JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V. 2009

Transkriptio

1 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Muistio LIPTUseurap09 Yhdyskuntatekniikka / Jorma Lipponen JOUKKO- JA PALVELULIIKENTEEN RAHOITUKSEN KÄYTTÖ JA VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄSSÄ V Yhteiskunnan tuen määrä ja käyttötarkoitukset Uuden Jyväskylän v budjetissa ja siihen perustuvassa käyttösuunnitelmassa joukkoliikenteen rahoituksesta esitettiin seuraavaa: Määrärahalla alennetaan bussilippujen hintoja kaupunki- ja seutuliikenteessä, järjestetään vanhuksille ja liikuntarajoitteisille suunnattua palveluliikennettä sekä ostetaan linjaliikennettä täydentäviä asiointi- ja kouluvuoroja. Lippujen hintatuentuen tarkoituksena on joukkoliikenteen edistäminen tarjoamalla edullisia lippuja varsinkin joukkoliikenteen säännöllisille käyttäjille sekä nuorille ja opiskelijoille. Määräraha on kaikkiaan euroa. Kaupunkilipputukeen käytetään euroa, seutulipputukeen euroa, palveluliikenteisiin euroa, asiointi- ja kouluvuorojen ostoihin euroa ja muihin menoihin (mm. markkinointi ja tiedotus) euroa. Tuettujen kaupunkilippujen asiakashintoja korotettiin ja tavoitteena on pitää niiden hinnat ennallaan v ajan. Seutulippujen asiakashintoja on päätetty korottaa alkaen keskimäärin 6 %. Seutu- ja kaupunkilippujen hintatuki tulee katetuksi kaupungin verotulojen kasvulla, joka aiheutuu työmatkakulujen verovähennysten pienenemisestä. Ostoliikenteiden menot on arvioitu v menojen ja linja-autoliikenteen kustannusindeksin kehityksen perusteella. Joidenkin ostojen tarpeen arviointi on vielä käynnissä. Joukkoliikenteen valtionavustusta saadaan sekä lipputukeen että palveluliikenteeseen ja joukkoliikenteen ostoihin. Yhteensä valtionavustusta arvioidaan saatavan saman verran kuin v eli Lääninhallitus maksoi kaupungille v joukkoliikenteen valtionavustusta seuraavasti: Kaupunkiliikennetukea Seutulipputukea Palveluliikenteen tukea Muuta avustusta ===================================== Valtionavustus yhteensä

2 Joukkoliikennerahoitus Jyväskylässä kohdistuu pääosin kaupunki- ja seutuliikenteen lippujen hinnanalennuksiin sekä palveluliikenteen ostamiseen. Jonkin verran käytetään myös asiointi- ja koululaisliikenteen ostoihin, tiedotukseen, markkinointiin ja asiantuntijapalveluihin ym. Kaupungin tuella on joidenkin lipputyyppien hintaa alennettu vuodesta 1991 alkaen. Palveluliikennettä on järjestetty v alkaen. Jyväskylän kaupunki ja maalaiskunta sekä Korpilahti yhdistyivät v alusta (uudeksi) Jyväskyläksi. Jyväskylän maalaiskunnassa oli samantapainen kaupunki- ja seutulipputuen järjestelmä kuin kaupungissa sekä palveluliikennettä ja jonkin verran myös ostettua bussiliikennettä. Korpilahdella oli tuettu seutulippu sekä kunnan ostamaa asiointiliikennettä Laskelmat yhteiskunnan rahoituksen käytöstä Tuettujen kaupunkilippujen myyntihinnat ja yhteiskunnan liikennöitsijöille maksaman lipputuen korvausperusteet v on esitetty liitteessä 1. Seutulipussa korvaus määräytyy liukuvan tuen mallilla eli todellisen matkustusmäärän mukaan. Kaupunkiliput kelpaavat alueella, joka ulottuu noin 10 km etäisyydelle keskustasta. Koko uusi Jyväskylä kuuluu seutulippualueeseen, joka ulottuu eri suuntiin aina Jämsään, Keuruulle, Äänekoskelle, Kangasniemelle ja Joutsaan saakka. Kaupunkilippujen käytöstä ja rahoituksesta on tietoja liitteessä 2 ja seutulippujen vastaavasti liitteessä 3, jossa on myös kaaviokuva paikallisliikenteen matkustajamäärän kehityksestä Jyväskylässä v Kaupunkilipputukeen käytettiin vuoden 2009 kaupunkilippusopimukseen kirjatun laskutuskaton mukaisesti (alv = 0 %) Seutulipputukeen käytettiin noin eli käyttösuunnitelman mukainen. Palvelu ja asiointiliikenteiden ostomenot olivat n (Kyytiveikko , Poimuri /avoin osa ja Kaikille Teille - kyydit ja Korpilahden kyydit ; alv = 0 % ;) Yhteensä joukko- ja palveluliikennemenot olivat (alv = 0%) eli alle budjettiarvion. Valtionapua joukkoliikenteeseen kaupunki sai kaikkiaan noin eli budjetoitua enemmän. Valtion tuen osuus joukko- ja palveluliikennemenojen arvonlisäverollisesta yhteissummasta oli 25 %. 3. Vaikutukset sekä tietoja vuosilta Paikallisliikenteen matkustajamäärä kasvoi v vajaan 1 % edellisvuoden tasosta, mutta on edelleen 10 % pienempi kuin v Bussimatkustajien väheneminen johtuu henkilöautokannan voimakkaasta kasvusta. Lipputuen ansiosta matkustajamäärien pitkäaikainen ja voimakas lasku pysähtyi 1990-luvun alussa ja kääntyi selvään kasvuun vuosikymmenen puolivälissä. Matkustajamäärät laskivat luvun alkuvuosina 15 %, mutta viime vuosina niissä on taas ollut pientä nousua. Joukkoliikenteen osuus kaikista matkoista on Jyväskylässä alle 4 %. Henkilöautolla matkoista tehdään 60 % sekä kävellen tai pyörällä n. 34 %. Joukkoliikenteen osuus on jatkuvasti pienentynyt, mikä on vastoin kaupungin asettamia tavoitteita (mm. Jyväskylän seudun liikennejärjestelmä 2010; v.1999). Yhteiskunnan oikein kohdistetulla tuella on ollut joukkoliikenteeseen myönteinen vaikutus, mutta sen kulkutapaosuuden kasvattaminen vaatii jatkossa voimakkaampia maankäyttöön ja liikkumiseen kohdistuvia toimenpiteitä.

3 3 Vuonna 1996 aloitettiin Jyväskylässä erityisesti vanhusten ja vammaisten tarpeisiin suunniteltu palveluliikenne. Sitä laajennettiin vuosina 1997 ja V lopulla aloitettiin täysin uusittu Kyytiveikko-liikenne, jota ajetaan nyt neljällä matalalattiaisella pikkubussilla. Matkustajamäärä on yli matkustajaa vuodessa. Entisen maalaiskunnan alueella, Vaajakoskella ja Palokassa, on Poimuripalveluliikennettä sekä muuta asiointiliikennettä. Palveluliikenteessä sotiemme veteraanit saavat matkustaa ilmaiseksi ja veteraaneja onkin edelleen 35 % matkustajista. Lipputulot kattavat Kyytiveikon kustannuksista vain 10 % ja yhteiskunnan tuki on lähes 10 matkaa kohti. Paikallisliikennettä hoitavan Jyväskylän Liikenne Oy:n talous oli luvun lopussa hyvä, mutta huononi luvun puolivälissä jyrkästi. Viime vuosina yhtiön käyttökate on taas noussut tyydyttävälle tasolla osittain kaupungin lipputuen ansiosta. Tämä on mahdollistanut palvelun kehittämisen, esimerkiksi bussikaluston uusimisen ja vuoromäärän lisäämisen. V paikallisliikenteeseen tuli yli 30 uutta matalalattiaista bussia. Nyt ruuhka-aikojen ulkopuolinen liikenne voidaan ajaa kokonaan matalalattiaisella kalustolla. 4. Joukko- ja palveluliikenteen rahoitus v ja tulevaisuudennäkymät Jyväskylän v budjetissa kaupunkilipputukeen on varattu , seutulipputukeen , palveluliikenteeseen ja muihin menoihin (ostot, markkinointi ja asiantuntijapalkkiot) n Valtionavustuksia arvioidaan saatavan Kaupunkilipputuki toteutuu budjetoidun mukaisesti, koska lipputukisopimuksessa on vastaava laskutuskatto. Muiden menojen arviointi on vaikeampaa. Valtionavustusta ei ELY:n ennakkotiedon mukaan saada niin paljon kuin kaupungin budjetissa on esitetty. Palvelu- ja asiointiliikenteiden tarkistukset ja kilpailutus on aloitettu. Uudistetut palveluliikenteet alkavat syyskuussa Korpilahden asiointiliikenteet tarkistetaan ja niistä tehdään sopimukset kuluvan vuoden aikana. Joukkoliikenteen hoitotapaan tulee muutoksia koko maassa, kun voimaan tullutta EU- palvelusopimusasetusta ja kansallista joukkoliikennelakia aletaan soveltaa. Muutokset tapahtuvat pitkähkön siirtymäajan kuluessa vaiheittain. Uudella tavalla järjestetty liikenne alkaa Jyväskylän alueella suurelta osin kesällä Kaupunki on nimennyt joukkoliikennetoimikunnan valmistelemaan muutoksen edellyttämiä toimenpiteitä ja päätöksiä. Kaupungin rooli ja vastuut joukkoliikenteen järjestämisessä tulevat lähivuosina varmuudella kasvamaan, mikä edellyttää mm. organisaation vahvistamista ja ainakin siirtymävaiheessa myös ulkoisten asiantuntijapalvelujen käyttöä. Myös rahoituksen kasvattamiseen tulee paineita. Lipputuki lisää Jyväskylän kaupungin verotuloja lähes samalla määrällä kuin siihen käytetään kaupungin rahoitusta. Tämä johtuu työmatkojen verovähennysten pienenemisestä. Kaupungin taloutta lipputuki ei siten juuri rasita. Jyväskylän seutuliikennetyöryhmä on teettänyt asiasta selvityksen Edullisten joukkoliikennelippujen verohyödyt (Insinööritoimisto Liidea Oy, ) Jatkossa kaupungin tulee aktiivisesti vaikuttaa joukkoliikenteen käytön lisääntymiseen bussilippujen hintoja alentamalla, joukkoliikenteen palveluja parantamalla sekä maankäyttöön ja liikkumiseen kohdistuvilla tehokkailla toimenpiteillä. Erityisesti työmatkojen siirtymisestä henkilöautosta joukkoliikenteeseen saataisiin merkittäviä hyötyjä mm. ruuhkien vähenemisen muodossa.

4 4 LIITE 1 Kaupunkilippojen korvausperusteet alkaen. (Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän Liikenne Oy:n sopimus) Liikenneministeriön vahvistaman valtakunnallisen sarjalipputaksan yksikköhinnat ( ): 0-6 km, perustaksa 2,59 Tasataksa-alue 2,63 (2,59/2,83) 5:1 Säynätsalo 3,82 (3,52/4,11) 1:1 Siirtomaksu 1,295 Lapsen kertamaksu 1,50 30 pv 30 pv 40M 40M opiskelijat opiskelijat Matkalipun kokonaishinta 104,54 104,54 78,90 77,90 Myyntihinta 51,00 42,00 45,00 61,00 Tuen osuus 53,54 62,54 33,90 16,70 Vuosilippu Lukukausi- Lukukausi- 40M lippu lippu 12v Ssalo Kausilipun hinta 1045,40 367,10 283,50 114,60 Myyntihinta 510,00 165,00 116,00 84,00 Tuen osuus 535,40 202,10 167,50 30,60 Näyttölipun laskentakaava: 53 x 2,63 x 0,75 = 104,54 40 matkan opiskelijalippu 40 x 2,63 x 0,75 = 78,90 Lukukausilipun laskentakaava 2 x 189/2 x 2,59 x 0,75 = 367,10 Alle 12 vuotiaan lukukausilipun laskentakaava 2 x 189/2 x 1,50 = 283,50 Säynätsalon lippu 40 x 3,82 x 0,75 = 114,60 Vuosilippu 10 x 53,54 = 1045,40

5 5 LIITE 2 Tietoja kaupunkilipuista Jyväskylässä v (Jyväskylän Liikenne Oy) Lipputyyppi Asiakashinta Lipuilla tehtyjen Asiakastulot Valtion ja kunnan euroa matkojen yhteensä rahoitus yhteensä Myynti (kpl) Matkat (kpl) (esim 67 ) keskipituus (myynti ) (matkustus - myynti hinta euroa Valtionapua saavat: 30 päivän kaupunkilippu ,00 5, , Vuosilippu ,00 5, , Opiskelijat, 40 matkaa ,00 5, , päivän kaupunkilippu, opiskelijat ,00 5, , Peruskoululaisten lukukausilippu, yli 12 v ,00 6, , Lukukausilippu alle 12 v ,00 4, , muut kunnan tukemat: Siirtomatkat ,00 3,00 0, matk. kaup.lippu ,00 5, , matk. Säynätsalo ,

6 LIITE 3 6 Tietoja Jyväskylän asukkaiden ostamista seutulipuista v Jyväskylän SL-alue Myynti (kpl) Matkat (kpl) Asiakashinta ( ); taksavyöhykkeet 1, 2 ja 3 Lipuilla tehtyjen matkojen keskipituus Asiakastulot yhteensä (myynti ) Valtion ja kunnan rahoitus yhteensä (matkustus - myynti = subventio) euroa (euroa) Paikallisliikenteen matkustajat Jyväskylän seudulla (milj. matkustajaa / vuosi)