Osaamista puolustusvoimille, yksilölle ja yhteiskunnalle!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osaamista puolustusvoimille, yksilölle ja yhteiskunnalle!"

Transkriptio

1 Osaamista puolustusvoimille, yksilölle ja yhteiskunnalle! Toim. Matti Muhli

2 2

3 Osaamista puolustusvoimille, yksilölle ja yhteiskunnalle! Puolustusvoimien koulutustoimialan vuosiseminaari

4 Copyright: Pääesikunta Henkilöstöosasto Kuvat: Puolustusvoimat, kirjoittajat Taitto: Mainostoimisto SST ISBN: (nid.) (pdf) Painopaikka: Juvenes Print

5 Sisällysluettelo Puolustusvoimien tervehdys Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Sakari Honkamaa...5 Opetushallituksen tervehdys Opetushallituksen ylijohtaja Petri Pohjonen...7 Hannu Hyppönen: Asevelvollisten koulutus hyödyksi puolustusvoimille, yksilölle ja yhteiskunnalle...8 Kalle Liesinen: Asevelvollisuus kasvattaa kansakunnan pääomaa...11 Matti Muhli: Armeijan harmaista yhteiskunnan rattaisiin...16 Matti Pesu: Asevelvollisuus: instrumentti, identiteetti ja tulevaisuus...21 Petja Orre: Varusmiehenä erikoisalalla...25 Juha Mäkinen ja Matti Muhli: Tutkimuksia asevelvollisuudesta

6 4

7 Puolustusvoimien tervehdys Suomen sotilaallinen maanpuolustus nojautuu vahvaan ja iskukykyiseen reserviin niin tänä päivänä kuin tulevaisuudessakin. Vahvan reservin edellytyksenä on toimiva ja yhteiskunnassa arvostettu yleinen asevelvollisuus. Vuonna 2012 julkaistu ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko korostaa yleisen asevelvollisuuden asemaa suomalaisen puolustuksen perusratkaisuna. Suomen sodan ajan joukoista ammattisotilaita on noin 3 %, joten reservin osaaminen on tärkeä osa suomalaista maanpuolustusta. Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain noin varusmiestä. Heistä noin koulutetaan reservin upseereiksi, yli reservin aliupseereiksi. Noin varusmiestä koulutetaan miehistöön. Varusmiehet itse arvostavat saamaansa koulutusta. Loppukyselyjen tulokset osoittavat, että reservin varusmiehet ovat tyytyväisiä saamaansa koulutukseen. Suomalaista reserviläistä arvostetaan myös maailmalla. Kansainväliset kriisinhallintatehtävät ovat osoittaneet, että suomalainen reserviläinen menestyy esimerkillisesti vaativissakin olosuhteissa. Asevelvollisuuden ensisijaisena tarkoituksena on kouluttaa toimintakykyisiä taistelijoita ja tuottaa suorituskykyisiä sodan ajan joukkoja. Varusmieskoulutukseen kohdistuu jatkuvasti odotuksia. Koulutuksen tulee tuottaa yksilöllisiä hyötyjä ja sen tulee olla yhteiskunnallisesti vaikuttavaa. Varusmieskoulutusta kehitetään ja se tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia. Tunnistammeko mahdollisuudet ja miten voimme niitä laajentaa? Tässä seminaarissa huomion kohteina ovat varusmiesten miehistökoulutus ja sen tarjoamat mahdollisuudet niin yksilöille kuin yhteiskunnalle. Uskomme, että seminaari tarjoaa uusia ajatuksia ja myös mahdollisuuksia laajentaa ammatillista verkottumista. Toivotan teidät tervetulleiksi puolustusvoimien ja Opetushallituksen seminaariin! Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa 5

8 6

9 Opetushallituksen tervehdys Puolustusvoimien koulutuksella ja maamme koulutusjärjestelmällä on monia yhteisiä kohtauspintoja. Erityisesti yhteys korostuu nuorisoikäluokkiemme varusmiespalvelusta edeltävässä ja välittömästi sen jälkeisessä elämäntilanteessa. Toki koulutusta ja maanpuolustusta yhdistää myös niiden julkinen rahoituspohja. Varusmiespalvelus on monille nuorille nivelvaihe ja merkittävä portti kohti aikuisuutta sekä itsenäistä elämää. Palvelukseen astuttaessa useimmilla on suoritettuna peruskoulu ja sen jälkeinen toisen asteen tutkinto, mutta käsitys omasta tulevaisuudesta voi olla vielä avoinna. Monen varusmiehen ja -naisen mielessä pyörii, antaako oma tutkinto riittävän valmiuden työelämään vai tulisiko omaa osaamista kartuttaa vielä lisäopiskelulla. Toisilla taas oma koulutusalakin on vielä mietinnän alla ja työura siintää vasta kaukaisuudessa. Useille varusmiespalvelus on vasta ensimmäinen pidempiaikainen poistuminen tutusta ja turvallisesta lapsuudenkodista. Osalle nuorista varusmiespalvelus voi antaa ratkaisevan sysäyksen kohti sotilasuraa. Muillekin paitsi varusmiespalvelus itsessään myös sen aikana saadut kokemukset ja mielessä käydyt ajatusprosessit tukevat ja selkeyttävät tulevia koulutus- ja uravalintoja. Siksi onkin erittäin tärkeää, että nuorelle annetaan tietoa ja tarvittaessa myös ohjausta hänen koulutus- ja uravalinnoissaan niin varusmiespalveluksen aikana kuin sen jälkeen. Opetushallituksen näkökulmasta kaikki nuoren elämässä tapahtuva voi tukea ja palvella hänen myöhemmän elämänsä rakentumista. Muuttuva yhteiskunta ja työelämä edellyttävät kykyä ja halua jatkuvaan kansalais- ja työelämävalmiuksien kehittämiseen. Julkisin varoin rahoitettujen toimintojen, kuten juuri koulutuksen ja maanpuolustuksen, tulisikin palvella kokonaisvaltaisesti yksilön ja siten myös kansallisen osaamispääomamme kehittymistä. Varusmiespalvelus on keskeisen maanpuolustusosaamisen kerryttämisen ohella myös yksilöidymmän osaamisen tuottaja ja mahdollistaja. Pidempi varusmiespalvelus voikin olla maanpuolustuksellisen tahdon lisäksi nuorelle myös ammatillisessa mielessä hyvä ratkaisu. Varusmiespalveluksesta on välitöntä hyötyä useilla ammattialoilla kuten terveydenhoidossa, merenkulussa, ilmailussa sekä kuljetus-, tietotekniikka- ja vartiointialalla. Keskeinen kysymys kuuluukin, miten voimme kehittää varusmiespalveluksessa kertyneen osaamisen hyväksymistä esimerkiksi niillä aloilla, joilla vaaditaan pakollista harjoittelua. Tässä yhteydessä ei saa unohtaa yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kanssa. Vastaavasti toisen asteen tutkinnosta saatua ja ylipäänsä aiemmin hankittua osaamista tulisi voida huomioida, tunnistaa ja tunnustaa varusmiespalveluksessa. Esimerkkinä tästä vaikkapa kuljettajat sekä merenkulun tai teknisen alan koulutuksen saaneet, puhumattakaan lentokoneasentajan tutkinnon suorittaneista. Näillä sanoin tervehdin Opetushallituksen puolesta yhteisseminaarimme osallistujia ja toivotan antoisaa sekä rikastuttavaa toimintapäivää! Opetushallituksen ylijohtaja, FT, DI Petri Pohjonen 7

10 Eversti Hannu Hyppönen Asevelvollisten koulutus hyödyksi puolustusvoimille, yksilölle ja yhteiskunnalle Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen esteiden poistaminen Asevelvollisten koulutuksen tarkoituksena on tuottaa ensisijaisesti sotilaallista osaamista ja toimintakykyä. Koulutus tuottaa sotilaallisen osaamisen lisäksi myös muuta osaamista, joka hyödyttää niin yksilöä kuin laajemmin suomalaista yhteiskuntaa. Varusmiespalveluksen aikana hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa on kuitenkin muutamia esteitä. Esteeksi on tunnistettu ensinnäkin se, että puolustusvoimissa hankittua osaamista ja koulutusta ei tunneta. Toiseksi puolustusvoimat ei kuvaa osaamisia ja koulutusta muun yhteiskunnan koulutuksen kanssa yhteensopivasti. Kolmanneksi varusmiespalveluksen suorittaneilla ei ole riittävästi tietoa opintojen hyväksilukemisesta ja he eivät aina muista esittää hankkimaansa osaamista opinnoissa ja työpaikkaa hakiessaan. Kaikkiin kolmeen asiaan on mahdollista vaikuttaa ja osin helpostikin. Asevelvollisten koulutus perustuu asevelvollisuuteen Yleinen asevelvollisuus perustuu asevelvollisuuslakiin, jonka mukaan: Jokainen miespuolinen Suomen kansalainen on asevelvollinen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta, jollei jäljempänä toisin säädetä. Asevelvollisuuden suorittamiseen kuuluvat varusmiespalvelus, kertausharjoitus, ylimääräinen palvelus ja liikekannallepanon aikainen palvelus sekä osallistuminen kutsuntaan ja palveluskelpoisuuden tarkastukseen. Asevelvollinen on palveluksessa taikka kuuluu reserviin tai varareserviin. Varusmiespalveluksen vaihtoehtoina ovat aseeton palvelus ja siviilipalvelus. Naiset voivat suorittaa asepalveluksen vapaaehtoisena. Puolustusvoimat on merkittävä koulutusorganisaatio Vuosittain palveluksensa aloittaa noin varusmiestä, joista noin kotiutuu täysin palvelleina. Naisten vapaaehtoisen asepalveluksen aloittaa noin 500 naista, joista noin 400 kotiutuu täysin palvelleina. Varusmiespalvelusaika on miehistön tehtäviin koulutettavalla 165 päivää (43 %), miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin koulutettavalla 255 päivää (15 %) ja upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavalla 347 päivää (42 %). Puolustusvoimat kouluttaa vuodesta 2015 alkaen vähintään reserviläistä vuosittain. Puolustusvoimat tilaa Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä sotilaallista koulutusta vuosittain 250 kurssia, joissa koulutetaan noin reserviläistä. Reservin koulutusta kehitetään juuri valmistuneen kehittämisohjelman mukaisesti. Reservin koulutus muodostuu jatkossa kertausharjoituksista sekä niitä täydentävistä vapaaehtoisesta ja omatoimisesta osaamisen ja toimintakyvyn kehittämisestä. Vuosittain koulutetaankin eri keinoin jopa reserviläistä. 8

11 Asevelvollisuuden toimivuus varmistetaan osana puolustusvoimauudistusta Puolustusvoimauudistuksen osana varusmieskoulutukseen kohdennetaan lisää kouluttajia. Varusmiesten koulutukseen kyetään kohdentamaan keskimäärin 2,5 kouluttajaa joukkuetta kohden aiemman 1,7 kouluttajan sijaan. Lisäksi maastoharjoitusvuorokaudet pidennetään keskimääräisestä 26:sta vähintään 35:een. Vuosittain koulutettavien reserviläisten määrä nostetaan :aan, joka on suhteellisesti korkeampi määrä kuin ennen puolustusvoimauudistusta. Asevelvollisuutta arvioidaan ja kehitetään jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Puolustusvoimat on toteuttanut suomalaisen asevelvollisuustyöryhmän ns. Siilasmaan työryhmän 61 suosituksesta 43 ja tulee toteuttamaan 15. Tätä voidaan pitää hyvänä suorituksena. Asevelvollisten koulutuksessa hyödynnetään nykyaikaisia opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä Asevelvollisten koulutusta kehitetään jatkuvasti. Varusmiesten koulutuksessa hyödynnetään virtuaalisia oppimisympäristöjä sekä simulaattoreita. Näillä lisätään koulutuksen mielekkyyttä sekä tehostetaan oppimista. Asevelvollisille suunnattujen informaatiopalveluiden myötä asevelvollinen oppii tulevaisuudessa myös verkossa. Koulutus ei ole pelkkää massojen koulutusta. Se sisältää henkilökohtaisia tavoitteenasetteluita ja kunto-ohjelmia, omatoimisuutta, itsearviointia, johtamis- ja vuorovaikutuskäyttäytymisen arviointia, tiimipalavereja ja palautekeskusteluita. Kokonaisvaltainen koulutus parantaa asevelvollisen työelämävalmiuksia, opettaa vastuullisuuteen sekä antaa eväitä erilaisten ongelmatilanteiden ratkaisuun. Asevelvollisten koulutusta arvioidaan ja kehitetään Koulutettaville sotilaille on määritetty osaamis- ja toimintakykyvaatimukset ja tuotettaville joukoille suorituskykyvaatimukset. Varusmieskoulutuksen laatu varmistetaan peruskoulutuskaudella koko puolustusvoimien yhtenäisellä peruskoulutuksella ja sotilaan perustutkinnolla. Aselajien koulutuksen laatu varmistetaan koulutushaaratutkinnoilla. Johtajakoulutuksen laatu varmistetaan koko puolustusvoimien yhtenäisellä johtajakoulutuksella sekä aliupseerikurssilla ja reserviupseerikurssilla. Tuotettujen joukkojen koulutuksellinen suorituskyky arvioidaan ja mitataan joukkoharjoituskauden lopulla osana joukkojen taisteluharjoituksia. Arviointien tulokset siirretään käytännön toimenpiteinä seuraavan saapumiserän koulutukseen. Varusmiehet ovat tyytyväisiä saamaansa koulutukseen Kaikilta varusmiehiltä kootaan palaute palveluksen alussa ja lopussa. Asevelvollisten antama palaute armeija-ajasta, saamastaan koulutuksesta ja kouluttajista on varusmiesten loppukyselyjen tulosten perusteella historian paras. Varusmiehet ovat motivoituneita palvelukseen. Asteikolla 1 5 varusmiesten maanpuolustustahto on 4,0 ja arvio armeija-ajasta 4. Varusmiesten yleisarvosana saamastaan koulutuksesta on 3,6 ja arvio kantahenkilökunnasta 4,1. Vuosina 2013 ja 2014 palautteet olivat kokonaisuutena kaikkien aikojen parhaat, ja trendi on edelleen nouseva. Varusmiesten palvelutodistus osoittaa saadun koulutuksen Kaikki varusmiehet saavat palveluksen päätteeksi palvelustodistuksen ja henkilöarvioinnin. Todistus sisältää tiedot asevelvollisen varusmiesaikana saaman koulutuksen sisällöstä, työkokemuksesta ja henkilökohtaisista valmiuksista. Todistusta voidaan käyttää dokumenttina hakeuduttaessa oppilaitoksiin ja työelämään sekä arvioitaessa varusmiespalveluksen aikaisten opintojen hyödyntämistä muussa koulutuksessa. Kukin oppilaitos, korkeakoulu ja yliopistoissa tiedekunta määrittää itse varusmiespalveluksen aikaisen koulutuksen, harjoittelun ja työkokemuksen hyväksilukemisesta oppilaitokseen pyrittäessä tai itse opinnoissa. Varusmiespalveluksen aikana suoritettujen opintojen hyväksilukeminen muihin opintoihin Korkeakoulujen käytännöt ja niiden tunteminen vaihtelevat. Opetusministeriön selvityksen mukaan lähes 40 % vastaajista ei tuntenut oman korkeakoulunsa käytäntöä varusmiespalveluksen hyväksilukemisessa osaksi opintoja. Vastaajista 26 % sanoi olevansa tietoinen käytännöistä ja 35 % ilmoitti 9

12 tuntevansa käytännöt epämääräisesti. Yliopisto-opiskelijat tunsivat käytännöt ammattikorkeakoululaisia heikommin. Hyväksilukemista oli hakenut vain 10 % vastaajista. Hyväksilukemista hakeneista 74 % oli saanut hakemansa opinnot hyväksiluettua. Hyväksilukemisen tilanne ei näytä tehdyn selvityksen perusteella selkeältä. Hyväksilukemisen käytäntöjä olisikin syytä yhtenäistää ja tiedottaa niistä nykyistä paremmin kaikille osapuolille. Varusmiespalveluksen ja eri opintojen yhteensovittamista tulee kehittää Pääesikunnan, Opetushallituksen ja eri oppilaitosten yhteistyönä Hallitusohjelmassa todetaan, että osaaminen on keskeinen osa uuden kasvun ja työllisyyden edellytysten vahvistamista. Koulutuspoliittisilla toimilla, työelämässä tapahtuvalla koulutuksella sekä työhyvinvointia edistävillä toimilla vaikutetaan myös työurien pituuteen. Näitä tavoitteita voidaan tukea varusmieskoulutuksen tuottaman osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella sekä siten, että vältetään päällekkäiskoulutusta ja edistetään opintojen mahdollisimman sujuvaa suorittamista. Varusmiespalveluksen aikana suoritettujen opintojen hyväksiluettavuutta ja hyväksilukemiskäytäntöjä tulee selkeyttää edelleen. Varusmiespalveluksen huomioon ottamisen työkokemuksena tulisi olla yhteneväistä eri oppilaitoksissa. Puolustusvoimien järjestämän asevelvollisten koulutuksen tavoitteiden ja sisällön kuvauksia tulee tarkistaa siten, että ne ovat yhteensopivia yhteiskunnan muun koulutuksen kuvausten kanssa. Varusmiesten palvelustodistusta tulee kehittää vastaavasti. Samoin palvelustodistuksen tulee kuvata mahdollisimman tarkasti kyseisen varusmiehen suorittamia opintoja ja hänen saavuttamiaan pätevyyksiä. Varusmiehiä tulee informoida käytännöistä jo palveluksen aikana, jotta he voivat hyödyntää suoritettuja opintoja mahdollisimman tehokkaasti siirryttyään opiskelemaan tai työelämään. Kirjoittaja on Pääesikunnan koulutuspäällikkö. Hyppönen on palvellut aikaisemmin muun muassa Karjalan Prikaatin esikuntapäällikkönä, Maavoimien esikunnan suunnitteluosaston apulaisosastopäällikkönä sekä Afganistanin ISAF-operaatiossa. Lähteet Asevelvollisuuslaki (1438/2007). Siviilipalveluslaki (1446/2007). Laaksonen, Elina (2004), Varusmiehestä opiskelijaksi. Selvitys varusmiespalveluksen vaikutuksista korkeakouluopintojen aloittamiseen ja jatkamiseen. Opetusministeriön julkaisuja 2004:28. Helsinki: Opetusministeriö, Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto. Puolustusvoimien toimintasuunnitelma Helsinki: Pääesikunta Puolustusvoimien vuosikertomus Helsinki: Pääesikunta Pääministeri Alexander Stubbin hallituksen ohjelma Helsinki: Valtioneuvosto. Reservin koulutuksen kehittämissuunnitelma. Helsinki: Pääesikunta Suomalainen asevelvollisuus. Helsinki: Puolustusministeriö Varusmiesten loppukyselyjen tulokset. Helsinki: Pääesikunta, Henkilöstöosasto

13 Eversti Kalle Liesinen Asevelvollisuus kasvattaa kansakunnan pääomaa Väittely maanpuolustuksen yleisestä tarpeellisuudesta on jäänyt realiteettien edessä taka-alalle ja fokus on siirtynyt maanpuolustuksen toteutustapaan. Puhe puolustusratkaisusta tapaa kuitenkin kietoutua joihinkin vakiokysymyksiin: Asevelvollisuuden ja ammattiarmeijan vertailussa puhutaan niiden kyvystä täyttää operatiivinen tarkoituksensa, mutta yhä useammin keskustellaan myös asevelvollisuuden yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta sekä tasa-arvokysymyksistä. Asevelvollisuuden todellista hintaa on alettu laskea lisäämällä puolustusvoimien koulutuskustannuksiin varusmiesten ja siviilipalveluksessa olevien menetetty laskennallinen työtulo sekä järjestelyjen vuoksi kansantaloudessa menetetty työ- ja opiskelupanos. Asevelvollisuus on kuitenkin myös investointi, josta voidaan hyötyä monin tavoin myös silloin, kun käsitellään kaiken keskustelun takana väijyviä kysymyksiä kansainvälisestä yhteistoiminnasta sekä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä. Asevelvolliset vai ammattiarmeija Otimme mukaan vain vapaavuorossa olevia, muunsi jenkkipataljoonan komentaja totuutta ja poistui ampumaradalta ennen palkintojen jakoa. Sotilaansa hän jätti tarkka-ampujan merkkeineen seuraamaan kuinka YK:n rauhanturvajoukon ampumamitalit jaettiin kahdeksalle suomalaiselle sekä yhdelle joukkoon mahtuneelle norjalaiselle ampujalle. Suomalainen luonne pakottaa muistuttamaan, että rynnäkkökiväärimme on helppo käsitellä ja oli ampumakilpailuun harjoiteltukin. Siitä huolimatta ilo läikähti suomalaisen komentajan mielessä: tulipahan näytettyä ammattisotilaille, mihin suomalaiset rauhanturvaajat pystyvät. Miehistön värvääminen ammattiarmeijaan ei ole helppo tehtävä. Pelko sotaväen kurista ja vaarallisista tehtävistä karsii pyrkijöitä ja toisessa päässä jännitystä ja räiskintää kovasti kaipaavat eivät ole hyviä sotilaita. Rivimiehen palkka ei yleensä ole kovin kilpailukykyinen ja työ on ennemminkin väliaikainen elämäntapa kuin ammatti muiden joukossa. Lopputuloksena kehittyneissä maissa lahjakkuutta jää paljon käyttämättä ja ammattiarmeijoihin päätyy myös koulupudokkaita ja jollain tavoin elämän sivuraiteelle joutuneita. Vakiintumattomissa maissa ja oloissa asemiehiksi hakeutuvat ovat taas taipuvaisia parantamaan asemaansa oman käden oikeudella. Asevelvollisarmeijan kompetenssikirjo on jokseenkin varmasti suurempi kuin ammattiarmeijassa ja joukon käyttö sekä eettinen tasokin ovat asevelvollisjärjestelmässä ammattijärjestelmää laajemmassa seurannassa. Ammattiarmeijaan päätyneet maat korostavat miehistönsä ylivoimaista osaamista verrattuna asevelvollisuuteen perustuvaan joukkoon. Ajatuksessa on sen verran perää, että monimutkaiset asejärjestelmät vaativat täysiaikaista ja jatkuvaa paneutumista tullakseen tehokkaasti käytettyä. Perustason osaaminen ei riitä, kun toimitaan häiriötilanteissa ja ollaan vihollisen vastatoimien kohteena. Tästä 11

14 syystä joillain erikoisaloilla ja teknisissä puolustushaaroissa kuten meri- ja ilmavoimissa on Suomessakin suhteessa enemmän aktiivipalveluksessa olevia sotilaita kuin reserviläisiä. Aivan yksiselitteistä ammattilaisten ylivertainen osaaminen ei kuitenkaan ole. Myös siinä on heikkouksia, joita ammattisotilaiden on vaikea tunnustaa. Ammattijärjestelmän tärkein puute verrattuna suomalaiseen järjestelmään liittyy paradoksaalista kyllä osaamiseen. Sotilaalta edellytetään nimittäin paljon muutakin kuin asetaitoja. Ollessani Makedoniassa Pohjoismaisen pataljoonan komentajana ei tullut mieleenikään nolata naapureina olleita yhdysvaltalaisia haastamalla heitä ampumakilpailujen lisäksi minkäänlaiseen ruokaan tai rakentamiseen liittyvään kisaan. Hiukan säälittikin, kun jenkkien huoltopäällikkö tuntui ajoittavan kaikki yhteistoimintakäyntinsä amatööripataljoonaamme juuri ruoka-aikaan. Kokiksi komennettu ammattisotilas kun ei niissä hommissa pärjää sotilaaksi ruvenneelle kokille. Tehokkuus myös sodassa on kokonaisuuden tehokkuutta, vaikka puutteellisia oloja opetellaan sietämäänkin. Reserviläissotilailla on aina siviilistä hankittu osaamisensa, josta kokonaisuus hyötyy. Suomessa jo peruskoulutus on korkealla tasolla, ja lähtökohtaisesti kaikilla on myös oma ammatti. Osa töistä ja jopa harrastuksista tukee suoraan jotain sotilastehtävää. Esimerkiksi moottoripyörälähettien kouluttaminen maan parhaista enduroharrastajista on helpompaa, halvempaa ja nopeampaa kuin kouluttaa tavallista kansalaista lähettiajoon maastomoottoripyörillä. Vastaavasti ensivasteen sairaanhoitajaa parempaa lääkintämiestä ei helpolla löydä. Asian ongelma on koulutuksen kohtaavuus, jossa on parantamisen varaa. Ammattilainen ei ole automaattisesti reserviläistä parempi myöskään puhtaissa sotilastehtävissä. Ammattisotilaskin aloittaa uransa alokkaana ja koulutus on tyypillisesti paitsi perusteellista myös tarkoituksellisen hidasta. Sotilaalle on riitettävä mielekästä tekemistä koko värvätyksi ajaksi. Niinpä esimerkiksi lisenssi pimeätoimintaan voi odottaa parikin vuotta kunnes koulutus on hyväksytysti suoritettu. Operatiivisiin tehtäviin joukko voi kuitenkin joutua kesken vielä jatkuvan koulutuksensa. Lisäksi useissa ammattiarmeijoissa miehistön palvelussuhteen loppuvuodet käytetään siviiliammatin opiskeluun osana kokonaispalkkausta. Kun sitten viiden tai kymmenen vuoden työsopimus rivisotilaana päätyy, on ammattilaisen osaamistaso jo hyvä, joskin yleensä aika tarkasti rajattu. Ammattisotilaan pitkä koulutusaika tuo varmuutta toimintaan häiriötilanteissa ja hyvän käsityksen kokonaisuuden toiminnasta. Suomalaisen varusmieskoulutuksen aika riittää perustoiminnan oppimiseen, mutta ei sen soveltamiseen kokonaisuuden osana, vaikka joukkoharjoituskauteen edetäänkin systemaattisesti. Ammattilaiset ovat yhdessä huomattavan pitkään, minkä vuoksi heidän organisaatioihinsa ehtii muodostua kokonaisuuden toimintaa tukevaa verkottumista. Suomessa sellaista tapahtuu vain kriisinhallintayksiköissä, joissa henkilöstön keskimääräinenkin palveluskokemus varusmiehenä ja rauhanturvaajana lähentelee kahta vuotta ja on joillain henkilöillä useita vuosia. Rauhanturvapataljoonamme ovatkin asevelvollisuusjärjestelmästä huolimatta olleet käytännössä ammattilaisia ja sellaisina tärkeitä myös kotimaan puolustusta rakennettaessa. Valitettavasti Suomen henkilöstöpanos rauhanturvaamisessa ei enää ole yhtä suuri kuin aikaisemmin. Rauhanturvaajat ovat kuitenkin käytännössä osoittaneet reserviläisillä olevan oppimisen voiman. Kun sodassa kaksi tasavahvaa tahtoa pyrkii estämään toisen toiminnan, nopeammin oppiva voittaa. Ammattilaisen valmius välittömään vaihtoehtoiseen toimintaan saattaa olla reserviläistä suurempi, mutta toisaalta reserviläisen kyky oppia, sopeutua sekä löytää innovatiivisia ratkaisuja on parempi, koska oppivan organisaation kompetenssi on laaja. Kun tehokkuutta arvioidaan Puolustusratkaisun ensisijainen tavoite on nostaa väkivallan käytön kynnys niin korkeaksi, että se ehkäisee sodan ennakolta. Tuohon tavoitteeseen ei pääse ilman uskottavaa sotilaallista kykyä. Tavoitteeseen on periaatteessa kaksi tietä. Toinen on perinteinen sotilaallinen kyky ja toinen taas pelotevaikutukseen pohjaava kyky sodan oikeussääntöjen ulkopuoliseen toimintaan, johon myös sissisodan doktriini on vuosien mittaan käytännössä johtanut. Suomi on kehittänyt omaa perinteisen sodankäynnin malliaan, jonka reunaehtoja ovat 12

15 toimiminen oman valtakunnan alueella, liittoutumattomuus ja asevelvollisuusjärjestelmä sekä tarkkaan harkittu tasapaino korkean teknologian ja suuren konventionaalisen asevoiman välillä. Suomalainen sodankäynti ei nojaa sotatoimialueen siviiliväestöön, laillisuudesta pidetään kiinni eikä terroritoimia hyväksytä. Sellaisena suomalainen sissitoiminta on perinteisen sodankäynnin hajautettu muoto. Liittoutumien ulkopuolella mahdollisuus korkean teknologian ylläpitämiseen on käymässä vaikeaksi sotatekniikan kehittyessä ja sen hinnan noustessa. Suomessa asia tulee esille, kun ilmavoimien pääkalusto uusitaan, mutta todellisuudessa olemme jo liittoumien tiedustelu-, kyber- ja kaukotoimintakyvyn ulkopuolella. Tämä vähentää kokonaisuskottavuutta ja saattaa houkutella sotilaallisen voiman käyttöön Suomea vastaan sekä siihen, että myös maavoimamme joutuvat todistamaan kykynsä. Sellaisessa tilanteessa reserviläisemme kohtaisivat huomattavasti omaa sotilaskoulutustaan pidemmän asekoulutuksen saaneen tai puhtaasti ammattimaisen sotilasorganisaation. Tehoeroa ammattiarmeijoiden hyväksi tulee erityisesti varustuksesta. Reserviläisen älykkyys ei auta, jos pimeässä ei näe kun vastustaja katselee tilannetta valonvahvistimella. Tietokonetta on vaikea voittaa päässälaskussa, satelliittitietoon pääsee käsiksi vain puolustusliitossa. Suomesta puuttuu lisäksi kokonaisia suorituskykyjä, kuten taisteluhelikopterit ja rynnäkkölentokoneet tai jalkaväkimiinat. Erot näkyvät myös suojavarustuksessa. Jostain syystä kansakunnat ovat valmiita hyväksymään ammattisotilaiden työsuojelun mutta lähettämään asevelvollisensa vaaraan kovin kevyesti suojattuna. Ammattilaisten kallis varustus pakottaa tietenkin pienentämään sotilaiden määrää. Sama ilmiö, vaikkakin pienemmässä määrin, vähentää myös asevelvollisuusarmeijoiden vahvuutta. Puutteet perusvarustuksessa ja sen nouseva hinta ovat leikanneet Suomenkin asevelvollisen armeijan alle puoleen 1990-luvun tasosta. Silti kyseessä on kansainvälisesti suhteellisen suuri sotavoima. Suomalaisella asevelvollisjärjestelmällä on vastattavanaan suuri maantieteellinen alue, koska koko maan puolustamiseen varaudutaan. Suomi kykenee asettamaan 1,1 sotilasta neliökilometrille. Sveitsissä vastaava luku on 5,6 sotilasta ja Itävallassa 2,9. Natoon kuuluvista maista Tanskassa on 1,9, Virossa 0,5 ja Norjassa 0,2 sotilasta neliökilometrillä. Asevelvollisuutensa jäädyttäneessä Ruotsissa on vain 0,1 sotilasta neliökilometrillä. Sotilaiden määrä neliökilometriä kohti on karkea mittaluku, koska taistelut kuitenkin ratkaistaan joukkoja keskittämällä. Se kertoo kuitenkin kyvystä paikalliseen läsnäoloon sekä liikkuvien asejärjestelmien tarpeesta. Ammattiarmeijoille ja asevelvollisuudesta luopuneille maille onkin tyypillistä liittoutuminen sekä ilmavoimien rynnäkkötoimintakyky, jonka varaan Ruotsikin paljon laskee. Kysymys puolustusjärjestelmän tehokkuudesta on äärimmäisen monimutkainen. Kyse ei ole pelkästään suorituskyvyistä, vaan myös niiden keskinäisestä balanssista, sotataidon soveltamisesta, materiaalisesta ja henkisestä kestämisestä sekä todellisuuspohjaisesta maanpuolustustahdosta. Sodan ennaltaehkäisy on mahdollista, jos ulkopuoliset tunnistavat tehokkaan puolustusjärjestelmän. Taloudellinen panostaminen puolustukseen on helposti mitattavissa ja nostaa siten kynnystä joutua väkivallan kohteeksi. Suomalaisen näkemyksen mukaan järjestelmässämme on myös puolustusbudjetin ulkopuolisia piileviä voimavaroja, jotka tekevät mahdolliseksi toimimisen liittoutumattomana ja pienellä rahallisella panoksella. Piilevien voimavarojemme reaaliseen arviointiin ammattiarmeijoihin päätyneillä mailla on kuitenkin huonosti edellytyksiä, elleivät ne saa vertailuaineistoa kansainvälisissä operaatioissa ja harjoituksissa. Kun yhteiskunnallisia vaikutuksia arvioidaan Asevelvollisuusjärjestelmää on moitittu siitä, että se kuluttaa kansantaloudessa tärkeää työpanosta pakottamalla miespuoliset henkilöt olemaan poissa tuottavasta työstä. Tilastot eivät kuitenkaan osoita nuorten miesten olevan naisia enemmän työmarkkinoiden tai tutkintoon johtavan opiskelun ulkopuolella. Viidentoista ja kolmenkymmenen ikävuoden välillä miehet ovat työssä 9,6 vuotta ja naiset 9 vuotta. Tutkintoon johtavassa koulutuksessa miehet ovat 7,9 vuotta ja naiset 8,5 vuotta. Tästä ajasta miehet ovat samanaikaisesti sekä työssä että opiskelevat 3,2 vuotta ja 13

16 naiset 3,7 vuotta. Työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella, eli vapaavuotta viettämässä, varusmies- ja siviilipalveluksessa tai työmarkkinan ulkopuolisella perhevapaalla naiset ovat 2,2 vuotta. Vastaavasti miehillä aikaa tähän kuluu asevelvollisuudesta huolimatta vain 1,7 vuotta. Eurooppalaisessa vertailussa erityisesti nuorten naisten, mutta myös miesten työskentely- ja opiskeluodote on Suomessa hyvin korkea. Työvuosia vuotiaat miehet tekevät seitsemänneksi eniten Euroopan unionissa ja opiskelevat kolmanneksi eniten. Myös naiset käyttävät ikävuoden välillä opiskeluun kolmanneksi eniten aikaa Euroopan unionin naisista. Työtä nuoret suomalaisnaiset tekevät kuudenneksi eniten. Kun työn ja opiskelun päällekkäinen aika otetaan huomioon, EU-maista vain hollantilaiset ja tanskalaiset nuoret käyttävät aikansa opiskelun ja työmarkkinoiden kannalta Suomea tehokkaammin. Kuva muuttuu, kun katsotaan työvoima- ja koulutusajan odotetta ikävälillä vuotta. Suomalaisen miehen työvoima-ajan odote on 36,5 vuotta kun se Tanskassa on 40,8 vuotta. Suomalainen nainen tekee työtä 35,3 vuotta kun tanskalaisnaiset työskentelevät 37,1 vuotta. Euroopan maiden vertailussa miesten koko iän työvoima-ajan odote on vasta neljännellätoista sijalla. Vaikka suomalaisnaisten työvoima-ajan odote koko elinkaarelta onkin miehiä lyhempi, se on kuitenkin naisten kolmanneksi pisin Euroopassa, jossa erityisesti katolisissa maissa naiset tekevät työtä kotona työmarkkinoiden ulkopuolella. Poliittisessa keskustelussa vaaditaan usein työiän pidentämistä alusta, keskeltä ja lopusta. Työvoima-ajan odotetiedot osoittavat, ettei alku, eli ikävuodet 15 30, ole tässä asiassa ongelma Suomen kilpailukyvyn kannalta. Kansainvälisessä vertailussa suomalaiset vaikeudet tuntuvat keskittyvän eläkeikään ja miesten jaksamiseen työelämässä ikävuosien välillä. Kun suomalaisen miehen työvuosien määrä on kolmekymppisenä seitsemänneksi korkein Euroopan unionissa, se putoaa koko elämänkaaren tarkastelussa sijalle neljätoista. Naisilla kolmekymppisten kuudes sija sen sijaan paranee elämänkaaritarkastelussa kolmanneksi Euroopan unionissa. Asevelvollisuusjärjestelmän kannalta miesten tilasto ei ole yhdentekevä, koska huono jaksaminen työelämässä ennustaa samaa myös reservissä. Nuoret naiset tekevät vähemmän työtä kuin miehet. Jos varusmiesaika laskettaisiin opiskeluksi, naiset myös opiskelisivat vähemmän kuin miehet ja heidän muutenkin pidempi poissaolonsa työstä tai opiskelusta näyttäytyisi yli kaksinkertaisena miehiin verrattuna. Nuorten naisten työn ja opiskelun ulkopuolisen ajan täsmällistä rakennetta ei tiedetä, koska osa perhevapaista saattaa laskennallisesti sisältyä työssäoloaikaan. Voidaan kuitenkin olettaa, että suuri osa ajasta liittyy raskauteen, synnytykseen ja sen jälkeiseen lapsenhoitoon. Asevelvollisuuskysymys on haluttu kytkeä tasa-arvokeskusteluun. Naisia syrjiviä elementtejä on poistettu avaamalla varusmieskoulutus ja sotilasammatti vapaaehtoisille naisille. Pakolliseksi sitä ei ole tehty, eikä se pakollisena myöskään toimisi tasa-arvoa edistävästi. Mikäli sukupuolen fysiologian sanelemien tehtävien päälle naisille lisättäisiin pakollinen varusmies- tai siviilipalvelus, se heikentäisi edelleen naisten palkka- ja eläkekertymää sekä toteutuneisiin työvuosiin perustuvaa kilpailukykyä työmarkkinoilla. Asevelvollisuusjärjestelmää pitää kehittää Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa nykyistä asevelvollisuusjärjestelmää ja osa Nato-jäsenyyden vastustuksestakin perustuu väärinymmärrykseen, jonka mukaan puolustusliitto pakottaisi siirtymään ammattijärjestelmään. Asevelvollisuuteen kohdistuva kritiikki on kuitenkin kuuntelemisen arvoista. Yksi kehityskohteista on reserviläisen siviiliosaamisen ja hänen sotilaskoulutuksensa nykyistä parempi kohtaaminen. Alueellisen kutsuntajärjestelmän luonteen vuoksi valtakunnan erityisosaajat eivät koskaan pääse samaan vertailuun koulutuspaikkoja jaettaessa. Asia on helppo korjata ottamalla käyttöön tietokoneavusteinen esikutsunta, josta maailmalla on hyviä kokemuksia. Tuollaisella kaikkien täyttämällä kyselytutkimuksella voidaan nykyistä paremmin ennakoida myös varusmieskoulutuksen jälkeisen ammatin vaikutus tulevan reserviläisen kompetenssiin. Myös varuskuntien saapumiseräväleissä järjestettävät ja kokonaispalvelusaikaan sisällytettävät orientaatio- ja testaustilaisuudet palvelisivat samaa tarkoitusta. Oikein kohdentuva koulutus on 14

17 hyödyllistä ja lisää koulutuksen mielekkyyttä. Varusmieskoulutus tulisi ylimalkaan mieltää osaksi kansalaisen kokonaiskoulutusta. Tuottaahan se jo nyt esimerkiksi valtaosan maamme raskaan kaluston ammattikuljettajista. Puolustusvoimissa annettavaa johtamiskoulutustakaan eivät näytä kyseenalaistavan juuri muut kuin ne, jotka eivät sitä tunne. Varusmieskoulutuksen pituus on tunnettu suure, mutta sen tosiasiallinen viivästysvaikutus on selvästi koulutusaikaa pidempi ja johtuu suurelta osin suomalaisesta koulu- ja yliopistojärjestelmästä. Opiskelun voi perinteisesti aloittaa vain syyslukukauden alussa ja opiskelemaan voi pyrkiä vain kevään pääsykokeissa. Tämä menettely on kansantaloudellisesti kallis, eikä siitä ole myöskään asianomaisille mitään hyötyä toisin kuin varusmiesaikaisesta koulutuksesta. Suurimman parannuksen työurien pidentämiseen ja opiskelun nopeuttamiseen pystyisi tekemään järjestämällä mahdollisuuden niin sisäänpääsykokeisiin kuin opiskelun aloittamiseen molempiin lukukausiin. Äänekkäästä muutosvastarinnasta huolimatta kyseessä on useimmiten vain järjestelykysymys eikä niinkään resurssiongelma. Sitä paitsi riittävän usein toistuvat kurssit nopeuttaisivat opiskelua myös lopetuspäässä, jossa saatetaan joutua odottamaan ohi mennyttä kurssia seuraavaan vuoteen. Asevelvollisjärjestelmän kansantaloudellinen hinta puolittuu, kun sen vaikutus muuhun opiskeluun saadaan minimoitua. Muilta osin voidaan keskittyä varusmieskoulutuksen kansakunnalle antamaan pääomaan. Sitä kehittyy oppimistuloksina, joista konkreettisimpia ovat erilaiset pätevyydet. Myös johtamiskoulutuksella ja tiimityön oppimisella on merkityksensä. Missään muussa johtamiskoulutusjärjestelmässä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia eläviin alaisiin, jotka palautejärjestelmän avulla oppivat itsekin sekä johtamista että johdettuna toimimista. On puolustusvoimien vastuulla, että oppimista tapahtuu ja se myös tunnistetaan. Muu yhteiskunta puolestaan voisi suhtautua varusmiesaikaiseen koulutukseen nykyistä tieteellisemmin vaikkapa mittaamalla tapahtuvaa kehitystä ja perustamalla arvionsa siihen. Tärkein osa asevelvollisuuden tuottamaa kansallista pääomaa muodostuu puolustusratkaisun ensisijaisen tehtävän kautta. Suomen turvallisuus ja vakaus ovat osa kilpailukykyä ja suomalaisen asevelvollisen panos on keskeinen osa tuota turvallisuutta. Asevelvollisuusjärjestelmälle on kuitenkin hyvä laskea todellinen hinta. Itse asiassa, kun Nato suosittelee jäsenmailleen kahta prosenttia bruttokansantuotteesta käytettäväksi maanpuolustukseen, on Suomi lähellä tuota kriteeriä, kun asevelvollisuus lasketaan pääomaksi eikä vain näkymättömäksi kuluksi. Kirjoittaja on kriisinhallinnan asiantuntija ja vapaa kirjoittaja. Liesinen jäi reserviin puolustusvoimien koulutuspäällikön tehtävästä vuonna Lähteet Elovainio, Marko, Teija Metsäranta & Mika Kivimäki (2001), Ennustaako varusmieskoulutuksessa menestyminen työelämään sijoittumista? Etenevä kohorttitutkimus vuosina 1955, 1960 ja 1965 syntyneistä miehistä. Tiede ja ase 59, Hytti, Helka & Maria Valaste (2011), Alle 30-vuotiaana koulutuksessa ja työvoimassa vietettyjen elinvuosien odotteet EU-maissa vuonna Työpoliittinen aikakauskirja 3/2011, Palokangas, Marko (2014), Räjähtävää tyhjyyttä. Sissitoiminta suomalaisessa sotataidossa. Julkaisusarja 1, No.17. Helsinki: Maanpuolustuskorkeakoulu, Sotahistorian laitos. Vassinen, Eero (2011), Method in the madness: economics in the Finnish military draft. Helsinki: Aalto University, School of Economics. 15

18 Kansainvälisen politiikan opiskelija, yht. yo. Matti Muhli Armeijan harmaista yhteiskunnan rattaisiin: asevelvollisuuden yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja sen tehostaminen Pelkistäen voidaan sanoa, että kaikki ne kehityskulut ja ilmiöt, jotka ovat yhteiskunnassa tapahtuneet parin edellisen vuosikymmenen aikana, kävelevät puolustusvoimien porteista sisään kaksi kertaa vuodessa nuorten suorittaessa varusmiespalveluksen. Tämä on asia, joka puolustusvoimien toimintatavoissa on jatkuvasti otettava huomioon täyttämällä samalla se tärkeä vaatimus, että meidän on koulutettava asevelvollisista sotilaita. Oheinen sitaatti puolustusvoimain hiljattain eläkkeelle jääneen komentajan kenraali Ari Puheloisen 209. maanpuolustuskurssin maaliskuisissa avajaisissa pitämästä puheesta kiteyttää puolustusvoimien haastavan aseman suomalaisessa yhteiskunnassa. Puolustusvoimien lakisääteinen päätehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tähän tarvittavien valmiuksien toteuttamisessa yleisellä asevelvollisuudella on keskeinen merkitys. Varusmieskoulutus painottuukin taistelukentällä tarvittavien kykyjen luomiseen. Sodan ajan joukon suorituskyky ulosmitataan poikkeusoloissa, mutta strategisena ratkaisuna asevelvollisuus vaikuttaa laaja-alaisesti yhteiskuntaan normaalioloissakin. Asevelvollisuus perustuu yhteiskunnan arvoihin ja linkittyy maanpuolustuksen ohella muun muassa talous- ja sosiaalipolitiikkaan. Viime kädessä Suomen asevoimien järjestämiseen liittyvässä keskustelussa onkin aina kyse siitä, mihin kaikkeen puolustusvoimien pitää kyetä perinteisen maanpuolustuksen lisäksi. Asevelvollisuuden toinen puoli on sen yhteys suomalaiseen koulutusjärjestelmään ja työelämään ja nuorten näitä koskeviin valintoihin. Asevelvollisuuskeskustelua käydään usein kustannus-hyötylaskelmien pohjalta: palvelus tulisi kyetä suorittamaan siten, että sen uran edistymistä hidastavat vaikutukset voitaisiin minimoida ja yhteyksiä muuhun yhteiskuntaan vastaavasti parantaa. Asevelvollisuuden todellisiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin tulisi lukea sotilaallisten näkökulmien ohella nämä järjestelmän laajemmat ulottuvuudet sekä kustannus- että hyötypuolella. Oppia ikä kaikki Sujuva siirtymä varusmiespalveluksesta siviiliin hyödyttää yksilöä ja yhteiskuntaa. Opiskelijaksi hakeutuvalle päänvaivaa aiheuttavat keväällä pidettävät valintakokeet. Ajatus varusmiesten hyvityspisteistä valintakokeissa olisi tasa-arvonäkökulmasta ongelmallinen, mutta ylioppilastutkinnon painottaminen parantaisi varusmiehen mahdollisuuksia korkeakouluvalinnoissa. Varusmiesten valintakoevalmistautumista on tuettu järjestämällä joukko-osastoihin hiljaisia lukutiloja ja myöntämällä kokeisiin osallistumiseen ylimääräinen lomapäivä. Yhtenä harkitsemisen arvoisena ja vähin erikoisjärjestelyin toteutettavana tukitoimena näkisin varusmiehille räätälöidyn valmennuskurssin tarjoamisen esimerkiksi palveluksen ulkopuolisella ajalla varusmiestoimikunnan johdolla. Kurssi ei tietenkään korvaa omatoimista opiskelua. Yleisen preppauksen lisäksi 16

19 se voisi kuitenkin luoda myönteistä vertaispainetta, joka kannustaisi varusmiehiä lukemaan sekä tukemaan toisiaan. Asevelvollisuutta pyritään nivomaan kiinteämmäksi osaksi elinikäistä koulutusjärjestelmää. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen ja elinikäisen oppimisen mallien mukaisesti myös muualla kuin varsinaisessa koulutusjärjestelmässä opitun tulisi olla hyödynnettävissä opinnoissa. Risto Siilasmaan johtama asevelvollisuustyöryhmä on painottanut, että tämän tulee ulottua varusmiespalvelukseenkin. Työryhmä esitti lukuisia kehitysajatuksia varusmieskoulutuksen korvaavuus- ja hyväksilukumenettelyihin ja varusmiesaikana saavutetun osaamisen dokumentoimiseen ja siitä tiedottamiseen. Toistaiseksi erilaisissa erityistehtävissä palvelevilla varusmiehillä on parhaat mahdollisuudet hyödyntää ennen palvelustaan hankkimaansa ammatillista osaamista, kehittää sitä edelleen ja saavuttaa uusia pätevyyksiä siviiliin. Aiemmin hankitun osaamisen hyödyntäminen varusmiespalveluksessa on kaksisuuntaista. Ensinnäkin asevelvollisuustyöryhmä on suositellut, että yhä useampi asevelvollinen saisi kutsunnoissa mahdollisuuden opiskella korkeakoulussa jonkin alan erityisosaajaksi ja suorittaisi sitten varusmiespalveluksensa erityisosaamista vaativassa tehtävässä. Nykyisellään etenkin lääketieteellisen tai teologisen tutkinnon suorittaneet tai sellaista varten opiskelevat sekä teknisen korkeakoulutuksen saaneet voivat palvella ammattiaan vastaavissa tehtävissä. Toisaalta palveluksen aikana voi kartuttaa siviilissä hyödynnettävää osaamista. Esimerkiksi kuljettajakoulutus tuottaa varusmiehelle kuorma-autokortin ja raskaan kuljetusvälineen ammattimaiseen ajamiseen vaadittavan ammattipätevyyden siviiliin. Oma merkityksensä on myös palveluksen tarjoamilla yleisillä valmiuksilla. Näihin lukeutuvat johtajakoulutuksen ohella vaikkapa yhteistyövalmiudet, työorganisaatiossa toimimiseen kytkeytyvät valmiudet sekä yksilön henkiseen kasvuun liittyvät tekijät. Valtaosa varusmiespalveluksen suorittaneista kokee saaneensa palveluksesta jotakin myönteistä ja pitää saamaansa koulutusta merkittävänä. Varusmiespalveluksen kehittämisen tavoitteena tulee olla näiden kaikkien varusmiesten saatavilla olevien tietojen ja taitojen siirtäminen siviiliin aiempaa tehokkaammin. Varusmiespalveluksessa saadun osaamisen siirtäminen vaatii osaamisen tyypistä riippumatta usean tahon yhteistoimintaa. Yksilö saa palveluksensa aikana tietoja ja taitoja, jotka tuottaa puolustusvoimat. Varusmieskoulutuksella puolustusvoimat edistää myös valtion poliittisen johdon tavoitteita. Yksilön hankkiman osaamisen tunnustamisesta päättävät työelämä ja oppilaitokset. Aiemman osaamisen hyväksilukumenettely edellyttää sotilas- ja siviilikoulutuksen sisältöjen yhtenevyyttä ja sen todistamista, mikä on palveluksen suorittaneen vastuulla. Kaikilla koulutusasteilla toivotuin tapa osoittaa varusmiespalveluksen aikana hankittu osaaminen on todistus. Varusmiehen palvelustodistus erilaisine kurssitodistuksineen onkin keskeinen osa aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen prosessia. Oisko sulla papereita näyttää? Varusmiehenä hankitun osaamisen hyväksilukemisessa on haasteita. Kaikilla oppilaitoksilla ei ole yhteisiä ohjeita tai käytäntöjä aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisesta. Lisäksi varusmieskoulutuksen nykyisiä opetusmenetelmiä ja -sisältöjä koskeva tieto on vajavaista. Tilanteeseen vaikutetaan joukko-osastoissa, mutta ratkaisuja tulee etsiä valtakunnallisella tasolla ja poikkihallinnollisella yhteistyöllä. Yhteistyö toimii jo monien puolustusvoimien erityisalojen ja niiden alan siviilioppilaitosten kanssa. Koordinaatio on edennyt jopa opetussuunnitelmien yhdenmukaistamiseen. Esimerkiksi ilmavoimien lentoteknisen aliupseerikurssin opetussuunnitelma on laadittu rinnastuvaksi ilmailualan siviilikoulutukseen. Varusmiesten kuljettajakoulutus taas on EU-direktiiveistä johtuen sisällöltään vastaava kuin logistiikan perustutkintoon kuuluva. Esimerkillinen yhteensopivuus edellyttää opintojaksojen ja -kokonaisuuksien sisältöjen ja osaamistavoitteiden yksityiskohtaista määrittelyä. Kuljetusalan kokemukset osoittavat, että kansallisen tason ohjauksella ja normeilla yhteensopivuutta voidaan parantaa. Erikoisaloilla vastinpareja löytyy luontevasti, mutta edellyttäisikö esimerkiksi varusmiesten johtajakoulutukseen, kansalaiskasvatukseen tai yleiseen sotilaskoulutukseen kuuluvien sisältöjen parempi hyväksiluettavuus koulutuksen ulkopuolista auditointia? Oppilaitokset tarvitsevat hyväksilukemiseen tiedon varusmiespalveluksen tuottamasta osaamisesta. On ensisijaisen tärkeää kehittää palvelustodistusta 17

20 liitteineen sellaisiksi, että osaaminen ilmenee niistä tiiviisti ja selkeästi. Palvelustodistuksiin tarvittaisiin yhdenmukainen opintorekisteriote, joka korvaisi joukko-osastokohtaiset todistukset ja takaisi puolustusvoimien osalta varusmiesten yhdenvertaisen kohtelun hyväksilukutilanteissa. Samalla todistuksesta tulisi toisen asteen koulutuksen todistusmallin mukaisesti kaksiosainen. Mielestäni on perusteltua selvittää myös mahdollisuus laatia julkinen tietopaketti varusmiespalveluksen koulutusmoduuleista ja niiden osaamistavoitteista eli eräänlainen varusmiespalveluksen opinto-opas. Tällaiselle avoimelle tiedolle olisi nähdäkseni selkeä tilaus sekä oppilaitoksissa että työnantajilla. Puolustusvoimien siviilioppilaitosyhteistyön malliksi sopii Ilmasotakoulu, jonka lentoteknisen varusmieskoulutuksen suunnittelijat osallistuvat ilmailualan opinto-ohjaajien yhteistoimintaan ja lentoteknisen alan koulutuspäälliköiden neuvottelupäiville. Aselajien koulutusalakohtaisen yhteistyön lisäksi joukko-osastojen tulisi olla aktiivisia omassa toimintapiirissään. Hyväksi havaittuja ovat esimerkiksi yhdessä TE-toimistojen kanssa järjestetyt messutyyppiset koulutus- ja työelämätapahtumat, joihin osallistuu koulujen ja työnantajien edustajien lisäksi ammatinvalintaohjaajia. Sotilas- ja siviilikoulutuksen rajaa on madallettu myös käyttämällä siviiliopettajia varusmiesten koulutuksessa. Muun muassa kuljettajakoulutuksen palveluita hankitaan eri palveluntoimittajilta ja lääkintäalalla oppitunteja pitävät myös alan siviiliasiantuntijat. Erityisalojen lisäksi siviiliasiantuntijoita voisi hyödyntää varusmiesten koulutuksessa laajemminkin. Tämä olisi tarpeen esimerkiksi kansalaiskasvatukseen liittyvässä opetuksessa, jossa puolustusvoimien palkatun henkilöstön asiantuntemus on rajallinen. Varusmiehet suhtautuvat siviilikouluttajiin myönteisesti ja pitävät näitä helposti lähestyttävinä. Vastaavasti kannustan varusmiesten nykyistä laajempaan hyödyntämiseen palveluksen asiantuntijoina erilaisissa tapahtumissa. Esimerkiksi kutsunnoissa varusmies voisi välittää kutsunnanalaisille ensi käden tietoa ja käytännönläheisiä vinkkejä palveluksesta ja siihen valmistautumisesta. Ura urkenee Varusmiespalveluksen ja työuran vuorovaikutusta käsittelevät tutkimukset luovat eriäviä näkemyksiä palveluksen vaikutuksesta nuoren tulevaisuuteen. Etenkin dynaamisiin tasapainomalleihin perustuvissa taloustieteellisissä tutkimuksissa asevelvollisuus näyttäytyy valtiolle tehtävänä pakkotyönä, joka lykkää koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyä. Asevelvollisuus tuntuu kalliilta, kun huomioidaan palvelukseen astumisesta aiheutuvat hypoteettiset tulonmenetykset, väitetty staattinen tehottomuus ja vaikutus inhimillisen pääoman kertymiseen. Toisten tutkimusten mukaan palvelus ei pitkitä merkitsevästi valmistumisaikaa vaan voi olla hyödyksi nuoren tulevaisuuden suunnitelmien kypsymisessä. Lisäksi voidaan osoittaa armeijan menestyksellisen suorittamisen indikoivan erittäin voimakkaasti ja positiivisesti tulevaa työmarkkina-asemaa eli koulutus- ja työllistymistasoa ja palkkaa. Monissa tutkimuksissa ei myöskään arvoteta puolustuslaitoksen tarjoamaa kansallista turvallisuuden tunnetta julkishyödykkeenä. Tyypillisesti palveluksesta karttuu enemmän yleisiä työelämätaitoja kuin ammatillista osaamista. Tämä riippuu kuitenkin aselajista ja palvelustehtävästä. Erityisalat erottuvat joukosta selektiivisyydellään. Niihin tulee hakeutua erikseen ja useisiin koulutushaaroihin päästäkseen tulee läpäistä valintakoe. Erityisalojen varusmiehet monesti kokevatkin palveluksen suorittamisen velvollisuuden tai pakon sijaan yhtenä askeleena omalla urapolullaan. Monelle erityiskoulutuksen saaneelle reitti työuralle on auki oitis palveluksen jälkeen. Esimerkiksi ilmavoimien apumekaanikon koulutuksen saanut varusmies voi hakea vastaavaa puolustusvoimien virkaa heti kotiuduttuaan. Puolustusvoimien ei tule olla työnvälityspalvelu, mutta se voi nuorisotakuun hengessä ja yhteistyössä TE-toimistojen kanssa saada aikaan paljon myönteisiä vaikutuksia nuorten työnäkymiin. Tässä tärkeässä osassa ovat kohtaamiset työnantajien kanssa. Esimerkiksi Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on esitellyt logistiikka-alaa eräissä joukko-osastoissa. Kuljettajakoulutuksen suorittaneille varusmiehille on järjestetty myös työelämäpäiviä, joissa alan yritykset saavat esittäytyä ja varusmiehille tarjotaan mahdollisuus verkostoitua näiden kanssa siviiliuraa silmällä pitäen. Toivon puolustusvoimien olevan entistä aktiivisempi ja aloitteellisempi mahdollisten yhteistyökumppaneiden kartoittamisessa myös erikoiskoulutusalojen ulkopuolella. Hyviä esi- 18

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun

Lisätiedot

Suomalainen asevelvollisuus

Suomalainen asevelvollisuus Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA- seminaari, 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Everstiluutnantti Tuomo Repo Koulutussektorin johtaja / Pääesikunnan

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa

Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Hyvinvointiin ja opintojen ohjaukseen panostaminen kannattaa Maanpuolustuskorkeakoulussa Johanna Anttonen ja Satu-Tuulia Vuoksenranta Maanpuolustuskorkeakoulu 23.8.2016 1 Esityksen sisältö Maanpuolustuskorkeakoulu

Lisätiedot

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012

Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala 21.3.2012 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto

Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi

Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa Petri Haltia

Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa Petri Haltia Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tila ja kehittäminen korkeakouluissa 2.11.2017 Petri Haltia Hallitusohjelman toimeenpano: Kärkihanke 3, toimenpide 2: Sujuvoitetaan korkeakouluopintoja mahdollistamalla

Lisätiedot

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen

Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Tutkimuspäällikkö Valdemar Kallunki Asevelvollisuuden tulevaisuus seminaari 21.3.2012 Aineisto - Kysely helmi-kesäkuussa 2011 - Alokasvaiheen varusmiehille

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO ARMANIN TARINA TÄSTÄ

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.

#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. #DIGI Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. #DIGIKYVYKKYYS Opiskelijan kyky toimia sujuvasti digitalisoituvissa

Lisätiedot

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi

Intistä ammattiin! www.ilmavoimat.fi Ilmavoimien erikoisjoukkokoulutus Intistä ammattiin! Velvollisuudesta ammatti? Palveluspaikka voi olla tuleva työpaikkasi. Varusmiespalvelus on väylä aliupseerin ja upseerin ammattiin. Hakeutumalla erikoisjoukkoihin

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen

Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä. Pätevyyden osoittaminen. Marita Mäkinen Osaamisen tunnistaminen AHOTmenetelmällä Pätevyyden osoittaminen Marita Mäkinen MIKÄ ON AHOT? AHOT = aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimista tapahtuu monissa ympäristöissä

Lisätiedot

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA OPISKELUPAIKAN VALINTA ON ISO PÄÄTÖS, MUTTA LOPPUELÄMÄÄSI SE EI LUKITSE. UNELMA-AMMATTIIN VOI PÄÄTYÄ MONTAA ERI REITTIÄ JA MINKÄ IKÄISENÄ TAHANSA. KATSO MARIAN TARINA TÄSTÄ

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Mitä peruskoulun jälkeen?

Mitä peruskoulun jälkeen? Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.

Lisätiedot

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa

Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov Ammattiosaamisen näyttö Ammatillisiin perustutkintoihin on liitetty ammattiosaamisen näytöt osaksi opiskelijan arviointia

Lisätiedot

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Sisältö Mitä muuta merkitään? HOKSin rakenne Asetuksen (673/2017, 9 ) kohta Koulutuksen järjestäjä merkitsee opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan ainakin seuraavat tiedot: 1) suoritettava tutkinto tai valmentava

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja Savonlinna 28.10.2013 Mikä on ECVET? (1/2) Ammatillisessa

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnustaminen siirtymävaiheessa 12.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat?

Miten lapset ja nuoret voivat? Miten lapset ja nuoret voivat? Ylijohtaja Marina Erhola TERVE-SOS 2013 83,5 v. 76,9 v. Elämän tarkoitus on että hyvä voittaa pahan 6-0 Raija 9 v. Noin 20 % suomalaislapsista altistuu perheväkivallalle

Lisätiedot

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään

Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Suomalaisen koulutusjärjestelmän visio Menestys tehdään Sivistystyönantajat Suomalaisen koulutus järjestelmän visio Menestys tehdään yhdessä Tulevaisuutta on tunnetusti vaikea ennustaa, mutta yhdestä asiasta

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet

TAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet TAUSTATIEDOT Tervetuloa kehittämään ammatillisen koulutuksen digitalisaation tulevaisuutta! Kyselyllä saadaan tietoa siitä, kuinka digitalisaation vaikutukset näkyvät ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan

Lisätiedot

#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi.

#DIGI. Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. #DIGI Haastaa meidät kyseenalaistamaan olemassa olevat toimintatavat ja luomaan ne uudelleen, entistä toimivammiksi ja joustavammiksi. #DIGILOIKKA Digitalisaation hyötyjen ja mahdollisuuksien konkretisoiminen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto

AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA. Ylijohtaja Mika Tammilehto AMMATILLISEN ERITYISOPETUKSEN JA AMMATILLISEN ERITYISOPETTAJAN TULEVAISUUDENKUVIA Ylijohtaja Mika Tammilehto 5.10.2018 Uusi ammatillinen koulutus 1.1.2018 alkaen Uusia mahdollisuuksia Joustava palvelutarjonta:

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén

Tutkintorakenteen uudistaminen. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén Tutkintorakenteen uudistaminen Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Koulutustarjonta mitoitetaan kansakunnan sivistystarpeiden ja työmarkkinoiden

Lisätiedot

ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA

ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA ULKOPOLITIIKAN HOITO SUOMESSA Miten hyvin tai huonosti Suomen ulkopolitiikkaa on mielestänne viime vuosina hoidettu? 01 lokakuu 1- v. - v. - v. 0- v. ylioppil/opisto Yliopist/Ammatikork koulu Toimihenk.Yritt/Johtava

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella

Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella Synergiaseminaari TPY 10.10.2017, Hämeenlinna Anni Karttunen, vastaava asiantuntija Opetushallitus Kansainvälistymispalvelut Visio osaamisperustaisuudesta Viestintää:

Lisätiedot

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset

Lisätiedot

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa

Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa Oppimisvalmiuksien ja kielitaidon merkitys ammatillisen koulutuksen reformin toteutuksessa 23.11.2016 Neuvotteleva virkamies Ulla-Jill Karlsson Ammatillisen koulutuksen osasto Mitä reformissa tavoitellaan?

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari Tausta Muutetaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia, ampumaaselakia, työturvallisuuslakia ja rikoslakia.

Lisätiedot

Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä

Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä Valtakunnalliset työpajapäivät 19.4.2018 Rinnakkaisseminaari 2: Osaamisen tunnistaminen ja yhteistyö koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 2011 Opiskelijan arvioinnin kokonaisuus uusissa perustutkinnon perusteissa arvioinnin tehtävät ja tavoitteet arvioinnista tiedottaminen osaamisen tunnistaminen

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

#ammattiosaaminen2023

#ammattiosaaminen2023 #ammattiosaaminen2023 hallitusohjelmatavoitteet Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry #ammattiosaaminen2023 Merkittävä osa uudesta työstä syntyy ammattiosaajien varaan. Uusien osaajien kouluttaminen

Lisätiedot

Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA

Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA Näytöt ja osaamisen arviointi Laki ammatillisesta koulutuksesta Asetus ammatillisesta koulutuksesta Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteet

Lisätiedot

Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI. LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT

Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI. LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT Ura- ja opintoohjaus LAY Yksilölliset erilaiset oppimispolkut URPO EPPA TOPI YHTEISET YHTEISTYÖKUMPPANIT Oppiminen ja osaamisen hankkiminen työelämässä LapinAMK RKK/LAO RKK (LAMO) RKK/LAO LAPPIA PTO LAY

Lisätiedot

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa.

Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. Asetus teologisista tutkinnoista 7.4.1995/517 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Koulutusvastuu Teologisia tutkintoja voidaan suorittaa Helsingin yliopistossa, Joensuun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 2 Tutkinnot

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen

Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen Opiskelijan arvioinnin muutokset ja osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet ja arvosanojen muuntaminen 19.3.2015 Messukeskus Aira Rajamäki, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus Oppimisen

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Pääesikunta Lausunto 1 (8) Oikeudellinen osasto HELSINKI AJ /51.03/2012

Pääesikunta Lausunto 1 (8) Oikeudellinen osasto HELSINKI AJ /51.03/2012 Pääesikunta Lausunto 1 (8) HELSINKI 31.1.2013 3704/51.03/2012 Eduskunta Oikeusasiamiehen kanslia 00102 Eduskunta 00102 HELSINKI Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen selvitys- ja lausuntopyyntö 9.10.2012

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta 9.9.2016 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström HE 72/2016 vp: laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta;

Lisätiedot

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys

Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Henkilökohtaistaminen, arvioinnin uudet käytännöt ja todistusmääräys Opso ry:n syysseminaari 29.10.2015 Tampere Riikka Vacker opetusneuvos Henkilökohtaistaminen 1.8.2015 alkaen Valtioneuvoston asetus 794/2015,

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA

ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA ASEVELVOLLISIA JOHTAJIA JA JOHDETTAVIA JO VIIDENNESSÄ POLVESSA Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden johtajat Kenraalimajuri Jukka Pennanen Suunta 2011 Johdettavana Y-sukupolvi tulevaisuuden

Lisätiedot

Mikä on ammatillinen tutkinto?

Mikä on ammatillinen tutkinto? Mikä on ammatillinen tutkinto? Tässä oppaassa on kerrottu lyhyesti ja selkeästi, mitä ammatillinen tutkinto tarkoittaa. Kainuun ammattiopisto Opintie 3, 87100 Kajaani p. (08) 61 651 www.kao.fi Mikä on

Lisätiedot

Suomen puolustusjärjestelmä

Suomen puolustusjärjestelmä Suomen puolustusjärjestelmä "Millainen puolustusjärjestelmä Suomessa mielestäsi tulisi olla?" Kuva Yleinen asevelvollisuus miehille ja vapaaehtoinen varusmiespalvelus naisille Vapaaehtoinen varusmiespalvelus

Lisätiedot

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen

Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen Sotilaallinen liittoutumattomuus vai liittoutuminen "Pitäisikö Suomen mielestänne pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana vai pyrkiä liittoutumaan sotilaallisesti?" Koko väestö Pysyä liittoutumattomana

Lisätiedot

Poluttamo oma digipolku oppimiseen

Poluttamo oma digipolku oppimiseen Poluttamo oma digipolku oppimiseen Omnian AMK-polkukokeilu Jarmo Aho 9.11.2018 Ammatillisista opinnoista korkeakouluun teknisillä aloilla Ammatilliset opiskelijat eivät ole tasasuhtaisessa asemassa kaksoistutkinnon

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Ohjaava opettaja -osaajamerkki Ohjaava opettaja -osaajamerkki Osaajamerkkikuvake Kriteerit Ohjaava opettaja -osaamismerkki koostuu seitsemästä osaamismerkistä. Saavutettuasi osaamismerkkien taitotasot saat Ohjaava opettaja -osaajamerkin.

Lisätiedot

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020

MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 MPKK:n tutkimustoiminnasta ja strategia 2020 Esittely 24.11.2015 SPEK Mitä turvallisuustutkimuksessa tapahtuu? Prof Juha Mäkinen Tutkimustoiminnan tunnuslukuja Professoreja 12 1x Arvonimellä (tutk.johtaja)

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa koulutuksessa

Todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävät tiedot ammatillisessa koulutuksessa MÄÄRÄYS 1 (1) 11.01.2018 OPH-54-2018 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Voimassaoloaika: 15.1.2018 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin toimivalta määräyksen antamiseen perustuu: L 531/2017, 60 Kumoaa

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012

VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 VUOSIVÄLIRAPORTTI 2012 Vuosiväliraportin sisältö Kirjallinen osuus Seurantatiedot e-lomakkeella Kysely valmistuneille Työnjohtokoulutuskokeilua koordinoiva koulutuksenjärjestäjä (TAO+PAIKO) toteuttaa kyselyn

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot