60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet

Transkriptio

1 60. Joukkoliikenteen palvelujen ostot, korvaukset ja tuet 34. Valtionapu länsimetron suunnitteluun (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää avustuksen maksamiseen Helsingin ja Espoon kaupungeille länsimetron suunnitteluun kuitenkin siten, että valtion osuus on enintään 30 % suunnittelukustannuksista pl. alv-menot. Hankkeen suunnittelukustannusten avustamiseen vuoden 2007 jälkeen voidaan sitoutua siten, että avustusten määrä on myönnetty määräraha mukaanlukien yhteensä enintään 15 milj. euroa ja lisäksi enintään 30 % kustannuksista pl. alv-menot. S e l v i t y s o s a : Länsimetro sisältää metron jatkamisen Ruoholahdesta Matinkylään. Valtio osallistuu hankkeen suunnittelukustannuksiin enintään 30 prosentilla. Suunnittelukustannusten arvioidaan olevan yhteensä noin 50 milj. euroa. Vuonna 2007 arvioidut suunnittelukustannukset ovat noin 5 milj. euroa, josta valtion osuus on enintään 1,5 milj. euroa. Luvut ovat ilman arvonlisäveroa. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Momentti lisätään talousarvioesitykseen talousarvio Valtionavustus koulutuksesta (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää valtionavustusten maksamiseen rautatieliikenteen ammattikoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa) S e l v i t y s o s a : Määräraha on tarkoitettu VR-Konsernille tai muulle rautatieliikenteen ammattikoulutusta tarjoavalle yhteisölle suoritettavaan korvaukseen. Korvaus määräytyy laskennallisena opetustuntien määrän mukaisesti. Nk. pitkäkestoisesta koulutuksesta tuetaan 80 % tuntien määrästä ja lyhytkestoisesta 50 % tuntien määrästä. Yksikköhintana käytetään koulutuksesta riippuen 55,50 euroa ja 194,30 euroa. Vuonna 2005 tunteja on ollut yhteensä ja oppilaiden määrä 584. Valtion rahoitus kattaa noin 28 % (v %) koulutuskustannuksista talousarvio talousarvio tilinpäätös Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää luvanvaraisesta henkilöliikenteestä annetun lain (343/1991) 23 ja 23 a :n mukaisesti. Määrärahasta saa myöntää myös joukkoliikenteen valtionavustuksista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen (64/2002) mukaisesti kunnille ja muille yhteisöille valtionapua. Määrärahaa saa käyttää myös matkojen yhdistelystä aiheutuviin kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtion osuutena Merenkurkun laivaliikenteen ostomenoihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää valtion osuutena Kemijärven junaliikenteen ostomenoihin. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa. Määrärahaa käytetään joukkoliikenteen palvelujen ostamisesta ja lipun hinnoista yritysten kanssa tehdyistä sopimuksista aiheutuvien korvausten maksamiseen sekä joukkoliikenteen kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeiden rahoittamiseen sekä matkojen yhdistelystä aiheutuviin kustannuksiin. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 30,4 milj. euroa junien kaukoliikenteen ostojen siirtona momentille toteutuma 2006 varsinainen talousarvio 2007 varsinainen talousarvio Kaukoliikenteen ja junien lähiliikenteen palvelujen osto Junien lähiliikenteen palvelujen osto Kemijärven yöjunaliikenteen valtion osuus 324 Lentoliikenteen palvelujen osto Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Alueellisen liikenteen palvelujen osto ja paikallisen liikenteen valtionavustus Kaupunki- ja seutulippualennusten valtionavustus Kehittämis-, suunnittelu- ja tutkimushankkeet Merenkurkun liikenne Matkojen yhdistely Yhteensä Junaliikenne Junaliikenteen ostoilla tyydytetään tarpeelliseksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin kuin näitä palveluja ei pystytä järjestämään asiakastuloin. Valtion ostoliikenteen osuus henkilöjunaliikenteen junakilometreistä on nykyään noin 40 %. Junien kaukoliikenteen vuosia koskeva ostovaltuus on momentilla YTV-alueen ulkopuolisen Helsingin lähiliikenteen ostolla mahdollistetaan korkeampi palvelutaso kuin mihin suorat lipputulot antavat mahdollisuuden. Liikenteen ostaa liikenne- ja viestintäministeriö. Ostojen lähtökohtana on perustarjonta, jolla tarkoitetaan liikenne- ja viestintäministeriön ja VR Osakeyhtiön välillä ajanjaksolle sovitun Helsinki Riihimäki -välin, Helsinki Karjaa -välin ja Helsinki Lahti -välin lähiliikenteen jatkamista vuoden 2007 loppuun. Valtion ostamassa lähiliikenteessä tehdään arviolta 10,2 miljoonaa matkaa vuonna Lisäyksestä euroa on tarkoitettu Kemijärven yöjunaliikenteen valtion osuuden rahoittamiseen sillä ehdolla, että Lapin liitto antaa lisärahoitusta euroa. Lentoliikenne Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen lentoliikenteen ostolla turvataan erityisesti elinkeinoelämälle tarpeellisia yhteyksiä. Myös paikalliset ja alueelliset tahot osallistuvat kyseisten liikenteiden rahoittamiseen. Valtion maksuosuus on lentoliikenteessä enintään 50 % peruspalvelutason mukaisista ostokustannuksista. Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenne hankitaan kansainvälisen tarjouskilpailun perusteella ja niissä arvioidaan matkustavan yhteensä noin matkustajaa vuonna Alueellinen liikenne Lääninhallitukset rahoittavat maaseudun peruspalveluluonteista linja-autoilla ja takseilla harjoitettavaa runkoliikennettä, jota ei voida ylläpitää asiakastuloin ja jota kunnat omilla palveluostoillaan täydentävät. Peruspalvelutaso asetetaan tärkeysjärjestyksessä etusijalle muuhun lääninhallituksen ostoliikenteeseen nähden. Lääninhallitusten ostamassa liikenteessä arvioidaan vuonna 2007 olevan matkustajia noin 6,5 miljoonaa. Paikallisliikenne sekä kaupunki- ja seutuliput Joukkoliikenteenpalvelutasoa turvataan ja joukkoliikenteen osuutta erityisesti työmatkaliikenteessä pyritään lisäämään myöntämällä kunnille valtionavustusta kaupunkimaisen paikallisliikenteen ylläpitämiseen sekä kaupunki-, seutu- ja työmatkalippujen hinnanalennuksiin. Paikallisliikennettä avustetaan noin 60 kunnassa ja lippualennuksia yli 300 kunnassa. Valtion rahoitusosuus on enintään yhtä suuri kuin kunnan. Avustukset myöntää lääninhallitus. Matkojen yhdistely Matkojen yhdistelyssä tavoitteena on toteuttaa koko maahan noin 20 alueellista matkapalvelukeskusta. Matkojen yhdistelyn avulla voidaan vaikuttaa myönteisesti asiakastuloperusteisen linjaliikenteen toimintaedellytyksiin, palvelutason parantumiseen ja liikennepalvelujen säilymiseen erityisesti haja-asutusalueilla. Matkojen yhdistelyllä pystytään myös hillitsemään yhteiskunnan kuljetuskustannusten kasvua. Vuonna 2006 käynnistettiin ensimmäiset kaksi matkapalvelukeskusta ja vuonna 2007 tavoitteena on käynnistää viisi matkapalvelukeskusta. Kuntien sitouttamiseksi ja kannustamiseksi mukaan toimintaan lääninhallitus voi palvelun käynnistämisvaiheessa myöntää kunnille valtionavustusta. Avustusta voidaan myöntää kahden vuoden ajalle enintään 30 % kunnille matkojen yhdistelystä aiheutuviin kustannuksiin. Käynnistämisvaiheen jälkeen kunnat rahoittavat em. kustannukset kokonaisuudessaan itse. Omalta osaltaan lääninhallitus maksaa linjaliikenteeseen ja läänin ostoliikenteeseen ohjattujen matkojen yhdistelystä. Meriliikenne Merenkurkun liikenteen ostamiseen varaudutaan eurolla vuonna Matkustajamääräarvio on noin matkustajaa vuonna Kehittämistoimet Kehittämistoiminnalla turvataan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä pitkällä aikavälillä. Matkakeskusohjelma päättyy vuonna Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 Osa joukkoliikenteen rahoituksesta siirrettiin vuoden 2005 talousarviossa sisäasiainministeriön pääluokkaan momentille Kainuun kehittämisraha ja Kainuun maakunnan käyttöön. Liikenne- ja viestintäministeriölle ja Oulun lääninhallitukselle asetetut joukkoliikenteen tavoitteet kattavat myös Kainuun maakunnan joukkoliikenteen tavoitteet. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu Kemijärven yöjunaliikenteestä. Kemijärven yöjunayhteys toteutetaan siten, että väli Rovaniemi Kemijärvi hoidetaan taajamajunaliikenteenä. Yhteysvälin alijäämästä korvataan enintään euroa, josta valtion osuus on enintään euroa ja Kemijärven kaupungin osuus enintään euroa. Mikäli alijäämä on arvioitua alhaisempi, tästä koituva hyöty kohdistuu ensin Kemijärven kaupungin osuuteen. Talousarvioesityksessä valtion osuudeksi oli arvioitu euroa ja Lapin liiton osuudeksi euroa. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Joukkoliikenteen kokonaismäärärahoja on korotettu noin 2 miljoonalla eurolla kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna. Pienestä määrärahalisäyksestä huolimatta joukkoliikenteen palvelutasoa ei kuitenkaan voida parantaa nykyisestä, mutta sillä voidaan turvata pitkälti nykyiset palvelut ja tukea mm. Helsinki Lahti-oikoradan henkilöliikennettä. Myös Kemijärven yöjunaliikenteelle osoitetaan rahoitusta. Maaseudun bussi- ja taksivuorojen ostamiseen sekä kaupunki- ja seutulippualennuksiin osoitetaan suunnilleen saman verran kuin tänä vuonna. Kun kuitenkin kustannustaso on noussut voimakkaasti, bussivuoroja joudutaan lakkauttamaan ja kuljettajien työpaikkoja karsimaan. Myös lippujen hintoja joudutaan monin paikoin korottamaan. Kehityksen suunta näyttää siltä, että maaseudun joukkoliikenne vähenee entisestään, mutta tavoitteena on kuitenkin säilyttää peruspalvelutaso. Valiokunta pitää tärkeänä, että maaseudun liikenneyhteydet turvataan ja että etenkin kuntakeskusten välisestä liikenteestä huolehditaan. On kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota liikenteen tehokkuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Joukkoliikenne toimii monin paikoin vielä liian hajanaisesti ja liian pieninä kokonaisuuksina. Maaseudulla voitaisiin myös edelleen lisätä taksien käyttöä, jolloin tilaaja maksaa vain toteutuneesta palvelusta syntyvän kustannuksen. Maaseudulla liikennöi noin tilataksia, joiden matkustajakapasiteetti on usein riittävä maaseudun julkisen liikenteen hoitoon. S u u r t e n k a u p u n k i e n j o u k k o l i i k e n t e e n tukeen ei edelleenkään osoiteta rahoitusta, vaikka valtiovarainvaliokunta vaati sitä kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään. Valiokunta korostaa edelleen, että joukkoliikenteen tukeminen on näillä alueilla perusteltua niin liikennepoliittisesti kuin myös kuntien ja kansalaisten tasavertaisen kohtelun kannalta. Joukkoliikenteen edistäminen on yksi merkittävimmistä keinoista vähentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Maamme kaikista joukkoliikennematkoista tehdään YTV-alueella, Tampereella ja Turussa noin 70 prosenttia. Näiden alueiden kunnat rahoittavat joukkoliikennettä vuodessa yhteensä yli 160 milj. eurolla, josta pääkaupunkiseudun osuus on noin 145 milj. euroa. Useissa Euroopan suurissa kaupungeissa valtio tukee joukkoliikennettä prosentilla, mutta Suomessa suurten kaupunkien joukkoliikenteen tulot perustuvat lipputuloihin ja kuntien myöntämään rahoitukseen. Suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuki edellyttää selkeää korotusta joukkoliikennemäärärahoihin, mikä on otettava huomioon seuraavassa menokehyspäätöksessä. On myös varmistettava, että kuntien panostukset eivät vastaavasti vähene, jotta valtion tuella voidaan aidosti parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa ja alentaa lippujen hintoja. V a l i o k u n n a n l a u s u m a e h d o t u s 1 2 : Eduskunta edellyttää, että joukkoliikenteen tuki ulotetaan koskemaan myös pääkaupunkiseudun sekä Tampereen ja Turun seudun joukkoliikennettä ja että asia otetaan huomioon seuraavassa hallitusohjelmassa sekä menokehyspäätöksessä. Esityksen mukaan Savonlinnan ja Varkauden säännöllisen l e n t o l i i k e n t e e n yhteyksiä tuetaan ensi vuonna enintään 1 miljoonalla eurolla. Valiokunta toteaa, että säännölliset lentoreitit ovat välttämättömiä em. lentoasemien sijaintialueiden taloudelliselle kehitykselle. Mikkeliin suuntautuvan reittiliikenteen tuki on sen sijaan lopetettu ja reittiliikenne Mikkelin kentälle on ainakin toistaiseksi päättynyt. J u n i e n k a u k o l i i k e n t e e n o s t o o n osoitetaan 30,4 miljoonaa euroa. Valiokunta pitää hyvänä, että junien kaukoliikenteen ostoihin on osoitettu vuoteen 2011 ulottuva osto- ja rahoitussuunnitelma. Valiokunnan mielestä joukkoliikenteen rahoituspäätökset olisi muutoinkin syytä tehdä nykyistä pitkäjänteisemmin. Näin myös kunnat, lääninhallitukset ja muut toimijat tietäisivät nykyistä aiemmin tulevien vuosien määrärahatason. M o m e n t i n m ä ä r ä r a h a. Momentille lisätään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 E d u s k u n n a n l a u s u m a 1 2 : Eduskunta edellyttää, että joukkoliikenteen tuki ulotetaan koskemaan myös pääkaupunkiseudun sekä Tampereen ja Turun seudun joukkoliikennettä ja että asia otetaan huomioon seuraavassa hallitusohjelmassa sekä menokehyspäätöksessä talousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostot ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää saariston yhteysalusliikennepalvelujen ja niihin liittyvien polttoaineiden ostoon. Määrärahasta saa myöntää myös avustuksia saariston kulkuyhteyksiä hoitaville liikenteenharjoittajille valtioneuvoston asetuksen (371/2001) mukaisin perustein. Momentin määräraha budjetoidaan avustusten osalta maksupäätösperusteella. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa siirtona momentille ja euroa arvonlisävero-osuuden siirtona momentille Iniön ja Hiittisten yhteysalusliikenteen maantielaissa tarkoitetuksi lautta-alusliikenteeksi muuttamisen johdosta. Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakituisella väestöllä on käytettävissä kuljetuspalvelut. Kuljetuspalveluja pyritään jatkamaan nykyisessä laajuudessa. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Yhteysalusliikennepalvelujen osto Avustukset Yhteensä Yhteysalusliikenne on Merenkulkulaitoksen vastuulla olevaa liikennettä ja se kattaa Turun saariston asutut saaret, joihin ei ole tieyhteyttä. Merenkulkulaitos hankkii yhteysalusliikennepalvelut kilpailuttamalla. Yhteysalusliikenteen matkustajamäärän vuonna 2007 arvioidaan olevan noin henkilöä. Saaristossa vakinaisesti asuville (noin 662 asukasta) palvelujen käyttö on ilmaista ja muille maksullista. Menot matkustajaa kohden ovat noin 58 euroa sekä vakinaista asukasta kohden noin euroa vuodessa. Liikenteenharjoittajat, joilta Merenkulkulaitos ostaa yhteysaluspalveluja, saavat pitää itsellään arviolta yhteensä euron suuruiset maksutulot. Maksujen suuruudesta ja maksuista vapautetuista säädetään liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella Merenkulkulaitoksen maksullisista suoritteista. Avustuksilla pyritään säilyttämään kulkumahdollisuudet sellaisten saaristoalueiden asukkaille, joilla ei ole käytettävissä yhteysalusliikennettä. Avustus kohdistuu lähinnä Kotka Pyhtään, Porvoon ja Tammisaaren saariston pysyvien asukkaiden henkilö- ja tavarakuljetusten järjestämiseen. Saaristoliikenteen tukemiseksi myönnettävistä avustuksista annetun valtioneuvoston asetuksen mukaista liikennettä harjoittavat liikenteenharjoittajat päättävät itse kuljetusmaksujen suuruudesta ja perivät ne asiakkailtaan tilittämättä niitä Merenkulkulaitokselle. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä kuitenkin on, että maksuista vapautettuja ovat liikenne- ja viestintäministeriön asetuksessa Merenkulkulaitoksen maksullisista suoritteista määritellyt henkilöt. V a l t i o v a r a i n v a l i o k u n t a : Momentille ehdotetaan noin 6,5 miljoonan euron määrärahaa, josta osoitetaan euroa saariston yhteysaluspalveluiden avustamiseen. Momentilta on kuluvaan vuoteen verrattuna vähennetty n. 1,6 miljoonaa euroa. Se on budjetoitu perustienpidon momentille , koska Iniön ja Hiittisten runkoreitit on siirretty Tiehallinnon ylläpidettäväksi. Ensi vuoden kokonaisrahoitus on kutakuinkin kuluvan vuoden tasolla. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ehdotettu määräraha ei kuitenkaan riitä palvelutason ylläpitämiseen, vaan lisärahoituksen tarve on euroa. Tästä noin euroa tarvitaan Itäisen Suomenlahden avustuksiin ja euroa kohonneisiin polttoainekuluihin. Myös rahtihintojen korotukset edellyttävät lisärahoitustarvetta, samoin eräiden EU-tukien päättyminen. Lauttaliikenteen kilpailuttaminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla, vaan on päinvastoin johtanut olennaiseen menojen kasvuun mm. tarjonnan vähäisyyden ja sopimusaikojen lyhyyden vuoksi. Tulevaisuuden näkymiä heikentää myös se, että vanha aluskanta vaatii uusimista, samoin huonokuntoiset laiturit edellyttävät kunnostusta. Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on parantaa Merenkulkulaitoksen ja Tiehallinnon tilaaman lauttaliikenteen tehokkuutta ja varmistaa sen palvelutaso. Työryhmän on määrä saada Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 työnsä valmiiksi vuoden loppuun mennessä. Valiokunta pitää tärkeänä, että saaristoliikenteen pitkäjänteisen toiminnan turvaamiseksi määritellään sitova palvelutaso sekä sen vaatima rahoitus. Myös aluskannan ja laitureiden uusimiseen tulee varautua. On niin ikään välttämätöntä kehittää kilpailutusta koskevia menettelyjä. Momentille lisätään euroa saaristoliikenteen palvelutason säilyttämiseksi talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Junien kaukoliikenteen osto (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää luvanvaraisesta henkilöliikenteestä annetun lain (343/1991) 23 :n 1 kohdan mukaisesti junien kaukoliikenteen palvelujen ostamisesta tehdyistä vuotta pidemmän ajan sopimuksista aiheutuvien korvausten maksamiseen. Liikenne- ja viestintäministeriö oikeutetaan solmimaan VR Osakeyhtiön kanssa sopimus junien kaukoliikenteen palvelujen ostamisesta vuosina enintään euron määräisenä. S e l v i t y s o s a : Määräraha on siirtoa momentilta Liikenne- ja viestintäministeriön ja VR Osakeyhtiön välillä on aiesopimus kaukoliikennepalvelujen ostoista vuosille Aiesopimuksella on pyritty luomaan aiempaa paremmat edellytykset ostoliikenteen jatkuvuuden turvaamiselle ja pitkäjänteiselle ostoliikennepalvelujen kehittämiselle. Sopimusvaltuuden tarve on sopimukseen sisältyvä täsmällisyyskannustin huomioon ottaen euroa. Sopimuksesta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja vuonna 2007 enintään 30,4 milj. euroa, vuonna 2008 enintään 31,4 milj. euroa, vuonna 2009 enintään 31,4 milj. euroa, vuonna 2010 enintään 31,4 milj. euroa ja vuonna 2011 enintään 31,5 milj. euroa talousarvio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5