Kuntanäkökulma: Talous ja työllistymisen tukeminen. VATES-päivät Hanna Hurmola-Remmi Talousjohtaja, Hollolan kunta. Hollolan kunta 2016

Transkriptio

1 Kuntanäkökulma: Talous ja työllistymisen tukeminen VATES-päivät Hanna Hurmola-Remmi Talousjohtaja, Hollolan kunta Hollolan kunta 2016 Työttömyysaste maakunnan alhaisin 3/2016: 11,7 % /n hlöä, näistä pitkäaikaistyöttömiä 38 % Tmt-kuntaosuus 1,75 milj. eur (729 eur/asukas) Asukasluku

2 Hollolan kunnan konsernipalvelut Konsernipalvelujen toimialan johto: Talousjohtaja Hanna Hurmola-Remmi Toimialan kokonaisjohto Laatu ja kehittäminen, riskien hallinta Johtoryhmä TALOUS-, TYÖLLISYYS-- JA TIETOHALLINTOPALVELUT: Talousjohtaja Hanna H-R HALLINTO- JA HENKILÖSTÖPALVELUT: Henkilöstöjohtaja Työllisyyspalvelut: Työllisyysvastaava Anne Tapaila Talouspalvelut: Talousjohtaja Hanna H-R Tietohallinto: Tietohallintopäällikkö Sampo Syrjäläinen Hallintopalvelut: Hallintopäällikkö Kaija Manninen Henkilöstöpalvelut: Henkilöstöjohtaja Anja Brofeldt Työllisyyden koordinointi Muut työllisyyden hoitoon liittyvät tehtävät Talouden ohjaus Laskutus ja perintä Vakuutukset Ostolaskut Järjestelmien ja infran ylläpito ja kehittäminen IT-tuki ja asiakaspalvelu Viestintä Demokratia Luottamushenkilöhallinto Asianhallinta Asiakaspalvelu Työnantajatoiminta Palvelussuhdeasioiden hallinta Uudelleensijoittaminen Henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja kehittäminen, työhyvinvointi Linjauksia: Johtoryhmässä talous- ja henkilöstöjohtajat sekä hallinto- ja tietohallintopäälliköt Kuntatalouden tila: Talouden kestävyys vaatii toimenpiteitä: Timo Kietäväinen/Kuntaliitto: Tulevaisuudessa lisämenopaineita aiheuttavat kasvava työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, turvapaikkahakijoiden määrä, lisääntyvä palveluiden kysyntä ja huomattavat investointitarpeet. Kuntatalouden kestävyyden takaaminen edellyttää koko maan talouskehityksen selvää toipumista. 2

3 Case Hollola talouden tila Verorahoituksen heikko kehitys Velvoitteet lisääntyneet ja mm. lisänneet sotekustannuksia Valtionosuusleikkau kset Suuret investointitarpeet Yleinen taloudellinen tilanne (mm. työttömyys) Verotettavan tulon kasvu heikentynyt Tulorahoitus (vuosikate) ei riittänyt Toimintakatteen alijäämä kasvanut liian paljon Tasearvojen alaskirjaukset kertapoistot rasittaneet tulosta Lainamäärä kasvanut On sopeutettu ja nostettu veroja, mutta mihin riittää? Miten selvitään jatkosta? Mikä on kestävä investointitaso? Mikä on kestävä toimintakatteen kasvu? Mikä on lainamäärän kasvu? Mitkä ovat rahoitusriskit? Onko varaa veronkorotuksiin? Mitä voidaan tehdä itse? Hanna Hurmola-Remmi, talousjohtaja Työttömyys kunnan näkökulmasta Suurelta osin johtuu yleisestä taloudellisesta tilanteesta, johon kunnat eivät kovin paljon voi vaikuttaa omin toimenpitein Kasvanut työttömyys aiheuttaa kustannuksia mutta myös yksilötasolla pahoinvointia ja välillisiä vaikutuksia Pitkäaikaistyöttömyys vaikuttaa merkittävästi sekä kuntien taloudelliseen tilanteeseen että yhteiskunnan ja yksilöiden hyvinvointiin Välillisiä ja välittömiä vaikutuksia, jotka kaikki pitkällä aikavälillä lisäävät kunnan kustannuksia! 3

4 Työttömyyden aiheuttamat kustann Työttömyysturvamenot olivat vuonna 2015 kaikkiaan eur (lähde: Kela ja THL tilastot, TEM esitysaineisto ) Kuntatalous Yhden työttömän aiheuttamat kustannukset n. 20 t euroa/ vuosi Työmarkkinatuen kuntaosuudet eur Välilliset kustannukset (esim. sotemenot, syrjäytyminen, toimeentulotukimenot, lastensuojelu ym.) Verotettavat tulot verotulot laskevat Pitkäaikaistyöttömyys laihduttaa kuntataloutta ja heikentää kunnan mahdollisuutta järjestää palveluita Työllisyyden kuntakokeilu/päijät-häme: Työn Kipinä Lahti, Hollola, Nastola, Orimattila, Heinola; Sysmä, Hartola Kontaktoitiin n asiakasta, kaikista asiakkaista 75 % oli yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneita Valmennuksen ja oikeiden palveluiden jälkeen 56 %:lle kaikista asiakkaista löydettiin positiivinen ratkaisu Väylä-malli (verkostomainen toimintatapa, kolmannen sektorin hyödyntäminen, yksilölliset tarpeet, ei muita kriteereitä kuin pitkäaikaistyöttömyys, yhden luukun periaate) Uudenlaisen palvelukulttuurin korostaminen Kuntakokeilu mm. edesauttanut työllisyysteeman nousua keskeisemmin kuntien strategioihin sekä lisännyt poliittisen ja virkamiesjohdon sitoutumista työllisyysasioiden edistämiseen. 4

5 Hollolan kunta - työllisyydenhoidon näkemyksiä ja toimintaa Hollolan kunnan strategia Tasapainoinen talous Hyvinvoiva kuntalainen ja toimivat peruspalvelut Vetovoimainen kunta, kehittyvät elinkeinot ja työllisyys Hyvinvoiva, osaava ja työstä innostunut henkilöstö Tuottavuuden jatkuva kehittäminen ja nopea reagointi Ennaltaehkäisevät ratkaisumallit, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Mahdollistava kaavoitus ja riittävä tonttitarjonta Kaikki arvioivat ja kehittävät Vastuulliset investoinnit Palvelutarpeen arviointiin perustuvat vaikuttavat, toimivat ja osallistavat palvelut Vaikuttava elinkeinotoimi ja työllisyyden edistäminen Hyvät työyhteisötaidot, osaaminen ja laadukas esimiestyö Konserniohjaus ja riskienhallinta Kuntalaisten omatoimisuus ja yhteisöllisyyden lisääminen Markkinointi ja viestintä Vetovoimainen työnantaja 5

6 KH LADEC Konsernipalvelut toimiala Hanna Hurmola-Remmi, talousjohtaja Työllisyyspalvelut -tulosalue Työllisyysvastaava Anne Tapaila Vastuuvalmentaja Sini Vaari V talousneuvoja Sini Pulkkinen Elinkeino- ja työllisyystoimikunta O i v a Kunnan oma työllisyystoiminta Peruspalvelukeskus: aikuissosiaalityö, eläkeselvittelyt, työttömien terveydenhoito Peruspalvelukeskus: työpajat, kierrätyskeskus Peruskunnan yksiköt Muut palvelutuottajat: sopimusten mukaan palkkatuella työllistettävät (esim. Lahden Työn Paikka Oy, LITTI-hanke, Kontiko ry, Kontti) TYP: Monialaista palvelua tarvitsevat Mitä Hollolassa tehty ja tehdään? Toiminta jo pitkälti kuntakokeilun suositusten mukaista Toiminnan ulkopuolinen arviointi (Tempo Economics) Panostus kaksi henkilöä rekrytoitu vuodelle 2016 ymmärretty myös luottamushenkilöiden taholta merkitys saatu tukea toiminnan kehittämiseen Asiakastyö ja sen kehittäminen yhteistyössä muiden sektoreiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa Uusia keinoja ja muiden palvelutuottajien käyttämistä (mm. henkilöstöruokala) 6

7 Mitä Hollolassa tehty Työllisyyden esteiden näkökulman huomioiminen: mm. matalan kynnyksen talous- ja velkaneuvontapalvelun tarjoaminen Pohditaan sosiaalisen luototuksen käyttöön ottamista Hollola-lisä: työnantajalle myönnettävä harkinnanvarainen tuki, tukea myönnetään hollolalaisen alle 25-vuotiaan nuoren tai vaikeasti työllistettävän henkilön kuuden kuukauden yhdenjaksoiseen työsuhteeseen. Kuntalisää myönnetään nuorelle kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen, 500 eur/kk (yhdistykset 250 eur). Ei sidottu palkkatukeen ja vaikeasti työllistyvä voi olla pitkään työttömänä ollut, jolla ei ole monialaisen tarvetta. Työllisyyden ja elinkeinoasioiden yhteensovittaminen - yhteinen toimikunta Toiminnan suunnittelussa lähtökohtana ennaltaehkäisy, asiakaslähtöisyys sekä vaikuttavuus tavoitteena ei ole vain saada tmt-listaa lyhennettyä lyhyeksi aikaa SIB-malli vaikuttavuusinvestoiminen apuja tilanteeseen? Mitä haetaan: Työttömyyden kustannusten ja sen aiheuttamien välillisten vaikutusten vähentäminen ja että myös työttömien yksilöllisen elämäntilanteen ja hyvinvoinnin parantuminen 7

8 Vaikeimmin työllistyvien palvelujen siirtyminen kuntiin? Kunta(talous)näkökulma Ongelmallista nykymallissa se, ettei kunnissa voida riittävästi vaikuttaa niiden työttömien palvelujen järjestämiseen, joiden työttömyyden aikaisesta työmarkkinatuesta ne maksavat osan. Työllisyyspalveluissa vastuiden, toimivallan ja resurssien jakaminen uudelleen? Uudenlaista ajattelua ja palveluja tarvitaan, jotta nykyistä suurempi osa työttömistä voisi olla aktiivisena kansalaisena osana yhteiskuntaa Suomen Kuntaliitto: Kuntakenttä haluaa siirtää pitkäaikaistyöttömien palvelut, resurssit ja toimivallan peruskuntiin. Kunnat kaipaavat tehokasta yhden toimijan mallia, joka tarjoaa joustavampia ja asiakaslähtöisempiä palveluita. Työllistämistulokset paranevat, kun vastuut ovat selkeät ja kunnat voivat tehdä tiiviimpää yhteistyötä ja vahvistaa alueelleen sopivia ratkaisuja yhdessä paikallisten ja seudullisten toimijoiden, erityisesti yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Avainkäsitteitä ennaltaehkäisy, asiakaslähtöisyys, aktiivisuus, yhteistyö Haku työvoima- ja yrityspalvelujen alueellisiin kokeiluihin uusia välineitä ja avauksia -myös mahdollisuus ulottaa nykyisen lainsäädännön ulkopuolelle? Aktiivisuus, ennaltaehkäisy ja eri toimijoiden välinen yhteistyö on aina parempi kuin passiivinen laskujen maksu. Aina kannattaa myös kokeilla! Kiitos! 8