Pääesikunta Lausunto 1 (8) Oikeudellinen osasto HELSINKI AJ /51.03/2012

Transkriptio

1 Pääesikunta Lausunto 1 (8) HELSINKI /51.03/2012 Eduskunta Oikeusasiamiehen kanslia Eduskunta HELSINKI Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen selvitys- ja lausuntopyyntö Dnro 3792/2/12 PÄÄESIKUNNAN LAUSUNTO KOSKIEN AMMATTIURHEILIJOIDEN VARUSMIESPALVELUKSEN PITUUDEN MÄÄRÄYTYMISTÄ 1. SELVITYSPYYNTÖ Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on pyytänyt Pääesikunnalta selvityksen siitä, mikä on miehistökoulutukseen valittavien ammattiurheilijoiden palvelusaikaan liittyvän erityiskohtelun lainsäädännöllinen perusta. Selvityspyynnön mukaan kysymystä ammattiurheilijoiden räätälöidystä lyhyestä palvelusajasta voidaan pitää yhdenvertaisuusperiaatteen ja voimassa olevan lainsäädännön valossa ongelmallisena. 2. SELVITYS Pääesikunnan lausunto on valmisteltu oikeudellisella osastolla. Pääesikunnan henkilöstöosasto ja Maavoimien Esikunta ovat antaneet lausuntonsa ja Hämeen Rykmentti on antanut selvityksen asiasta. Selvitys ja lausunnot ovat tämän asiakirjan liitteenä. 2.1 Hämeen Rykmentin selvitys MI37420 Hämeen Rykmentti on selvityksessään todennut asiasta, että Urheilukouluun hakeudutaan vapaaehtoisesti erikoisjoukkohaun kautta. Varusmiehet valitaan palvelukseen erillisten pääsykoekriteerien ja valintakokeiden perusteella. Urheilukoulussa aloittaa vuosittain varusmiespalveluksensa tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen kaksi eri aikoina palvelukseen astuvaa saapumiserää. Talvilajien saapumiserä aloittaa palveluksensa viikon 23 maanantaina ja kesälajien saapumiserä viikon 40 maanantaina. Hämeen Rykmentin mukaan selvityksessä on huomioitu molempien vuonna 2011 palveluksensa aloittaneiden ja 180 vuorokauden miehistökoulutukseen määrättyjen saapumiserien (3/11 ja 4/11) varusmiesten palvelusaikaa koskevat tiedot. Hämeen Rykmentti on todennut palveluksen aloittaneiden määrän ja palvelukseen astumisajan osalta, että vuonna 2011 Urheilukoulun 180 Pääesikunta Puh Y-tunnus Faksi PL HELSINKI

2 Pääesikunta Lausunto 2 (8) vuorokauden miehistökoulutukseen määrättiin yhteensä 44 varusmiestä. Normaalit Urheilukoulun palvelukseen astumispäivät olivat ja Yksi varusmies astui palvelukseen muista poikkeavana aikana. Hämeen Rykmentti on todennut perusteista sotilaskoulutukseen käytetyn ajan laskemisen osalta, että Urheilukoulun sotilaskoulutuksen ja urheiluvalmennuksen läpiviennissä päivät ovat lähtökohtaisesti joko sotilaskoulutuspäiviä tai valmennuspäiviä. Urheiluvalmennuspäivinä koulutetaan myös sotilaskoulutukseen kuuluvia asioita, vaikka päivä ei ole varsinaisesti sotilaskoulutuspäivä. Esimerkiksi sotaharjoitusta edeltävinä ja niitä seuraavina päivinä tehdään harjoituksen valmistelu- ja purkutoimenpiteitä sekä toteutetaan henkilökohtainen - ja kalustohuolto. Lounastaukojen jälkeen pidetään sotilaskoulutukseen liittyviä oppitunteja ennen iltapäivän urheiluharjoituksia. Ennen lomalle tai urheilukomennukselle lähtöä toteutetaan normaalit sotilaalliset yksikön siivoustoimenpiteet sekä loma- ja varustarkastukset, myös urheiluvalmennuspäivinä. Urheilukoulun varusmiesten urheilukomennuspäiville sisältyy myös sotilas- ja valmennuskoulutukseen liittyviä etäopiskelutehtäviä ja kokeisiin valmistautumistehtäviä. Sotilaskoulutukseen laskettaviin vuorokausiin ei ole sisällytetty varusmiehille myönnettyjä lomia, komennuspäiviä ja viikonloppuvapaita eikä virka-apu- ja päivystystehtäviä. Yksi virka-apuja päivystysvuoro kestää pääsääntöisesti 24 tuntia. Tosiasialliseen sotilaskoulutukseen käytetystä ajasta on myös vähennetty lääkärin määräämät vapautukset palveluksesta keskiarvona, joka on Urheilukoulussa 2 vuorokautta/varusmies. Sotilaskoulutuksena kaikille varusmiehille annettava fyysinen koulutus, yhteensä 103 tuntia on sisällytetty pääosin Urheilukoulun urheiluvalmennuksen tuntikehykseen (PVHSMK KOULUTUS PEHENKOS VARUSMIEHILLE YHTEISESTI KOULUTETTAVAT ASIAT JA PVHSMK KOULUTUS PEHENKOS ASEVELVOLLISTEN FYY- SINEN KOULUTUS). Hämeen Rykmentti on todennut sotilaskoulutukseen käytetyn ajan osalta, että vuonna 2011 Urheilukoulun miehistökoulutuksen aloittaneiden varusmiesten tosiasialliseen sotilaskoulutukseen käytetty aika on keskiarvona 66 vuorokautta. 180 vuorokauteen sisältyy lisäksi viikonloppuvapaita 40 vuorokautta, henkilökohtaisia lomapäiviä 6 vuorokautta, kuntoisuuslomia 2 vuorokautta, juhlalomia 1 vuorokausi, urheiluvalmennuspäiviä 24 vuorokautta ja urheilukomennusvuorokausia 41 vuorokautta. Hämeen Rykmentti on todennut lopuksi, että Urheilukoulu toteutti vuonna 2011 sille käsketyt koulutustehtävät ja joukkotuotantovelvoitteet

3 Pääesikunta Lausunto 3 (8) miehistökoulutuksen osalta. Pääesikunnan ohje HG1543/ määrittää perusteet ja koulutettavat asiat Urheilukoulun sotilaskoulutukselle ja urheiluvalmennukselle. Urheilukoulussa palvelevien varusmiesten koulutus suunnitellaan ja toteutetaan perusteasiakirjojen sekä maavoimien varusmieskoulutusta sekä jalkaväkikoulutusta ohjaavien normiasiakirjojen mukaisesti. Urheilukouluun voidaan valita 180 vuorokauden miehistökoulutukseen asevelvollisia, jotka ovat: - ulkomailla asuvia tai urheilevia ammattilaisurheilijoita - kotimaassa asuvia esiammattilaissopimuksen tehneitä urheilijoita - Olympiakomitean nuorisovalmennustukiurheilijoita, jotka valitaan 180 vuorokauden palvelukseen tai he eivät läpäise johtajakoulutukseen vaadittavia kriteerejä - Opetusministeriön alaisten lajiryhmien nuorisohuippuja, jotka valitaan 180 vuorokauden palvelukseen tai he eivät läpäise johtajakoulutukseen vaadittavia kriteerejä tai - valintakollegion määrittelemiä poikkeuksellisen menestyneitä urheilijoita, joista neuvotellaan erikseen hakuprosessin aikana Asevelvollisten palvelusajan pituus määräytyy hänelle annettavan sotilaskoulutuksen perusteella, huomioiden edellä mainitut lisämääreet. Palvelusajan pituudesta päättää joukko-osaston komentaja peruskoulutuskauden aikana. Perussäännös palvelusajan määräämisestä ja peruuttamisesta sisältyy asevelvollisuuslain pykäliin. 3.2 Maavoimien Esikunnan lausunto MI38937 Maavoimien Esikunta on lausunnossaan viitannut Hämeen Rykmentin selvitykseen ja katsonut, että Hämeen Rykmentin Urheilukoulu on toteuttanut sinne määrättyjen varusmiesten palveluksen Pääesikunnan henkilöstöosaston ohjeen HG1543/ mukaisesti, jossa on yksityiskohtaisesti määritetty muun muassa palvelusaikojen yleinen jaksottelu ja koulutuskausien tavoitteet, koulutuksen suunnittelun periaatteet, Urheilukouluun hakeminen ja varusmiesten valinta. Maavoimien Esikunnan lausunnon mukaan Urheilukouluun hakeutuminen tapahtuu vapaaehtoisesti ja sinne hakeudutaan erikoisjoukkohaun kautta. Varusmiehet valitaan palvelukseen erillisten pääsykriteerien ja valintakokeiden perusteella. Tämä perustuu lainsäädännön tasolla asevelvollisuuslain 29 :n 1 momenttiin, jonka mukaan asevelvollisia voidaan valita koulutettavaksi erikoistehtäviin valintakokeiden perusteella. Asevelvollisten palvelusaika Urheilukoulussa määräytyy hänelle annettavan sotilaskoulutuksen perusteella ottaen kuitenkin huomioon se, mi-

4 Pääesikunta Lausunto 4 (8) tä edellä mainitussa Pääesikunnan ohjeessa on todettu 180 vuorokauden miehistökoulutukseen valittavien osalta. Viime kädessä palvelusajasta päättää Hämeen Rykmentin komentaja peruskoulutuskauden aikana asevelvollisuuslain :ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti. Maavoimien Esikunta on lopuksi todennut, että Hämeen Rykmentti kouluttaa sinne palvelukseen määrätyistä varusmiehistä, mukaan lukien Urheilukouluun määrätyt, Maavoimien Esikunnan käskemät sodan ajan joukot. Urheilukouluun valitut varusmiehet saavat Hämeen Rykmentille annetun joukkotuotantotehtävän mukaisen koulutuksen, jonka jälkeen heidät sijoitetaan joukkotuotantotehtävän edellyttämään sodan ajan tehtävään. Joukkotuotantotehtäviin sijoitettavilta edellytetään sekä johtaja- että miehistökoulutusta, jolloin 180 vuorokautta palvelleet saavat sopivuuden heidän koulutustaan vastaavaan miehistötason sodan ajan tehtävään. 3.3 Pääesikunnan henkilöstöosaston lausunto AI20457 Pääesikunnan henkilöstöosasto on todennut lausunnossaan, että puolustusvoimien urheilukoulutoiminta käynnistettiin vuonna 1964 presidentti Urho Kekkosen velvoitteesta. Urheilukoulutoiminta on ollut yhteiskunnan yleisesti hyväksymä käytäntö siitä lähtien. Toiminnan keskeisenä tavoitteena oli nuorten urheilijoiden urheilu-uran ja kansallisen huippu-urheilun tukeminen, varusmiespalveluksen yhdistäminen tähän tavoitteeseen sekä Suomen kilpailukyvyn turvaaminen kansainvälisissä arvokilpailuissa. Alun perin urheilukilpailutoimintaan sisältyi aliupseerikoulutuksen ohella myös miehistökoulutus. Urheilukoulun yhdistämisen ja perustamisen yhteydessä Lahteen 1979 koulutushaaraksi valittiin tiedustelukoulutus. Urheilukoulussa palvelevien varusmiesten palvelusaika oli 12 kuukautta ja heille kaikille annettiin johtajakoulutus. Samalla Urheilukouluun perustettiin reserviupseerien koulutuslinja ja miehistökoulutuksesta luovuttiin. Huippu-urheilun nopean kansainvälistymisen johdosta nuoria urheilijoita on lähtenyt enenevissä määrin luomaan urheilu-uraa ulkomaille ennen lakisääteistä varusmiespalvelusta. Puolustusvoimat ja lajiliitot ovat kannustaneet nuoria urheilijoita suorittamaan varusmiespalvelus ennen siirtymistä ulkomaille. Huippu-urheilun vaatimukset ajankäytön ja valmentautumisen osalta ovat lisäksi lisääntyneet kotimaisten nuorten kärkiurheilijoiden keskuudessa. Toisaalta on myös huomattu, että kaikki Urheilukouluun urheilullisin perustein valitut urheilijat eivät puuttuvien ominaisuuksien vuoksi ole kelvollisia koulutettavaksi johtajiksi ja siten valittaviksi 12 kuukauden palvelukseen. Tällöin kyseiset urheilijat ovat suorittaneet varusmiespalveluksen kuuden tai aiemmin kahdeksan kuukauden miehistökoulutuksen muissa varuskunnissa. Urheilukoulu

5 Pääesikunta Lausunto 5 (8) on myös aina tuottanut joukkotuotantotehtäviinsä liittyen riittävästi johtajakoulutettuja asevelvollisia. Edellä mainitut seikat johtivat siihen, että miehistökoulutuslinja palautettiin Urheilukouluun vuonna Samalla nuorten huippu-urheilijoiden tasa-arvoinen asema varusmieskoulutuksen suorittamiseksi miehistökoulutuksena tuli otettua aiempaa paremmin huomioon. Urheilukouluun hakeudutaan vapaaehtoisesti. Palvelusajat ovat pääsääntöisesti 12 kuukauden palvelus sekä 6 kuukauden palvelus. Urheilijoiden varusmiespalvelusaika määrätään sotilaskäskynä peruskoulutuskauden lopulla. Ulkomailla opiskelevien ja kansainväliseen huippuurheilun kärkeen kuuluvien varusmiesten osalta on perusteltua ottaa huomioon toive lyhyemmästä palvelusajasta, minkä asevelvollisuuslaki myös mahdollistaa. Aiempien kokemusten perusteella kyseisten urheilijoiden kouluttaminen johtajaksi asettaa Urheilukoululle suuria haasteita. Tämän lisäksi osan motivaatio johtajakoulutukseen on varsin alhainen miehistökoulutusta pitemmästä palvelusajasta johtuen. Miehistökoulutukseen määrättävien valintakriteerit on luotu ainoastaan Urheilukouluun hakeutumisen sekä Urheilukoulun sisäisen toiminnan selkeyttämiseksi. Järjestelmästä on tullut urheilujärjestöissä sekä lajiliitoissa yleisesti hyväksytty käytäntö. Urheilukoulun palvelukseen astumispäivämäärät ovat muihin saapumiseriin (tammi-heinäkuu) nähden eriävät. Urheilukouluun astutaan palvelukseen talvilajien osalta kesäkuussa ja kesälajien osalta lokakuussa. Eriävät ajat johtuvat valmennuksen ja sotilaskoulutuksen yhdistämisestä siten, että sotilaskoulutuspäiviä saadaan urheilijoille mahdollisimman paljon niin sanotun peruskuntokauden aikana. Yksittäinen asevelvollinen voidaan myös erityisestä syystä määrätä palvelukseen muuna kuin asevelvollisuuslaissa tarkoitettuna päivänä. Urheilukouluun hakeutuu saapumiserittäin urheilijaa. Heistä valitaan 75 urheilijaa ja saapumiserittäin heistä palvelee kuuden kuukauden jääkärilinjalla. Urheilukoulun varusmiehet kotiutetaan ja sijoitetaan sodanajan kokoonpanoon lähes sataprosenttisesti. Satunnaiset Urheilukoulun palveluksen keskeytykset liittyvät joko huonoon valmentautumismotivaatioon tai terveydellisiin syihin. Henkilöstöosaston lausunnon mukaan huippu-urheilijoiden asema nuorison esikuvina ja esimerkkeinä antaa perusteet yhdenvertaisuuslaissa mainitulle positiiviselle erikoiskohtelulle palvelusajan määräytymisessä. Urheilukoulun olemassaolo edellyttää järjestelmän kehittämistä palvelemaan yhä paremmin valtiovallan aikanaan antamaa tehtävää sekä suomalaisen huippu-urheilun kilpailukyvyn turvaamiseen. Tässä mielessä vertailu muihin varusmiehiin tai heidän oikeuksiinsa ei ole perusteltua.

6 Pääesikunta Lausunto 6 (8) Nykyisellä järjestelyllä saadaan motivoituneita huippu-urheilijoita suorittamaan asevelvollisuuslain edellyttämä varusmiespalvelus ja siten tukemaan yleistä asevelvollisuutta sekä maanpuolustustahtoa kansalaisten keskuudessa. Huippu-urheilijoiden myötä asevelvollisuuden ja puolustusvoimien julkisuuskuva on saanut myönteistä palautetta. Pääesikunnan henkilöstöosasto on katsonut, että nykyisiin Urheilukoulun palvelusjärjestelyihin ei ole tarvetta tehdä muutoksia. 4. NORMISTO Suomen perustuslaki (731/1999) 6 Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) 6 Asevelvollisuuslaki (438/2007) 29 1 momentti, 37, 38, 39, 56 Puolustusministeriön asetus asevelvollisten varusmiespalveluksen aloittamispäivistä vuosina (898/2010 kumottu) Puolustusministeriön asetus asevelvollisten varusmiespalveluksen aloittamispäivistä vuosina (330/2012) Pääesikunnan henkilöstöosaston ohje HG1543/ PVOHJEK KOULUTUS PEHENKOS VARUSMIESKOULUTUS URHEILU- KOULUSSA 5. PÄÄESIKUNNAN LAUSUNTO Siltä osin kuin on kyse Urheilukoulussa vuonna 2011 aikana miehistökoulutuksen suorittaneiden varusmiesten keskimääräisestä tosiasiallisesta sotilaskoulutukseen käytetystä ajasta vuorokausina sekä heidän palvelukseenastumispäivämääristä, pääesikunta viittaa saamaansa selvitykseen. Siltä osin kuin on kyse Urheilukoulussa miehistökoulutukseen valittavien ammattiurheilijoiden erityiskohtelun lainsäädännöllisestä perustasta, pääesikunta toteaa seuraavaa. Varusmieskoulutuksen yleisenä päämääränä on tuottaa reserviin suorituskykyisiä joukkoja ja erikoishenkilöstöä sekä varmistaa yksilön ja joukon tarvitsema osaaminen sekä toimintakyky poikkeusoloissa. Asevelvollisuuslain (1438/2007) 36 :n mukaan varusmiespalveluksen aikana asevelvolliset koulutetaan ja harjaannutetaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja siten osaltaan luodaan edellytykset sodan ajan varalta tarvittavien joukkokokonaisuuksien tuottamiselle. Asevelvollisuuslain 28 :n mukaan asevelvollinen määrätään aloittamaan varusmiespalvelus yleisenä tai erityisenä palveluksen aloittamispäivänä. Lisäksi asevelvollinen voidaan erityisestä syystä määrätä palvelukseen muuna kuin 28 :n 1 momentissa tarkoitettuna päivänä.

7 Pääesikunta Lausunto 7 (8) Asevelvollisten varusmiespalveluksen aloittamispäivistä vuosina annetun puolustusministeriön asetuksen (898/2010) 2 :n mukaan asevelvollisten erityiset varusmiespalveluksen aloittamispäivät puolustusvoimien Urheilukoulussa vuonna 2011 olivat 6. päivä kesäkuuta 2011 ja 3. päivä lokakuuta Asevelvollisen palvelusajan pituus määräytyy hänelle annettavan sotilaskoulutuksen perusteella. Palvelusajan pituudesta päättää joukkoosaston komentaja peruskoulutuskauden aikana. Asevelvollisuuslain 29 :n mukaan asevelvollisia voidaan valita koulutettavaksi laskuvarjojääkäriksi, sukeltajaksi, sotilassoittajaksi, ilmavoimien tehtäviin, kansainvälisen valmiusjoukon tehtäviin tai muihin erikoistehtäviin valintakokeiden perusteella. Valintakokeeseen kutsutaan koulutukseen vapaaehtoisesti hakeutunut asevelvollinen, joka täyttää koulutukseen hakeutuvalle asetetut vaatimukset. Asevelvollisuuslain 37 :n mukaan varusmiespalvelusaika on 1) miehistön tehtäviin koulutettavalla 180 päivää; 2) miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin koulutettavalla 270 päivää; ja 3) upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavalla 362 päivää. Lain 38 :ssä on säännös koulutukseen määräämisestä. Sen mukaan varusmies, joka soveltuvuuskokeissa ja palvelustehtävissä on osoittanut johtamistaitoa ja soveltuvuutta aliupseerin tai upseerin tehtävään ja jolla on tarpeelliset tiedot ja taidot, voidaan määrätä koulutettavaksi aliupseeriksi tai upseeriksi reserviin. Urheilukoulussa palvelevat varusmiehet palvelevat määrätään pääsääntöisesti koulutettavaksi aliupseeriksi tai upseeriksi, jolloin heidän palvelusaikansa on 362 päivää, ja loppujen, miehistön tehtäviin koulutettavien palvelusaika on 180 päivää. Urheilukoulussa, kuten muissakin joukkoyksiköissä palvelevan asevelvollisen palvelusajan pituus määräytyy hänelle annettavan sotilaskoulutuksen perusteella. Palvelusajan pituudesta päättää joukko-osaston komentaja peruskoulutuskauden aikana. Vaikka tavoitteena on, että Urheilukoulun varusmiehet palvelevat 362 päivää, eivät kaikki täytä asevelvollisuuslain 38 :ssä säädettyjä pidemmän koulutusajan edellytyksiä. Viiteasiakirja liitteineen palautetaan ohessa. Pääesikunnan päällikkö Vara-amiraali Juha Rannikko Puolustusvoimien asessorin sij Varatuomari Erik Jokinen

8 Pääesikunta Lausunto 8 (8) Tämä asiakirja on sähköisesti allekirjoitettu. LIITTEET Viiteasiakirja Dnro 3792/2/12 PEHENKOS:n lausunto AI20457 MAAVE:n lausunto MI38937 HÄMR:n selvitys MI37420 PEHENKOS:n ohje HG1543/ PVOHJEK KOULUTUS PEHENKOS VARUSMIESKOULUTUS URHEILUKOULUSSA JAKELU TIEDOKSI EOAK PEhenk-os MAAVE Puolustusministeriö