HEINOLAN KESKUSTAN LAATUKÄSIKIRJA 2012

Transkriptio

1 HEINOLAN KESKUSTAN LAATUKÄSIKIRJA 2012 Maaliskuu Elokuu 2012 Heinolan kaupunki

2 ESIPUHE Heinola luvulla. HKMA Heinola on erityisen kaunis ja hyvin viihtyisä ruutukaavakaupunki, jolla on oma historiansa. Me heinolalaiset olemme kotiseuturakkaita ja haluamme pitää kaupungistamme hyvää huolta ja säilyttää sen ominaispiirteet myös tuleville sukupolville. Henkeäsalpaavat kaupunkinäkymät, kauniit historialliset rakennukset, värit, suuret puut, puhdas virtaava vesi, historialliset kerrostumat ja ihmisten toiminta, niistä muodostuu Heinolan olemus. Nyt laatukäsikirja on päivitetty ja siinä on huomioitu mm. uuden rakennusjärjestyksen tuomat velvoitteet rakentamiselle ja kunnossapidolle. Yhteistyössä kiinteistönomistajien, kaupunkilaisten, yritysten, kauppiaiden, yhtiöiden, yhdistysten, kaupungin ja kaikkien muiden halukkaiden kanssa pidämme kaupunkimme edelleen viihtyisänä pikkukaupunkina. Heinola vuonna HV/Heinolan kaupunki Heinola on toiminut uranuurtajana laatiessaan keskustan kaikille toimijoille ympäristönhoidon laatukäsikirjan, jossa kerrotaan kunnossapidon, hoidon ja kehittämisen yhteiset tavoitteet. Kaupunginvaltuusto hyväksyi ensimmäisen laatukäsikirjan ohjeellisena noudatettavaksi yhteiseksi tavoitteeksi ympäristön rakentamisessa ja julkisessa tiloissa toimimisessa. Heinolassa kaupunginvaltuuston puheenjohtaja

3 HEINOLAN KESKUSTAN LAATUKÄSIKIRJA 2012 SISÄLLYSLUETTELO A B C HEINOLA - KAUNIS PIKKUKAUPUNKI A1 Heinola - viihtyisä ja kaunis kaupunki A2 Yhteinen toimintamalli A3 Laatuperiaatteet ympäristörakentamisessa A4 Heinolan keskustan katutilojen kokonaisvaltainen suunnitelma KESKUSTAN YMPÄRISTÖRAKENTEET B1 Viherrakenteet B2 Heinolan värit B3 Rakennusten julkisivujen värit B4 Katujen pintamateriaalit ja rakenteet B5 Katukalusteet B6 Opastus B7 Valaistus ja valaisimet B8 Esteettömyys julkisessa ympäristössä B9 Avoimien tonttien rajaaminen B10 Mainonta katutilassa B11 Ulkoterassit B12 Parvekelasitukset, ilmalämpöpumput, lautasantennit yms. kaupunkikuvaan vaikuttavat erilliset laitteet KESKUSTAYMPÄRISTÖN RAKENNUSHANKKEIDEN TOTEUTTAMINEN JA KUNNOSSAPITO C1 Eri tahojen vastuu julkisen katuympäristön toteuttamisessa ja kunnossapidossa C2 Toteuttamisen ohjeistus C3 Kunnossapito-ohjelma C4 Ympäristön ylläpidon seuranta ja kehittäminen LIITTEET Heinolan kaupunki

4 KS-W

5 HEINOLAN KESKUSTAN LAATUKÄSIKIRJA 2012 A A Heinola - kaunis pikkukaupunki Scanfoto /Heinolan kaupunki Heinolan kaupunki

6 A1 A1 Heinola - viihtyisä ja kaunis kaupunki Heinola on viihtyisä ja kaunis pikkukaupunki. Kaupungin arvoja ovat erityisen kaunis sijainti vesistön ja harjun solmukohdassa, kaupunkimainen, tiivis keskustarakenne sekä pitkä kaupunkikulttuurin perinne. Erityisiä heinolaisia, vaalittavia piirteitä kaupunkikuvassa ovat mm. komeiden, syysväriä luovien puiden viherilme katunäkymissä ja vesimiljöö puistorantoineen. Heinolan tavoitteena on kehittää keskustamiljöö entistä kauniimmaksi ja omaleimaisemmaksi sekä huolehtia kaupunkiympäristöstä niin, että se on jatkuvasti siistinä ja hyvässä kunnossa. Ympäristöministeriö nimitti Heinolan keskeiset puisto- ja viheralueet kansalliseksi kaupunkipuistoksi. Alueen hoito- ja käyttösuunnitelma on hyväksytty ympäristöministeriössä LT-Konsultit Oy 4

7 A1 Kartassa on esitetty Heinolan keskustan kaupunkikuvan tärkeimpiä arvoja ja kehittämisalueita. Arvorakennus Kaupunkikuvassa heikkotasoista miljöötä Hienoa vihervyöhykettä Tärkeä näkymä Hieno vesimiljöö Keskeinen tiivis ruutukaavakeskusta LT-Konsultit Oy 5

8 A2 A2 Yhteinen toimintamalli Heinolan keskustan viihtyisyys ja kauneus muodostuu ulkotilan kokonaistunnelmasta ja yksityiskohdista riippumatta omistussuhteista. Jotta kokonaisvaltainen laadukkuus voidaan toteuttaa ja ylläpitää, on saatava kaikki tontin- ja kiinteistönomistajat sekä kiinteistöissä toimijat pitämään huolta kaupungin toimivuudesta ja viihtyisyydestä. Keskustaympäristön pitäminen kauniina ja siistinä velvoittaa myös keskustassa liikkuvia, oleskelevia ja asuvia. Päävastuussa julkisen ulkotilan ylläpidosta on kaupunki. Se suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää julkista katutilaa sekä ohjaa ja kannustaa yksityisiä toimijoita vastaamaan omasta alueestaan. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymää Heinolan kaupungin rakennusjärjestystä. Tärkeitä yhteisen huolenpidon kohteita Heinolassa ovat katunäkymien puut katutilassa, tontin rajakohdassa tai pihoilla. Avoimien tilojen ja rakentumattomien tonttien rajautumista katutilaan on tarpeen tarkastella kriittisesti ja tarvittaessa parantaa katunäkymiä yhteisillä toimenpiteillä. Yksityinen tontti ja katutila muodostaa näkyvää katutilaa, jolloin yhteiset toimenpiteet parantamisessa ja kunnossapidossa ovat tarpeen. Myös yksityisten liikkeenharjoittajien toimiminen katutilassa edellyttää yhteisiä pelisääntöjä. Kaupunkitilan laadusta huolehtiminen edellyttää hyvää yhteistyötä kaikilta osapuolilta. Keväällä 2011 keskustan yrittäjät, kauppiaat, kiinteistöjen omistajat ja eri yhdistykset perustivat Heinolan KaupunkiSydän ry:n, joka omalta osaltaan osallistuu keskustan kehittämiseen ja rakentaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. LT-Konsultit Oy 6

9 A2 Kartassa on esitetty katutilan ja tonttien rajalinjat sekä ne tontinosat, jotka rajoittuvat katutilaan ja joiden hoidossa ja muutoksissa on erityisesti huomioitava yhteisen toimintamallin suositukset. Katu- ja tonttialueen rajalinja Yksityinen korttelialue, jonka toimenpiteet ja hoito sovitettava katutilaan Kaupungin tonttialue, jonka toimenpiteet ja hoito sovitettava katutilaan LT-Konsultit Oy 7

10 A3 A3 Laatuperiaatteet ympäristörakentamisessa Heinolan kaupunki on asettanut tavoitteeksi keskustaympäristön laadukkaan ja kestävän toteuttamisen ja ylläpidon. Laatuperiaatteita määriteltäessä on erityisesti huomioitu Heinolan parhaimmat ominaispiirteet sekä niiden ylläpitäminen ja korostaminen ympäristörakenteiden materiaalien, värien, muotoilun ja yksityiskohtien keinoin. Seuraavia laatuperiaatteita suositellaan noudatettavaksi kaikessa keskustan kaupunkitilan ympäristörakentamisessa ja ylläpidossa kaupungin ja yksityisten alueilla: kasvien menestyksen takaava istuttamis- ja hoitotapa pintamateriaalien käyttösuositus eri alueilla kokonaisvaltaisen yleissuunnitelman mukaisesti kaupunkikuvaan suunniteltujen värien käyttö ympäristörakenteissa, kalusteissa ja varusteissa kaupunkikuvaa korostava valon käyttö yhtenäisen valaistussuunnitelman mukaisesti katutilan ja sisäänkäyntien esteettömän kulkumahdollisuuden turvaaminen kaupunkitiloja rajaavien rakenteiden, aitojen ja porttien toteuttaminen esteettisesti ja Heinolan rakennusperinnettä vaalivasti ulkotilaan sijoitettavan kausiluontoisen, siirrettävän kalustuksen ja varustuksen esteettisen laadun toteuttaminen kaupunkikuvaan sopiva opastus ulkomainosten ilmeen selkeyttämi nen ja ajantasaisuus ympäristörakenteiden pitkäikäisyyden ja uusiokäytön varmistaminen LT-Konsultit Oy 8 LI

11 A4 A4 Heinolan keskustan katutilojen kokonaisvaltainen suunnitelma Katusuunnitelmat on hyväksytty teknisessä lautakunnassa. Tähän kokonaisvaltaiseen suunitelmaan on tehty vähäisiä muutoksia. Asfaltti Punainen asfaltti Betonikivi Harmaa graniittinoppa 10 %, hiekanruskea ristipäähakattu betonikivi 90 % Suunnitellut ja säilytettävät lehtipuut LT-Konsultit Oy 9

12

13 HEINOLAN KESKUSTAN LAATUKÄSIKIRJA 2012 B B Keskustan ympäristörakenteet Heinolan kaupunki

14 B1 B1 Viherrakenteet Heinolan kaupunkikuvassa vehreys on silmiä hivelevää. Keskustaa ympäröi harjun ja historiallisten puistojen vihreä vyöhyke. Rakennusten väleistä kurkistelevat komeat puut ja puuryhmät ovat erityinen heinolainen tunnusmerkki. Näkymä huipentuu syksyllä puiden muodostamaan väriloistoon. Keskustan kaupunkikuvassa puut ovat merkittävin omaleimaisuutta luova piirre, jota tulee ylläpitää ja jatkuvasti uudistaa. Puiden luomaa viherilmettä täydennetään pienimittakaavaisemmilla istutuksilla, muistaen vuodenaikojen vaihtelu. Ydinkeskustan katutilaan istutetaan pensaita säästeliäästi vain tehokasta rajaamista tai näkösuojaa vaativiin paikkoihin. Sen sijaan suositellaan kauniisti kukkivien kausikasvien käyttöä istutusastioissa. Kukkivien kasvien värimaailmaa voidaan suunnitella esimerkiksi kausittain vaihtuvaksi. Kasvillisuuden hoitoon tulee varata riittävästi resursseja, jotta yleisilme säilyy siistinä ja edustavana. Puiden säilymisen kannalta niiden rakennustöiden aikainen suojaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tällöin suojataan sekä maanpäälliset että maanalaiset puun osat. Mikäli joudutaan kaivamaan kolme metriä lähempänä säilytettävän puun runkoa, on neuvoteltava viheralan asiantuntijan kanssa (kaupunginpuutarhuri) ja tarvittaessa laadittava erillinen juuriston suojaamissuunnitelma. LI Uudisrakentamisessa on tontilla olevien puiden säilyttämiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. Heinolan keskustan viehättävän ilmeen säilyttämiseksi istutetaan aina uusi puu kaadettavan puun tilalle. Yksittäisen puun kaatamiseen on aina saatava kirjallinen lupa kaupunginpuutarhurilta, joka määrittelee luvan yhteydessä uuden istutettavan puun paikan, koon ja lajin. Useamman puun kaataminen vaatii rakennusvalvonnan ympäristöluvan. Rakennusvalvonta käsittelee luvattomat puun kaatamiset tai puihin kohdistuvat tihutyöt. 12

15 B1 Puiden istutusohjeet Kovien pintojen ympäröimä puu istutetaan kantavaan kasvualustaan, joka mahdollistaa pinnoitteen painumattomuuden samalla kun se luo taimelle hyvät kasvuolosuhteet. Kasvualustan tilavuus on oltava riittävä. Istutettavan puuntaimen rungon ympärysmitan tulee olla vähintään cm lajista riippuen ja se suojataan paikasta riippuen tarvittaessa Heinolan katukalustesarjaan kuuluvalla maaritilällä ja rungonsuojalla. Puun suojauksessa voidaan käyttää myös erikoisratkaisuja kuten luonnonkivisten reunakivien, noppakivien ja soran yhdistelmiä. 13 Kuva: viherrakentamisen työselvitys VRT 01, pystytuettu paljasjuuritaimi Kuva: Helsingin kaupungin rakennusviraston katuosasto, katupuuesite. Lajivalinnoissa pitäydytään Heinolassa hyvin viihtyviin ja sille tyypillisiin kasvilajeissa ja -lajikkeissa. Ydinkeskustan katupuiksi suositellaan vaahteroita, koivuja, lehmuksia, saarnia, pihlajia ja omenapuita. Uusien katunäkymään vihreyttä antavien puiden sijainti on esitetty oheisessa kartassa. Suunnitelmassa on esitetty uusia puurivejä lähinnä vähemmän edustavien julkisivujen eteen. Kaupunkikuvalle erityisen tärkeät katunäkymät pidetään avarina. Kaivokadun, Kymenkartanonkadun, Virtakadun, Torikadun ja Savontien vesinäkymät pidetään avoimina karsimalla hienovaraisesti peittävää kasvillisuutta. Myös Kirkkokadun näkymäakseli pidetään avarana niin, että kirkon viereinen kellotapuli ja kauempana sijaitseva vesitorni näkyvät mahdollisimman hyvin. Tonteille ja avoimille tonttirajoille suositellaan istutettavaksi myös matalamman mittakaavan istutuksia. Heinolaisen perinteen mukaisia lajisuosituksia ovat mm. omenapuut, tuomi- ja orapihlajat, vanhat pensasruusut, jasmikkeet ja köynnöskuusamat.

16 B1 Oheisessa kartassa on esitetty säilytettävät ja istutettavat katupuut sekä maanomistusrajat. Nykyinen säilytettävä puu Istutettava lehtipuu Istutettava lehtipuu, juuristoritilä Tontille suositeltava uusi puu Katu- ja tonttialueen rajalinja Yksityinen tonttialue Kaupungin tonttialue Tärkeä näkymä 14

17 B1 Suositukset Aihe, toimenpide Kaupungin velvoite Suositus tontinomistajille (yksityinen tai kaupunki) Huom. 15 Katupuut Katua rajaavat, katupuustoa täydentävät puut Tonttien yksittäispuut Tonttia rajaavat pensaat Kesäkukat kukka-altaissa Tärkeiden näkymien pitäminen avoimina: - järvinäkymät katujen päätteenä - kirkon tapuli ja vesitorni Kirkkokadun näkymässä Vaahtera, koivu, lehmus, saarni, pihlaja Katutilat, aukiot Sama puulaji kuin läheiset katupuut Omenapuu, tuomi, pihlaja, orapihlaja Pensasruusut, jasmikkeet, köynnöskuusamat Pihat, sisäänkäyntien reuna-alueet Näkymää peittävän kasvillisuuden varovainen karsiminen Kantava kasvualusta min. 7 m3, rungon ympärysmitta cm Kantava kasvualusta min. 7 m3, rungon ympärysmitta cm Kasvualustan syvyys 60 cm, yksittäiskasvin istutuskuopan halkaisija 100 cm, istutuskuopan tilavuus 0,6 m3 Kasvualustan syvyys 40 cm, istutuskuopan tilavuus 0,1 m3, yksittäiskasvien istutuskuopan halkaisija 60 cm

18 B1 Heinolan suuret puut Tsaarinpoppelit, Populus petrowskiana Tilavuudeltaan Suomen suurin puu kasvaa Heinolan Rantapuistossa. Suurin tsaarinpoppeli on tyvestä ympärysmitaltaan 865 cm ja vielä 1,5 metrin korkeudella 637 cm. Puun eteläsivulla kaksi suurta oksaa, joista suurempi on yli kaksi metriä ympärysmitaltaan. Latvuksen läpimitta 23 m ja puun korkeus 34,5 m. Samaa lajia löytyy lisääkin Heinolasta. Edellisen lähellä Kaivokadun lähellä rannassa oleva puu on tyvestä 545 cm, puun korkeus 33,5 m. Entisen kylpylän pihassa, Kauppakadun alkupäässä on kaksi yksilöä, joista toinen on paksuudeltaan 512 cm ja korkeudeltaan 32 m. (mittatiedot vuodelta 2004) Albertanvalkokuusi, Pinus glauca var. Albertiana Suomen komein ja suurin Albertanvalkokuusi kasvaa Rantapuistossa. Kaupungin komeimpana joulukuusena oleva 21,5 m korkea valkokuusi on ympärysmitaltaan 194 cm. Punasaarni, Fraximus pensulvanica Marshall Rantapuiston itäpäässä lähellä rantaa on Suomen toiseksi suurin punasaarni, ympärysmitta on 236 cm ja se on korkeudeltaan 19 m. Kriminlehmus Tilia euchlora Kaivokadun alkupäässä Rantapuiston jatkeella kasvaa kadun laidassa kolmehaarainen kriminlehmus, jonka ympärysmitta 168 cm ja korkeus 14,5 m. Puulla on hotellin palosta johtuen koko korkeudeltaan kylestynyt korona. Puu on neljänneksi suurin Suomessa. Kirjovaahtera, Acer platanoides Drummondii Suomen suurin kirjovaahtera kasvaa Rantapuiston läheisyydessä Heinäsaarentien varressa, nykyisellä Jyränkölän palvelutalo Konsulinnan tontilla. Puu on nelihaarainen ja kaikkiaankin erittäin harvinainen. Puun tyvi on ympärysmitaltaan 130 cm ja sen korkeus on 9 m. Kontortamänty Pinus contorta (Douglas x Loudon) Laaksotie 2:n kohdalla jalkakäytävällä kasvava Suomen paksuin kontortamänty. Puu on 165 cm ympärysmitaltaan ja sillä on korkeutta 13 m. Lähde: Dendrologian seura / Niilo Karhu / Vihreät jättiläiset, Suomen paksuimmat puut 16

19 B2 17 B2 Heinolan värit Heinolan keskusta on rakenteeltaan sopusointuinen. Eri aikakausien rakennustapaa ja kulttuuria edustavat rakennukset ja rakennuskokonaisuudet muodostavat historiallista kerrostumaa ja mielenkiintoa kaupunkikuvaan. Keskustan väri-ilme muodostuu eri aikakausien tyypillisistä julkisivumateriaaleista ja väreistä sekä viherympäristön muuttuvista värisävyistä. Tyypillisinä väri-ilmeen luojina voi mainita puuarkkitehtuurin maalattujen pintojen perinnevärisävyt, viisikymmenluvun rapattujen pintojen vaaleat maanläheiset sävyt, uudemman arkkitehtuurin lähes valkoiset pinnat ja tiilisävyt, jotka toistuvat torin uusissa betonipinnoitteissa, sekä viherympäristön hopeapajun ja tummempien vihreiden sävyt. Kaupunkikuvan kaunista väri-ilmettä halutaan hyödyntää jalostamalla erityinen Keskustan väripaletti, jota sovelletaan keskustamiljöön erilaisissa aiheissa kuten katukalusteissa, rakenteissa ja varusteissa sekä istutuksissa. Väri-ilmettä täydentämään suositellaan vanhemman rakennuskulttuurin mukaista herkkien värisävyjen korostamista samantyyppisin murretuin pastellisävyin, lisäksi raikasta vaaleaa väriä sekä huomaamattomaksi jäävää neutraalia värisävyä. Voimakkaita, itsenäisesti korostuvia värejä ei suositella laajoina pintoina. Keskeisellä tori- ja kävelypainotteisella ruutukaava-alueella kalusteiden väreissä hallitsee vaalea sekä hopeapajun vihreä. Kaupunkikuvallisesti toisarvoisissa varusteissa käytetään neutraalia harmaata. Katupinnoitteissa hallitsee perusvärisävynä punagraniitin sävy, lisäväreinä harmaa ja hiekanruskea. Keskustaa ympäröivällä puistovyöhykkeellä kalusteiden väreinä ovat hopeapajun vihreä sekä tummempi vihreä. Toisarvoiset varusteet ovat edelleenkin harmaita. Pinnoitteissa ulommalla keskusta-alueella värinä vaaleanharmaa.

20 B3 B3 Rakennusten julkisivujen värit Rakennusten julkisivujen peruskorjauksessa värisävyn valinnan tulee perustua rakennusten alkuperäiseen tyyliin ja julkisivumateriaaliin. Rakennukset ovat tärkeässä asemassa kaupunkikuvan muodostumisessa. Kaupungissa on nähtävissä eri aikakausien rakennustyyliä ja tapaa, jotka muodostavat kaupungille olennaista ominaispiirrettä, ajallista kerrostumaa. Rakennusten peruskorjauksen yhteydessä julkisivujen värisävyn valinnassa on suositeltavaa noudattaa rakennuksen alkuperäistä tyyliä, värisävyjä ja materiaaleja. Julkisivun uudistaminen eri aikakauden tyylillä ja rakennustavoilla harvoin tuottaa onnistunutta tulosta. Kun rakennuksen peruskorjaus on edessä, on hyvä selvittää kaupungin rakennusvalvonnasta tapauskohtaisesti hyväksymis- ja lupamenettely. Virkamiehistä koostuva kaupunkikuvatyöryhmä käsittelee kaikki kaupunkikuvaan liittyvät hakemukset. Tarvittaessa voi kaupunkikuvatyöryhmältä pyytää ennakkolausunnon. Merkittävissä hankkeissa asian käsittelee myös kaupunginhallituksen nimeämä kaupunkikuvatoimikunta. Keskustan rakennusten julkisivusaneerauksessa ja uudisrakentamisessa on käytettävä ammattitaitoisen arkkitehdin asiantuntemusta. Heinolassa kaupunkikuvan helmiä ovat eri aikakausien rakennustaiteen parhaat edustajat, erityisesti keskustan vanhat puutalot. Niitä tulee korjata pieteetillä ja ammattitaidolla. Sopivan värivalinnan lisäksi on suuri merkitys maalilaadun valinnalla. Vaikka maalien koostumus on kehittynyt, tulisi huomioida rakennuksen aikakaudelle tyypillinen maalatun pinnan kiilto. Laatukäsikirjan lopussa on liitteenä ote Heinolan rakennusjärjestyksen kaupunkikuvaa koskevista asioista. 18

21 B4 B4 Katujen pintamateriaalit - ja rakenteet Pintamateriaalien merkitys kaupunkikuvaa muodostavana elementtinä on merkittävä. Tärkeää on pinnoitteiden muodostama struktuuri, värisävyjen yhdistelmä sekä pintojen pysyminen kunnossa ja kauniina. Kaupunkikuvassa rakennusten julkisivut ovat merkittävin tyyliä muodostava tekijä, jota kulkupintojen tulee hienovaraisesti täydentää. Tällöin materiaalivalinta, ladontamallit ja värisävyt ovat tarkoin harkittavia osatekijöitä kokonaisuudessa. Materiaalien laatu, kestävyys ja pysyminen siistinä ovat tärkeitä ominaisuuksia, joita tulee harkita suhteessa materiaalien kustannuksiin. Kalliimpi, pitkäikäinen, uudestaan käyttöön sopiva ja kauniisti vanheneva materiaali (luonnonkivi) saattaa olla pitemmän päälle edullisempi valinta kuin halpa ja nopeasti rapistuva materiaali (betonikivi). Keskeiselle kävelypainotteiselle ruutukaava-alueelle suositellaan kaupunkikuvallisesti ja laadullisesti kaikkein korkeatasoisinta pintamateriaalia ja ympäröivälle keskusta-alueelle vähän vaatimattomampaa valikoimaa. Keskusta-alueella käytetään pääsääntöisesti sekä reunakivenä että sadevesikourun pohjalla punagraniittista reunakiveä 30 cm leveänä, ajotilat ovat asfalttia. Jalkakäytävien pinnoitteet ovat harmaa graniittinoppa 10 % ja hiekanruskea ristipäähakattu betonikivi 90 %. Keskustaa ympäröivällä alueella käytetään pääsääntöisesti harmaata luonnonkivistä reunakiveä 20 cm leveänä, ajotilat ovat asfalttia. Jalkakäytävien pinnoitteena on harmaata betonikiveä tai asfalttia. 19 Pyörätiet ja yhdistetyt jalankulku- ja pyörätiet erotetaan muusta jalankulkualueesta käyttämällä pintana punaista asfalttia, reunakivet ovat alueen reunakivien mukaisia. Pinnoitteena on punaruskea asfaltti. Heinolan keskustan nykyisiä laadukkaita pinnoitteita.

22 B4 Oheisessa kartassa on esitetty keskusta-alueen ja sitä ympäröivän alueen pintamateriaaliperiaatteet. Pintamateriaalit Keskeinen tori- ja kävelypainotteinen alue Ulompi keskusta-alue Puistovyöhyke Ajotiet asfaltti Pyörätiet värillinen asfaltti 20

23 B4 LI LI LI Suosituksia katualueilla 21

24 B5 B5 Katukalusteet Katukalusteilla on suuri merkitys kaupunkikuvassa. Valitsemalla Heinolan ominaispiirteitä korostava katukalusteperhe voidaan kaupungin julkiskuvaa ja omintakeisuutta korostaa. Katukalusteet ovat kuin kaupungin käyntikortti. Niillä viestitään kaupungin huolenpitoa sekä satunnaiselle vierailijalle että oman kaupungin asukkaalle. Katukalusteperhe korostaa tyyliltään kaupungin rakennus- ja kulttuuriperinnettä, mutta ilmentää myös kaupungin määrätietoista halua kehittyä viihtyisänä ja nykyaikaisena pikkukaupunkina. LI LI Ydinkeskustaa ja puistoja varten määritellään kaksi kalustesarjaa. Keskustan penkki on tyyliltään painava, moderni versio kartanopenkistä. Materiaalina on perinteiseen puuarkkitehtuurin viittaava maalattu puu. Penkistä on selkänojallinen ja selkänojaton malli. Puistoissa käytetään nykyisin Maaherranpuistossa käytettyä kevytrakenteista, hienostuneesti perinteiseen puistonpenkkiin viittaavaa penkkimallia. Rantapuistossa käytetään omaa penkkityyppiä. Roska-astiat, joita on kaksi mallia, on suunniteltu sopimaan molempiin oleskelukaluste sarjoihin. Keskustassa käytetään City-roska-astiaa Heinolan väriskaalan mukaisesti maalattuna. Puistoissa käytetään Maaherranpuistossa nykyisin olevaa roska-astiaa. Julkisten tilojen jätehuoltovarustusta yhtenäistetään sijoittamalla esimerkiksi torille ja satamaan keskitetty jätteiden lajittelupiste syväkeräysjärjestelmänä ja kauniisti aidattuna. Pyörätelineitä tarvitaan keskustassa paljon liikkeiden ja julkisten rakennusten edustoilla. Katukalusteperheessä on kaksi pyörätelinetyyppiä, toinen isompia keskittymiä varten, toinen pienempiä yksiköitä varten. 22 LI

25 B5 Suosituksia kadunkalusteille 23

26 B6 B6 Opastus Kaupunki toivottaa vierailijan tervetulleeksi ja antaa mielikuvaa hyvästä palvelutasosta laittamalla kaupungin julkisten ja yksityisten palvelujen opastuksen ja informaation kuntoon. Opastus ilmentää katukalusteiden ohella kaupungin vireää ja omanarvontuntevaa julkiskuvaa. Heinolassa on perinteisesti opastettu nähtävyyksiin ja palveluihin tyylikkäästi ja se on pidettävä ajantasalla. Kattava opastusjärjestelmä käsittää liikenteenohjauksen lisäksi sisääntuloopastuksen kaupunkiin, ajoliikenteen ohjaamisen pysäköintiin, jalkautuneen ihmisen infopisteet sekä jatkuvan viitoituksen palveluihin ja infopisteet palveluissa ja nähtävyyksissä. LI Opastukseen yhtenäisyyttä luovia ominaisuuksia ovat kuvallinen symboliikka, kaupungin tunnus (esimerkiksi vaakuna), erityyppisten opasteiden tunnusvärit sekä tukirakenteiden materiaali, muoto ja väri katukalusteiden tyyliä soveltaen. Keskustaan kehitetään kaksi opastusjärjestelmää: LI keskustapalvelut - yleisopastus - kaupungin tärkeät kohteet - yksityiset palvelut - kaupallinen opastus kaupungin historialliset ja kulttuurinähtävyydet - yhdentyylinen viitoitus, yhtenäinen symboliikka - yksittäisten kohteiden yksilölliset opasteet Liikenteenohjauksessa noudatetaan tiehallinnon ohjeistusta soveltaen rakenteet ilmeeltään Heinolan kaupunkiin sopeutuviksi. Portaaleina pyritään käyttämään ilmavia ristikkorakenteita. Keskusta-alueella käytetään pientä liikennemerkkikokoa ja liikennemerkkipylväät maalataan samalla sävyllä muiden teräsrakenteiden kanssa. Kävelyalueilla liikennemerkkien määrä minimoidaan ja kulkua ohjataan kaupungin sisäistä paikallisviitoitusta käyttäen. 24 LI

27 B7 LI B7 Valaistus ja valaisimet Valo on erinomainen kaupungin ominaispiirteitä ja kauneutta korostava elementti. Kaupunkikuvan korostaminen valolla on lisäksi helppo toteuttaa ja vaikutukseensa nähden investointi- ja käyttö- kustannuksiltaan edullista. Valon ominaisuuksia, sen mittakaavallista vaikutusta, tehoa ja väriä voidaan tehokkaasti hyödyntää kaupunkikuvan aiheiden korostamisessa pimeään aikaan. Lisäksi valaisimet ovat näkyvä ja näyttävä katukaluste, jolla täydennetään keskustan katukalustesarjaa. Heinolan keskustaan laaditaan valaistuksen yleissuunnitelma, jossa annetaan suositukset sekä katutilojen että kaupunkikuvallisten erityiskohteiden valaistukselle. Valaistuksen toteuttaminen kaupunkikuvaa parhaalla mahdollisella tavalla korostavana edellyttää toteuttamisyhteistyötä kaupungin ja yksityisten kiinteistönomistajien välillä. Lisäksi suositellaan tiettyjen valaisintyyppien käyttöä niin kaupungin kuin yksityistenkin alueilla. LI Jotta valaistuksen teho saadaan onnistumaan parhaalla mahdollisella tavalla, on tarpeen avata näkymiä kaupunkikuvallisten kohteiden hyvän näkyvyyden saavuttamiseksi. Tällöin tarvitaan istutusten ja puiden karsimista, se tulee tehdä tarkkaan harkiten erillisen suunnitelman mukaan. Katutilojen valaistuksella tuetaan liikenteellistä sekä kaupunkikuvallista roolia. Liikennepainotteisille kaduille valitaan mittakaavallisesti suuremmat valaisimet kuin pysäköinti- ja kevyen liikenteen kaduille. Valaisimien tehot ja valon väri poikkeavat myös toisistaan. Kevyen liikenteen alueilla sekä puistoraiteilla käytetään matalia valaisimia ja kiinnitetään huomiota ennen kaikkea tunnelman luomiseen ja värien hyvään toistuvuuteen. Heinola julistautui Suomen Joulupuukaupungiksi. Heinolan kaupungin ja KaupunkiSydän ry:n tavoitteena on muutaman seuraavan vuoden aikana valaista sata joulupuuta Heinolan keskustassa ja Rantapuistossa. Puiden valaisemiseen osallistuvat kaupungin lisäksi myös heinolaiset yritykset, yhteisöt ja taloyhtiöt. 25

28 B7 Tonttialueiden valaisinsuosituksia AS 26

29 B7 Julkisten tilojen valaisintyyppejä 27

30 B7 Kaupunkikuvallinen valaistus on Heinolalle ominaisten, kaupunkikuvassa näyttävien kohokohteiden tai näkymien korostamista valolla sekä arvokkaiden julkisivujen tuomista esiin pimeällä. Laadittavassa valaistuksen yleissuunnitelmassa esitetään valaistavat rakennusten julkisivut ja muut erityiskohteet, kuten merkittävät puut, jotka piristävät syksyn pimeitä hetkiä värihehkullaan. Valaisinpylväisiin varataan banderollien ja jouluvalojen kiinnitysmahdollisuus. Tonttialueiden valaistuksella kytketään pihaympäristö kaupunkikuvalliseen kokonaisuuteen sekä taataan piha-alueen toimivuus ja turvallisuus pimeän aikaan. Ensisijaisesti tontin valaisintyyppi valitaan rakennuksen arkkitehtuurin ja kulttuurihistoriallisen tyylin mukaisesti. Ellei tyyliperinteitä ole selvästi nähtävissä, suositellaan käytettäväksi tässä esitettyjä valaisintyyppejä. 28

31 B7 Oheisella kartalla on esitetty keskustan katujen valaistusperiaate. Iso kokoojakatu Keskustan ja ulomman keskustan katuvalaisimet Keskustan kevyen liikenteen valaisimet Valaistuksi suositeltava julkisivu Erikoisvalaistus Banderollipylväät Jouluvalot Valaistavat puut 29

32 B8 B8 Esteettömyys julkisessa ympäristössä Kaikkien kaupunkilaisten esteetön kulkumahdollisuus ja pääsy keskustan palveluihin on tärkeä tavoite, jonka merkitys on havaittu kansalaisten omaehtoisen elämisen keskeiseksi edellytykseksi. Esteetön kulkumahdollisuus tarkoittaa erityisesti kulkupintojen tasaisuutta ja portaatonta pääsyä liikkeisiin ja palvelupisteisiin, mutta myös turvallista kadunylitystä ja pimeän ajan liikkumisen helppoutta ja turvallisuutta. Esteettömyyttä voidaan edistää myös kiinteiden ja siirreltävien kadunkalusteiden oikealla ja johdonmukaisella sijoituksella sekä johdattavilla ja varoittavilla pintamateriaaleilla. Talvikaudella lumenpoisto ja liukkauden torjunta ratkaisevat pitkälti katutilan esteettömyyden. Katurakenteissa huolehditaan reunakiven tarkoituksenmukaisesta korkeudesta. Suojateiden kohdalla reunakivi madalletaan helppokulkuiseksi niin, että rajakohtaan jää edelleen näkövammaisille havaittava, pieni tasoero. Sisäänkäynnit järjestetään mahdollisimman portaattomiksi nostamalla katupintaa tai luiskaamalla korkeuseroa. Luiskien järjestämisessä on huomioitava, ettei luiskarakenne aiheuta vaaraa kadulla kulkijoille ja heikkonäköisille ja että luiskamateriaalit ja rakenteet sopivat katunäkymään. Pimeän ajan esteettömyyttä parantaa visuaalisia viestejä ja optista ohjaavuutta korostava valaistus. Esteetön liikkumisympäristö edellyttää toimenpiteiden kohdistamista sekä kaupungin hallinnoimaan katutilaan että yksityisten kiinteistöjen sisäänkäynteihin ja piha-alueisiin. 30

33 B8 Kaupunki huolehtii katutilan mahdollisimman esteettömästä toteutuksesta katuparannushankkeiden yhteydessä. Suositeltavaa on, että sisäänkäyntien mahdollisimman hyvä esteettömyys toteutetaan kiinteistönomistajan ja kaupungin yhteistyönä kun jompikumpi on toteuttamassa korjaushanketta omalla alueellaan. Tällöin esteetön liikkuminen katutilassa voidaan saavuttaa. Katutilassa luiskien enimmäiskaltevuus on 5-8 %. Jyrkempää kaltevuutta voidaan käyttää mikäli luiska on katoksen suojassa tai lämmitetty. Kaikki luiskat ja portaat tulee varustaa kahdella korkeudella olevin kaitein (70 cm ja 90 cm). Ulkotilaan sijoittuvien portaiden mitoitussuositukset ovat: askelman enimmäiskorkeus 13 cm ja etenemä noin cm. Pinnan tulee olla liukastamaton ja portaan reunan erottua (kontrastiset värit pysty- ja vaakapinnoissa), erottava kiveys portaan ympäri. Ovessa on suositeltavaa käyttää kontrastisia värejä sisäänkäynnin erottumiseksi. Oven tulee aueta helposti (automaattimekanismi, kevytovi tms). Lainsäädäntö edellyttää esteetöntä rakentamista asuntorakentamisessa (S osa G). Laajemmin esteettömyyden ohjeet on esitetty julkaisussa Esteetön rakennus ja ympäristö, Rakennustieto Suunnittelussa on suositeltavaa kuulla vammaisneuvoston näkemyksiä ongelmista ja hyvistä ratkaisuista. 31 Esimerkki Lahden kävelykadulta

34 B8 Suositukset esteettömyyden toteuttamiseksi Aihe, toimenpide Jalkakäytävät, aukiot Kaupungin velvoite - kulkutila yleensä min. 2,5 m, erityisissä tapauksissa voidaan sallia myös kapeampi kulkutila, esim. terassien kohdalla - tasainen kulkupinta - ei esteitä kulkuväylällä Suositus kiinteistönomistajalle (yksityinen tai kaupunki) - portaat katutilassa vain poikkeustapauksissa, erottumista auttavat materiaalit ja värit - irtaimet varusteet / mainokset katutilassa vain seinän vierellä Katuylitykset - suojatiet suorassa linjassa - erottuvat värierot - reunakiven korkeus 0-2 cm Portaat, luiskat - luiskan pituuskaltevuus 5%, enintään 8% jolloin 6 m:n välein on oltava 2 m:n lepotasanne - porrasmitat ulkotilassa: nousu 13 cm, etenemä m - suositellaan lämmitystä sekä luiskiin että portaisiin - liukuesteet portaiden etureunassa - askelman pinnoissa väriero - luiskissa ja portaissa kaiteet kahdelle korkeudelle (90 ja 70 cm) Pihat - selkeä tilajäsentely, kulkua ohjaavia linjoja / varusteita - hyvä ja kulkua ohjaava valaistus - penkkejä oleskelua ja levähtämistä varten - tasaiset kulkupinnat - hyvin erottuvat sisäänkäynnit - istutuksia, tuoksuja, kauniita yksityiskohtia 32

35 B9 B9 Avoimien tonttien rajaaminen Keskustassa on ajoittain tyhjiä, rakentumattomia tontinosia, joiden rajakohta kadulla saattaa näyttää avoimelta ja hoitamattomalta. Jotta kaupunkikuva olisi jatkuvasti kunnossa keskustarakenteen kehittyessä ja muuntuessa, on syytä kiinnittää huomioita myös avoimien tonttirajojen väliaikaiseen kohentamiseen. Tällöin yleensä tontinomistaja on vastuussa toimenpiteiden toteuttamisesta, mutta kaupunki auttaa, neuvoo ja omalta osaltaan osallistuu rajauksesta huolehtimiseen. Rajauksissa suositellaan perinteistä heinolaista tonttien rajaamista aidalla. Myös aitaan liittyvä porttirakenne on paikallaan, silloin kun sisäänkäynti tontille sattuu avoimelle tontinosalle. Perinteisesti Heinolassa on käytetty aitamateriaalina puuta ja porttirakenteina jokseenkin komeita pylväiden väliin sijoittuvia portteja. Aidan ja portin materiaali ja arkkitehtuuri on kuitenkin suunniteltava paikkakohtaisesti tontin arkkitehtuuriin ja rakennusten aikakauteen sopivaksi, samassa hengessä kuin perinteisesti on toimittu. 33

36 B10 B10 Mainonta katutilassa Keskustan kaupalliseen luonteeseen on perinteisesti liittynyt kadun kulkijaan kohdistuva mainonta. Tätä ei ole tarpeen ehkäistä, mutta mainonnan tulee noudattaa julkisessa katutilassa tiettyjä reunaehtoja, jottei siitä muodostu kulkua estävä ja kaupunkikuvaa kohtuuttomasti rasittava visuaalinen häiriö. Heinolan kaupungin rakennusjärjestyksessä määritellään mainosten luvanvaraisuus ja lupakäytännöt. Luvat mainosten asettamiseen tulee hakea keskusta-alueella rakennusvalvontaviranomaiselta ennen niiden laittamista. Tarpeeton mainos on välttömästi poistettava toiminnan lopettamisen jälkeen. Ikkunamainokset, ikkunateippaukset Ruutukaava-alueella (Siltakatu-Lampikatu-Kymenkartanonkatu-Rantapuisto) on ikkunateippauksille haettava toimenpidelupa, muualla käsittelynä on ilmoitusmenettely. Liikehuoneistojen ikkunapinnoista saa mainos- tai muussa tarkoituksessa peittää enintään 30 %, laajempi ikkunan peittäminen vaatii toimenpideluvan myös muualla kaupungissa. Ikkunan peittäminen ei saa rumentaa rakennusta tai sen ympäristöä eikä haitata liikaa luonnonvalon pääsyä huoneeseen. Kiinteistönomistajan on poistettava ikkunamainokset välittömästi liiketoiminnan päättymisen jälkeen. Julkisivuun kiinnitettävät mainoslaitteet Keskusta-alueella on kiinnitettävä erityistä huomiota mainosten sopivuuteen kaupunkikuvaan. Ruutukaava-alueella on pyrittävä mainoksissa käyttämään irtokirjaimia. Katutilassa ei hyväksytä vilkkuvia valoja. Irralliset jalkakäytävämainokset (A-taulut) A-taulut, kooltaan enintään 0,5 m2, voidaan sijoittaa jalkakäytävälle rakennusten julkisivun viereen yhden metrin vyöhykkeelle. Niitä voi pitää kadulla ainoastaan liikkeiden aukioloaikoina ja niiden tulee sijaita liikkeen kohdalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Vapaan kulkuväylän tulee olla jalkakäytävällä vähintään 130 cm sekä yhdistetyllä jalankulkuja pyörätiellä 180 cm. Jos vapaata kulkutilaa ei jää riittävää määrää, mainosta ei voi katualueelle sijoittaa. Mainoslaitteet eivät saa haitata liikuntaesteisten kulkemista tai katujen kunnossapitoa. Mainoslaitteet on pidettävä siistissä kunnossa ja huonokuntoiset on välittömästi poistettava. Mainosmarkiisit Mainosmarkiisien tulee muodoltaan ja väritykseltään sopeutua kaupunkikuvaan. Markiisi saa ulottua enintään 1,2 metriä tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle. Jalkakäytävän kohdalla laitteen tulee olla vähintään 3,2 metrin korkeudella ja vastaavasti ajoradan kohdalla vähintään 4,6 metrin korkeudella. Rakennusjärjestyksessä on markiisien sijoittamisesta vielä tarkempia määräyksiä. Tapahtumamainonta: banderollit, liput ja viirit Erilaisten tapahtumien mainostamista varten pystytettävissä banderolleissa ei sallita pysyvää kaupallista mainontaa. Tapahtuman taloudellisten tukijoiden liikemerkit tai vastaavat ovat sallittuja, niiden osuus banderollin pinta-alasta saa olla enintään 15%. Tapahtumamainosten koko, väritys ja ulkonäkö tulee hyväksyttää kaupunkikuvatyöryhmällä ennen mainosten asettamista. Tapahtumaopastus Tilapäisistä liikenne- ym. opasteista asemakaava-alueella antaa ohjeita kaupungin kunnallistekninen osasto ja maanteiden osalta ELY- keskus. 34

37 B10 35

38 B11 B11 Ulkoterassit Ulkoterassit ovat oleellinen tekijä lämpimän ajan kaupunkikuvassa. Katutilaan levittäytyvä kahvila- ja ravintolatoiminta on suotavaa, kun sen sijoituksessa ja varustuksessa noudatetaan yhteisiä pelisääntöjä. Ulkoterassin perustaminen katualueelle edellyttää kaupungin suostumusta, joka haetaan kaupungin kunnallistekniseltä osastolta. Lupaa haettaessa on esitettävä sijoitussuunnitelma sekä suunnitelma ulkotarjoilualueen varustuksesta ja sen kaupunkikuvallisista ominaisuuksista. Kalusteiden tulee olla lähiarkkitehtuurin tyyliin sopivia (materiaali, väri) ja viimeisteltyjä. Ulkoterassin sijoittamiselle on haettava toimenpidelupa rakennusvalvontatoimistosta. LI Alkoholianniskelu ulkotarjoilualueella Alkoholin anniskelu on sallittu vain Etelä-Suomen aluehallintoviraston hyväksymällä anniskelualueella. Alkoholin anniskelua valvoo luvan myöntänyt viranomainen sekä poliisi. Ulkotarjoilualue tulee sijoittaa siten, että alkoholin anniskelua voidaan tehokkaasti valvoa. Jos anniskelualuetta ei voida selvästi todeta, se tulee rajata selvästi havaittavalla aidalla. Lupaviranomaiselle tulee esittää anniskelualueen rajaamista koskeva suunnitelma. Lisäksi pelastussekä terveysviranomaiset valvovat oman alansa säännösten noudattamista. Heinolan kaupungin erityisiä ohjeita ulkotarjoilualueille Ulkotarjoilualue ei saa haitata julkisen kaupunkitilan käyttöä, pääsyä kiinteistöön, esteettömyyttä tai liikenneturvallisuutta. Katualueella (jalkakäytävällä) tarjoilualue mitoitetaan siten, että vapaan kulkuväylän leveys on vähintään puolet jalkakäytävän leveydestä, kuitenkin vähintään 130 cm. Ulkotarjoilualueiden rajaus tulee toteuttaa mahdollisimman vähin ja kevyin rakentein kuitenkin siten, että toteutuksessa otetaan huomioon alkoholilain vaatimukset. Ulkotarjoilupaikka voidaan rajata esim. jalkakäytävällä kukkaistutuksin, kevyin köysirakentein tai avonaisin teräsrakenteisin kaitein. Kaiteen maksimikorkeus on 90 cm. Ulkotarjoilualue on suunniteltava siten, että myös liikuntaesteiset voivat käyttää ko. palveluita. Ulkotarjoilualueen käyttö ei saa aiheuttaa kohtuutonta melua tai muita ympäristöhaittoja läheisyydessä sijaitseviin asuinhuoneistoihin. Ulkotarjoilualue voidaan vaatia muutettavaksi tai purettavaksi, mikäli se on toteutettu myönnetyn toimenpideluvan tai tämän ohjeen vastaisesti. 36

39 B12 B12 Parvekelasitukset, ilmalämpöpumput, lautasantennit yms. kaupunkikuvaan vaikuttavat asiat Parvekelasitukset Parvekelasitukselle on asemakaava-alueella haettava toimenpidelupa rakennusvalvontaviranomaiselta. Parvekelasitus saa olla enintään 70 % avoimesta seinätilasta ja sen tulee soveltua rakennuksen ulkoarkkitehtuuriin ja kaupunkikuvaan. Parvekelasitus tulee toteuttaa yhtenäisenä ja samanaikaisesti koko rakennukseen. Keskusta-alueella ei suositella vanhoihin rakennuksiin parvekelasituksia. Ilmalämpöpumput Kaupunkikuvassa näkyviin paikkoihin sijoitetut ilmalämpöpumput ovat rakennusvalvonnan ilmoitusmenettelyn piirissä. Sama koskee myös tilannetta, jos samaan rakennukseen on tulossa useampia ilmalämpöpumppuja. Osoitemerkinä Rakennuksen omistajan tulee asettaa osoitemerkintä Heinolan kaupungin rakennusjärjestyksen mukaisesti. 37

40

41 HEINOLAN KESKUSTAN LAATUKÄSIKIRJA 2012 C C Keskustaympäristön toteuttaminen ja kunnossapito Heinolan kaupunki Heinolan kaupunki

42 C1 C1 Eri tahojen vastuu kaupunkiympäristön toteuttamisesta ja kunnossapidosta Heinolan keskustan viihtyisyys ja omaleimaisuus edellyttävät jatkuvaa huolenpitoa eri osatekijöistä. Kaupunkikuvaan vaikuttavat niin katutilan kuin tonttienkin ympäristö ja rakenteet. Kaupungin tekninen toimi on vastuussa keskustaympäristön laadun tavoitteenasettelusta laajasti yli tonttirajojen sekä toimenpiteiden toteuttamisesta omalla alueellaan. Kaupunki vastaa myös eri tahojen motivoinnista yhteisen ympäristön ylläpitoon sekä neuvoo ja ohjaa toimenpiteiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Heinolan kaupungin rakennusjärjestyksessä on määritelty lupakäytännöt ja muut yleiset ohjeet, jotka täydentävät maankäyttö- ja rakennuslain sekä voimassaolevien asemakaavojen määräyksiä. Järjestyslaki ( ) ohjaa kiinteistönomistajien rakentamis- ja kunnossapitotoimintaa. Eri tahojen vastuut Kaupunki: katurakenteiden laatu, kunto ja kunnossapito kiinteistönomistajien ja toimijoiden ohjaaminen kaupunkikuvakysymyksissä Kiinteistönomistajat ja isännöitsijät taloyhtiöiden edustajana: tonttia rajaavien rakenteiden ja istutusten kunto ja laatu pihojen puuston kunto ja uusiutuminen (yksittäisenkin puun kaadolle on haettava kirjallinen lupa kaupungin puutarhurilta, useamman puun kaataminen tarvitsee rakennusvalvonnan toimenpideluvan) lupien hakeminen ja niiden täytäntöönpano sekä valvonta Keskustassa toimivat yrittäjät ja liikkeenharjoittajat: näyteikkunoiden somistus ja ylläpito katutilaan sijoitettavien mainoslaitteiden laatu, kunto ja sijoitus pyörätelineiden määrä, laatu, kunto ja sijoitus Keskustassa asioivat ja oleskelevat: kaupunkiympäristön arvostus ja siisteys 40

43 C2 C2 Toteuttamisen ohjeistus Heinolan keskustaympäristöä rakentavat sekä kaupunki että yksityiset tontinomistajat. Kiinteistöissä toimivat toteuttavat toimintaansa liittyvää mainostamista katutilassa. Kukin toteuttajataho suunnittelee ja toteuttaa alueellensa kohdistuvat toimenpiteet, mutta yhteistyö on toivottavaa ja luvanvaraisissa toimenpiteissä pakollista. Kaupunki on sitoutunut noudattamaan laatimiaan kehittämissuunnitelmia sekä tätä laatukäsikirjaa katutilojen parannushankkeissa sekä julkisen ulkotilan varustamisessa ja kalustamisessa. Kiinteistönomistajat ovat rakennusjärjestyksen mukaisesti velvollisia hankkimaan luvan seuraaville kaupunkikuvaan vaikuttaville hankkeille: aita tai tukimuuri, korkeus yli 150 cm (toimenpidelupa) aita tai tukimuuri, korkeus alle 150 cm (toimenpideilmoitus) piha-alueen järjestelyt (toimenpidelupa) muut kaupunki- ja ympäristökuvaan pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt (toimenpidelupa) puun/puiden kaataminen (kaupunginpuutarhurin lupa / maisematyölupa) jätekatoksen rakentaminen (toimenpidelupa) ulkoterassin rakentaminen (toimenpidelupa) ulkomainosten sijoittaminen (toimenpideilmoitus/toimenpidelupa) ikkunateippaukset (toimenpidelupa keskusta-alueella). Rakennusjärjestyksessä lisäksi seuraaviin kiinteistönomistajia velvoittavia kaupunkikuvaan liittyviä toimenpiteitä tai asioita: LI rakentamisessa on vältettävä tärvelemästä rakennuspaikan arvokkaita luonnonelementtejä (kasvillisuuden reunavyöhykkeet, puut, maaston muodot, kauniit yksittäiskohteet) häiritsevien ulkovarastojen ympärille on istutettava näkösuoja tai rakennettava aita rakennuspaikka tulee sopivin istutuksin liittää ympäristöön 41

44 C2 tontin ja rakennuksen valaistuksen tulee lisätä turvallisuutta eikä se saa olla häiritsevä aidan tulee sopeutua ympäristöön (materiaali, korkeus, muoto) tontille sijoitettavan jätepisteen ympärille on rakennettava katos tai näkösuojaksi aitaus. Keskustassa toimijoita koskee myös seuraava ohje: katu- tai yleiselle alueelle sijoitettava mainoslaite tai terassi edellyttää lupaa myös kaupungin lupaa (maanomistajana toimii kunnallistekninen osasto). tarpeettomat ikkunateippaukset ja muut mainokset tulee kiinteistönomistajan poistaa välittömästi toiminnan lopettamisen jälkeen Kaupunkikuvatyöryhmä käsittelee kaikki kaupunkikuvaan vaikuttavat hakemukset. Merkittävät kaupunkikuvaan vaikuttavat hakemukset käsittelee myös kaupunkikuvatoimikunta. Mikäli piha-alueet ovat luonteeltaan puolijulkisia ja yhteydessä katualueeseen, suositellaan käytettäväksi katualueille esitettyjä materiaaleja, kalusteita ja värejä. Mikäli rakennuksen arkkitehtuuri edellyttää, voidaan käyttää myös muita, katutilaan sopivia ratkaisuja, jotka on suositeltavaa hyväksyttää kaupunkikuvatyöryhmässä. Oleellista on, että piha-alueet suunnitellaan hyvällä maulla ja ammattitaidolla. 42

45 C3 V C3 Kunnossapito-ohjelma Ympäristön eri osatekijöiden kunnossapito on tärkeä osa ympäristön laatuohjelmaa. Kunkin alueen omistaja vastaa alueensa kunnossa pidosta. Kaupunki noudattaa julkisen ulkotilan kunnossapidossa laatu- ja ympäristöpolitiikan toiminta- ja työohjeita. Katujen kunnossapidossa noudatetaan lisäksi Liikenneväylien tavoitteellista kunnossapitotasoa 84 (Suomen kaupunkiliitto, Suomen kuntaliitto). Kaupungin kunnossapitotoimintaa ohjaamaan on kehitteillä lisäksi laatujärjestelmä. Katukunnossapito on tällä tavoin selkeästi ja tarkasti ohjeistettu. Kaupungin julkisten alueiden kunnosapidossa ja hoidossa noudatetaan rakennettujen Viheralueiden hoitoluokitusta 07 (Viherympäristöliitto). Laadullisesti Heinolan yleiset puistoalueet on jaettu kuuteen eri hoitoryhmään. Hoitoluokituksen avulla saadaan taajamaan omaleimaista ja monipuolista ympäristöä. Lähtökohtina ovat alueen luonnonominaisuudet, käyttötarkoitus, laatu- ja kustannustavoitteet sekä viheralueiden käyttäjät. Kiinteistöjen velvoitteena on pitää kunnossa piha-alueensa ja kadun jalkakäytävä. Rakennusjärjestyksessä velvoitetaan kiinteistönomistaja pitämään alueensa rakennukset, jätesäiliöt ja katokset, mainokset, aidat, portit ja varastointi ulkona sekä istutukset asianmukaisessa kunnossa niin, että ne eivät rumenna ympäristöä. Kunnossapidon oleellinen tekijä on rikkoutuneiden tai vaurioituneiden rakenteiden mahdollisimman pikainen korjaaminen, on sitten kyse katutilasta tai piha-alueesta. Kaupunki, poliisi ja yksityiset voivat sopia erityisestä töhryjen estoprojektista, jonka tavoitteena on ilkivallan vähentäminen. Rakennus- ja ympäristölautakunta vastaa ympäristönhoidon katselmuksista. 43

46 C4 C4 Ylläpidon seuranta ja kehittäminen seurannan ja kehittämisen merkitys seurannan periaate seurantajärjestelmän kuvaus kehittämisen periaate kehittämisohjelman kuvaus Heinolan keskustaympäristön pysyminen jatkuvasti viihtyisänä edellyttää sen aktiivista seurantaa ja ylläpidon kehittämistä. Kaupunki vastaa seurantaohjelman toteuttamisesta. Seurannan perusteella kaupunki järjestää kaikille toimijoille avoimia palaute- ja kehittämiskeskusteluja. Kaupunki vastaa kehittämistarpeiden viemisestä käytäntöön. Laatukäsikirjan kehittämisestä ja sisällöstä voi antaa palautetta osoitteella: Heinolan kaupunki Tekninen toimi, Maankäyttöosasto PL HEINOLA puhelin (keskus) fax internetissä -> palaute sähköposti va. kaupunginarkkitehti rakennuspäällikkö rakennustarkastaja Ritva-Maija Kuuskoski Ari Matteinen Juha Mara 44

47 LIITTEET 1 Ote Heinolan kaupungin rakennusjärjestyksestä, Katujen kunnossapidon vastuualueet, kaavio 3 Keskustan katuympäristön käytössä olevat kadunkalusteet -ja varusteet 4 Ote julkaisusta Kasvillisuuden arvonmääritys KAM 07, Viherympäristöliitto ry Julkaisu Yhteistyötahot VALOKUVAT Manne Stenros (MS) Heinolan kaupunginmuseon kuva-arkisto (HKMA) Hannu Vallas (HV) / Heinolan kaupunki Scan-Foto /Heinolan kaupunki Ritva-Maija Kuuskoski () Kati Susi-Wolf (KS-W) Liisa Ilveskorpi (LI) Armi Salonen (AS) KARTAT Heinolan kaupunki 45

48 LIITE 1 Maaliskuu 2012 OTE HEINOLAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYKSESTÄ (lyhennelmä, koskee vain Heinolan keskusta-aluetta ja sisältää vain tavanomaiset toimenpiteet) 7 Toimenpiteiden luvan ja ilmoituksenvaraisuus R TO IL E MA PU PU IL Rakennuslupa Toimenpidelupa Ilmoitusmenettely Ei valvontatoimenpiteitä Maisematyölupa Purkamislupa Purkamisilmoitus Rakentaminen ( MRA 62 ) 1 RAKENNELMA Leikkimökki alle 4 k-m², keskikorkeus enintään 1,8 m Vähäinen rakennelma, aitta ja talousrakennus 4-10 k-m² (ei tulisijaa) Aitta- ja talousrakennus m² (ei tulisijaa) Grillikatos, grillikota tai huvimaja tms. vastaava rakennelma k- m², jossa on tulisija. Yli 20 k-m² rakennusluvalla. Kevytrakenteinen autosuoja alle 15 k-m² (ei kiinteä) Autokatos k-m². Kioski (kausiluontoinen) 2 YLEISÖRAKENNELMA Urheilu- ja kokoontumispaikka, asuntovaunualue tai vastaava, katsomo, yleisöteltta ja esiintymislava 3 LIIKUTELTAVA LAITE Asuntovaunun tai laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttö varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn 4 ERILLISLAITE Lautasantenni, halkaisija alle 1 m Lautasantenni, halkaisija yli 1 m Ilmalämpöpumppu, jos useita samassa rakennuksessa sekä näkyvällä paikalla julkisivussa Eläinten pysyvä ulkotarha, yli 15 m² 7 JULKISIVUTOIMENPIDE Rakennuksen julkisivun muuttaminen enintään 2 asunnon talot, jul- (2012) E TO R TO IL R TO TO TO IL TO IL TO IL kisivuverhouksen tai katteen materiaalimuutokset tai värimuutokset Kattomuodon muutos, enintään kahden asunnon talot Rakennuksen julkisivun muuttaminen rivitalo, kerrostalo tai vastaavan rakennuksen julkisivuverhouksen tai katteen materiaalimuutokset tai värimuutos sekä kattomuodon muuttaminen Katukuvaan vaikuttavan markiisin asentaminen Ikkunajaon muuttaminen Parvekelasitukset, terassien- ja, kuistien lasitukset yms. Lasitettavasta seinäpinnasta on oltava vähintään 30 % avointa 8 MAINOSTOIMENPIDE Rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa tai ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen (mainostoimenpide). Ei koske maantielain 52 :n mukaista mainontaa. 9 AITAAMINEN JA TUKIMUURI Raja-aita tai tukimuuri, korkeus maasta mitattuna <1,5 m Raja-aita tai tukimuuri, korkeus maasta mitattuna >1,5 m 10 KAUPUNKIKUVAJÄRJESTELY Muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt tai muutokset (kaupunkikuvajärjestely) 11 ASUIN- JA LIIKEHUONEISTON YHDISTÄMINEN TAI JAKAMINEN Asuin- tai liikehuoneiston yhdistäminen Rakennusten LVI-järjestelmien uusiminen kokonaisuudessaan Asuin- tai liikehuoneistojen märkätilojen korjaus 12 MAISEMAA MUUTTAVA MAANRAKENNUSTYÖ TAI PUIDEN KAATAMINEN (MRL 128 ) Maisemaa muuttava maanrakennustyö Puiden kaataminen (MRL 128 ) 13 RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN PURKAMINEN Rakennuksen tai sen osan purkaminen 14 MAALÄMPÖKAIVOT Maalämpökaivon poraaminen, maalämpöputkiston maahan ja veteen sijoittaminen TO TO TO TO TO TO tai IL IL TO TO TO R TO MA MA PU TO 46

49 LIITE 1 V JULKINEN KAUPUNKITILA 24 Määritelmä Julkisella kaupunkitilalla tarkoitetaan tilaa, joka asemakaavassa on määritelty liikenne-, katu-, katuaukio-, tori-, puisto- tai virkistysalueeksi tai joka on asemakaavaalueen ulkopuolella edellä mainitussa käytössä. 25 Suunnittelun ohjaus Julkisen kaupunkitilan suunnittelun asiantuntijaelimenä toimii kaupunkikuvatoimikunta, joka voi antaa lausuntoja rakennus- ja muiden hankkeiden sopivuudesta kaupunkikuvaan ja kaupunkitilan kokonaisuuteen. Toimikunta voi tehdä kaupunkikuvan parantamista koskevia esityksiä ja aloitteita. Julkisen kaupunkitilan suunnittelun asiantuntijaelimenä toimii kaupunkikuvatyöryhmä. Keskusta-alueella tulee noudattaa Heinolan keskustan laatukäsikirjaa. 26 Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet sekä puistot Katujen, torien ja muiden vastaavien liikennealueiden päällystemateriaalit ja muut rakenteet on suunniteltava ja rakennettava kaupunkikuvaan sopiviksi ja esteettömiksi. Katu-, tori- tai muulle alueelle ei saa sijoittaa siirrettäviä myynti- tiedotus- ja mainoslaitteita siten, että ne vaarantavat turvallisuutta, haittaavat kadun käyttämistä tai kunnossa - ja puhtaanapitoa tai ovat kaupunkikuvallisesti sopimattomia. Haitattomuuden arviointi kuuluu kadunpitäjälle (tekninen toimi tai ELY- keskus). Puistoihin tai muille yleisille alueille rakennettavien rakennusten, rakennelmien ja muiden rakenteiden ja laitteiden tulee olla kaupunkikuvaan sopivia. Puistoihin ei saa sijoittaa myynti- ja mainoslaitteita, ellei niille ole myönnetty asianmukaista lupaa. Patioiden (terassien) sijoittaminen edellyttää teknisen toimen suostumusta. 27 Rakennelmat ja laitteet Julkiseen kaupunkitilaan sijoitettavien rakennelmien koon, rakenteen ja ulkoasun on oltava kaupunkikuvaan sopivia. Ne eivät saa estää liikkumista ja toimimista. Jakokaapit ja vastaavat tekniset laitteet on sijoitettava rakennuksiin tai siten, etteivät ne häiritse kadun käyttöä ja kunnossa - ja puhtaanapitoa eivätkä kaupunkikuvaa. Siltojen ja meluesteiden rakentamissuunnitelmista on pyydettävä kaupunkikuvatoimikunnan lausunto. Postilaatikon sijainnin määrittelee kirjepalveluiden yleispalvelun tarjoaja tai muu postiyritys, jolle on postilain 9 :n mukaisesti asetettu velvollisuus postilaatikoiden sijainnin määrittelyyn. Postilaatikon paikkaan tyytymätön asianosainen voi viedä asian kunnan rakennusvalvontaviranomaisen päätettäväksi. Yleispalvelun tarjoaja voi hakea rakennusvalvontaviranomaiselta päätöksen postilaatikon paikkaa koskevaan erimielisyyteen, jos postin saaja ei sijoita postilaatikkoaan sen osoittamaan paikkaan, mutta ei riitauta asiaa. 44 Pelastustiet, pelastussuunnitelma ja osoitemerkintä Kiinteistön sisäänajotien varteen on sijoitettava kyltti (tieliikenneasetuksen (182/1982) 21 :n mukainen lisäkilpi), josta ilmenee pelastustien sijainti Rakennuksen omistajan tulee asettaa kadulta, muulta liikenneväylältä ja tontin sisäiseltä liikennealueelta näkyvään paikkaan rakennuksen ja porrashuoneen tunnusta ilmaiseva numero tai kirjain. Rakennuksen osoitenumeron tulee olla valaistu asemakaava-alueilla Osoitemerkinnän tulee opastaa myös hälytys- ja huoltoajoa sekä muuta liikennöimistä kiinteistölle. 47