HEINOLAN KESKUSTAN LAATUKÄSIKIRJA VUOSILLE

Transkriptio

1 HEINOLAN KESKUSTAN LAATUKÄSIKIRJA VUOSILLE Syyskuu 2005 Heinolan kaupunki WSP LT-Konsultit Oy

2 HEINOLAN KESKUSTAN LAATUKÄSIKIRJA SISÄLTÖ A HEINOLA - KAUNIS PIKKUKAUPUNKI A1 Heinolasta viihtyisä ja kaunis kaupunki A2 Yhteinen toimintamalli A3 Laatuperiaatteet ympäristörakentamisessa A4 Heinolan keskustan katutilojen kokonaisvaltainen suunnitelma 2005 B C KESKUSTAN YMPÄRISTÖRAKENTEET B1 Viherrakenteet B2 Heinolan värit B3 Rakennusten julkisivujen värit B4 Pintamateriaalit ja rakenteet B5 Katukalusteet B6 Opastusvarustus B7 Valaistus ja valaisimet B8 Esteettömyys julkisessa ympäristössä B9 Avoimien tonttien rajaaminen B10 Mainonta katutilassa B11 Ulkoterassien varustus KESKUSTAYMPÄRISTÖN RAKENNUSHANKKEIDEN TOTEUTTAMINEN JA KUNNOSSAPITO C1 Eri tahojen vastuu julkisen katuympäristön toteuttamisessa ja kunnossapidossa C2 Toteuttamisen ohjeistus C3 Kunnossapito-ohjelma C4 Ylläpidon seuranta ja kehittäminen Heinolan kaupunki WSP LT-Konsultit Oy

3 HEINOLAN KESKUSTAN LAATUKÄSIKIRJA A A Heinola - kaunis pikkukaupunki 2005 Heinolan kaupunki WSP LT-Konsultit Oy

4 A1 A1 Heinola viihtyisä ja kaunis kaupunki Heinola on viihtyisä ja kaunis pikkukaupunki. Kaupungin arvoja ovat erityisen kaunis sijainti vesistön ja harjun solmukohdassa, kaupunkimainen, tiivis keskustarakenne sekä pitkä kaupunki kulttuurin perinne. Erityisiä heinolalaisia, vaalittavia piirteitä kaupunkikuvassa ovat mm. komeiden, syysväriä luovien puiden viherilme katunäkymissä ja vesimiljöö puistorantoineen. Heinolan kaupunginhallitus on päättänyt hyväksyä tavoitteeksi Heinolan keskustamiljöön kehittämisen entistä kauniimmaksi ja omaleimaisemmaksi sekä kaupunkiympäristön jatkuvan ylläpidon siistinä ja hyvässä kunnossa. Ympäristöministeriö nimitti Heinolan keskeiset puisto- ja viheralueet kansalliseksi kaupunkipuistoiksi. Tämän Heinolan keskustan laatukäsikirjan tarkoituksena on herättää ja sitouttaa kaikki keskustassa toimivat tahot pitämään kunnossa ja kehittämään Heinolan ainutlaatuista kaupunkikuvaa. Kaupungin valtuusto hyväksyy Heinolan keskustan laatukäsikirjan valtuustokausittain ohjeellisena noudatettavaksi. Käsikirjan on laatinut WSP LT-Konsultit Oy yhteistyössä Heinolan kaupungin teknisen palvelukeskuksen kanssa. LT-Konsultit Oy

5 A1 Kartassa on esitetty Heinolan keskustan kaupunkikuvan tärkeimpiä arvoja sekä kehitettäviä kohteita. LT-Konsultit Oy 4

6 A2 A2 Yhteinen toimintamalli Heinolan keskustan viihtyisyys ja kauneus muodostuu ul kotilan kokonaistunnelmasta ja yksityiskohdista, riippumatta omis tussuhteista. Jotta kokonaisvaltainen laadukkuus voidaan toteuttaa ja ylläpitää, on tarpeen koota kaikki tontin- ja kiinteistön omistajat sekä kiinteistöissä toimijat pitämään huolta yhteisestä tavoitteesta. Keskustaympäristön pysyminen kauniina ja siistinä koskee myös keskustassa liikkuvia, oleskelevia ja asuvia. Päävastuussa julkisen ulkotilan ylläpidosta on kaupunki, joka suunnittelee, toteuttaa ja ylläpitää julkista katutilaa sekä ohjaa ja kannustaa yksityisiä toimijoita vastaamaan samalla tavoin omasta alueestaan. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi noudatetaan kaupunginvaltuuston hyväksymää Heinolan kaupungin rakennusjärjestystä. Tärkeitä yhteisen huolenpidon kohteita ovat puut katunäkymissä, sijaitsevat ne sitten katutilassa, tontin rajakohdassa tai pihoilla. Avoimien ja rakentumattomien tonttien rajautumista katutilaan on tarpeen tarkastella kriittisesti ja tehdä toimenpiteitä rajauksen parantamiseksi katunäkymässä. Yksityinen tontti ja katutila saattavat muodostaa yhteistä katutilaa, jolloin yhteiset toimenpiteet parantamisessa ja kunnossapidossa ovat tarpeen. Myös yksityisten liikkeenharjoittajien toimiminen katutilassa edellyttää yhteisiä pelisääntöjä. LT-Konsultit Oy Kaupunkitilan laadusta huolehtiminen edellyttää hyvää yhteistyötä ja käytännön toimintaa kaikilta osapuolilta. 5

7 A2 Kartassa on esitetty katutilan ja tonttien rajalinjat sekä ne tontinosat, jotka rajoittuvat katutilaan ja joiden hoidossa ja muutoksissa on erityisesti huomioitava yhteisen toimintamallin suositukset. LT-Konsultit Oy 6

8 A3 A3 Laatuperiaatteet ympäristörakentamisessa Heinolan kaupunki on asettanut tavoitteeksi keskustaympäristön laadukkaan ja kestävän toteuttamisen ja ylläpidon. Laatuperiaatteita määriteltäessä on erityisesti huomioitu Heinolan parhaimmat ominaispiirteet sekä niiden ylläpitäminen ja korostaminen ympäristörakenteiden materiaalien, värien, muotoilun ja yksityiskohtien keinoin. Näitä laatuperiaatteita suositellaan noudatettavaksi kaikessa keskustan kaupunkitilan ympäristörakentamisessa ja ylläpidossa kaupungin ja yksityisten alueilla: tiettyjen puu- ja kasvilajien käyttö kokonaisvaltaisen vihersuunnitelman mukaisesti kasvien menestyksen takaava istuttamis- ja hoitotapa pintamateriaalien käyttösuositus eri alueilla kokonaisvaltaisen suunnitelman mukaisesti Heinolan kaupunkikuvaan suunniteltujen värien käyttö ympäristörakenteissa, kalusteissa ja varusteissa valon käyttö kaupunkikuvaa korostavana yhtenäisen valaistussuunnitelman mukaisesti katutilan ja sisäänkäyntien esteettömän kulkumahdollisuuden turvaaminen kaupunkitiloja rajaavien rakenteiden, aitojen ja porttien toteut - taminen esteettisesti ja Heinolan rakennusperinnettä vaalivasti ulkotilaan sijoitettavan kausiluontoisen, siirrettävän kalustuksen ja varustuksen esteettisen laadun toteuttaminen kaupunkikuvaan sopiva opastus sekä näyteikkunoiden ja ulkomainosten ilmeen selkeyttäminen ulkoterassien varustuksen laadukkuus ympäristörakenteiden pitkäikäisyyden ja uusiokäytön varmistaminen LT-Konsultit Oy 7

9 A4 A4 Heinolan keskustan katutilojen kokonaisvaltainen suunnitelma Katusuunnitelmat on hyväksytty teknisessä lautakunnassa. Kokonaisvaltaiseen suunitelmaan on tehty vähäisiä muutoksia. Asfaltti Harmaa graniittinoppa 10 % Hiekanruskea ristipäähakattu betonikivi 90 % Punainen asfaltti Nurmikko Lehtipuu LT-Konsultit Oy 8

10 HEINOLAN KESKUSTAN LAATUKÄSIKIRJA B B Keskustan ympäristörakenteet 2005 Heinolan kaupunki WSP LT-Konsultit Oy

11 B1 B1 Viherrakenteet Heinolan keskustan kaupunkikuvassa vehreys on silmiä hivelevää. Keskustaa ympäröi harjun ja puistojen vihreä vyöhyke. Katunäkymissä rakennusten väleistä kurkistelevat komeat puut ja puuryhmät ovat erityinen heinolainen kaupunkikuvan tunnusmerkki. Näkymä huipentuu syksyllä puiden muodostamaan väriloistoon. Heinolan keskustan kaupunkikuvassa puut ovat merkittävin omaleimaisuutta luova piirre, joka tulee ylläpitää ja jatkuvasti uudistaa. Puiden luomaa viherilmettä täydennetään pienimittakaavaisemmalla istutuksella, muistaen vuodenaikojen vaihtelun hyödyntämisen kaupunkikuvassa. Ydinkeskustan katutilaan istutetaan pensaita säästeliäästi vain tehokasta rajaamista tai näkösuojaa vaativiin paikkoihin. Sen sijaan suositellaan kauniisti kukkivien kausikasvien käyttöä istutusastioissa. Kukkivien kasvien värimaailmaa suunnitellaan kausittain yhtenäiseksi. Keskustan kaiken kasvillisuuden hoitoon varataan riittävästi resursseja, jotta yleisilme säilyy siistinä ja edustavana. Puiden säilymisen kannalta niiden rakennustöiden aikainen suojaaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tällöin suojataan sekä maanpäälliset että maanalaiset puun osat. Mikäli joudutaan kaivamaan kolme metriä lähempänä säilytettävän puun runkoa, on neuvoteltava viheralan asiantuntijan kanssa (kaupunginpuutarhuri) ja tarvittaessa laadittava erillinen juuriston suojaamissuunnitelma. Uudisrakentamisessa on tontilla plevien puiden säilyttämiseen kiinnitettävä erityistä huomiota. 10

12 B1 Heinolan keskustan viehättävän ilmeen säilyttämiseksi istutetaan uusi puu vanhan kaadettavan puun tilalle. Kovien pintojen ympäröimä puu istutetaan kantavaan kasvualustaan, joka mahdollistaa pin noitteen painumattomuuden samalla kun se luo taimelle hyvät kasvuolosuhteet. Kasvualustan tilavuus on oltava riittävä (istutuskuoppa 3,6 m3). Istutettavan puuntaimen rungon ympärysmitan tulee olla väh cm lajista riippuen ja se suojataan aina tarvittaessa Heinolan katukaluste sarjaan kuuluvalla maaritilällä ja rungonsuojalla. Voidaan käyttää myös erikoisratkaisuja kuten luonnonkivisten reunakivien, noppakivien ja soran yhdistelmiä. Lajivalinnoissa pitäydytään Heinolassa hyvin viihtyviin, alueelle tyypillisiin kasvilajeihin ja -lajikkeisiin. Ydinkeskustan katupuiksi suositellaan vaahteroita, koivuja, lehmuksia, saarnia, pihlajia ja omenapuita. Uusien katunäkymään vihreyttä antavien puiden sijainti on esitetty oheisessa kartassa. Suunnitelmassa on esitetty uusia puurivejä lähinnä vähemmän edustavien julkisivujen eteen. Kaupunkikuvalle erityisen tärkeät katunäkymät pidetään avarina. Kaivokadun, Kymenkartanonkadun, Virtakadun, Torikadun ja Savontien järvinäkymät pidetään avoimina karsimalla hienovaraisesti peittävää kasvillisuutta. Myös Kirkkokadun näkymäakseli pidetään avarana niin, että kirkon viereinen kellotapuli ja kauempana sijaitseva vesitorni näkyvät mahdollisimman hyvin. Kuva: Helsingin kaupungin raken nus - viraston katuosasto, katupuuesite. Tonteille ja avoimille tonttirajoille suositellaan istutettavaksi myös matalamman mittakaavan istutuksia. Heinolalaisen perinteen mukaisia lajisuosituksia ovat mm. omenapuut, tuomi- ja orapihlajat, vanhat pensasruusut, jasmikkeet ja köynnöskuusamat. Kuva: viherrakentamisen työselvitys VRT 01, pystytuettu paljasjuuritaimi 11

13 B1 Oheisessa kartassa on esitetty säilytettävät ja istutettavat katupuut sekä maanomistusrajat. 12

14 B1 Suositukset Aihe, toimenpide Kaupungin velvoite Suositus tontinomistajille (yksityinen tai kaupunki) Huom. Katupuut Vaahtera, koivu, lehmus, saarni, pihlaja Kantava kasvualusta min. 7m3, rungon ympärysmitta cm Katua rajaavat, katupuustoa täydentävät puut Sama puulaji kuin läheiset katupuut Kantava kasvualusta min. 7m3, rungon ympärysmitta cm Tonttien yksittäispuut Omenapuu, tuomi, pihlaja, orapihlaja Kasvualustan syvyys 60 cm, yksittäiskasvin istutuskuopan halkaisija 100/100 cm, istutuskuopan tilavuus 0,6 m3 Tonttia rajaavat pensaat Pensasruusut, jasmikkeet, köynnöskuusamat Kasvualustan syvyys 40 cm, istutuskuopan tilavuus 0,1 m3, yksittäiskasvien istutuskuopan halkaisija 60 cm, kasvualustan syvyys ryhmäistutuksissa 40 cm. Kesäkukat kukka-altaissa Katutilat, aukiot Pihat, sisäänkäyntien reuna-alueet Ei erityisiä suosituksia Tärkeiden näkymien pitäminen avoimina: - järvinäkymät katujen päätteenä - kirkon tapuli ja vesitorni Kirkkokadun näkymässä - näkymää peittävän kasvillisuuden varovainen karsiminen Näkymää peittävän kasvillisuuden varovainen karsiminen 13

15 B2 B2 Heinolan värit Heinolan keskusta on rakenteeltaan sopusointuinen. Eri aikakausien rakennustapaa ja kulttuuria edustavat rakennukset ja rakennuskokonaisuudet muodostavat historiallista kerrostumaa ja mielenkiintoa kaupunkikuvaan. Keskustan väri-ilme muodostuu eri aikakausien tyypillisistä julkisivumateriaaleista ja väreistä sekä viherympäristön muuttuvistä värisävyistä. Tyypillisinä väri-ilmeen luojina voi mainita puuarkkitehtuurin maalattujen pintojen perinnevärisävyt, viisikymmenluvun rapattujen pintojen vaaleat maanläheiset sävyt, uudemman arkkitehtuurin lähes valkoiset pinnat ja tiilisävyt, jotka toistuvat torin uusissa betonipinnoitteissa, sekä viherympäristön hopeapajun ja tummempien vihreiden sävyt. Heinolan kaupunkikuvan kaunista väri-ilmettä halutaan hyödyntää jalostamalla erityinen Heinolan keskustan väripaletti, jota sovelletaan keskustamiljöön erilaisissa aiheissa, kuten katukalusteissa, rakenteissa ja varusteissa sekä istutuksissa. Heinolan kaupunkikuvan väri-ilmettä täydentämään suositellaan vanhemman rakennuskulttuurin herkkien värisävyjen korostamista samantyyppisin murretuin pastellisävyin, lisäksi raikasta vaaleaa väriä sekä huomaamattomaksi jäävää neutraalia värisävyä. Voimakkaita, itsenäisesti korostuvia värejä ei suositella. Keskeisellä tori- ja kävelypainotteisella alueella kalusteiden väreissä hallitsee vaalea sekä hopeapajun vihreä. Kaupunkikuvallisesti toisarvoisissa varusteissa käytetään neutraalia harmaata. Keskustaa ympäröivällä puistovyöhykkeellä kalusteiden väreinä ovat hopeapajun vihreä sekä tummempi vihreä. Toisarvoiset varusteet ovat edel leenkin harmaita. Pinnoitteissa kävelypainotteisessa keskustassa hallitsee perusvärisävynä punagraniitin sävy, lisäväreinä harmaa ja hiekanruskea, ulommalla keskusta-alueella vaaleanharmaa. 14

16 B2 Heinolan värit, katuvalaisimet, kadun kalusteet ja varusteet Oheisessa kartassa on esitetty värien periaatteet keskustan eri vyöhykkeiden ulkotilassa (ei koske rakennuksia eikä aitoja). Keskeinen tori- ja kävelypainotteinen alue Kulkupinnat: harmaa Katukalusteet: harmaa Valaisimet: vihreä Toisarvoiset varusteet: harmaa Kulkupinnat: punagraniitin sävy hallitseva Katukalusteet: hopeapajun vihreä, vaalea Valaisimet: vihreä Toisarvoiset varusteet: harmaa Ulompi keskusta-alue Puistovyöhyke Monicolor Nova värijärjestelmän sävyt (voidaan soveltaa myös muita värikarttoja). 136X 062X 052X Kulkupinnat: punagraniitin sävy, harmaa Katukalusteet: hopeapajun vihreä, tumma vihreä Valaisimet: vihreä, tumma vihreä Toisarvoiset varusteet: harmaa 054X K165 L X 233X 15

17 B3 B3 Rakennusten julkisivujen värit Rakennusten julkisivujen peruskorjauksessa värisävyn valinnan tulee perustua rakennusten alkuperäiseen tyyliin ja julkisivumateriaaliin. Rakennukset ovat tärkeässä asemassa kaupunkikuvan muodostumisessa. Kaupungissa on nähtävissä eri aikakausien rakennustyyliä ja tapaa, jotka muodostavat kaupungille olennaista ominaispiirrettä, ajallista kerrostumaa. Rakennusten peruskorjauksen yhteydessä julkisivujen värisävyn valinnassa on suositeltavaa noudattaa rakennuksen alkuperäistä tyyliä, värisävyjä ja materiaaleja. Julkisivun uudistaminen eri aikakauden tyylillä ja rakennustavoilla harvoin tuottaa onnistunutta tulosta. Kun rakennuksen peruskorjaus on edessä, on hyvä selvittää kaupungin rakennusvalvonnasta tapauskohtaisesti hyväksyttämis- ja lupamenettely. Kaupunkikuvatyöryhmä käsittelee kaikki kaupunkikuvaan liittyvät hakemukset. Tarvittaessa voi kaupunkikuvatyöryhmältä pyytää ennakkolausunnon. Merkittävissä hankkeissa asian käsittelee myös kaupunkikuvatoimikunta. Keskustan rakennusten julkisivusaneerauksessa on käytettävä ammattitaitoisen arkkitehdin asiantuntemusta. Heinolassa kaupunkikuvan helmiä ovat eri aikakausien rakennustaiteen parhaat edustajat. Erityisesti keskustan vanhat puutalot ovat sellaisia. Niitä tulee korjata pieteetillä ja ammattitaidolla. Sopivan värivalinnan lisäksi suuri merkitys on myös maalilaadun valinnalla. Vaikka maalien koostumus on kehittynyt, tulee huomioida rakennuksen aikakaudelle tyypillinen maalatun pinnan kiilto. Laatukäsikirjan liitteenä on Heinolan rakennusjärjestyksen pykälät 2 ja 3 Rakennustoimenpiteen luvanvaraisuus ja Rakennuksen soveltuminen ympäristöön. 16

18 B4 B4 Pintamateriaalit- ja rakenteet Pintamateriaalien merkitys kaupunkikuvaa muodostavana elementtinä on merkittävä. Tärkeää on pinnoitteiden muodostama struktuuri, värisävyjen yhdistelmä sekä pintojen pysyminen kunnossa ja kauniina. Kaupunkikuvassa rakennusten julkisivut ovat merkittävin tyyliä muodostava tekijä, jota kulkupintojen tulee hienovaraisesti täydentää. Tällöin materiaalivalinta, ladontamallit ja värisävyt ovat tarkoin harkittavia osatekijöitä kokonaisuudessa. Materiaalien laatu, kestävyys ja pysyminen siistinä ovat tärkeitä ominaisuuksia, joita tulee harkita suhteessa materiaalien kustannuksiin. Kalliimpi, pitkäikäinen, uudestaan käyttöön sopiva ja kauniisti vanheneva materiaali (harmaakivi) saattaa olla pitemmän päälle edullisempi valinta kuin halpa ja nopeasti rapistuva materiaali (betonikivi). Keskeiselle kävelypainotteiselle alueelle suositellaan kaupunkikuvallisesti ja laadullisesti kaikkein korkeatasoisinta pintamateriaalia ja ympäröivälle keskusta-alueelle vähän vaatimattomampaa valikoimaa. Keskusta-alueella käytetään pääsääntöisesti sekä reunakivenä että sadevesikourun pohjalla punagraniittista reunakiveä 30 cm leveänä. Jalkakäytävien pinnoitteet Harmaa graniittinoppa 10 % Hiekanruskea ristipäähakattu betonikivi 90 % punagraniittireunakiveä lev. 30 cm Keskustaa ympäröivällä alueella käytetään pääsääntöisesti harmaata luonnonkivistä reunakiveä 20 cm leveänä, ajotilat ovat asfalttia. Kävelyalueiden pinnoitteiksi suositellaan harmaata betonikiveä harmaata graniittireunakiveä lev. 20 cm Pyörätiet punaruskea asfaltti Heinolan keskustan nykyisiä laadukkaita pinnoitteita. 17

19 B4 Suosituksia katualueilla 18

20 B4 Suosituksia tonttialueille 19

21 B4 Pintamateriaalit Oheisessa kartassa on esitetty keskusta-alueen ja sitä ympäröivän alueen pintamateriaaliperiaatteet. Keskeinen tori- ja kävelypainotteinen alue Reunakivi: harmaa graniitti, 20 cm Kevyen liikenteen pinnat: harmaa betonikivi 100 %, Ulompi keskusta-alue Puistovyöhyke Ajotiet Asfaltti Pyörätiet Värillinen asfaltti Reunakivi: punagraniitti, 30 cm Kevyen liikenteen pinnat: harmaagraniittinoppa 10 %, hiekanruskea ristipäähakattu betonikivi 90 % Reunakivi: harmaa graniitti, 20 cm Kevyen liikenteen alueet: harmaa ja/tai punainen graniitti, sora 20

22 B5 B5 Katukalusteet Katukalusteilla on suuri merkitys Heinolan kaupunkikuvassa. Valitsemalla Heinolan ominaispiirteitä korostava katukalusteperhe voidaan kaupungin julkiskuvaa ja omintakeisuutta korostaa. Katukalusteet ovat kuin kaupungin käyntikortti, niillä viestitään kaupungin huolenpitoa ja kotipaikkarakkautta sekä satunnaiselle vierailijalle että oman kaupungin asukkaalle. Katukalusteperhe korostaa tyyliltään kaupungin rakennus- ja kulttuuriperinnettä, mutta ilmentää myös kaupungin määrätietoista halua kehittyä viihtyisänä, nykyaikaisena pikkukaupunkina. Ydinkeskustaa ja puistoja varten määritellään kaksi oleskelu kalustesarjaa. Keskustan penkki on tyyliltään painava, moderni versio kartanopenkistä. Materiaalina on perinteiseen puuarkkitehtuurin viittaava maalattu puu. Penkistä on selkänojallinen ja selkänojaton malli. Puistoissa käytetään nykyisin Maaherranpuistossa käytettyä kevytrakenteista, hienostuneesti perinteiseen puistonpenkkiin viittaavaa penkkimallia sekä Rantapuistossa omaa penkkityyppiä. Roska-astiat, 2 mallia, on suunniteltu sopimaan molempiin oleskelukaluste sarjoihin. Keskustassa käytetään City-roska-astiaa Heinolan väri skaalan mukaisesti maalattuna. Puistoissa käytetään Maaherranpuis tossa olevaa roska-astiaa. Julkisten tilojen jätehuoltovarustusta yhtenäistetään sijoittamalla esimerkiksi torille ja satamaan keskitetty jätteiden lajittelupiste syväkeräysjärjestelmänä ja kauniisti aidattuna. Pyörätelineitä tarvitaan keskustassa paljon liikkeiden ja julkisten rakennusten edustoilla. Katukalusteperheessä on kaksi pyörätelinetyyppiä, toinen isompia keskittymiä varten, toinen pienempiä yksiköitä varten. Kaivokadun joukkoliikenneterminaali varustetaan paikalle suunniteltavin pysäkkikatoksin ja niihin liittyvin varustein. 21

23 B5 Suosituksia kadunkalusteille 22

24 B6 B6 Opastusvarustus Kaupunki toivottaa vierailijan tervetulleeksi ja antaa mielikuvaa hyvästä palvelutasosta laittamalla kaupungin julkisten ja yksityisten palvelujen opastuksen ja informaation kuntoon. Opastus varustus ilmentää katukalusteiden ohella kaupungin vireää ja omanarvontuntevaa julkiskuvaa. Heinolassa on perinteisesti opastettu nähtävyyksiin ja palveluihin tyylikkäästi ja sitä on hyvä täydentää ja pitää ajan tasalla. Kattava opastusjärjestelmä käsittää liikenteenohjauksen lisäksi sisääntulo-opastuksen sisääntuloreiteillä, ajoliikenteen ohjaamisen pysäköintiin, jalkautuneen ihmisen infopisteet, sekä jatkuvan viitoituksen palveluihin ja infopisteet palveluissa ja nähtävyyksissä. Opastukseen yhtenäisyyttä luovia ominaisuuksia ovat kuvallinen symboliikka, kaupungin tunnus (vaakuna), erityyppisten opasteiden tunnusvärit sekä tukirakenteiden materiaali, muoto ja väri katukalusteiden tyyliä soveltaen. Keskustaan kehitetään kaksi opastusjärjestelmää. keskustapalvelut - yleisopastus - kaupungin tärkeät kohteet - yksityiset palvelut - kaupallinen opastus kaupungin historialliset ja kulttuurinähtävyydet - yhdentyylinen viitoitus, yhtenäinen symboliikka - yksittäisten kohteiden yksilölliset opasteet Liikenteenohjauksessa noudatetaan tiehallinnon ohjeistusta soveltaen rakenteet ilmeeltään Heinolan kaupunkiin sopeutuviksi. Portaaleina käytetään ilmavia ristikkorakenteita. Keskusta-alueella käytetään pientä liikennemerkkikokoa ja liikennemerkkipylväät maalataan samalla sävyllä muiden teräsrakenteiden kanssa. Kävelyalueilla liikennemerkkien määrä minimoidaan ja kulkua ohjataan kaupungin sisäistä paikallisviitoitusta käyttäen. 23

25 B7 B7 Valaistus ja valaisimet Valo on erinomainen kaupungin ominaispiirteitä ja kauneutta korostava elementti. Kaupunkikuvan korostaminen valolla on lisäksi helppo toteuttaa ja vaikutukseensa nähden investointi- ja käyttökustannuksiltaan edullista. Valon ominaisuuksia, sen mittakaavallista vaikutusta, tehoa ja väriä voidaan tehokkaasti hyödyntää kaupunkikuvan aiheiden korostamisessa pimeään aikaan. Lisäksi valaisimet ovat näkyvä ja näyttävä katukaluste, jolla täydennetään keskustan katukalustesarjaa. Heinolan keskustan valaistuksen yleissuunnitelmassa annetaan suositukset sekä katutilojen että kaupunkikuvallisten erityiskohteiden valaistukselle. Valaistuksen toteuttaminen kaupunkikuvaa parhaalla mahdollisella tavalla korostavana edellyttää toteuttamisyhteistyötä kaupungin ja yksityisten kiinteistönomistajien välillä. Lisäksi suositellaan tiettyjen valaisintyyppien käyttöä niin kaupungin kuin yksityistenkin alueilla. Jotta valaistuksen teho saadaan onnistumaan parhaalla mahdollisella tavalla, on tarpeen avata näkymiä kaupunkikuvallisten kohteiden hyvän näkyvyyden saavuttamiseksi. Tällöin saatetaan tarvita istu tusten ja puiden karsimista, mikä tulee tehdä tarkkaan harkiten erillisen suunnitelman mukaan. Katutilojen valaistuksella tuetaan liikenteellistä sekä kaupunkikuvallista roolia. Liikennepainotteisille kaduille valitaan mittakaavallisesti suuremmat valaisimet kuin pysäköinti- ja kevyen liikenteen kaduille. Valaisimien tehot ja valon väri poikkeavat toisistaan. Kevyen liikenteen-alueilla sekä puistoraiteilla käytetään matalia valaisimia ja kiinnitetään huomiota ennen kaikkea tunnelman luomiseen ja värien hyvään toistuvuuteen. 24

26 B7 Valaistuksen yleissuunnitelmassa on esitetty valaistavat rakennusten julkisivut ja muut erityiskohteet, kuten merkittävät puut, jotka piristävät syksyn pimeitä hetkiä värihehkullaan. Valaisinpylväissä on banderollien ja jouluvalojen kiinnitysmahdollisuus. Kaupunkikuvallinen valaistus on Heinolalle ominaisten kaupunkikuvassa näyttävien kohokohtien tai näkymien korostamista valolla sekä arvokkaiden julkisivujen tuomista esiin pimeällä. Tonttialueiden valaistuksella kytketään pihaympäristö kaupunkikuvalliseen kokonaisuuteen sekä taataan piha-alueen toimivuus ja turvallisuus pimeän aikaan. Ensisijaisesti tontin valaisintyyppi valitaan rakennuksen arkkitehtuurin ja kulttuurihistoriallisen tyylin mukaisesti. Ellei tyyliperinteitä ole selvästi nähtävissä, suositellaan käytettäväksi tässä esitettyjä valaisintyyppejä. 25

27 B7 Katuvalaisintyypit 26

28 B7 Tonttialueiden valaisinsuosituksia 27

29 B7 Oheisella kartalla on esitetty keskustan valaistusperiaate. Iso kokoojakatu Keskustan ja ulommat keskustan katuvalaisimet Ulomman keskustan kevyen liikenteen valaisimet Keskustan kevyen liikenteen alueiden valaisimet Valaistuksi suositeltava julkisivu Erikoisvalaistus Banderollipylväät Jouluvalot 28

30 B8 B8 Esteettömyys julkisessa ympäristössä Kaikkien kaupunkilaisten esteetön kulkumahdollisuus ja pääsy keskustan palveluihin on tärkeä tavoite, jonka merkitys on havaittu kansalaisten omaehtoisen elämisen keskeiseksi edellytykseksi. Esteetön kulkumahdollisuus tarkoittaa erityisesti kulkupintojen tasaisuutta ja portaatonta pääsyä liikkeisiin ja palvelupisteisiin, mutta myös turvallista kadunylitystä ja pimeän ajan liikkumisen helppoutta ja turvallisuutta. Esteettömyyttä voidaan edistää myös kiinteiden ja siirreltävien kadunkalusteiden oikealla ja johdonmukaisella sijoituksella sekä johdattavilla ja varoittavilla pintamateriaaleilla. Talvikaudella lumenpoisto ja liukkauden torjunta ratkaisevat pitkälti katutilan esteettömyyden. Katurakenteissa huolehditaan reunakiven tarkoituksenmukaisesta korkeudesta. Suojateiden kohdalla reunakivi madalletaan helppokulkuiseksi niin, että rajakohtaan jää edelleen näkövammaisille havaittava, pieni tasoero. Sisäänkäynnit järjestetään mahdollisimman portaattomiksi nostamalla katupintaa tai luiskaamalla korkeuseroa. Luiskien järjestämisessä on huomioitava, ettei luiskarakenne aiheuta vaaraa kadulla kulkijoille ja heikkonäköisille ja että luiskamateriaalit ja rakenteet sopivat katunäkymään. Pimeän ajan esteettömyyttä parantaa visuaalisia viestejä ja optista ohjaavuutta korostava valaistus. Esteetön liikkumisympäristö edellyttää toimenpiteiden kohdis tamista sekä kaupungin hallinnoimaan katutilaan että yksityisten kiinteistöjen sisäänkäynteihin ja piha-alueisiin. 29

31 B8 Esimerkki sisäänkäynnin luiskajärjestelyistä (Lahden kävelykatu). Kaupunki huolehtii katutilan mahdollisimman esteettömästä toteutuksesta katuparannushankkeiden yhteydessä. Suositeltavaa on, että sisäänkäyntien mahdollisimman hyvä esteettömyys toteutetaan kiinteistönomistajan ja kaupungin yhteistyönä kun jompikumpi on toteuttamassa korjaushanketta omalla alueellaan. Tällöin kokonaisvaltainen korjaus on edullista toteuttaa. Katutilan sallittu maksimiluiskakaltevuus on 5-8 %. Jyrkempää kaltevuutta voidaan käyttää mikäli kohde on katoksen suojassa tai lämmitetty. Kaikki luiskat ja portaat tulee varustaa kahdella korkeudella olevin kaitein (70 cm ja 100 cm). Ulkotilaan sijoittuvien portaiden mitoitussuositukset ovat max. korkeus 13 cm, etenemä cm. Pinnan tulee olla liukastamaton ja portaan reunan erottua (kontrastiset värit pysty- ja vaakapinnoissa), erottava kiveys portaan ympäri. Ovessa on suositeltavaa käyttää kontrastisia värejä sisäänkäynnin erottumiseksi. Oven tulee aueta helposti (automaattimekanismi, kevyt ovi yms). Esteettömyyden ohjeet on esitetty julkaisussa Esteetön rakennus ja ympäristö (Invalidiliitto). Suunnittelussa on suositeltavaa kuulla vammaisneuvoston näkemyksiä ongelmista ja hyvistä ratkaisuista. Esimerkki Lahden kävelykadulta 30

32 B8 Suositukset esteettömyyden toteuttamiseksi Aihe, toimenpide Jalkakäytävät, aukiot Katuylitykset Portaat, luiskat Pihat Kaupungin velvoite - kulkutila min. 2,5 m - tasainen kulkupinta - ei esteitä kulkuväylällä - suojatiet suorassa linjassa - erottuvat värierot - reunakiven korkeus 2 cm - liikennevalon painonapin yhteydessä ylityssuuntaa ilmaiseva merkki - luiskan pituuskaltevuusmitoitus 5%, max 8% (jolloin 6 m:n välein 2m lepotasanne) - porrasmitat ulkotilassa: nousu 13 cm, etenemä m - suositellaan lämmitystä sekä luiskiin, että portaisiin - liukuesteet portaiden etureunassa - askelman pinnoissa väriero - luiskissa ja portaissa kaiteet kahdelle korkeudelle (90 ja 70 m) Suositus kiinteistönomistajalle (yksityinen tai kaupunki) - portaat katutilassa, erottumista auttavat materiaalit ja värit - irtaimet varusteet / mainokset katutilassa vain seinän vierellä - selkeä tilajäsentely, kulkua ohjaavia linjoja / varusteita - hyvä ja kulkua ohjaava valaistus - penkkejä oleskelua ja levähtämistä varten - tasaiset kulkupinnat - hyvin erottuvat sisäänkäynnit - istutuksia, tuoksuja, kauniita yksityiskohtia 31

33 B9 B9 Avoimien tonttien rajaaminen Keskustassa on ajoittain tyhjiä, rakentumattomia tontinosia, joiden rajakohta kadulla saattaa näyttää avoimelta ja hoitamattomalta. Jotta kaupunkikuva olisi jatkuvasti kunnossa keskustarakenteen kehittyessä ja muuntuessa, on syytä kiinnittää huomioita avoimien tonttirajojen väliaikaiseen kohentamiseen. Tällöin yleensä tontin omistaja on vastuussa toimenpiteiden toteuttamisesta, mutta kaupunki auttaa, neuvoo ja omalta osaltaan osallistuu rajauksesta huolehtimiseen. Rajauksissa suositellaan perinteistä heinolalaista tonttien rajaamista aidalla. Myös aitaan liittyvä porttirakenne on paikallaan, silloin kun sisäänkäynti tontille sattuu avoimelle tontinosalle. Perinteisesti Heinolassa on käytetty aitamateriaalina puuta ja porttirakenteina jokseenkin komeita pylväiden väliin sijoittuvia portteja. Aidan ja portin materiaali ja arkkitehtuuri on kuitenkin suunniteltava paikkakohtaisesti tontin arkkitehtuuriin ja rakennusten aikakauteen sopivaksi, samassa hengessä kuin perinteisesti on toimittu. 32

34 B10 B10 Mainonta katutilassa Keskustan kaupalliseen luonteeseen on perinteisesti liittynyt kadun kulkijaan kohdistuva mainonta. Tätä ei ole tarpeen ehkäistä, mutta mainonnan tulee noudattaa julkisessa katutilassa tiettyjä reunaehtoja, jotta siitä ei muodostu kulkua estävä ja kaupunkikuvaa kohtuuttomasti rasittava visuaalinen häiriö. Katutilan mainonnan periaatteena tulee olla selkeän ja kaikkia palvelevan kulkutilan pysyminen avoimena kulkuesteistä. Tällöin mainoksia voidaan sijoittaa rakennusten julkisivun viereen tietylle varusteluvyöhykkeelle (1,0 metriä ). Toisaalta mainokset katutilassa eivät saa peittää kaupunkikuvallista näkymää, joten niiden maksimi kooksi rajataan mm. Katutilaan saadaan näiden reunaehtojen puitteissa sijoittaa nk. A-standejä, joiden tulee olla siistejä ja kauniita. Vapaan kulkuväylän leveys tulee olla vähintään 130 cm. Katutilassa sallitaan myös keskitettyä mainontaa, jonka toteuttamisen tavoista kaupunki neuvottelee mainostajien kanssa. Nykyisin tyypilliset mainonnan paikat ovat valaisinpylväät ja omalla jalustalla seisovat mainostaulut. Näissä kaikissa varusteissa ja tukirakenteissa tulee noudattaa Heinolan katukalusteiden muodon periaatteita ja Heinolan väripaletin suosituksia. 33

35 B11 B11 Ulkoterassien varustus Ulkoterassit ovat oleellinen tekijä lämpimän ajan kaupunkikuvassa. Katutilaan levittäytyvä kahvila- ja ravintolatoiminta on suotavaa, kun sen sijoituksessa ja varustuksessa noudatetetaan yhteisiä pelisääntöjä. Ulkoterassin perustaminen katualueelle edellyttää kaupungin luvan, joka haetaan kaupungin teknisestä palvelukeskuksesta. Lupaa haettaessa on esitettävä sijoitussuunnitelma sekä suunnitelma ulkotarjoilualueen varustuksesta ja sen kaupunkikuvallisista ominaisuuksista. Kalusteiden tulee olla lähiarkkitehtuurin tyyliin sopivia (materiaali, väri) ja viimeisteltyjä. Alkoholianniskelu ulkotarjoilualueella Alkoholin anniskelu on sallittu vain Etelä-Suomen lääninhallituksen tai Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen hyväksymällä anniskelualueella. Alkoholin anniskelua valvoo luvan myöntänyt viranomainen sekä poliisi. Ulkotarjoilualue tulee sijoittaa siten, että alkoholin anniskelua voidaan tehokkaasti valvoa ja anniskelualue on selkeästi rajattu. Lisäksi pelastus- sekä terveysviranomaiset valvovat oman alansa säännösten noudattamista. Heinolan kaupungin erityisiä ohjeita ulkotarjoilualueille Ulkotarjoilualue ei saa haitata julkisen kaupunkitilan käyttöä, pääsyä kiinteistöön, esteettömyyttä tai liikenneturvallisuutta. Katualueella (jalkakäytävällä) tarjoilualue mitoitetaan siten, että vapaan kulkuväylän leveys on vähintään puolet jalkakäytävän leveydestä, kuitenkin vähintään 130 cm. Alkoholilaki asettaa aina ensisijaisesti rajaamisvelvoitteen. Ulkotarjoilualueiden rajaus tulee toteuttaa mahdollisimman vähin ja kevyin rakentein kuitenkin siten, että toteutuksessa otetaan huomioon alkoholilain vaatimukset. Ulkotarjoilupaikka voidaan rajata esim. jalkakäytävällä kukkaistutuksin, kevyin köysirakentein tai avonaisin teräsrakenteisin kaitein. Kaiteen maksimikorkeus on 90 cm. Ulkotarjoilualue on suunniteltava siten, että myös liikuntaesteiset voivat käyttää ko. palveluita. Ulkotarjoilualueen käyttö ei saa aiheuttaa kohtuutonta melua tai muita ympäristöhaittoja läheisyydessä sijaitseviin asuinhuoneistoihin. Ulkotarjoilualue voidaan vaatia muutettavaksi tai purettavaksi, mikäli se on toteutettu myönnetyn toimenpideluvan tai tämän ohjeen vastaisesti. Mikäli ulkotarjoilualue sijoitetaan muussa kuin kaupungin omistuksessa olevalle maalle, noudatetaan soveltuvin osin edellä olevia ohjeita. 34

36 HEINOLAN KESKUSTAN LAATUKÄSIKIRJA C C Keskustaympäristön toteuttaminen ja kunnossapito 2005 Heinolan kaupunki Heinolan kaupunki WSP LT-Konsultit Oy

37 C1 C1 Eri tahojen vastuu kaupunkiympäristön toteuttamisesta ja kunnossapidosta Heinolan keskustan viihtyisyys ja omaleimaisuus edellyttävät jatkuvaa huolenpitoa eri osatekijöistä. Kaupunkikuvaan vaikuttavat niin katutilan kuin tonttienkin ympäristö ja rakenteet. Kaupungin tekninen palvelukeskus on vastuussa keskusta ympäristön laadun tavoitteenasettelusta laajasti yli tonttirajojen sekä toimenpiteiden toteuttamisesta omalla alueellaan. Kaupunki vastaa eri tahojen motivoinnista yhteisen ympäristön ylläpitoon sekä neuvoo ja ohjaa toimenpiteiden suun nittelussa ja toteuttamisessa. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2002 alussa voimaan astuneen Heinolan kaupungin rakennusjärjestyksen, joka täydentää maankäyttö- ja rakennuslain sekä voimassaolevien asema kaavojen määräyksiä. Järjestyslaki ohjaa kiin teis tönomistajien rakentamis- ja kunnossapitotoimintaa. Eri tahojen vastuut Kaupunki: katurakenteiden laatu, kunto ja kunnossapito kiinteistönomistajien ja toimijoiden ohjaaminen kaupunkikuvakysymyksissä Kiinteistönomistajat: tonttia rajaavien rakenteiden ja istutusten kunto ja laatu pihojen puuston kunto ja uusiutuminen Keskustassa toimivat: näyteikkunoiden somistus ja ylläpito katutilaan sijoitettavien mainoslaitteiden laatu, kunto ja sijoitus pyörätelineiden laatu, kunto ja sijoitus Keskustassa asioivat ja oleskelevat: kaupunkiympäristön arvostus ja siisteys 36

38 C2 C2 Toteuttamisen ohjeistus Heinolan keskustaympäristöä rakentavat sekä kaupunki että yksityiset tontinomistajat. Kiinteistöissä toimivat toteuttavat toimintaansa liittyvää mainostamista katutilassa. Kukin toteuttajataho suunnittelee ja toteuttaa alueellensa kohdistuvat toimenpiteet, mutta yhteistyö on toivottavaa ja luvanvaraisissa toimenpiteissä pakollista. Kaupunki on laatinut ydinkeskustan kehittämissuunnitelman, jossa määritellään keskustan katutilojen kaupunkikuvallinen tyyli ja laatutaso. Kaupunki on sitoutunut noudattamaan kehittämissuunni telmaa sekä tätä laatukäsikirjaa katutilojen parannus hankkeissa sekä julkisen ulkotilan varustamisessa ja kalustami sessa. Kiinteistönomistajat ovat rakennusjärjestyksen mukaisesti velvollisia hankkimaan luvan seuraaville kaupunkikuvaan vaikuttaville hankkeille: aita, korkeus yli 150 cm (toimenpidelupa) aita, korkeus alle 150 cm (toimenpideilmoitus) piha-alueen järjestelyt (toimenpidelupa) muut kaupunki- ja ympäristökuvaan pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt (toimenpidelupa) puun kaataminen (maisematyölupa) jätekatoksen rakentaminen (toimenpidelupa) ulkoterassin rakentaminen (toimenpidelupa) Rakennusjärjestyksessä velvoitetaan lisäksi seuraaviin kiinteistönomistajia velvoittaviin kaupunkikuvaan vaikuttaviin toimenpiteisiin: rakentamisessa on vältettävä tärvelemästä rakennuspaikan arvokkaita luonnonelementtejä (kasvillisuuden reunavyöhykkeet, maastonmuodot, kauniit yksittäiskohteet) häiritsevien ulkovarastojen ympärille on istutettava näkösuoja tai rakennettava aita rakennuspaikka tulee sopivin istutuksin liittää ympäristöön 37

39 C2 tontin ja rakennuksen valaistuksen tulee lisätä turvallisuutta eikä se saa olla häiritsevä aidan tulee sopeutua ympäristöön (materiaali, korkeus, muoto) tontille sijoitettavan jätepisteen ympärille on rakennettava katos tai aitaus Keskustassa toimijoita koskevat seuraavat rakennusjärjestyksen kohdat: mainoslaitteen ja ikkunan peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen edellyttää toimenpideilmoitusta katu- tai yleiselle alueelle sijoitettava mainoslaite edellyttää lupaa (tekninen palvelukeskus) Kaupunkikuvatyöryhmä käsittelee kaikki kaupunkikuvaan vaikuttavat hakemukset. Merkittävät kaupunkikuvaan vaikuttavat hakemukset käsittelee myös kaupunkikuvatoimikunta. Mikäli piha-alueet ovat luonteeltaan puolijulkisia ja yhteydessä katualueeseen, suositellaan käytettäväksi katualueille esitettyjä materiaaleja, kalusteita ja värejä. Mikäli rakennuksen arkkitehtuuri edellyttää, voidaan käyttää myös muita, katutilaan sopivia ratkaisuja, jotka on suositeltavaa hyväksyttää teknisen palvelukeskuksen kaupunkikuvatyöryhmässä. Oleellista on, että piha-alueet suunnitellaan hyvällä maulla ja ammattitaidolla. 38

40 C3 C3 Kunnossapito-ohjelma Ympäristön eri osatekijöiden kunnossapito on tärkeä osa ympäristön laatuohjelmaa. Kunkin alueen omistaja vastaa alueensa kunnossapidosta. Kaupunki noudattaa julkisen ulkotilan kunnossapidossa laatu- ja ympäristöpolitiikan toiminta- ja työohjeita. Katujen kunnossapidossa noudatetaan lisäksi Liikenneväylien tavoitteellista kunnossa pitotasoa 84 (Suomen kaupunkiliitto, Suomen kuntaliitto). Kaupungin kunnos sapitotoimintaa ohjaamaan on kehitteillä lisäksi laatujärjestelmä. Katukunnossapito on tällä tavoin selkeästi ja tarkasti ohjeistettu. Kiinteistöjen velvoitteena on pitää kunnossa piha-alueensa ja kadun jalkakäytävä. Rakennusjärjestyksessä velvoitetaan kiinteistönomistaja pitämään alueensa rakennukset, jätesäiliöt ja katokset, mainokset, aidat, portit ja varastointi ulkona sekä istutukset asianmukaisessa kunnossa niin, että ne eivät rumenna ympäristöä. Kunnossapidon oleellinen tekijä on rikkoutuneiden tai vaurioituneiden rakenteiden mahdollisimman pikainen korjaaminen, on sitten kyse katutilasta tai piha-alueesta. Kaupunki, poliisi ja yksityiset voivat sopia erityisestä töhryjen estoprojektista, jonka tavoitteena on ilkivallan vähentäminen. Rakennuslautakunta vastaa ympäristönhoidon katselmuksista. 39

41 C4 C4 Ylläpidon seuranta ja kehittäminen seurannan ja kehittämisen merkitys seurannan periaate seurantajärjestelmän kuvaus kehittämisen periaate kehittämisohjelman kuvaus Jotta Heinolan keskustaympäristö pysyy pitkäjänteisesti viihtyisänä, on tarpeen aktiivisesti seurata ja kehittää ympäristön ylläpitoa. Kaupunki vastaa seurantaohjelman toteuttamisesta. Seurannan perusteella kaupunki järjestää kaikille toimijoille avoimia palaute -ja kehittämiskeskusteluja. Kaupunki vastaa kehittämistarpeiden viemisestä käytäntöön. Keskustan laatukäsikirjaa päivitetään ja hyväksytään valtuustokausittain. Laatukäsikirjan kehittämisestä ja sisällösta voi antaa palautetta osoitteella: Heinolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Rauhankatu HEINOLA Puhelin Fax Rakentamispäällikkö Antti Kailio Kaupunginarkkitehti Suunnitteluarkkitehti WSP-LT-Konsultit Oy Hartti Hämäläinen Ritva-Maija Kuuskoski etunimi.sukunimi@heinola.fi Liisa Ilveskorpi Sirpa Laitinen etunimi.sukunimi@wspgroup.fi 40

42 LIITE Ote Heinolan kaupungin rakennusjärjestyksestä HEINOLAN KAUPUNGIN RAKENNUSJÄRJESTYS RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAINEN Heinolan kaupungin rakennusvalvontaviranomainen on rakennuslautakunta. Rakennuslautakunnan alaisena toimii rakennusvalvontatoimisto. Osa rakennuslautakunnan toimivallasta on siirretty johtosäännöllärakennusvalvontatoimistolle ja sen viranhaltijoille. 1 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN TEHTÄVÄ Maankäyttö-ja rakennuslaissa ja -asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi Heinolan kaupungissa on noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rakennusjärjestyksen määräykset täydentävät maankäyttö- ja rakennuslakia ja -asetusta sekä voimassaolevia asemakaavoja. Laki, asetus, oikeusvaikutteinen yleiskaava, asemakaava sekä S uomen rakentamismääräyskokoelma menevät rakennusjärjestyksen edelle (MR L 14 ). 2 RAKENNUSTOIMENPITEEN LUVANVARAISUUS R akennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. R akennuslupa tarvitaan myös: korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen rakennuksen laajentamiseen ja sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen muuta kuin edellä mainittua rakennuksen korjaus- tai muutostyötä varten, jos työllä ilmeisesti voi olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen ja terveydellisiin oloihin rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamista varten, jolloin luvanvarais uutta harkittaess a otetaan huomioon käyttötarkoituks en muutoks en vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyt töön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin. Lupaa edellyttävänä käyttötarkoituksen muutoksena pidetään muun ohella loma-asunnon muuttamista pysyvään asumiseen (MR L 125 ) maston/antennin rakentamiseen, mikäli korkeus on yli 60 m. Asuin- ja työtilojen pesutiloja uudisrakennettaessa/saneerattaessa pesutilojen lattia-ja seinärakenteeton varustettava vesieristyksin. Vesieristykseton tarkastettava ennen niiden peittämistä. Lupame nettelyn asemesta asemakaava-alueen ulkopuolella sovelletaan ilmoitusmenettelyä jo olemassa olevaan asuntoon kuuluvan, enintään 30 k-m²:n tai maatalouden harjoittamisen kannalta tarpeellisen, enintään 70 k-m²:n suuruisen muun talousrakennuksen kuin saunarakennuksen rakentamiseen. Talousrakennusten ja toimenpiteiden luvan- ja ilmoituksenvaraisuudesta määrätään seuraavan taulukon mukaisesti, vähäisemmät toimenpiteet eivät edellytä valvontatoimenpiteitä. 41

43 LIITE 2 3 Osa-alueet: A R = rakennuslupa ha ettava T = toime npidelupa haettava I = toimenpideilmoitus anne ttava - = ei valvontatoimenpiteitä R akennus- tai toimenpide lupa on ha ettava ja toimenpideilmoitus on annettava ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Taaja-asutus B Teollisuusalueet C Ranta-asemakaava-alueet D Muu alue (haja-asutus) Toimenpide /koko A B C D 2.1 RAKENNELMA (Rakentaminen) - saunarakennus tai muu tulisijallinen talousrakennus R R R R - lasten leikkimökki alle 4 kem², räystäskorkeus < 1,5 m vähäinen rakennelma (grillikatos / huvimaja) 4-12 m² I I I - - auto- tai varastokatos 4-15 m² (Vaipasta avointa > 30 %) I I I - - auto- taivarastokatos yli 15 m² T T T I - talousrakennus 4-15 kem². Eristämätön, ei tulisijaa I I I - - talousrakennus kem². Eristämätön, ei tulisijaa T T T I - aittarakennus alle 10 kem² I I I - -aittarakennus10-20kem² T T T I - lantala / lietelantasäiliö T T T T 2.4 E R ILLIS LAITE Toimenpide /koko A B C D - masto / antenni tai vastaava h < 60 m ja lisäksi laitetila T T T T -piiput,korkeusyli10m T T T I - maanpäälliset säiliöt, tilavuus 3-20 m³ T I T - - maanpäälliset säiliöt, tilavuus yli 20 m³ T T T I - julkisluonteiset muistomerkit I meluesteet T T T T - hiihtohissi / tuulivoimala tai vastaava T T T T 2.5 VESIRAJALAITE (rakentaminen) - venevajan tai -katoksen rakentaminen T T T T -suurehkolaituri,pinta-alayli40m² T T T I - muu vesirajaa muuttava tai siihen olennaisesti vaikuttava rakennelma, kanava, aallonmurtaja tai vastaava T T T T 2.6 S ÄILYTYS- TAI VA RASTOINTIALUE - muusta alueesta erotettu suurehko varastointi-tai pysäköinti alue tai tällaiseen alueeseen verrattava alue T T T T 2.2 YLEISÖRAKENNELMA (Perustaminen / rakentaminen) - urheilupaikka T T T T - kokoontumispaikka I I I I - asuntova unualue tai vastaa va T T T T - katsomo T T T T - yleisöteltta tai vastaava, paikallaan yli 14 vrk I I I I 2.3 LIIKUTELTAVA LAITE Asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn - asuntovaunut tai muu vastaava liikuteltava laite T T T T - asuntolaivat tai muut näihin verrattavat liikuteltavat laitteet T T T T 2.7 J ULK IS IVUTOIME NPIDE - kattomuodon muuttaminen T T T T - rakennuksen julkisivun muuttaminen I I I I - vesikatteen materiaalin muutos I I I I - julkisivuverhouksen materiaalin muutos I I I I - ikkunajaon muutos I I I I 2.8 MAINOS TOIME NPIDE - myynti-, tiedotus- taimainoslaitteen sijoittaminen tai ikkunan peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen (jollei la ite ole vähä inen tai s itä s ijoite ta rak enn us lu van m uka is es ti) 2.9 AITAAMINE N I I näkösuoja-aita, korkeus yli 150 cm T T T - 42

44 LIITE - aidat, korkeus alle 150 cm I I I - Toimenpide /koko A B C D 3.0 KAUPUNKIKUVAJÄ RJESTELY - tontin tai rakennuspaika n piha-alueen järjestelyt T I T - - muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt ja muutokset T T T I - rakennuksen tai sen osan purkaminen I I I - Lupien ja ilmoitusten käsittely Ilmoitus K irjalliset rakennus- ja toimenpidelupahakemukset sekä ilmoitukset osoitetaan rakennuslautakunnalle seuraavia poikkeuksia lukuun ottamatta: S Luvatmyynti-, tiedotus- tai mainoslaitteen sijoittamiseen katu- tai muulle yleiselle alueelle haetaan tekniseltä palvelukeskukselta. S Asemakaava-alueiden ulkopuolella luvat ulkomainoksille haetaan ympäristökeskukselta. Luvatmyöntäärakennuslautakunta edellä mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta, jollei johtosäännössä asiaa ole siirretty viranhaltijan ratkaistavaksi. Ilmoitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivää ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Ilmoituksen liitteenä tulee olla asemapiirroksen lisäksi hankkeen tai toimenpiteen arvioimiseksi muut tarpeelliset selvitykset. P urkuilmoitus on tehtävä 30 päivää ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. Toimenpiteeseen voidaan ryhtyä, ellei rakennusvalvontaviranomainen mainitun ajan kuluessa vaadi rakennus-, toimenpide- tai purkuluvan hakemista. Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole saatettu loppuun vuoden kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta. Määräysten tarkennuksia Vaikka toimenpidelupaa tai ilmoitusta ei tarvittaisikaan, on rakentamisessa noudatettava tässä rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä. Toimenpidelupaa tai ilmoitusta ei tarvita: S jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan, voimassa olevaan rakennuslupaan tai MRL:n mukaiseen katusuunnitelmaan tai yleisistä teistä annetun lain (234/1954) mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan. 4 Maisemaa muuttavat toimenpiteet Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maisematyölupaa (toimenpiderajoitus): 1) asemakaava-alueella; 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä 3) alueella, jolla on voimassa 53 :ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty. Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten tai myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Lupa ei ole myöskään tarpeen, jos toimenpide perustuu yleisistä teistä annetun lain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan. Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa-ainesten ottamiseen, johon tarvitaan maa-aineslaissa (555/1981) tarkoitettu lupa (MR L 128 ). Maisematyölupa on voimassa kolme (3) vuotta (MRL 143 ). 3 RAKENNUKSEN SOPEUTUMINEN YMPÄRISTÖÖN Rakentamisessa on mahdollisuuksienmukaan vältettävä tärvelemästä arvokkaita kasvillis uuden reunavyöhykkeitä, erityisiä maastomuotoja, siirtolohkareita ja kauniita yksittäispuita. R akennuspaikan luonnonmukaisuus on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä. R akentamisessa ranta-alueille tai avoimeen maastoon tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennuksen korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja -väritykseen. R anta-alueilla tulee rakennusten julkisivumateriaalin olla pääosin puuta. R akennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää, vain vähäinen harventaminen sallitaan. Rakennuspaikalla tulee rakennusten mahdollisuuksien mukaan muodostaa ympäristökuvaanyhtenäinenrakennusryhmä. R akennettaessa olemassa olevien rakennusten yhteyteen, on uudisrakentamisen, lisärakentamisen ja uudestaan rakentamisen sopeuduttava noudatettuun rakennustapaanja olemassa olevaanrakennuskantaansijoituksensa, kokonsa, muotonsa, ulkomateriaaliensa ja -värityksensä sekä julkisivujen jäsennyksensä puolesta. R akentamisen ohjaamiseksi rakennuslautakunta voi antaa alueellisia tai koko kuntaa koskevia rakentamistapaohjeita. Ohjeiden tuleeedistää alueenominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisoloihin sopivaa rakentamista. 5 43

45 YHTEISTYÖTAHOT Seuraavassa on esitetty yhteistyötahoja, joihin on suositeltavaa ottaa yhteyttä tonttialueiden rakennus- ja muutostöitä suunniteltaessa ja rakennettaessa. Julkisen ympäristön osa-alue Organisaatio Yhteyshenkilö Puhelin HEINOLAN KAUPUNKI puhelinvaihde Tekninen palvelukeskus fax Asemakaava- ja rekisteritiedot Kiinteistö- ja mittausosasto Kiinteistörekisterin hoitaja Avoimien tontinosien rajaus Kunnallistekninen osasto Rakentamispäällikkö Auraukset Kunnallistekninen osasto Katumestari Esteettömyys Kunnallistekninen osasto Rakentamispäällikkö Istutukset, puun kaadot Kunnallistekninen osasto Kaupunginpuutarhuri Julkisen tilan käyttölupa, muut Tekninen palvelukeskus Rakentamispäällikkö Julkisen tilan käyttölupa, tori Tekninen palvelukeskus Kiinteistöpäällikkö Jätehuoltoasiat Ympäristötoimisto Ympäristönsuojelutarkastaja Kaavoitusasiat Suunnitteluosasto Kaupunginarkkitehti Kaupunkikuva Suunnitteluosasto Kaupunginarkkitehti Kartta-asiat Kiinteistö- ja mittausosasto Paikkatietoinsinööri Katujen kunnossapito Kunnallistekninen osasto Katumestari Kulkupintojen rakenteet Kunnallistekninen osasto Rakentamispäällikkö Kunnallistekniset rakenteet Kunnallistekninen osasto Rakentamispäällikkö Kiinteistö- ja tonttitiedot Kiinteistö- ja mittausosasto Kiinteistöinsinööri Liikennejärjestelyt Kunnallistekninen osasto Rakentamispäällikkö Liikennemerkit Kunnallistekninen osasto Katumestari Mainonta ulkotilassa Suunnitteluosasto, Rakennusvalvonta Kaupunginarkkitehti, Rakennustarkastaja Rakennuslupa-asiat Rakennusvalvonta Rakennustarkastaja Satama Kunnallistekninen osasto Kaupunginpuutarhuri Uimaranta Kunnallistekninen osasto Kaupunginpuutarhuri Ulkokalusteet ja varusteet Kunnallistekninen osasto Kaupunginpuutarhuri Valaistus, kunnossapito Kunnallistekninen osasto Katumestari Vesi- ja viemäriliitännät Vesihuoltolaitos Vesihuoltoinsinööri MUUT YHTEISTYÖTAHOT Kaapelit, puhelin-, tietoliikenne Päijät-Hämeen Puhelin Oyj Matti Hannukainen Kaapelit, puhelin-, tietoliikenne Sonera Carrier Networks Oy Heikki Helin, Tampere Kaapelit, kaapelitv-verkko Päijät-Visio Oy Kaapelit, sähkö- Vattenfall Verkko Oy Jari Alanko Kaukolämpö Vattenfall Kaukolämpö Oy Matti Kuorttinen Jätehuolto Sita Jätehuolto L&T Anniskeluluvat Etelä-Suomen lääninhallitus (2,8%-4,7%) Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus (yli 4,7%) Yleisötapahtumailmoitukset Heinolan kihlakunnan poliisilaitos