Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen

Transkriptio

1 Siviili- ja varusmiespalvelukseen valikoituminen Tutkimuspäällikkö Valdemar Kallunki Asevelvollisuuden tulevaisuus seminaari

2 Aineisto - Kysely helmi-kesäkuussa Alokasvaiheen varusmiehille yhdessä joukkoyksikössä (N=902), kansalaiskasvatustapahtumassa - Siviilipalveluksen koulutusjaksoa suorittaville (N=461) viidessä saapumiserässä (II-VI) alkuvuonna Siviilipalvelusvastaajat saapumistyypeittäin - Kutsunnasta siviilipalvelukseen (N=113, 25 %) - Kutsunnan jälkeen siviilipalvelukseen (N=115, 25 %) - Varusmiespalveluksen keskeyttäneet (N=224, 50 %) KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi

3 Siviilipalvelukseen valikoituminen - Valikoituminen moniportainen tapahtuma - Kutsunnassa siviilipalvelukseen hakeutuvat (vähemmistö) - Kutsunnan jälkeen siviilipalvelukseen päätyvät - Varusmiespalveluksen kautta siviilipalvelukseen päätyvät - Kyseiset vaiheet edustavat ainakin jossakin määrin siviilipalvelukseen suuntautumisen varmuutta - Tietoinen, alkuperäinen valinta - Lykkäämisen kautta siviilipalvelukseen päätyminen - Seuraus varusmiespalveluksen ongelmista KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi

4 Valikoitumisen lähtökohtaisia syitä - Valikoitumisen virallinen peruste vakaumus (siviilipalvelus 2020 raportin kyselyssä 40 %) - Aiemmin uskonnollinen tai eettinen - Perustuslaki 127, 2 mom. ja siviilipalveluslaki 1446/ Merkittävämpiä kuitenkin käytännölliset asiat (60 %) - Palveluksen luonne - Fyysisesti raskas asepalvelus vs. kevyempi työpalvelus - Maastoharjoitukset, majoitus, palveluspaikkaan sitovuus - Palvelusaika (57 % varusmiehistä 2070 tai alle, Virtanen 2011) - Mahdollisuus hankkia kokemusta työpalveluksessa KyAMK Yksikkö, - Varusmiespalveluksen osasto, tms. Tekijän nimi johtamiskoulutus

5 Varusmiespalvelukseen päätyminen (vain 12, Myllyniemi 2010, 45) KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi

6 Siviilipalvelukseen päätyminen (vain 12, Myllyniemi 2010, 45) KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi

7 Valikoitumisen sosiaalinen ulottuvuus - Keskeisinä tekijöinä sosiaalisesti tuetut käsitykset tai sopeutuminen sosiaaliseen kontekstiin - Isänmaallisuus - Vanhempien ja suvun vaikutus - Velvollisuuden tunto - Vakaumus (etiikka/uskonto, sosiaalisesti jaetut käsitykset oikeasta ja väärästä) - Majoitusolosuhteet - Seurustelukumppani tai puoliso KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi

8 Yksilöllisyyden korostus ja ryhmään sitoutuminen - Sitoutumisen lisäksi varusmiespalvelukseen sopeutumisessa ovat keskeisiä mm. sosiaalisiin suhteisiin, käskyvaltasuhteisiin ja kotona poissaoloon sopeutuminen (Salo 2008) - Ryhmään sopeutuminen (Salasvuo 2009, 59-60) - Yhteys myös perheen ja suvun näkemyksiin (Myllyniemi 2010, 45-47) sekä perhearvoihin (Lahelma 2005) - Armeija tukee miesten välisiä ryhmäsidoksia ja ylläpitää maskuliinisuuden malleja (Lahelma 2005). Majoitusolosuhteiden vaikutus siviilipalvelusmiehillä (Myllyniemi 2010). Ryhmäsolidaarisuudella kytkentä varusmiespalvelukseen KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi

9 Korkea osallistumisaste korostaa järjestelmän saamaa tukea - Asevelvollisuuden merkitystä Suomessa korostaa poikkeuksellisen suuri palvelukseen osallistuvien osuus (Suomalainen asevelvollisuus 2010, 30) - Suomi 79 % - Itävalta ja Sveitsi 60 % - Norja 25 %, Ruotsi 10 %, Tanska 13 % - Saksa 16 % Laaja osallistuminen edellyttää yksilöllisyyden korostamisen sijasta merkittävää sosiaalista tukea asevelvollisuudelle! Mitkä tekijät tukevat? KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi

10 Asevelvollisuus ja työ - Työttömät/lomautetut nuoret (47 %) kannattavat asevelvollisuutta vähemmän kuin opiskelijat (55 %) tai palkkatyössä (64 %) olevat (Myllyniemi 2010, 54) - Armeijan johtajakoulutuksella vaikutus työelämässä menestymiseen objektiivisesti ja kokemuksen tasolla (Elovainio ym. 2002; Simola 2007; Laitinen 2010, 184) - Syynä valintamenetelmät/ koulutuksen vaikutukset/ yhteisvaikutukset (s. Elovainio 2002, 21-29) KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi

11 Asevelvollisuus ja koulutus - Asevelvollisuuden kannatus laskee erityisesti yliopistotutkinnon tasolla - 2. aste, (64 %) - Ylioppilas tai lukiossa (63 %) - Ammattikorkea (62 %) - Yliopisto (42 %) (Myllyniemi 2010, 54) KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi

12 Uskonto kansallisvaltion osatekijänä - Vuoden 2010 nuorisobarometrin mukaan luterilaiseen kirkkoon kuulumisella kytkentä - Isänmaallisuuteen - Asevelvollisuuden kannatukseen - Aseelliseen maanpuolustustahtoon - Jopa maahanmuuttajataustaisten nuorten halukkuuteen uhrata henkensä Suomen puolesta (Harinen & Kivijärvi 2010, 165) - Uskonnon vaikutus myös käänteinen vähemmistöissä: siviilipalvelukseen valikoituu uskonnollisin perustein nuoria KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi

13 Ikä ja maanpuolustustahto (Myllyniemi 2010, 62) KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi

14 Poistettu kalvoja - Yksityiskohtaiset tutkimustehtävä, aineiston esittely, tulokset sekä suoraan tuloksiin perustuvat johtopäätökset poistettu nettiversiosta KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi

15 Johtopäätöksiä: asevelvollisuuden tulevaisuus - Tulevaisuuskuva riippuvainen siitä, mitä oletetaan tapahtuvan yksilöllisyyttä korostavalle kulttuurille - Nuorten yksilöllistyminen näyttäytyy varusmiespalveluksen korkean osallistumisasteen kannalta uhkana - Historialliset tekijät ja ulkoiset uhat tukeneet - Kansalaisvelvollisuuteen perustuvat mallit vaativat tuekseen ryhmäsolidaarisuutta tukevia rakenteita KyAMK Yksikkö, osasto, tms. Tekijän nimi