunnitelmassa mainitaan tavoitteena tehostaa maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteensovittamista, turvata joukkoliikenteen toimintaedellytykset ja kehittää joukkoliikennettä seudullisesti. Kaupunkiseutusuunnitelmassa esitetään seudullisen

21 18 liikenteen yhteistyöryhmän perustamista. Yhteistyöryhmän tehtävänä olisi muun muassa liikenteen ja maankäytön suunnittelun yhteensovittaminen. Liikennejärjestelmäsuunnitelmat Maakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa joukkoliikenteen tavoitteellista palvelutasoa kuvataan mm. seuraavasti: - Työmatkaliikenne on nopeaa ja sujuvaa. Toimivilla joukkoliikenneyhteyksillä on pystytty vähentämään liikenneväylien ruuhkaisuutta ja oman auton käyttöä. Joukkoliikenne ja kevytliikenne muodostavat laatukäytävillä sujuvia, korkeatasoisia matkaketjuja. Jyväskylän kaupungissa sekä yhteyksissä lähikunnista Jyväskylään ja Äänekoski Jyväskylä Jämsä akselilla joukkoliikenne tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle kuntien välisillä työmatkoilla sekä Jyväskylän kaupunkialueella. Vuorotarjontaa on runsaasti ja se on säännöllistä. Yhteydet ovat nopeita. - Työssäkäyntiliikenteessä joukkoliikenne tarjoaa todellisen vaihtoehdon henkilöauton käytölle erityisesti maakunnan osakeskuksista Jyväskylään suuntautuvassa liikenteessä. Informaatio-, myynti- ja maksujärjestelmät sekä liityntäyhteydet tukevat myös junaliikenteen käyttöä pitempimatkaisissa työssäkäyntiyhteyksissä. - Joukkoliikenteen parannetulla tarjonnalla vähennetään erilliskuljetusten määrää koululaiskuljetusten hoidossa. - Perinteistä joukkoliikennettä täydennetään vanhuksille ja erityisryhmille suunnatuilla palveluilla, kuten joustavilla palveluliikenteillä ja/tai cityliikenteillä. Joukkoliikenteellä järjestetään useita työssäkäyntiä palvelevia yhteyksiä sekä aamulla että iltapäivällä naapurikuntien kuntakeskusten välillä ja erityisesti maakunnan osakeskuksista Jyväskylään. - Matkakeskuksen toimintaa on edelleen kehitetty ja matkakeskus toimii koko Keski-Suomen henkilöliikenteen solmupisteenä, jossa kaikki henkilöliikenteen kulkumuodot tai niiden liitynnät kohtaavat. - Joukkoliikenteen liityntäyhteyksiä rautatieasemille on kehitetty kutsupohjaisina. Joukkoliikenteen liityntäyhteyksiä kuntakeskuksista lentoasemalle on kehitetty kutsupohjaisena. Lisäksi on määritelty peruspalvelutaso, joka ei ole vielä kaikilta osin pystytty toteuttamaan. Peruspalvelutasossa korostuu henkilökuljetusten yhdistely kustannustehokkaasti sekä valtakunnallisen julkisen liikenteen peruspalvelutason (LVM 7/2005) toteuttaminen kaikilta osin. Toimenpiteenä esitetään mm - joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten palvelutason määrittämistä kunnittain - Kuntien, hallintokuntien ja Kelan yhteistyön lisäämistä seutuliikennetyöryhmien ja kuntiin nimettävien kuljetustyöryhmien avulla. - matkojenyhdistelyn ja kutsuliikenteen kehittämistä - tiedottamisen ja terminaaliverkon kehittämistä

22 19 Sekä tavoitetasoon liittyen nopeiden työssäkäyntiyhteyksien kehittämistä tärkeimmille Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski-akselin työpaikoille, seudullisten laatukäytävien määrittelyä ja luokittelemista sekä lippujärjestelmien kehittämistä. 3.3 Palvelutasotavoitteiden toteutuminen Valtakunnalliset tavoitteet Vuonna 2007 valmistui Liikenne ja viestintäministeriön teettämä selvitys Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet keskisuurilla kaupunkiseuduilla (LVM 54/2007). Selvityksessä määriteltiin kriteerit joukkoliikenteen palvelutasolle. Selvityksessä määritettiin lukuisia erilaisia tavoitearvoja joukkoliikenteen palvelutason eri tekijöille. Selvityksessä määritetyt liikennöintiaikaa, vuoroväliä ja kävelyetäisyyttä koskevat palvelutasotavoitteet peruspalvelutasossa ja tavoitetasossa on esitetty taulukossa 5. Taulukko 5. Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen peruspalvelutason ja tavoitetason tavoitearvoja (lähde: LVM 54/2007) Peruspalvelutaso Tavoitetaso Liikennöintiaika klo 6-21 klo 6-23 Vuoroväli max. 60 min max. 30 min Kävelyetäisyyspysäkille 400 m (taajama-alueella) 400 m (taajama-alueella) LVM:n selvityksessä Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet joukkoliikenteen näkökulma tarkasteltiin tavoitteiden toteutumista mm. Jyväskylän kaupunkiseudulla. Kuvaus kaupunkiseutujen joukkoliikenteen palvelutasosta perustuu paikallis- ja lähiliikenteen aikatauluihin, paikallisliikenteen reittikarttoihin sekä Tiehallinnon Digiroad (2008) aineistoon (linja-autojen pysäkit ja tieverkko). Palvelutasotavoitteiden toteutumista on tarkasteltu reiteittäin, ja kävelyetäisyys palvelutasotavoitteet täyttävän joukkoliikennereitin varrella oleville pysäkeille on kuvattu tieverkkoa pitkin ( m). Palvelutasoa arvioitaessa reiteillä on sallittu liikennöintiajassa ja vuorovälissä pieniä poikkeuksia, mikäli poikkeukset eivät ajoitu työmatkaliikenteen kannalta kriittisiin aikoihin (klo 7 9 ja 15 17). Liikennöintiaikakriteereiden (peruspalvelutaso klo 6-21 ja tavoitetaso klo 6-23) on katsottu täyttyvän kun ensimmäinen vuoro lähtee klo 6-7 ja viimeinen vuoro klo tai välisenä aikana.

23 20 Kuva 7. Keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteelle määritetyn peruspalvelutason toteutuminen Jyväskylän seudulla. Lähde: Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet joukkoliikenteen näkökulmasta Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden toteutuminen Kuopion, Jyväskylän ja Lappeenrannan kaupunkiseuduilla. Luonnos 6/2008. Jyväskylän seudulla LVM:n määrittelemä keskisuurten kaupunkien peruspalvelutaso toteutuu Jyväskylän kaupungissa pääosin sekä säteittäin pääteiden varsilla Jyväskylän maalaiskunnassa, Laukaassa, Muuramessa ja Korpilahdella. Jyväskylän kaupungin ulkopuolisilla alueilla peruspalvelutaso toteutuu laajasti myös Jyväskylän maalaiskunnan alueella Tikkakosken lentokentän ympäristössä ja Muuramessa. Joukkoliikenteen tavoitetaso toteutuu pääosin Jyväskylän paikallisliikenteen alueilla sekä joillakin alueilla Jyväskylän maalaiskunnassa ja Muuramessa.

24 21 Kuva 8. Keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteelle määritetyn tavoitetason toteutuminen Jyväskylän seudulla. Lähde: Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet joukkoliikenteen näkökulmasta Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden toteutuminen Kuopion, Jyväskylän ja Lappeenrannan kaupunkiseuduilla. Luonnos 6/2008.

25 22 Kuva 9. Keskisuurten kaupunkien joukkoliikenteelle määritetyn tavoitetason toteutuminen Jyväskylässä. Lähde: Kaupunkiseutujen työssäkäyntialueet joukkoliikenteen näkökulmasta Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden toteutuminen Kuopion, Jyväskylän ja Lappeenrannan kaupunkiseuduilla. Luonnos 6/ Kaupunkiseudun omat joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet Jyväskylän seudulla ei ole voimassa olevia, hyväksyttyjä seudun omia palvelutasotavoitteita. Palvelutasotavoitteiden määrittely on haluttu tämän takia valita yhdeksi tämän työn painopisteitä. Määrittelytyö on tarkoitus tehdä ennen paikallisliikenteen linjastosuunnitelman laatimista sekä tarkentaa linjastosuunnittelun yhteydessä. 3.4 Yhteenveto ja johtopäätökset - Kaupunkiseudun joukkoliikenteen kehittämisen kannalta tärkeimmät suunnitelmat ovat paikallisliikenteen linjastosuunnitelma, joka valmistui KETJU-työn aikana keväällä 2009 ja seudullinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, joka käynnistettiin keväällä Aiemmissa suunnitelmissa ovat voimakkaasti esillä yhteistyökysymykset, seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen ja kuljetuspalveluiden tehostamiseen liittyvät asiat. - Maankäytön ja liikennejärjestelmän vuorovaikutus on tavoitteena eriasteisissa suunnitelmissa. Kuitenkin käytännön maankäytön suunnitelmissa liikenne on heikosti esillä. Esimerkiksi Jyväskylän maankäytön toteuttamisohjelmassa otetaan huomioon asumisvisiossa, vanhuspoliittisessa ohjelmassa tai muissa yhteyksissä hyväksyttyjä tavoitteita, mutta liikennejärjestelmän tehostamiseen liitty-

26 23 vät tavoitteet eivät ole esillä. Liikenteen vaikutustenarviointi sijoittuu usein vasta myöhäisiin suunnitteluvaiheisiin. Joukkoliikenteen edellytyksiä on parannettava kytkemällä joukkoliikenteen suunnittelu entistä paremmin ja aiemmissa vaiheissa maankäytön suunnitteluun. - Tärkeänä tavoitteena on koko seudun yhdyskuntarakennetta kävelykaupunki joukkoliikennekaupunki autokaupunki mallin avulla tehtävä pohdinta. - Joukkoliikenteen ongelmat on tunnistettu ja kehittämistavoitteita asetettu. Toteuttaminen on kuitenkin hidasta, mihin yhtenä syynä on vastuun jakautuminen monen toimijan kesken (kunnat, valtio ja liikenteenharjoittajat).. - Jyväskylän kaupunkiseudun kunnat eivät ole määrittäneet omia palvelutasotavoitteita joukkoliikenteelle. Valtakunnalliset tavoitteet pääosin toteutuvat paikallisliikenteen alueella sekä pääteiden varsilla Laukaaseen, Muurameen ja Korpilahdelle.

27 24 4 PALVELUTASOTAVOITTEET Joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet kuvaavat sellaista joukkoliikenteen palvelutasoa, joka alueella tulisi toteutua. Tavoitteet on määritelty palvelutasoluokittain kuuteen eri luokkaan. Jyväskylän seudun palvelutasotavoitteet on muodostettu seudun KETJUtyöryhmässä syksyllä Palvelutasotavoitteet perustuvat nykytilanteeseen, osin aikaisempiin suunnitelmiin ja liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemiin raportteihin joukkoliikenteen palvelutasosta. Kilpailutasoksi määriteltyä joukkoliikenteen palvelutasoa tavoitellaan Jyväskylän paikallisliikenteessä parhaan kysynnän yhteysväleillä, tavoitetasoa hyvän kysynnän alueella sekä runkoliikenteen vahvoilla yhteysväleillä. Kilpailutasolla tavoitteena on tarjota joukkoliikennepalvelut todellisena vaihtoehtona henkilöautolle niin, että joukkoliikenteen kulkutapaosuutta voidaan selvästi kasvattaa. Lähes kaikki matkat voi tehdä joukkoliikenteellä, eikä ajankäyttöä tarvitse päiväsaikaan sovittaa joukkoliikenteen aikatauluihin. Tavoitetasolla matkustaja joutuu hieman sovittamaan ajankäyttöään aikataulujen mukaiseksi, mutta muutoin joukkoliikenne tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon muille kulkutavoille. Muilla yhteysväleillä tarjotaan perus- tai minimitason palvelutasoa. Palvelutasotavoitteet on esitetty tarkemmin taulukossa 6 ja kuvassa 10. Palvelutasotavoitteita määriteltäessä asetettiin myös seuraavia tavoitteita matkustajapalvelun parantamiseksi: Peurunka Laukaa Jyväskylä välillä tulisi olla tasalähdöt. Tavoitteena on myös liikenteen nopeuttaminen niin, että osa vuoroista siirtyy käyttämään uutta tietä tärkeimpinä työssäkäyntiaikoina. Paikallisliikenteen alueen laajentaminen Laukaaseen Junayhteyden saaminen Lievestuoreelta Jyväskylään on tavoitteena, jos junat radan nopeuttamisen myötä saadaan pysähtymään Lievestuoreella. Tulevalle Jämsä-Jyväskylä Äänekoski moottoritielle tarvitaan liityntäliikenteen mahdollistavia pysäkkejä. Liityntäyhteyksiä tulee järjestää tien varren kylistä, esim. Vehniältä. Moottoritien pysäkkien tulisi olla katettuja ja pyörien pysäköinnin mahdollistavia. Liityntäpysäköintiä on tarpeen kehittää. Myös kevytliikenteen väylillä on korjaamistarpeita liityntäyhteyksien näkökulmasta. Laukaassa koulukuljetukset ovat kaikille avoimia, Jyväskylän maalaiskunnan alueella suljettuja. Käytäntöjä on tarpeen yhtenäistää Uuden Jyväskylän alueella. Suurimmista asutuskeskuksista (Vaajakoski, Palokka, Muurame, Tikkakoski, Valkeamäki) tarvitaan suoria pikayhteyksiä keskustaan tärkeimpinä työssäkäyntiaikoina Kausilippuna olisi tarpeen olla myös satunnaiskäyttäjille sopiva sarjalippu.