Kokkolan kaupungin rakennusjärjestys, voimassa lukien

Transkriptio

1 Kokkolan kaupungin rakennusjärjestys, voimassa lukien PERUSTELUT 1. Yleinen osa Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki antaa kunnille entistä laajemmat mahdollisuudet hoitaa ympäristöään koskevaa suunnittelua ja päätöksentekoa itsenäisesti. Kunnan ei enää tarvitse alistaa kaavojaan tai rakennusjärjestystä valtion viranomaisen vahvistettaviksi. Myös lupa-asioissa on toimivaltaa siirretty yhä enemmän kunnalle. Rakennusjärjestys on edelleen yksi lain tarkoittamista ohjausvälineistä, jolla kunta voi paikallisesti edistää hyvää rakentamista ja ohjata ympäristön muodostumista. Rinnan rakennusjärjestyksen määräysten kanssa on kunnallisena sääntönä voimassa myös kunnan ympäristösuojelumääräykset, joilla kuitenkin on jossain määrin erilainen funktio. Ympäristönsuojelumääräysten perusteena on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen ja rakennusjärjestyksen muun muassa hyvän elinympäristön toteutuminen. Määräykset ovat sovellettavissa osittain samalla tehtäväalueella, minkä vuoksi on huolehdittu siitä, etteivät määräykset ole ristiriidassa keskenään. Rakennusjärjestyksen toissijaisuuden luonteesta johtuu, ettei sillä voida syrjäyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen perusteella annettuja säännöksiä. Rakennusjärjestyksen määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai asemakaavassa on asiasta toisin määrätty. Rakennusjärjestyksellä voidaan sen sijaan täydentää edellä mainittuja säännöksiä. Maakuntakaava tai yleiskaava, jolla ei ole oikeusvaikutuksia, eivät syrjäytä rakennusjärjestyksen määräyksiä. Asioista, joista on määrätty Suomen rakentamismääräyskokoelmassa, ei voi antaa poikkeavia määräyksiä rakennusjärjestyksessä. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla maanomistajalle kohtuuttomia, minkä vuoksi niistä ei voi aiheutua myöskään korvausvelvollisuutta. 2. Perusteluosa 2.1. Luvanvaraisuus Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta lupajärjestelmästä ei rakennusjärjestyksessä voida poiketa. Sitä vastoin voidaan määrätä, että asuntoon tai maatalouteen liittyvälle talousrakennukselle (lukuun ottamatta saunaa) ei asemakaava-alueen ulkopuolella vaadita lupaa. Luvan sijasta sovelletaan tällöin ilmoitusmenettelyä. Ilmoitusmenettelystä saatujen kokemusten perusteella rakennusjärjestyksessä on kuitenkin lähdetty siitä, ettei tällaiseen helpotukseen ole tarvetta. Erityisen ongelmallisia ovat olleet maaseudulle rakennettavat tuotantolaitokset, jotka eivät sovellu ilmoitusmenettelyn piriin. Pienehköjen talousrakennusten osalta on hakijan kannalta suhteellisen samantekevää, toteutetaanko ne ilmoitus- vai lupamenettelyssä. Rakennusjärjestyksessä mainitut kohdat rakennuksen ja toimenpiteiden luvanvaraisuudesta noudattavat maankäyttö- ja rakennuslain laajuutta (MRL 127 ). Ilmoitusmenettelyn piriin on otettu eräitä keveitä rakentamistoimenpiteitä, joissa yleensä joudutaan kuulemaan naapureita. Samaan kohtaan on lisätty sellaisia rakentamistoimia, joilla on vaikutusta ympäristöön ja kaupunkikuvaan, vaikka ne sellaisinaan ovat vähäisiä. Ilman lupaa saa muun muassa pystyttää alle 6 m 2 suuruisen kevyen rakennelman ja tonttien välisen tavanomaisen (korkeus alle 120 sm) aidan. 2.2 Rakentamisen määrä ja rakentamismääräykset Rakennusoikeus asemakaava-alueella osoitetaan yleensä kaavassa. Mikäli tämä puuttuu, on lähdetty siitä että rakennusoikeus on omakotitalorakentamisessa 0,2 eli 20 %:a tontin pinta-alasta ja muussa rakentamisessa 0,5. Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennettaessa noudatetaan jo vakiintuneeksi muodostunutta käytäntöä. Pääsääntöisesti rakentamiseen tarvitaan suunnittelutarve- tai poikkeusluparatkaisu, minkä jälkeen rakennusluvassa tulee harkittavaksi rakentamisen määrä. Kullekin rakennuspaikalle saa yleensä rakentaa kerrosalaltaan vähintään 250 m 2 suuruisen rakennusmassan, ja tämän lisäsi tarpeelliset talousrakennukset. Asuinrakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta kuitenkin yhteensä enintään 400 m 2. Maatalouskäyttöön tarkoitetulla tilalla rakennusoikeudet ovat suuremmat (RJ 11 ). Rantarakentamisessa loma-asunnon rakennusoikeus on 80 m 2, mikäli rakennus rakennetaan 150 metriä lähemmäksi rantaviivaa. Talousrakennuksia saa olla enimmillään 40 m 2, mistä saunarakennuksen osuus on 25 m 2. Rakennuspaikan vähimmäiskoko määräytyy yleiskaavan 2010 perusteella. Tällöin rakennuspaikan yleinen vähimmäiskoko m 2 ja kylätaajama-aleilla (AT-alueet) joko 2000 m 2 tai m 2 alueesta riippuen.

2 2.3 Rakennustapa- ja etäisyysmääräykset Asemakaavassa on yleensä määräykset siitä, mille etäisyydelle naapurin rajasta tai kadusta rakennuksen on sijoitettava. Lain mukaan asemakaavan-alueen ulkopuolella rakennusta ei saa ilman asianomaisen suostumusta rakentaa viittä metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä kymmentä metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla. Rakennusjärjestyksen 15 :ssä on yksityiskohtaisesti esitetty, mitä edellytetään rakentamisen sovittamisesta maisemaan ja rakennettuun ympäristöön. Maiseman ja luonnonympäristön huomioon ottamisesta ja kasvillisuuden käsittelystä ja muista paikallisista syistä on syytä ottaa rakennusjärjestykseen asiaa ohjaavia määräyksiä. Määräykset esim. rakennuksen sijoittumisesta avoimeen maalaismaisemaan tuottavat paremman tuloksen kuin saataisiin rakennuspaikan vähimmäiskoko-määräyksiä soveltamalla. Myös rantarakentamisessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota rakennusten korkeusasemaan, muotoon, ulkomateriaaleihin ja väritykseen. Rakennuspaikalla tulee rantavyöhykkeen kasvillisuus pääosin säilyttää ja vain harventaminen on sallittua. 2.4 Aitaaminen Aitaamista koskevat määräykset ovat perinteisesti sisältyneet rakennusjärjestykseen. Tämä johtuu asian paikallisesta luonteesta. Määräykset koskevat kadun ja yleisen liikenneväylän vastaista rajaa, naapurusten välistä raja-aitaa sekä aidan sijoittamista, huoltoa ja kustannustenjako-perusteita. Riitatapauksissa naapuruussuhdekysymys aidan hoidosta ja rakentamisen kustannustenjaosta voidaan saattaa rakennusvalvontaviranomaisen ratkaistavaksi. 2.5 Ympäristön, julkisen tilan hoito ja valvonta Vaikka ympäristön siisteydestä ja valvonnasta on rakennuslainsäädännössä useita säännöksiä, on pidetty tarpeellisena ottaa asiasta määräyksiä rakennusjärjestykseen. Uudessa lainsäädännössä muun muassa julkisen kaupunkikuvan siisteys ja hoito on saanut erityistä huomiota. Rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eikä aiheuta ympäristöhaittaa taikka rumenna ympäristöä. Tonttien ja ympäristön siisteyteen voidaan myös puuttua jätehuoltosäännösten nojalla (vrt. roskaamiskielto). Edelleen säädetään, että tonttia tai rakennuspaikkaa ei saa käyttää niin, että sen rakennusluvassa istutettavaksi osoitetut alueet, leikkipaikat, oleskelualueet taikka muut asumisviihtyvyyteen vaikuttavat alueet supistuvat. Yleisestä viihtyvyysvaatimuksesta seuraa, että kaikenlainen epäsiisti varastointi tonteilla ja yleisillä alueilla on kiellettyä. Maankäyttö- ja rakennuslain 167 :n mukaan kunnan määräämä viranomainen osaltaan valvoo, että liikenneväylät, kadut, torit ja katuaukiot sekä puistot ja oleskeluun tarkoitetut ulkotilat täyttävät hyvän kaupunkikuvan ja viihtyisyyden vaatimukset. Hyvää julkista tilaa toteutetaan huolehtimalla yleisten tilojen rakennelmien ja laitteiden ulkoasusta ja sopivista materiaalivalinnoista sekä istutuksista ja valaistuksesta. 2.6 Liiteaineisto Rakennusjärjestykseen oheistetaan rakentamismääräykset jotka koskevat tontin yli tapahtuvaa rakentamista. Niissä määrätään muun muassa missä määrin rakennuksen portaat, parvekkeet ja erkkerit, räystäät ja vastaavat ulokkeet saavat ulottua tontin rajan yli katualueelle tai muulle yleiselle alueelle. (liite 1). Vanhat määräykset rakennusoikeudesta kaupunkikeskustassa sellaisten tonttien osalta, joiden osalta asemakaava on avoin, on sisällytetty RJ:n 7 :ään. Kokkolan kaupungin rakennusjärjestys 1. Soveltamisala ja viranomaiset 1 Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja - asetuksessa olevien sekä muiden maan käyttämistä ja rakentamista koskevien säännösten ja määräysten lisäksi on Kokkolan kaupungissa noudatettava tämän rakennusjärjestyksen määräyksiä, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa ei asiasta ole toisin määrätty (MRL 14 4 mom)*. 2 Viranomaiset Kunnan rakennusvalvontaviranomainen on rakennus- ja ympäristölautakunta. Sen alaisena toimii teknisen palvelukeskuksen rakennusvalvontapalvelujen tulosyksikkö. Rakennus- ja toimenpidelupia käsittelee ja myöntää sekä rakentamista valvoo lautakunta ja rakennustarkastaja siten kuin päätösvallasta johtosäännössä on määrätty.

3 Julkisen kaupunkitilan suunnittelun ja rakentamisen asiantuntijaelimenä toimii kaupunkitilaryhmä, joka vastaa maankäyttö- ja rakennuslain 167 :n mukaisesta ympäristöhoidon valvonnasta rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisuudessa. Toimivallanjaosta lupa-asioissa ja kaupunkitilaryhmän työskentelystä on määrätty hallinto- ja toimintasäännöissä. 2. Luvanvaraisuus 3 Rakennuslupa Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa on haettava etukäteen ennen rakennushankkeeseen ryhtymistä. Rakennuslupa tarvitaan myös: korjaus- ja muutostyöhön, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen, rakennuksen laajentamiseen ja sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen, muuta kuin edellä mainittua rakennuksen korjaus- tai muutostyötä varten, jos toimenpiteellä voi ilmeisesti olla vaikutusta rakennuksen käyttäjien turvallisuuteen ja terveydellisiin oloihin, rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamista varten, jolloin luvanvaraisuutta harkittaessa otetaan huomioon käyttötarkoituksen muutoksen vaikutus kaavan toteuttamiseen ja muuhun maankäyttöön sekä rakennukselta vaadittaviin ominaisuuksiin. Rakennuslupa on haettava myös asuntoon tai maanviljelystilaan kuuluvan talousrakennuksen rakentamiseen. Rakennuksen purkamisen luvan- tai ilmoituksenvaraisuudesta on säädetty MRL 127 :ssä. Rakennuslupa tarvitaan myös tontin/rakennuspaikan piha-järjestelyn olennaiseen muuttamiseen, kuten autopaikoitusalueen muutokseen. 4 Toimenpidelupa Toimenpidelupa tarvitaan sellaisen rakennelman tai laitoksen, jota ei ole pidettävä rakennuksena, pystyttämiseen tai sijoittamiseen taikka rakennuksen ulkoasun tai tilajärjestelyn muuttamiseen seuraavasti: 1. katoksen, vajan, kioskin, käymälän, esiintymislavan tai vastaavan rakennelman rakentaminen (rakennelma); 2. urheilu- tai kokoontumispaikan, muun kuin ulkoilulaissa (606/1973) tarkoitetun asuntovaunualueen tai vastaavan alueen sekä katsomon, yleisöteltan tai vastaavan perustaminen tai rakentaminen (yleisörakennelma); 3. asuntovaunun tai -laivan tai vastaavan pitäminen paikallaan sellaista käyttöä varten, joka ei liity tavanomaiseen retkeilyyn tai veneilyyn (liikuteltava laite); 4. maston, piipun, varastointisäiliön, hiihtohissin, muistomerkin, suurehkon antennin, tuulivoimalan ja suurehkon valaisinpylvään tai vastaavan rakentaminen (erillislaite); 5. suurehkon laiturin tai muun vesirajaa muuttavan tai siihen olennaisesti vaikuttavan rakennelman, kanavan, aallonmurtajan tai vastaavan rakentaminen (vesirajalaite); 6. muusta alueesta erotetun suurehkon varastointi- tai pysäköintialueen taikka tällaiseen alueeseen verrattavan alueen järjestäminen (säilytys- tai varastointialue); 7. rakennuksen julkisivun muuttaminen, kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen, ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen, katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen taikka ikkunajaon muuttaminen (julkisivutoimenpide); 8. muun kuin luonnonsuojelulaissa säädetyn rakennelman, tekstin tai kuvan asettaminen ulkosalle mainos- tai muussa kaupallisessa tarkoituksessa taikka ikkunaa peittävän mainoksen pysyvä tai pitkäaikainen asettaminen (mainostoimenpide); 9. rakennettuun ympäristöön liittyvän erottavan kiinteän aidan tai kadun reunusmuurin rakentaminen (aitaaminen); 10. muut kaupunki- tai ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt tai muutokset (kaupunkikuvajärjestely); 11. asuinhuoneiston yhdistäminen tai jakaminen (huoneistojärjestely).

4 Edellä 1 momentin 1-10 kohdassa tarkoitettu lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide perustuu oikeusvaikutteiseen kaavaan. 5 Ilmoitusmenettely Seuraavista toimenpiteistä on ennen rakentamiseen ryhtymistä tehtävä ilmoitus: alle 10 m 2 :n suuruisen tilapäisen kioskin rakentamisesta tai paikalle pystyttämisestä tilapäisen yleisöteltan tai vastaavan katoksen asettamisesta maassa olevan alle 15 metriä korkean maston tai valaisinpylvään asentamisesta vesikatteen tai ulkoverhouksen värityksen olennaisesta muuttamisesta katukuvaan vaikuttavan markiisin asentamisesta katuun/tiehen tai julkiseen tilaan rajoittuvan aidan tai perusmuurin rakentamisesta asemakaava-alueen ulkopuolella. Ilmoitukseen on liitettävä tarpeellinen selvitys toimenpiteen laajuudesta ja laadusta. Rakennusvalvontaviranomaisen tulee ilmoituksen sijasta edellyttää rakennus- tai toimenpideluvan hakemista, jos se yleisen edun tai naapurien oikeuksien kannalta on tarpeen. Rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen saa ryhtyä, jollei rakennusvalvontaviranomainen 14 päivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta ole edellyttänyt luvan hakemista ilmoitettuun hankkeeseen (MRL ). Ilmoitus raukeaa, ellei toimenpidettä ole aloitettu ja saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa. 6 Rakentaminen ilman lupaa Lupaa ei tarvita enintään 6 m 2 :n suuruisen leikkimökin, kasvihuoneen, jätekatoksen tai vastaavan rakennelman rakentamiseen. Sellaiset pihamaan rakenteet ja laitteet, jotka eivät vaadi lupa- tai ilmoitusmenettelyä, on kuitenkin rakennettava säädösten, määräysten ja asemakaavan mukaiselle etäisyydelle naapurin rajasta ja rakennuksista sekä niiden on sopeuduttava ympäristöön eikä niistä saa aiheutua naapurille kohtuutonta haittaa. Lupaa ei myöskään tarvita; yksittäisen vähäisen mainoslaitteen tai rakennuksen nimikyltin asettamisesta, jonka koko saa olla leveydeltään enintään 100 cm ja korkeudeltaan enintään 50 cm, liikehuoneiston ikkuna-alan peittäminen kun ikkuna-alaa ei peitetä enempää kuin puolet, tonttien tai rakennuspaikkojen välisen enintään 1,2 metriä korkean kiinteän aidan tai istutettavan aidan rakentamiseen. 3. Rakentamisen määrä ja rakentamismääräykset 7 Rakennusoikeus asemakaava-alueella Jos asemakaavassa ei ole erityisiä määräyksiä tontin rakennusoikeudesta, on rakennusoikeus omakotirakentamisessa enintään 20 % tontin pinta-alasta ja muussa asuntorakentamisessa enintään neljäsosa tontin pinta-alasta kahteen kerrokseen rakennettuna. Olemassa olevan rakennuksen uudestaan rakentaminen ja peruskorjaus saadaan suorittaa sen estämättä mitä edellä on määrätty. Jos asemakaavassa ei ole erityisiä määräyksiä tontin käyttötarkoituksesta, saa tonttia käyttää sen nykyiseen käyttötarkoitukseen tai asuntotonttina. 8 Rakentaminen asemakaava-alueen ulkopuolella Asemakaava-alueen ulkopuolella asuin- tai tuotantorakennuksen rakentaminen ja rakennuspaikan koon määrittely edellyttää pääsääntöisesti hankekohtaista suunnittelutarveratkaisua ja/tai poikkeuslupaa. Suunnittelutarveratkaisun tai poikkeusluvan tarpeellisuuden ratkaisee rakennustarkastaja. 9 Rakennuspaikan vähimmäiskoko asemakaava-alueen ulkopuolella Sen lisäksi, mitä rakennuspaikalle asetettavista vähimmäisvaatimuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa, tulee asuntokäyttöön tarkoitetun rakennuspaikan olla pinta-alaltaan hyväksytyn Yleiskaava 2010:n mukainen. Vanhalla rakennuspaikalla, joka ei täytä määräyksiä rakennuspaikan vähimmäispinta-alasta, on rakennusten korjausrakentaminen ja vähäinen laajentaminen sallittua. Sovellutusohje:

5 Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuspaikan koko määräytyy yleiskaavan 2010 mukaan siten, että yleinen vähimmäiskoko on m 2 (M-alueet) ja kylätaajama-alueilla (AT1), 2000 m 2 ja (AT2) m Asuntorakentamisen määrä Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 250 neliömetriä. Tällaiseen asuinrakennukseen saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa. Asuinrakennuksen lisäksi saa rakennuspaikalle rakentaa tarpeellisia yksikerroksisia talousrakennuksia. Asuinrakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin yhteensä enintään 400 neliömetriä ja aina vähintään 250 neliömetriä. Rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja saadaan sijoittaa maanpinnan alapuolelle tai ullakolle, mikäli se on mahdollista ottaen huomioon rakennuksen käyttötarkoitus ja soveltuminen ympäristöön. 11 Rakentaminen maatalouskäyttöön Maanviljelys- tai maatilalle, jonka pinta-ala on vähintään kaksi hehtaaria, voi rakennusvalvontaviranomainen sallia rakennettavaksi yhden kaksiasuntoisen tai kaksi yksiasuntoista rakennusta, mikäli se tilan ylläpitoon liittyvän tai muun vastaavan syyn vuoksi on tarpeen. Asuinrakennusten kerrosluku saa olla enintään kaksi ja niiden yhteen laskettu kerrosala enintään 400 neliömetriä. Tämän lisäksi saa rakentaa tarpeellisia talousrakennuksia. 12 Rakentaminen muuhun käyttöön Muuhun kuin asunto- tai maataloustarkoitukseen käytettävän rakennuspaikan tulee olla pinta-alaltaan käyttötarkoitukseensa riittävä, kuitenkin vähintään yksi hehtaari. Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten pinta-ala saa olla enintään 300 kerrosneliömetriä. Teknistä laitetta, mastoa yms. palvelevan rakennuksen tai rakennelman rakennuspaikan tulee olla tarkoitukseensa riittävä. 13 Loma-asuntorakentaminen ranta-alueella ja tulvavesialueen läheisyyteen Rakennettaessa lähemmäksi kuin 150 m keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta saa asuntokäyttöön tarkoitetun asuinrakennuksen kerrosala olla enintään 80 m 2. Rakennuksen etäisyyden rantaviivasta tai rantapuuston vesistön puoleisesta reunasta tulee olla vähintään 30 m. Talousrakennuksia saa rakentaa enintään 40 m 2, mistä saunarakennuksen osuus saa olla enintään 25 m 2. Rannan läheisyydessä olevan saunarakennuksen tulee sopeutua maisemaan ja olla puuston suojassa. Saunarakennuksen etäisyyden rantaviivasta tai rantapuuston vesistön puoleisesta reunasta tulee olla vähintään 10 metriä. Saunarakennukseen saa rakentaa kuistin, jonka pinta-ala on enintään puolet saunarakennuksen pinta-alasta. Saunarakennuksen tulee olla yksikerroksinen ja enintään 3,5 metriä korkea. Rakennuksen alimman sallitun lattiatason tulee olla vähintään 0,5 metriä tulvavesirajan yläpuolella. 4. Rakennuksen sijoittuminen rakennuspaikalle ja aitaaminen 14 Etäisyys naapurista ja yleisestä tiestä Rakennusta ei saa asemakaava-alueen ulkopuolella ilman asianomaisen suostumusta rakentaa viittä metriä lähemmäksi toisen omistamaa tai hallitsemaa maata eikä kymmentä metriä lähemmäksi rakennusta, joka on toisen omistamalla tai hallitsemalla maalla (vrt. MRA 57 ). Rakennuksen etäisyyden yleisessä käytössä olevan maantien ajoradan keskiviivasta on oltava riittävä ja vähintään valtatiellä 30 metriä, maantiellä 20 metriä sekä paikallistien ja yksityistien keskilinjasta riittävä, vähintään 12 metriä. Yleisen tien suoja-alueelle ei saa rakentaa ilman tienpitäjän lupaa. Lupa tarvitaan myös uudelle liittymälle yleiselle tielle. Tonttiliittymän suunnassa näkemän tulee olla vähintään kuusi metriä yleisen tien reunasta. 15 Sovittaminen maisemaan Rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että maiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennusten etäisyyden rantaviivasta ja rakennusten sijainnin rakennuspaikalla tulee olla sellainen, että rantamaiseman luonnonmukaisuus mahdollisuuksien mukaan säilyy. Rakennuspaikan puusto ja muu kasvillisuus on säilytettävä erityisesti rakennusten ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä. Avoimien peltoalueiden ja laajalle näkyvien maaston korkeimpien kohtien käyttämistä rakennuspaikkoina tulee välttää. Maisemallisesti merkittävillä peltoalueilla rakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevien pihapiirien ja metsäsaarekkeiden tuntumaan. Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan luonnonmukaisuus, säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, luonnon merkittäviä kauneusarvoja ja erikoisia luonnonesiintymiä, kuten siirtolohkareita, kauniita yksittäispuita tai muita vastaavia luontokohteita.

6 Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa ympäristökuvaltaan ja jäsennyksensä puolesta yhtenäisen rakennusryhmän. Rakennuspaikka tulee tarvittaessa sopivin istutuksin liittää ympäröivään maisemaan. Rakennettaessa olevien rakennusten yhteyteen on uudisrakentamisen, lisärakentamisen ja uudestaan rakentamisen sopeuduttava noudatettuun rakennuskantaan sijoituksensa, kokonsa, muotonsa, ulkomateriaaliensa ja värityksensä sekä julkisivujen jäsennyksensä puolesta. 16 Aitaaminen Aidan tulee materiaaleiltaan, korkeudeltaan ja muulta ulkoasultaan soveltua ympäristöön. Aita on sijoitettava kokonaan omalle maalle, ellei aidan sijoittamiselle ole saatu naapurin suostumusta. Katua tai muuta yleistä aluetta vastassa oleva kiinteä aita on tehtävä kokonaan tontin tai rakennuspaikan puolelle. Aita on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa liikenteelle. Aidan, joka ei ole naapuritontin tai -rakennuspaikan rajalla tekee ja pitää kunnossa tontin tai rakennuspaikan haltija. Tonttien tai rakennuspaikkojen välisen aidan tekemiseen ja kunnossapitämiseen ovat kummankin tontin tai rakennuspaikan haltijat velvolliset osallistumaan puoleksi kumpikin, jollei velvollisuuden muunlaiseen jakamiseen ole erityistä syytä. Mikäli asiasta ei sovita, siitä päättää rakennusvalvontaviranomainen. Tontille tai rakennuspaikalle rakennettava aita, ellei sitä sijoiteta rajalle, tulee sijoittaa siten, että se on piha-alueiden järjestelyjen kannalta tarkoituksenmukainen ja huollettavissa. 17 Rakennuksen korkeusasema Rakennuksen korkeusaseman tulee sopeutua olemassa olevan ympäristön korkeusasemiin sekä katukorkeuteen ja muuhun kuntatekniikkaan. Rakennuksen perustamissyvyyttä ja alinta lattiakorkeutta määriteltäessä on otettava huomioon viemäriverkoston padotuskorkeus, pohja- ja tulvaveden korkeus sekä perustusten kuivatusmahdollisuus. 5. Rakennetun ympäristön hoito 18 Rakennuspaikan/tontin siisteysvaatimukset Rakennukset, niiden julkisivut ja ulkopuoliset osat, rakennelmat, jätesäiliöt ja -katokset, mainokset, aidat, portit ja istutukset tulee pitää asianmukaisessa ja siistissä kunnossa. Pienehköjä jätekatoksia lukuun ottamatta rakennelmia ei saa sijoittaa kadunpuoleiselle istutettavalle tontin osalle. Omistajan tai haltijan on huolehdittava siitä, että asumiseen tarkoitetulla tontilla/rakennuspaikalla ei saa säilyttää linjaautoa, kuorma-autoa, yhdistelmäajoneuvoa eikä työkonetta, ellei säilyttäminen perustu vahvistettuun pihamaajärjestelyyn tai rakennusvalvontaviranomainen muutoin ole hyväksynyt varastointia. Ympäristöön olennaisesti vaikuttavien ulkovarastojen, kompostointi- tai jätesäiliöiden taikka -katosten ympärille on tarvittaessa istutettava näkösuoja tai rakennettava aita. Töhrinnät rakennuksen julkisivuista tulee poistaa niin pian kuin se on teknisesti mahdollista. 19 Julkiset ulkotilat (julkinen kaupunkitila) Kadut, torit, katuaukiot ja niihin kuuluvat rakennelmat ja kalusteet sekä laitteet kuten jakokaapit, muuntamot ym. on pidettävä asianmukaisessa kunnossa niin, etteivät ne rumenna ympäristöä. Puistoja ja yleisiä alueita ei saa käyttää luvattomaan varastointiin, pysäköintiin, asuntovaunujen ym. säilytykseen. 20 Rakentamattomat tontit ja muut alueet Rakentamattomia tontteja ja muita alueita tulee hoitaa siten, että ne eivät rumenna kaupunkikuvaa eikä niitä saa käyttää varastointiin tai ajoneuvojen säilytykseen taikka pysäköintiin asemakaavan vastaisesti. 21 Rakennuksen soveltuminen tontille Uudisrakennuksen, lisärakennuksen ja uudestaan rakentamisen tulee sopeutua ympäröivän alueen yleisesti noudatettuun rakennustapaan rakennuksen sijoituksen, koon, muodon, ulkomateriaalien, värityksen ja julkisivun jäsentelyn osalta. Rakennusten tulee muodostaa yhdessä ympäröivien rakennusten kanssa kaupunkikuvaltaan hallittu ja kaunis kokonaisuus. Alueilla, joille kaupunki on hyväksynyt rakennustapaohjeet, katsotaan ohjeissa osoitettu rakennustapa yleisesti noudatetuksi rakennustavaksi. 22 Istutukset ja puusto Korttelin olemassa olevaa kasvillisuutta on suojeltava ja säilytettävä. Rakentamatta jäävät tontin osat, joille ei ole asemapiirroksessa määritelty muuta käyttöä, on istutettava tai hoidettava luonnonmukaisina viheralueina.

7 Istutettavissa ja rakennettavissa aidoissa on huomioitava riittävät liittymisnäkemät. Aidan korkeus liittymässä ei saa olla 80 senttimetriä korkeampi. Puun kaatamiseen tarvitaan asemakaava-alueella maisematyölupa ellei toimenpidettä ole hyväksytty voimassa olevassa rakennus- tai toimenpideluvassa. Lupa ei ole tarpeen, jos toimenpide on vähäinen eikä sillä ole maisemallista merkitystä. 6. Julkinen kaupunkitila ja sen käyttö 23 Kadut, torit ja muut vastaavat liikennealueet sekä puistot Katujen, torien ja muiden vastaavien liikennealueiden päällystemateriaalit ja muut rakenteet on suunniteltava ja rakennettava kaupunkikuvaan sopiviksi. Katu-, tori- ja muulle alueelle ei saa sijoittaa siirrettäviä myynti-, tiedotus- ja mainoslaitteita siten, että ne vaarantavat turvallisuutta tai haittaavat kadun käyttämistä tai kunnossa- ja puhtaanapitoa. Puistoihin tai muille yleisille alueille rakennettavien rakennelmien ja muiden rakenteiden ja laitteiden tulee olla kaupunkikuvaan sopivia. Puistoihin ei saa sijoittaa myynti- ja mainoslaitteita, elleivät ne liity puistossa harjoitettavaan toimintaan. 24 Rakennelmat ja laitteet Julkiseen kaupunkitilaan sijoitettavien rakennelmien koko, rakenne ja ulkoasu on suunniteltava ja rakennettava alueen kaupunkikuvaan sopivaksi. Jakokaapit ja vastaavat tekniset laitteet on sijoitettava yleiselle alueelle tai rakennuksiin siten, etteivät ne haittaa kadun käyttöä ja kunnossa- ja puhtaanapitoa eivätkä häiritse kaupunkikuvaa. 25 Johtojen, laitteiden ja rakennelmien sijoittaminen Katualueella ja yleisellä alueella suoritettavaan johtojen, laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen on saatava kaupungin teknisen palvelukeskuksen hyväksyminen. Kadunpidon järjestämiseksi asianomaisen johtojen, laitteiden ja rakennelmien omistajan tai haltijan tulee toimittaa kadunpitäjälle, tai antaa kadunpitäjän käyttöön, tarpeelliset sijaintitiedot katualueelle tai muulle yleiselle alueelle sijoitetuista tai sijoitettavista johdoista, laitteista tai rakennelmista. 26 Katualueen ja muun yleisen alueen kaivaminen Katualueella ja muulla yleisellä alueella suoritettavasta kaivamisesta tai louhimisesta on ilmoitettava etukäteen kaupungin tekniselle toimelle. Päätöksessä määrätään tarvittaessa kaivamistyön suorittamisesta, kuten työmaa-alueen merkitsemisestä ja mahdollisesta aitaamisesta, ajoneuvo- ja jalankulkuliikenteen järjestämisestä, melu- ja pölyhaittojen rajoittamisesta sekä mahdollisesti saastuneiden maiden käsittelystä ja alueen pikaisesta kuntoon saattamisesta. 27 Tapahtuman järjestäminen Tapahtuman järjestäminen julkisessa kaupunkitilassa edellyttää kaupungin teknisen palvelukeskuksen lupaa. Tapahtumien järjestämistä varten voidaan julkiseen kaupunkitilaan pystyttää yleisötelttoja ja muita vastaavia siirrettäviä rakennelmia ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa, jos ne ovat paikallaan ja käytössä tilapäisesti, enintään viikon. Tapahtuman jätehuollossa tulee huomioida jätemäärän vähentäminen ja lajittelu hyötykäyttöön sekä muutoinkin Kokkolan kaupungin jätehuoltoa koskevat määräykset. Melua aiheuttavista tapahtumista järjestäjän tulee tehdä ilmoitus ympäristönsuojelu-viranomaiselle. 7. Yhdyskuntatekninen huolto 28 Vesihuolto Kiinteistön tulee liittyä vesilaitoksen toiminta-alueella vesijohto-, jätevesi- ja hulevesiviemäriverkostoon, ellei liittymisvelvollisuudesta ole myönnetty vapautusta. Kiinteistöt on varustettava kiinteistökohtaisilla saostuskaivoilla. Kunnalliseen viemäri- ja sadevesiverkostoon liittymättömien kiinteistöjen jäte- ja sadevesien johtaminen käsitellään rakennusluvan yhteydessä. 29 Jätehuolto Kiinteistön on liityttävä järjestettyyn jätteenkuljetukseen, jollei se ole saanut siitä vapautusta. Kiinteistön omistajan/haltijan on varustettava kiinteistö tarpeellisilla jäteastioilla ja noudatettava muutoinkin jätehuoltomääräyksiä.

8 Kiinteistön omistajan/haltijan on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kiinteistön jätehuollon järjestämisestä. 30 Pilaantunut maaperä Rakennusluvan hakijan on tarvittaessa selvitettävä maaperän ja pohjaveden mahdollinen pilaantuminen. 8. Erityismääräykset 31 Osoitemerkintä Milloin rakennus ei ulotu katuun, muuhun liikenneväylään tai tontin sisäiseen liikennealueeseen taikka sen välittömään läheisyyteen, osoitenumero tai sen osoittava ohjaus on sijoitettava kiinteistölle johtavan ajoväylän alkupäähän. Kulmatalon osoitenumerointi on kiinnitettävä kummankin kadun tai liikenneväylän puolelle. Osoitenumeroinnin on oltava toteutettuna viimeistään rakennuksen käyttöönottotarkastuksessa. 32 Tontin ja rakennuksen valaistus Rakennuksen tai tontin valaistus on järjestettävä siten, että se sopeutuu kaupunkikuvaan eikä haittaa kirkkaudellaan alueella liikkuvia tai naapureita. 33 Pohjavesialueella rakentaminen Tärkeillä pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot sekä niihin liittyvät tekniset laitteet tulee sijoittaa maan päälle ja varustaa suoja-altaalla. Tärkeillä pohjavesialueilla piha- ja paikoitusalueiden pintavedet ja salaojavedet on johdettava vyöhykkeen ulkopuolelle. Tätä varten tulee olla soveltuvat laitteistot ja mahdollisesti tarvittavat luvat. 34 Rakennustyön aikaiset toimenpiteet ja suojaus Maisemallisesti arvokkaat puut ja merkittävät luonnontilaiset tontinosat tulee suojata työmaa-aikana huolellisesti. Rakennusvalvontaviranomainen voi edellyttää lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä tai rakennustyötä valvottaessa rakentajaa laatimaan tarvittavan suojaussuunnitelman. Työmaan jätehuolto on hoidettava voimassa olevien jätehuolto-määräysten mukaisesti. 35 Määräyksistä poikkeaminen Rakennus- ja ympäristölautakunta voi poiketa tämän rakennusjärjestyksen määräyksestä, jollei se merkitse määräysten tavoitteiden olennaista syrjäyttämistä. Kun poiketaan rakennuspaikan vähimmäiskokoa, rakentamisen määrää tai etäisyyksiä koskevista määräyksistä rantaalueella, lupa voidaan myöntää, mikäli rakentaminen ei vaikeuta tulevaa kaavoitusta. Ennen asian ratkaisemista on hankittava kunnanhallituksen tai, jos lausunnon antaminen on annettu muun viranomaisen tehtäväksi, tämän lausunto. 36 Voimaantulo Tällä rakennusjärjestyksellä kumotaan Kokkolan kaupungin tammikuun 13. päivänä 1992 hyväksytty rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen liitteenä on erityiset rakentamismääräykset (liite 1). Erityiset rakentamismääräykset Liite 1 1 Yleistä Nämä määräykset ja ohjeet rakentamisesta on tarkoitettu noudatettaviksi toissijaisina eli tulevat sovellettaviksi, jollei vahvistetussa yleiskaavassa, asemakaavassa, rakentamismääräyskokoelmassa, taikka rakennusjärjestyksessä ole toisin määrätty. 2 Tontin rajan ylitys Rakennusvalvontaviranomainen voi sallia, että seuraavat rakennusosat saavat ulottua tontin rajan yli katualueelle tai erityisestä syystä muulle yleiselle alueelle seuraavasti; rakennuksen perusrakenteet maanpinnan alapuolella 0,2 m ja 1,5 m syvemmällä olevat perusrakenteet 1 m, erkkerit, katokset, räystäät ja muut vastaavat rakennusosat 0,9 m, lukuun ottamatta parvekkeita, joiden osalta ylitys saa olla 1,2 m. Erkkerien yhteinen leveys kerrosta kohti saa olla korkeintaan 1/8 julkisivujen yhteisestä pituudesta. Edellä mainitut rakennusosat on rakennettava vähintään 3 m korkeudelle jalkakäytävän osuudella ja vähintään 4,5 m ajoradan osuudella tai 0,5 m lähempänä ajoradan reunaa.

9 sisäänkäyntikatokset, tekniset laitteet ja muut vastaavat rakennusosat rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan, Ylityksistä ei saa aiheutua kadun käytölle, kunnossa- ja puhtaanapidolle eikä johtoverkostolle haittaa. 3 Rakennusalan ylitykset Rakennus- ja ympäristölautakunta voi sallia, että seuraavat rakennusosat saavat ulottua rakennusalan rajan yli seuraavasti; erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, kuistit, portaat ja muut vastaavat rakennusosat 1,6 m, ulkoseinän lisäeristys, porrasaskelmat, ovipielet, syöksytorvet, tekniset laitteet, invalidiluiskat ja muut vastaavat rakennusosat rakennusvalvontaviranomaisen harkinnan mukaan, enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen avoimen kuistin osalta ylitys saa kuitenkin olla 1,8 m. Ylityksistä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle tai naapureille, eivätkä ne kuistin osalta saa ulottua 3 m lähemmäksi ja erkkerin, parvekkeen tai valokatteisen tilan osalta 1,4 m lähemmäksi naapurin rajaa. 4 Mainos- yms. laitteet Mainos-, tiedotus- ja muuta sellaista laitetta sekä aurinko-, sade- ja muuta vastaavaa suojusta sijoitettaessa on noudatettava seuraavaa: Rakennus- ja ympäristölautakunta voi sallia, että mainos- yms. laite, mikäli se kiinnitetään 3 m ylemmäksi maan pinnasta, saa ulottua enintään 1 m sekä muussa tapauksessa enintään 0,15 m julkisivun pinnasta, ei kuitenkaan 0,5 m lähemmäksi ajoneuvoliikenteelle varattua aluetta. Laite on kiinnitettävä tukevasti. Laite ei saa olla liikennettä, liikenteen ohjausta, katuvalaistusta, kadun kunnossapitoa eikä muutoinkaan kadun tai kiinteistön käyttöä häiritsevä. Laitteen muodon, värityksen ja rakenteen on sopeuduttava ympäristöön. Irralliset mainoslaitteet on asetettava katu- tai muulle yleiselle alueelle niin, etteivät ne haittaa kadun tai yleisen alueen käyttöä tai ole pysäköinnin esteenä. Laitteet on poistettava liikkeen aukioloajan päättyessä. 5 Ikkunamainokset Mainoksia ei saa sijoittaa ikkunalasin ulkopintaan, eivätkä ne saa estää luonnonvalon pääsyä huoneeseen eikä rumentaa rakennusta tai kaupunkikuvaa * lyhenteet MRL ja MRA tarkoittavat maankäyttö- ja rakennuslakia ja -asetusta