Viisi väitettä kuntataloudesta: talouspäättäjien näkemykset julkisen sektorin mahdollisuuksista ja uhkista

Transkriptio

1 Viisi väitettä kuntataloudesta: talouspäättäjien näkemykset julkisen sektorin mahdollisuuksista ja uhkista Kuntarahoituksen trendiraportti Huhtikuu

2 On katsottava eteenpäin ja arvioitava, ei taaksepäin ja muisteltava. Toimitusjohtaja, kunnan omistama yhtiö 2

3 Sisältö Esipuhe: miksi trendiraportti? Tiivistelmä Väite 1: Talous ja rahoitus korostuvat päivittäisessä työssä Väite 2: Eroon siiloista kokonaisuuksien suunnittelu korostuu Väite 3: Palvelujen uudistaminen on tärkeintä hallinnon uudistaminen hyödyllistä Väite 4: Päättämättömyys on suurin uhka Väite 5: Ohjaako strategiamme muutosta? Kokonaisvaltaiset ratkaisut 3

4 Esipuhe: miksi trendiraportti? Tarve uusille ratkaisuille Rakenteellisten uudistusten tarve leimaa vahvasti julkista keskustelua. Uudistuksia tarvitaan laajemminkin suomalaisessa yhteiskunnassa sekä kunta- ja yleishyödyllisellä sektorilla*. Keskusteleva kulttuuri On epätodennäköistä, että rakenteelliseen uudistustarpeeseen olisi esittää yhtä ratkaisua. Uskomme Kuntarahoituksessa enemmänkin siihen, että parhaita käytäntöjä hakemalla ja yhteisiä ratkaisuja laatimalla voidaan asteittain uudistaa yhteiskuntamme rakenteita. Näistä lähtökohdista haluamme osaltamme osallistua yhteiseen keskusteluun osin myös keskustelun avaajana laatimalla raportin kunta- ja yleishyödyllisen sektorin trendeistä. Raportti ei itsessään luo uudistuksia, mutta toivomme voivamme auttaa keskustelun ohjaamisessa keskeiseksi koettuihin asioihin. Kuntasektorin keskeiset trendit Kysyimme kunta- ja yleishyödyllisen sektorin talouspäättäjiltä, mitä he pitävät keskeisinä trendeinä julkisen sektorin talouskehityksessä. Kysymyksissä pyrimme huomioimaan vastaajien oman työn kannalta merkityksellisiä näkökulmia. Lisäksi sisällytimme kysymyksiin myös vastaajien organisaatioita koskevia aiheita. Kuntarahoitus on talouden ja rahoituksen asiantuntija, ja siksi katsaus trendeihin painottuu vahvasti näihin näkökulmiin. Emme kuitenkaan halunneet unohtaa kuntien ja yleishyödyllisten toimijoiden asiakasnäkökulmaa. Kuntalainen, asukas ja potilas siinä roolissa kuin asiakas missäkin toiminnassa on ovat vahvasti mukana vastauksissa. *Trendikyselyn yleishyödyllisen sektorin toimijat ovat pääosin yleishyödyllisistä vuokra-asumista tarjoavia yhtiöitä, säätiötä ja yhdistyksiä. Ei yhtä totuutta Tämä raportti on laadittu viiden väittämän muotoon. Jokainen trendikyselyn aihealue on esitetty teemaa kuvaavan väittämän jälkeen. Pyrimme avaamaan väittämillä keskustelua, emme esittämään ehdottomia totuuksia. Yhteinen keskustelu Kuntarahoitus kannustaa ideointiin ja ratkaisujen etsimiseen yhdessä. Huomattavan monet julkisen sektorin rakenteellisista uudistustarpeista ovat suhteellisen samankaltaisia läpi Suomen. Olemme havainneet, että monet paikalliset ratkaisut ovat monistettavissa auttamaan muita kuntia, kuntayhtymiä ja yhtiöitä. Ensimmäisessä vaiheessa haluamme avata keskustelua yhteisistä ratkaisuista. 4

5 Tiivistelmä: Johdanto Talouspäättäjien näkemys kuntatalouden trendeistä Kuntarahoitus kysyi kunta- ja yleishyödyllisen sektorin talouspäättäjiltä, mitä nämä pitävät keskeisinä trendeinä julkisen sektorin talouskehityksessä. Kysely toteutettiin tammi-maaliskuussa 2016 ja siihen vastasi 371 kuntien, kuntayhtymien, kuntien omistamien yhtiöiden ja yleishyödyllisten asuntotoimijoiden johtoon kuuluvaa vastaajaa. Selvityksen tavoitteena on lisätä julkista keskustelua kunta- ja yleishyödyllisen sektorin uudistussuunnasta ja edistää alan toimijoiden keskinäistä yhteistyötä. Monet julkisen sektorin uudistustarpeista ovat samankaltaisia läpi Suomen, ja paikallisesti kehitetyt ratkaisut voivat auttaa muita vastaavassa tilanteessa olevia kuntia, kuntayhtymiä tai kunnan omistamia yhtiöitä. Investointien kokonaisvaltainen suunnittelu koettiin tärkeäksi Kyselyssä nostettiin esiin sekä vastaajien omaa työtä koskevia kysymyksiä että heidän edustamansa organisaation tilanteeseen liittyviä tekijöitä. Henkilökohtaista työtä koskevissa vastauksissa korostuivat talous- ja rahoitusosaaminen sekä talouskuri. Nykyinen kireä taloustilanne korostaa varmasti talousosaamisen merkitystä. Organisaatioiden talouden suunnittelussa erityisesti investointien kokonaisvaltainen suunnittelu koettiin tärkeäksi. 5

6 Tiivistelmä: Keskeiset johtopäätökset Toiminnan ja rakenteiden uudistustarve korostuu Talouspäättäjien mielestä suomalaisen kuntasektorin suurimmat mahdollisuudet ovat palvelujen uudistamisessa niin rakenteellisessa uudistamisessa kuin palvelutuotannon toimintatapojen muuttamisessa. Suurin uhka on poliittisen päätöksenteon pitkittyminen. Vastaajien näkemyksen mukaan kuntien toimialasiiloista on päästävä eroon ja tehtävä enemmän yhteistyötä niin kuntakonsernien sisällä kuin kuntien kesken ja julkisen sekä yksityisen sektorin välillä. Vastaajat odottivat kunta- ja yleishyödyllisellä sektorilla suurimpien muutosten tulevan sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla. Sotea koskevia ratkaisuja odotetaan nopeasti. Uudistumispaineet lisäävät strategian muutospaineita Alle puolet vastaajista oli tyytyväisiä oman organisaationsa strategiaan. Ottaen huomioon haastavan taloustilanteen ja muuttuvan toimintaympäristön, tyytymättömien osuus on suuri. Kuntasektorin muutospaine lisää myös strategioiden uudistuspainetta. Kunta- ja yleishyödyllisen sektorin toimijoiden strategiassa tulisi määritellä, mitkä muutokset vahvistavat niiden omaa toimintaa ja miten uudistukset voi tehokkaimmin jalkauttaa osaksi päivittäisiä rutiineja. Strategian kirkastaminen helpottaa myös arkipäiväistä johtamista ja kyselyn vastaajien kaipaamien muutosten toteuttamista. 6

7 Kyselyn taustat Kuntarahoituksen trendikysely Toteutimme trendikyselyn ensimmäistä kertaa. Pyrimme kokoamaan kysymyspatteriin ajankohtaisia teemoja, joista kunta- ja yleishyödyllisellä sektorilla keskustellaan juuri nyt. Kysely ajoittui tammi-maaliskuuhun Sähköinen kysymyslomake Vastaukset koottiin verkkokyselyn avulla. Kysely koostui monivalintakysymyksistä, joissa vastaajat asettivat nimettyjä trendejä tärkeysjärjestykseen. Lisäksi esitimme avoimia kysymyksiä. Avoimet vastaukset toivat vastauksiin paljon lisää syvyyttä. Kohdejoukosta 371 vastaajaa Toimitimme kyselylinkin Kuntarahoituksen osoiterekisterin mukaisesti noin kunta- ja yleishyödyllisen sektorin talouspäättäjälle. Saimme vastauksia yhteensä 371 kappaletta. Lähes 300 vastaajista edusti kuntia, kuntien yhtiöitä ja kuntayhtymiä. Yleishyödyllisen toimialan edustus oli pienempi, alle 100 vastaajaa. Vastaajista suurin osa on nimikkeeltään eri alojen johtajia. Nimikkeisiin sisältyy myös joukko eri vastuualueiden päälliköitä*. Vastausten analyysi Tähän raporttiin on tehty tiivis ja ydinasioihin keskittyvä tulosten analyysi sekä yhteenveto. Toivomme, että saat raportista uusia ajatuksia tai vahvistusta näkemyksillesi. Kiitos vastaajille ja palaute meille Kiitämme kaikkia kyselyyn vastanneita. Palautetta kyselystä tai raportista voi lähettää osoitteeseen lauri.pekkila@kuntarahoitus.fi. *Tyypillisimpiä vastaajien nimikkeitä: kaupungin-/kunnanjohtaja, kuntayhtymän johtaja, toimitusjohtaja, talousjohtaja, tekninen johtaja, talouspäällikkö, rahoituspäällikkö 7

8 Väite 1: Talous ja rahoitus korostuvat päivittäisessä työssä Tampere 8

9 Päivittäisessä työssä merkityksellisimpiä ovat talouden ja rahoituksen osaaminen sekä talouskuri Merkityksellisimmät tekijät päivittäisessä työssä Talous- ja rahoitusosaaminen 93 % Talouskuri 91 % Lainsäädännön tuntemus 83 % Kuntalaisen/asiakkaan näkökulma 82 % Valtion uudet linjaukset 80 % Kontaktiverkostoni 79 % Muutosjohtaminen 68 % Kilpailuun vastaaminen 55 % 368 vastaajaa 9

10 Entä investoinnit ja asiakasnäkökulma? Talouskuri on tärkeää, mutta korostetaanko sitä jopa liikaa? Talouspäättäjät korostavat vastauksissaan talouskuria ja taloudellista osaamista. Ehkä hiukan yllättäen asiakkaan tai kuntalaisen näkökulma sijoittui tärkeydessä vaihtoehtojen keskivaiheille. Uuteen pitää uskaltaa investoida Kun maailma ympärillä muuttuu, pitää myös kunta- ja yleishyödyllisen sektorin kehittää toimintaansa. Kulukontrolli tai talouskuri muodostaa perustan, mutta pelkästään sen varaan ei tulevaisuuden kehitystä voi rakentaa. Uudet toimintamallit vaativat investointeja ja rohkeutta panostaa uusiin toimintatapoihin. Jo nykyisin suuri osa toiminnallisten hyötyjen toteuttamisesta vaatii ainakin jossain määrin investointeja joko nykyisen infrastruktuurin uudistamiseen tai kokonaan uuteen infraan. Investointien tarve ei poistu, vaan ennemminkin vaaditaan tasapainoinen yhdistelmä talouskuria, investointien kannattavuuslaskentaa ja näkemystä tulevaisuuden tarpeista. Keskeistä on erottaa toisistaan todellisia tuottoja synnyttävät investoinnit, toiminnan kustannustehokkuutta parantavat investoinnit ja taloudellisin mittarein kannattamattomat investoinnit. Kuntalaisen ja asiakkaan näkökulma korostunee entisestään Uskomme, että asiakasnäkökulma tulee korostumaan tulevaisuudessa varsinkin kilpailluilla toimialoilla, vaikka se ei tämän kyselyn vastauksissa erityisesti korostu. Kuntarahoituksen näkemyksen mukaan asiakasnäkökulman korostaminen on yksi keskeisiä kulmakiviä toiminnan suunnittelussa. Kilpailun merkitys jää vastauksissa varsin pieneksi. Päivittäisessä työssä näkyvistä aiheista kilpailuun vastaaminen oli kaikista vähämerkityksisin (55 %). Kunnissa vain vähemmistö vastaajista (44 %) mieltää olevansa päivittäisessä työssään kilpailuasetelmassa jonkun muun palveluntarjoajan kanssa. Kuntien yrityksissä kilpailua kohdataan eniten, 70 % yritysten edustajista piti kilpailuun vastaamista merkityksellisenä*. *Kilpailuun vastaamista piti tärkeänä 44 % kuntien, 57 % kuntayhtymien, 66 % vuokra-asumisen (sis. myös kuntien vuokra-asuntoyhtiöt) ja 70 % kuntien yritysten vastaajista. 10

11 Turku Väite 2: Eroon siiloista kokonaisuuksien suunnittelu korostuu 11

12 Suurin muutos tulee toimialojen lisääntyvään keskinäiseen vuorovaikutukseen ja sen johtamiseen. Kunnanjohtaja, keskisuuri kunta 12

13 Investoinnit erityisesti investointikokonaisuudet ovat tärkeimpiä kehitysalueita Tärkeimmät kehitysalueet Investointiemme suunnittelu kokonaisuutena, ei yksitellen 72 % Selkeämmät investointien kannattavuuslaskelmat 64 % Kiinteä lainamarginaali koko laina-ajaksi 58 % Rakentamisen riskien parempi hallinta 57 % Rahoittajan kanssa tehtävä investointi- ja rahoitussuunnittelu 54 % Vaihtoehtoiset investointien toteutusmallit (elinkaari, allianssi) 53 % Uudet rahoitusmallit (muut kuin laina ja leasing) 48 % Kiinteistöjemme myynti 48 % Omaisuusjärjestelyt (yhtiöittäminen, fuusio, myynti tai osto) 46 % Korkosuojaukset 45 % Investointien läpiviennin nopeuttaminen 40 % Ekologisten hankkeidemme vihreä markkinointi 39 % Rahoittajista riippumattoman konsultin käyttö rahoitusasioissa 38 % Helppokäyttöisempi ohjelmisto lainasalkun hallintaan 34 % 364 vastaajaa Painopisteet: Investointien suunnittelu Investointien riskinhallinta Omistusten järjestely 13

14 Moni kunta, yhtiö ja kuntayhtymä miettii ratkaisuja samoihin ongelmiin Investointien suunnittelua pidetään tärkeänä Vastaajat nostivat vastauksissaan investointien suunnitteluun liittyvät aihiot tärkeimmiksi kehitysalueiksi. Erityisesti investointien suunnittelu laajempina kokonaisuuksina, ei vain yksittäisinä projekteina, korostui vastaajien näkemyksissä (72 %). Myös investointien kannattavuuslaskelmista haluttiin selkeämpiä ja yli puolet vastaajista (54 %) piti tärkeänä sitä, että investointisuunnittelu tehdään yhdessä rahoittajan kanssa. Toinen vastauksissa selvästi korostuva teema on riskienhallinta. Vastaajat nostavat esiin rahoituksen riskien hallinnan, esimerkiksi koko rahoituskaudelle tarjotun kiinteän lainamarginaalin muodossa. Myös rakentamisen riskejä halutaan hallita suunnitelmallisemmin, ja miltei puolet vastaajista nostaa esiin myös korkosuojauksen tärkeyden. Kokonaisratkaisut tärkein kehitysalue Vastaajat korostivat sekä monivalintakysymyksissä että avoimissa vastauksissaan kokonaiskuvan merkitystä, kun muodostetaan ratkaisuja nykyisiin ongelmiin. Suuri joukko vastaajia korosti siiloista pois pääsemisen tärkeyttä. Nykyisessä tilanteessa ei voi keskittyä vain oman yksikön tilanteeseen, vaan pitää pystyä näkemään myös, mitä naapurissa tapahtuu. On kehitettävä yhteisiä ratkaisuja. Vastaustulokset heijastelevat arkipäiväisiä tilanteita. Useat julkissektorin toimialoista ovat rakenteeltaan sirpaloituneita. Yksikkökoot ovat pieniä, ja samoja asioita tehdään monessa yksikössä. Yhteistyön ja parhaiden käytäntöjen etsimisen avulla toimivia ratkaisuja voidaan hyödyntää ristiin yksiköiden välillä. 14

15 Tarvitaan kokonaistilanteen analyysin perusteella tehtäviä ratkaisuja. Johtaja, suuri kunta 15

16 Jyväskylä Väite 3: Palvelujen uudistaminen on tärkeintä hallinnon uudistaminen hyödyllistä 16

17 Palvelujen uudistaminen on suurin mahdollisuus Suurimmat mahdollisuudet seuraavan kolmen vuoden aikana Digitalisaatio ja palvelujen uudistaminen 70 % Julkisen sektorin rakenneuudistusten toteutus 65 % Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön lisäys 47 % Palvelujen käyttäjien valinnanvapauden lisäys 38 % Ympäristötekijöiden korostuminen ja sen hyödyt 32 % Panostukset infrastruktuurin uudistamiseen 28 % Panostukset koulutukseen ja tuotekehitykseen 28 % Muuttoliike kaupunkeihin 25 % Terveydenhuollon ja elämänlaadun paraneminen 15 % 370 vastaajaa 17

18 Uudistuminen alkaa palveluista ei hallinnosta Palveluprosessien uudistaminen on oleellista Saimme runsaasti avoimia vastauksia muutostarpeista, tarvittavista toimenpiteistä ja toivotuista lopputulemista. Vastaajien näkökulmissa oli paikoin suuriakin eroja, mutta huomattavan moni toivoi muutosta ja muutoksen tekemisen laajempaa käynnistämistä. Osa vastaajista toivoi uusia ideoita suoraan palvelutuotantoon. Osa vastaajista puolestaan näki rakenteelliset, hallinnon uudistukset ensimmäisenä vaiheena, joka mahdollistaa varsinaisen palvelutuotannon uudistamisen. Suuri osa vastaajista päätyi sanallisissa kommenteissaan kuitenkin juuri palvelutuotannon henkisiin ja rakenteellisiin uudistuksiin. Sama päätelmä korostui myös monivalintakysymysten vastauksissa (ks. edellinen sivu). Millä ajatuksin uudistaminen aloitetaan? Kuntien ja talousalueiden elinvoiman vahvistaminen korostui monessa vastauksessa. Vastaajat nostivat esiin erilaisia yhteistyön mahdollisuuksia: yhteistyötä oman kuntakonsernin yksiköiden välillä, alueen kuntien kesken ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Moni vastaaja edellytti rohkeutta ja ketteryyttä uusien ideoiden kokeilemiseen. Tärkeä merkitys on myös päättäjien kyvyllä tehdä tarvittaessa kipeitäkin päätöksiä, jos niillä edesautetaan yhteistä asiaa. Ikärakenteen kehitystä pohdittiin vastauksissa monesta näkökulmasta: esiin nousivat muun muassa laadukkaiden palvelujen turvaaminen, riittävän vuokra-asuntotuotannon varmistaminen, paine sote-uudistuksen toteutukseen, yksityisten palvelujen rooli sekä huoli väestön jakautumisesta toimeentulon mukaan. 18

19 Digitalisaatiota pitäisi saada vietyä eteenpäin koko kuntakentässä. Yksittäisen pienen kunnan on vaikea toteuttaa asioita itse. Talousjohtaja, keskisuuri kunta 19

20 Lappeenranta Väite 4: Päättämättömyys on suurin uhka 20

21 Poliittisen päätöksenteon pitkittyminen on merkittävin uhka Suurimmat uhat seuraavan kolmen vuoden aikana Poliittisen päätöksenteon pitkittyminen 65 % Väestön ikääntyminen 56 % Vanhenevan infrastruktuurin aiheuttamat kulut 48 % Terveydenhuollon kulujen kasvu 45 % Yritysten siirtyminen pois talousalueeltamme 34 % Koulutuksen ja tuotekehityksen tason hiipuminen 27 % Digitalisaation vaatiman osaamisen puuttuminen 21 % Osaajien heikko saatavuus organisaatioomme 14 % Palvelujemme käyttäjät siirtyvät kilpailijan palveluihin 11 % Ympäristötekijöiden huomioinnin tuoma hallinto ja kulut 9 % 371 vastaajaa Pitkittyminen uhkana kansallisen ja paikallisen tason päätöksenteossa Avoimet vastaukset selventävät, missä vastaajat kokevat suurimpien päätöksenteon haasteiden olevan: noin puolet päätöksentekoa käsittelevistä avoimista vastauksista keskittyi kansallisen päätöksenteon venymiseen ja erityisesti sote-ratkaisun viivästymiseen. Toinen puoli kommentoineista vastaajista kuvasi kokemiaan vaikeuksia paikallisen tason poliittisessa päätöksenteossa. 21

22 Kaikki odottavat sote-uudistusta Suurimpien muutosten toimialat Onko huomio jopa liikaa sotessa? Sosiaali- ja terveyspalvelut 97 % Energia 40 % Koulutus ja esiopetus 39 % Jätehuolto ja kierrätys 34 % Kaavoitus ja aluekehitys 34 % Liike- ja toimitilat 20 % Vuokra-asuminen 11 % Käytännössä kaikkien vastaajien huomio on erittäin vahvasti sote-uudistuksissa. 97 % vastaajista ennakoi seuraavan kolmen vuoden aikana tapahtuvan muutoksia sosiaali- ja terveyspalveluissa. Myös sanalliset vastaukset painottuivat vahvasti sote-sektoriin. Muilla toimialoilla muutosta ennakoidaan selvästi vähemmän. Esimerkiksi energiasektorin osalta 40 % vastaajista uskoi muutoksiin seuraavan kolmen vuoden aikana. Pienimmillään vain 5 % uskoi suurempiin uudistuksiin vesihuollossa. Vesihuolto 5 % 371 vastaajaa Soten saama painoarvo on perusteltua, johtuen aiheen tärkeydestä ja myös toiminnan kulurakenteesta. Pitänee silti miettiä, hidastaako huomion keskittyminen soteen uudistusten toteutusta muilla toimialoilla? 22

23 Kuntajohtajille koulutusta, mitä on johtaminen ei käyttäydytä kuin uitettu rusakko. Johtajuus vie kuntaa eteenpäin. Hallintojohtaja, keskisuuri kunta 23

24 Kerava Väite 5: Ohjaako strategiamme muutosta? 24

25 Vaikutusmahdollisuudet ovat hyvät, mutta muuten on paljon kehitettävää Toimivat hyvin organisaatiossamme Vaikutusmahdollisuuteni organisaatiossa 70 % Pitkän aikavälin rahoitussuunnittelu 47 % Organisaatiomme strategia 47 % Yksikkö-, tiimi- ja henkilötasoiset tavoitteet 46 % Työkuormani ja työaikani riittävyys 40 % Tuki rahoituskysymyksiin organisaatioltani 40 % Omistajaohjauksemme 39 % Talouden ja rahoituksen IT-järjestelmät 34 % 368 vastaajaa 25

26 Ennakkovarautuminen, laskelmat ja strategia ne oltava selkäytimessä. Toimitusjohtaja, kunnan omistama yhtiö 26

27 Onko strategia selkäytimessä? Alle puolet vastaajista oli tyytyväisiä organisaationsa strategiaan Vastausten mukaan kunta- ja yleishyödyllisellä sektorilla hieman alle puolella organisaatioista (47 %) strategia toimii hyvin tai erittäin hyvin. Kuinka strategia sitten toimii sillä toisella puolikkaalla? Pureuduimme tarkemmin vastauksiin. Kaikkein heikointa tyytyväisyys strategiaan oli kunnissa, joissa vain 38 % piti strategiaa hyvin tai erittäin hyvin toimivana. Kuntayhtymissä tyytyväisyys oli 43 % ja kuntien yrityksissä* 54 %. Kaikkein tyytyväisimpiä olivat vuokra-asuntosektorin edustajat (60 %). Ohjaako strategiamme muutosta? Kuntarahoituksen näkemyksen mukaan strategia on yksi keskeisistä välineistä muutoksen jalkauttamisessa ja suunnitelmallisessa läpiviennissä organisaatioissa. Toinen merkittävä tekijä on organisaatiokulttuuri. Ottaen huomioon strategian merkityksen, omaan strategiaansa tyytymättömien vastaajien määrä on suuri. Oletettavasti vastaajat ovat arvioineet nykyistä strategiaansa suhteessa nykyiseen ympäristöön. Tulevat toimintaympäristön muutokset lisäävät entisestään strategioiden uudistuspainetta. Näistä lähtökohdasta kunta- ja yleishyödyllisen sektorin toimijoiden strategioissa tulisi määritellä, mitkä muutokset vahvistavat niiden omaa toimintaa ja miten uudistukset voi tehokkaimmin jalkauttaa osaksi päivittäisiä rutiineja. Strategian kirkastaminen helpottaa myös arkipäiväistä johtamista ja kyselyn vastaajien kaipaamien muutosten toteuttamista. Vahva strategia auttaa myös pitkän aikavälin kehitystyössä. Selkeä strategia toimii yhtenä välineenä suunnitteluhorisontin pidentämisessä. *Ei sisällä kuntien vuokra-asumisen yhtiöitä. 27

28 Kokonaisvaltaiset ratkaisut Kuntarahoitus apuna ratkaisujen kehittämisessä Helsinki 28

29 Ratkaisuja taloussuunnitteluun ja rahoitukseen Kuntarahoitus auttaa asiakkaitaan kaikissa rahoitusprosessin vaiheissa 1. Suunnittelu 2. Rahoitus 3. Hallinta ja kehitys Investointien suunnittelu Investointien kannattavuuslaskenta Toteutusvaihtoehtojen kustannukset Vaikutukset taloudelliseen asemaan Rahoituksen suunnittelu Tarvittava rahoituksen määrä Rahoitusmuoto Rahoitusprosessin suunnittelu Rahoitusvaihtoehdot Taselaina Kiinteistöleasing Irtaimistoleasing Velkaemissio Korkosuojaukset lainaan ja leasingrahoitukseen Joustavat rahoitusratkaisut Räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaan Rahoitussalkun hallinta Apollo-palvelu Salkun uudelleenjärjestelyt Neuvonanto omaisuusjärjestelyissä Yhtiöittämiset, liikelaitostamiset ja omistusrakenteen järjestelyt Taloudellinen neuvonanto toiminnan uudistamisessa 29

30 Yhteyshenkilömme keskustelun avaukseen Herättikö raportti lisäkysymyksiä tai haluatko kehittää organisaatiosi toimintaa ja rahoitusratkaisuja? Ole yhteydessä Kuntarahoituksen asiantuntijoihin, jatkamme mielellämme keskustelua. Lauri Pekkilä Apulaisjohtaja, Rahoitus Juha-Pekka Ketola Osastonjohtaja Kuntarahoitus Kristiina Seppälä Asiakkuuspäällikkö Anssi Wright Apulaisjohtaja, Inspira Inspira

31 Tämän esityksen käyttöehdot Kuntarahoitus on laatinut tämän esityksen ainoastaan yleisiin esitystarkoituksiin. Sitä ei ole laadittu erityisesti kenellekään henkilölle tai yhteisölle. Mitään tässä esityksessä olevaa ei tule tulkita sijoitusneuvoksi tai tarjoukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Esitystä ei ole tarkoitettu käytettäväksi esim. sijoituspäätöksen taustamateriaalina. 31