ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016"

Amanda Kahma
9 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy

2 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5

3 Haastatteluiden keskeiset löydökset (1/3) 1. Maantieteellinen sijainti luo pohjan kilpailuedulle Pääkaupunkiseudun suurella väestöpohjalla on tarpeita, joihin lähimaaseutu voi vastata. Paljon elinvoimaisia paikallisyhteisöjä on vielä jäljellä, mikä antaa Leader -toiminnalle paremmat edellytykset. Kilpailuetujen kehittäminen Uudellamaalla: Pääkaupunkiseudun kysyntäpotentiaalin parempi hyödyntäminen Paikallislähtöinen kehittäminen omiin vahvuuksiin perustuen Lähiruokatarjonnan monipuolistaminen ja lähiruokarinkien vahvistaminen - Näihin tulisi rakentaa vahvempia brändejä Maatilojen osaomistusta Kokous- ja seminaaripalvelut etenkin paikallista historiaa ja omaleimaisuutta hyödyntäen Virkistyspalvelut Väljempi asuminen Kestävät ratkaisut ja vihreä talous Uusiutuva hajautettu energiantuotanto Paljon toimijoita ja mahdollisia yhteistyökumppaneita Paljon hyvää osaamista 2. Hankerahoituksen ongelmat Suurin, jo 90-luvulla havaittu ongelma on, että pysyviä tuloksia ei synny ja hankkeet eivät jää elämään rahoituskauden jälkeen. Jatkuvuuteen tulisi jo valintavaiheessa kiinnittää enemmän huomiota ja saatava paremmat takeet hankkeen toimimisesta omillaan rahoituskauden jälkeen. Tulisi siirtyä yksilöperusteiseen kehittämiseen eli tunnistamaan potentiaalisia yrittäjiä: tällä toimintatavalla saataisiin tehokkaammin hyviä maaseutuyrityksiä ja pysyvää vaikuttavuutta. Massiivisten projektien pyöritys tulisi lopettaa, sillä niiden vaikuttavuus on vaatimatonta, mutta kustannukset suurempia. Myös yksittäisiä riskipitoisempia, pienempiä hankehakemuksia tulisi hyväksyä, koska niistä voi syntyä jotain uutta ja jokin suurempi ilmiö voi saada alkunsa. Ohjelmaa tulkitaan paikoin hyvin tiukasti ja jyrkästi, joten hyviä hankkeita jää ulkopuolelle. Muuhun kuin kehittämisohjelmassa määrätyille asioille ei riitä resursseja. Yrityshankkeita suositaan paikoin liikaa. Joissain maakunnissa tulkitaan, että hankkeita joissa on tutkijoita mukana ei rahoiteta. Ei koske Uuttamaata. Kehityspanosten suuntaamisen ehdotuksia: Vihreän talouden ja kiertotalouden hankkeiden lisääminen, huomioiden sosiaaliset ulottuvuudet ja inhimillinen organisoituminen kylätasolla

4 Haastatteluiden keskeiset löydökset (2/3) 3. Byrokratia ja raskas hallinto karkottavat toimijoita Nykyiset ja uudet potentiaaliset toimijat kokevat maaseutukehittämisen epäselväksi, hankalaksi ja monimutkaiseksi. Ihmisiä karkottaa maaseututoiminnasta mm. seuraavat asiat: Erittäin raskas byrokratia Vieraat, vaikeat ja luotaantyöntävät välineet Järjestelmien ja hallinnon monimutkaisuus Prosessien hitaus Kontrollijärjestelmä rahoituksen saamisen jälkeen on raskas Loputon lomakkeiden täyttäminen ajaa toimijat mieluummin pankin rahoituksen piiriin Toiminnassa pyöritetään liikaa jargonia jota valtaosa ihmisistä ei ymmärrä Toiminta tulisi pitää riittävän konkreettisella tasolla Nyt toimitaan järjestelmän ehdoilla. Vanha projektimalli ei enää toimi, parhaat tulokset saavutetaan usein yksittäisten ihmisten omalla aktiivisuudella, mihin ei käytetä lainkaan hankerahaa. Kehittämistoiminta on eriytynyt omaksi maailmakseen, eikä maksimoi annetun rahoituksen tuottoa. Virallinen rakenne ei tavoita oikeita uudistajia. Sama sisäpiiri saa rahoitusta, ja uudet toimijat jäävät ulkopuolelle. EU-tasolta lähtevään byrokratiaan on paikallisesti vaikea vaikuttaa. EU-rahoitteisen ohjelman painotuksesta voitaisiin yrittää siirtyä vahvemmin kansalliseen rahoitukseen mikä mahdollistaa omista lähtökohdista nousevaan maaseutukehittämisen vähemmällä byrokratialla. 4. Kehittämistoiminnassa tarvitaan uudistumista Kehittämistoiminnan tarkoituksena ei pitäisi olla hallinnon työllistäminen. Nyt ei keskitytä substanssiin vaan ympärillä tapahtuvaan toimintaan ja ohjelmat ovat itse tarkoitus. Ohjelmasta ja maaseutukehittämisestä yleisellä tasolla ei tiedoteta tarpeeksi, nyt kaikki hukkuu tietomassaan. Maaseudun kehittämisen kokonaisuus tulisi koordinoida paremmin. Liikaa ohjelmia ja päällekkäisyyttä, ELY keskusten ja muiden toimijoiden välisessä yhteistyössä on myös parannettavaa. Toimijoita pitäisi aktivoida paremmin mukaan kehittämistoimintaan tekemällä toiminnasta innostavaa ja kiinnostavaa, järjestelmä ei innosta ketään. Tarvitaan myyntityötä kiinnostuksen lisäämiseksi ja markkinointia kohderyhmille. Imago on huono tällä hetkellä. Uusia toimijoita mukaan projekteihin esim. seuraavilta tahoilta: Eri elinkeinoalojen laajempi edustus tiedon välittäminen toimialojen sisällä Kansalaisjärjestöt Niiden tahojen mukaan ottaminen, jotka ovat oikeasti lähellä lopputulosta. Näin varmistetaan ettei kehittämistoiminta erkaannu reaalimaailmasta. Kevyemmän osallistumisen uudet muodot, toiminnan kirjoa tulee laajentaa yksittäisillä tapahtumilla ja satunnaisen osallistumisen mahdollistavilla ratkaisuilla. Näiden merkitys korostuu yhdistystoiminnan suosion laskiessa. Tutkijat Maaseudun uudet asukkaat Kesäasukkaat 8

5 Haastatteluiden keskeiset löydökset (3/3) Yleisellä tasolla teemat ovat hyvin ja monipuolisesti valittuja. Teemojen esittämisen innostavuuteen tulisi panostaa. Lähiruoka ja Luomu: Pääkaupunkiseudun läheisyys luo kysyntää lähiruualle ja luomulle. Tämä on kasvava trendi. Ruokaketjun lyhentäminen on tärkeää ja ihmiset ovat siitä kiinnostuneita. Erilaisissa lähiruokakonsepteissa (erilaiset piirit ja ringit, Facebookin toritapahtumat yms.) todella paljon vielä hyödyntämätöntä potentiaalia. Luomulla ja lähiruualla on suuret mahdollisuudet myös maaseudun elävöittämisessä, sillä se tuo maaseutua lähemmäs kaupunkilaisia ja vahvistaa kaupunki-maaseutu suhdetta ja vuorovaikutusta. Ruokatuotannolla tärkeä rooli huoltovarmuuden ja ruokaomavaraisuuden kannalta, ja sen systemaattiseen kehittämiseen tulisi panostaa nyt voimakkaasti globaalien talous- ja ympäristömuutoksien aiheuttaman epävarmuuden takia. Ruokatalouden siirtymisessä kohti bio- ja kiertotaloutta on myös mahdollisuuksia. Lähiruokatuotantoon perustuvan ruokajärjestelmän esteenä ovat ylimitoitetut ja paljon kustannuksia aiheuttavat säännöt ja määräykset, jotka koskevat kaikkia yrityksiä kokoon katsomatta. Byrokratiaa tässä tulisi vähentää jotta saadaan hyvä kehitys alulle. Kulttuurimatkailu: Erilaisissa palveluissa, joihin saadaan liitettyä maaseutu ympäristönä, on paljon potentiaalia: esim. paikallista vanhaa historiaa ja omaleimaisuutta, vanhaa kulttuuria (vanhat kartanot, ruukit yms.) voidaan vielä paremmin hyödyntää mm. kokous- ja seminaaripalveluissa ja muussa matkailussa. Matkailussa kaikki eri tahot saatava toimintaan mukaan, verkostoitumista on vahvistettava ja yhteistyön rakentamista ja tiivistämistä lisättävä. Matkailun kehittämisessä pitää myös päästä paikalliselta tasolta oppimaan ja verkostoitumaan laajemmin. Kulttuurimatkailussa on jo kohtuullisesti onnistuttu, mutta kehitys ei voi pysähtyä tähän. Tuotteistamista tarvitaan vielä. Digitalisaatio: On vielä epäselvää, mitä hankkeita digitalisaatio ja digimarkkinointi sen osana vaatii maaseudulla. Tämän selvittämisessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää ulkopuolisia tahoja, esim. tutkijoita. Vesien suojelu ja ravinnekierto: Uusiutuvan energian hankkeita on riittävästi. Vihreän talouden ja kiertotalouden ratkaisuihin tulisi panostaa jatkossakin voimakkaasti, mutta niin että myös sosiaaliset ja poliittiset ulottuvuudet ovat mukana. Maatalouden olisi mahdollista toimia energiaomavaraisesti ja se voisi kehittyä ympäristöystävällisemmäksi. Tätä olisi helppo lähteä toteuttamaan ja viemään eteenpäin. 9

Samankaltaiset tiedostot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uudenmaan verkostopäivä Tapahtumatalo Bank, 21.1.2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uudenmaan verkostopäivä Tapahtumatalo Bank, 21.1.2016 VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uudenmaan verkostopäivä Tapahtumatalo Bank, 21.1.2016 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. POIMINTOJA VERKOSTOPÄIVÄN TAUSTATYÖNÄ TEHDYISTÄ HAASTATTELUISTA...2 2.1. Maantieteellinen sijainti