Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Arto Nokkala

Transkriptio

1 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Arto Nokkala

2 Aineksia suomalaisen asevelvollisuuden tulevaisuuteen Asevelvollisuus ja muutoksen mahdollisuus: kolme näkökulmaa 1: Suomalaisen yhteiskunnan muutos: asevelvollisuuteen vaikuttavia piirteitä 2: Turvallisuus- ja uhkakäsitysten muutos vaikutus sotilaspolitiikkaan 3: Kansainväliset muutospaineet ja Suomi Päätelmiä

3 Muutoksen oireita? 1 yleisen asevelvollisuuden kannatuksen lasku yleisessä mielipiteessä 2 puolustusvoimien muuttunut suhtautuminen 3 varusmiespalveluksen loppuun suorittavien määrän lasku 4 pidetäänkö kaikista kiinni yhtä tiukasti kuin aikaisemmin?

4 Asevoimien kehitysvaiheita aristokraattinen ja värvätty vakinainen armeija asevelvollinen kansalais- ja massa-armeija lojaalius hallitsijalle yläluokan mobilisaatio, värväys lojaalius kansakunnalle ja valtiolle kansalainen-sotilas vapaaehtoinen ammatti- ja teknoarmeija yksityinen palkka-armeija?? lojaalius yhteiskunnalle ja valtiolle ammattisotilas / ammattireserviläinen lojaalius yritykselle ja asiakkaille ammattisotilas/osa-aikasotilas

5 Postmodernin asevoiman tunnusmerkkejä Moskosin, Williamsin ja Segalin (2000) mukaan UHKA JOUKOT PÄÄTEHTÄVÄT TÄRKEIN SOTILASMMATTILAINEN YLEINEN ASENNOITUMINEN ASEVOIMIA KOHTAAN MEDIASUHTEET SIVIILITYÖNTEKIJÄT NAISTEN ROOLI subnationaalinen pieni ammattiarmeija uudet tehtävät sotilas-poliitikko; sotilas-tieteentekijä epäilevä tai apaattinen; välinpitämätön liehittelevät merkittävä osa täysin integroitu

6 Kuka on ammattisotilas? 1 tarjoaa vapaaehtoisesti työvoimansa asevoimien käyttöön 2 syntyy sopimus yksilön ja asevoimien välillä tai hyväksyy viran vastaanottamisen 3 saa vastikkeen (palkka ja luontoisedut), josta verotetaan 4 saa erityisen sotilaallisen ammattikoulutuksen 5 tulee ammattikunnan jäseneksi, jolla omat sääntönsä 6 saa työeläke-edut tai tuen muun ammatin hankkimista varten (eroraha esim.) 7 sotilas on useimmiten pääammatti 8 ammattikoulutus ei (yleensä) pätevöitä muulle alalle tai muun työnantajan kuin asevoimien palvelukseen 9 asevoimat joutuu rekrytoinnissa kilpailemaan vapailla työmarkkinoilla

7 Asevelvollisuuden muutoslinjat? 1 ASEVELVOLLISUUDEN VÄISTYMINEN ohentaminen rauhan aikana vapaaehtoisuuden painotus asevelvollisia palvelukseen kutsuttaessa puolustusvoimien ammattimaistuminen: palkatun ammattihenkilöstön suhteellisen määrän kasvu ensin rauhan sitten sodan ajan puolustusvoimissa laaja, yleinen asevelvollisuus >> valikoiva av >> täydellinen vapaaehtoisuus sotilaskoulutukseen hakeutumisessa (useimmiten ammattiarmeija) 2 MUUNTUMINEN TURVALLISUUSPALVELUVELVOLLISUUDEKSI * palvelemaan laajaa (yhteiskunnan) turvallisuutta * sotilaskoulutus vain osalle palvelusvelvollisista * koulutuksen peräkkäis- tai rinnakkaismalli (sotkoulutus / muu) * siviilipalvelus menettää asepalvelusta korvaavan luonteensa Voidaanko tuottaa uusia, nykyistä miesten asevelvollisuutta vastaavia yhteiskunnallisia velvollisuuksia henkilöryhmille, joilla ei niitä ennestään ole ollut?

8 Suomalaisen yhteiskunnan muutosnäkymät 1 VÄESTÖTEKIJÄT miesten määrä ja ikärakenne MUUTOSPROSESSIT yksilöllistyminen uusyhteisöllisyyden vahvistuminen tasa-arvoistuminen monikulttuurisuuden vahvistuminen arvosuuntaukset: konservatismi vai liberalismi? YHTEISKUNTAMALLIT tietoyhteiskunta (esim. valvontayhteiskunta, ubiikkiyhteiskunta) riskiyhteiskunta (>turvayhteiskunta) hyvinvointiyhteiskunta (>muutos) verkostoyhteiskunta

9 LASKELMA 1 Tilastokeskuksen mukaan: Syntyneitä miehiä vv vv eli syntyneet ovat ikäluokat v 2010-luvun lopussa Jos 70 % noista ikäluokista suorittaa varusmiespalveluksen, niin se on yli miestä. >>> :n sodan ajan joukot kyetään kokoamaan siis enintään 35 vuotiaista ja vielä eli 30 % sotilaskoulutetuista voi olla varalla, varattuna muihin tehtäviin, ulkomailla tai muuten poissa; lisäksi käytettävissä on runsaasti 35 vuotta täyttäneitä reserviläisiä

10 Laskelma 2 huom. puolustusvoimien tieto: 80 % 30-vuotiaiden ikäluokasta suorittanut vm-palveluksen; jos näin kaikissa ikäluokissa, niin tuottaisi 80 % sijoituskelpoisuudella jopa n :n joukot alle 35 -vuotiaista tulevaisuutta: miesikäluokkaa, vuotiaita v 2031 syntyneitä yht jos vm-palv suorittaa 50 % ja heistä 80 % voidaan sijoittaa sotilastehtäviin niin saadaan lähes vahvuiset joukot miten suuri varalisä halutaan? miten paljon tarvitaan yhteiskunnan muihin kriisiajan tehtäviin sellaisia, joilla kuitenkin on sotilaskoulutus?

11 Suomalaisen yhteiskunnan muutosnäkymät 2 SUKUPOLVIMUUTOS > mitkä ovat sotilaspoliittiset seuraamukset? > esim (jolloin esim. vmpalveluksen kylmän sodan aikana suorittaneet tav. vähintään 60-vuotiaita) YLEINEN MIELIPIDE VAI ARVOMUUTOKSET? > mikä on painoarvo ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisissa kysymyksissä? > miten suuri muutoksen pitää olla, jotta se tuottaa uutta politiikkaa?

12 Turvallisuus- ja uhkakäsitykset uhkien vaikuttavuus, haavoittuvuuden kokeminen? turvallisuus ja/vai hyvinvointi? Venäjä-käsitysten muuttuminen ja painoarvo? keiden käsitykset vaikuttavat päätöksiin? miten turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa tehdään Suomessa? miten sotilaallisena turvallisuus pysyy Suomessa? mikä on sotilaallisten arvioiden painoarvo? mikä on taloudellisten tekijöiden merkitys Suomessa?

13 Kansainväliset muutospaineet ja Suomi vaikutustapa: prosessi: vaikutuskanavat: teemat: normien ja innovaatioiden diffuusio ja vastaanotto (sotilaallinen) integraatio sotilaallinen emulointi (sotilaallinen) yhteistyö esim. sodan kuva, koulutusvaatimukset miten muutos käynnistyy? puolustusvoimat itse käynnistää miesten palveluskelpoisuus laskee? sotilaallisten tekijöiden painoarvo laskee?

14 Päätelmiä sosiaalinen kitka - suomalaisen poliittis-sotilaallisen kulttuurin vastustuskyky käynnissä varusmiespalveluksen houkuttelevuuden säilyttäminen muutos voi silti käynnistyä yllättävästi: ehtoja syytä tutkia enemmän puolustusvoimien ja ammattisotilaiden rooli muutoksissa vaikeaa lisätä uusia laajoja yhteiskunnallisia velvollisuuksia ryhmille, joilla ei ennestään niitä ole ollut (esteet sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia) sukupuolten tasa-arvoargumentit voivat silti vahvistua ja asevelvollisuus koetaan miehille tulevaisuudessa nykyistä epätasa-arvoisemmaksi radikaali valikoivuuden lisääminen johtanut yleensä ammattiarmeijaan sotilaallisten arvioiden painoarvo Suomessa rajoittaa tehokkaasti vaihtoehtoja Venäjä-uhka ja liittoutuminen: mikä merkitys asevelvollisuudelle? AN