Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto

Transkriptio

1 Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto

2

3 Joukkoliikenteen määrärahat 2016 Valtion talousarvioesitys 2016 Leikkaukset junaliikenteen ostoihin, toisaalta lisättiin VR:n velvoiteliikennettä Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot, hintavelvoitteet ja kehittäminen = ELYt Joukkoliikenteen peruspalvelutaso Junien kaukoliikenteen osto Alueellisen ja paikallisen liikenteen ostot, hintavelvoitteet ja kehittäminen Kilpailukykyinen joukkoliikenne Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki Keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetuki Junien lähiliikenteen palvelujen osto Joukkoliikenteen erityispalvelutaso Lentoliikenteen palvelujen osto Merenkurkun liikenne 250 Joukkoliikenteen strateginen kehittäminen ja liikkumisen ohjaus Kehittämishankkeet 750 Liikkumisen ohjaus 900 Yhteensä

4 Joukkoliikenteen valtionrahoitus Joukkoliikenteen peruspalvelutason tavoitteena on turvata jokapäiväiset liikkumistarpeet ja liikkumisen tasa-arvo. Peruspalvelutasoisella liikenteellä tarkoitetaan kansalaisten ja elinkeinoelämän välttämättömiin liikkumistarpeisiin liittyvää palvelutasoa, joka toteutetaan koko maassa. Peruspalvelutaso määritellään liikennejärjestelmätasolla ja riittää, että se toteutuu yhdellä liikennemuodolla Valtionrahoituksen käyttötarkoitukset PSA-liikenteen ostot Hintavelvoitteen korvaaminen Kehittämishankkeet Toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myöntää kunnalle ja kuntayhtymälle valtionavustusta Joukkoliikennelaki (869/2009) Valtioneuvoston asetus joukkoliikenteen valtionavustuksista (1273/2013, 1318/2015)

5 Joukkoliikenteen määrärahojen kehitys

6 Liikenneviraston rooli joukkoliikenteen valtionrahoituksessa Liikennevirasto myöntää ja maksaa hakemuksiin perustuen suurten ja keskisuurten valtionrahoituksen Edellytyksenä MAL-aiesopimukset (suuret) sekä kehittämisen ja rahoituksen aiesopimukset (keskisuuret) Liikennevirasto valmistelee ehdotuksen ELYjen määrärahakiintiöistä LVM:lle Valtionrahoituksen seuranta, raportointi ja kehittäminen

7 Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta (JOVARA) Liikenneviraston selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta valmistui vuonna 2015 Selvitystyössä konsulttina Waystep Consulting Oy ja Strafica Oy Työn tavoitteena Selvittää joukkoliikenteen valtionrahoituksen jakoperusteita ja kehittämistarpeita Laatia ehdotus Tarvittavista uudistuksista Vaiheittaisesta etenemistä kohti tavoiteltavaa mallia TVV:t kommentoivat selvitystä tekovaiheessa + työpaja

8 Selvitys joukkoliikenteen valtionrahoituksesta, taustaa Tunnistettuja rahanjakomallien kehittämistarpeita Selkeiden periaatteiden puute Rahoitukseen maltillisia muutoksia, pitkäjänteisyyttä ja ennakointia Valinnanvapaus rahoituksen käytössä, toisaalta selkeämpää ohjeistusta Seurannan kehittäminen Aluekehityksen näkökulmat Tarkastelussa suurten, keskisuurten ja ELY-keskusten joukkoliikenteen valtionrahoitus Keskinäiseen rahanjakoon ei ehdotettu muutoksia, LVM:n vastuulla Merenkulun ja lentoliikenteen valtionrahoitus ei mukana Junaliikenteen valtionrahoitus LVM:n vastuulla

9 Tavoitteelliset rahanjakomallin ominaisuudet 1. Edistää joukkoliikenteen tavoitteita ja saa aikaan joukkoliikenteen palveluja, joita ei tarpeesta huolimatta muutoin olisi. 2. Kohtelee kuntia ja alueita oikeudenmukaisesti ottaen huomioon alueiden erityispiirteet ja erilaiset tarpeet sekä erot kuntien omissa joukkoliikennepanostuksissa ja -mahdollisuuksissa. 3.Kannustaa kuntia lisäämään tai säilyttämään omaa joukkoliikenteen rahoitustaan. 4. On peruslinjoiltaan pitkäjänteinen, mutta joustaa muuttuvien tilanteiden ja tarpeiden mukaan 5.Johtaa pitkäjänteisesti ennakoitavaan ja ennustettavaan rahanjakoon. 6.Perusteiltaan selkeä, läpinäkyvä ja eri osapuolten hyväksyttävissä. 7.Käytettävien kriteereiden lähtötiedot ovat luotettavasti saatavissa. 8.Kannustaa alueita joukkoliikenteen kehittämiseen, henkilökuljetusten tehokkuuteen ja joukkoliikennettä suosivaan maankäyttöön. 9.Hakuprosessi on kevyt 10. Muutokset nykyisiin valtionavun määriin ovat ainakin aluksi pieniä

10 Ehdotus rahoitusjakomallista Suuret kaupunkiseudut Asukasluku 85%, kuntien oma joukkoliikennerahoitus 15% (Turku, Tampere, Oulu) Keskisuuret kaupunkiseudut Asukasluku 70%, kuntien oma rahoitusosuus 30% ELY-keskukset Asukasluku 50% ja tiestön pituus 50% Käyttöönotto vaiheittain Kriteerien passiivisuus?

11 Vaikutus ELY-keskuksiin

12 ELYjen rahoituksen kehitys JOVARA-kriteeristön mukainen luonnos määrärahoista bruttomallin lipputulot eivät mukana

13 Valtionrahoituksen kehittäminen / haasteet Rahoituksen taso pysyy samana, ostovoima heikkenee JOVARA jatkokehitystarpeet Junaliikenteen ja joukkoliikenteen rahoituksen kohdentamisen yhteistarkastelu Henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen kokonaisuuden rahoitustarkastelu Rahoituksen kohdentaminen? Liikennekaaren tulokset ELYjen rooli jatkossa?