TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "TEMA VALET 2014 MÅL. Valet"

Heikki Hannu-Pekka Hukkanen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier och vad de står för. Du ska veta vad demokrati är och hur demokratiska beslut fattas hur individer och grupper kan påverka politiska beslut. Den 14 september är det val. Då väljer svenska folket vilka politiker som ska sitta i riksdagen. Samtidigt väljer vi också vilka som ska styra landstingen och kommunerna. Det är val vart fjärde år. Alla som är svenska medborgare och har fyllt 18 år får rösta i riksdagsvalet. Det här ska riksdagen göra. Riksdagen ska besluta om nya lagar. Riksdagen ska se till att regeringen sköter sitt arbete. Riksdagen ska bestämma om hur statens pengar ska användas. Riksdagen sköter också sådant som handlar om Sverige och andra länder. Det finns 349 politiker i riksdagen. De kallas riksdagsledamöter. Just nu finns det åtta partier i riksdagen. Det är: Socialdemokraterna Moderaterna Miljöpartiet Folkpartiet Centerpartiet Sverigedemokraterna Vänsterpartiet Kristdemokraterna

Den 14 september är det val. Då väljer svenska folket vilka politiker som ska sitta i riksdagen. Samtidigt väljer vi också vilka som ska styra landstingen och kommunerna. Det är val vart fjärde år.

2 När det är klart vilka som får vara med i riksdagen blir det också klart vilka som får vara med i regeringen. Regeringen styr Sverige tillsammans med riksdagen. Regeringen föreslår nya lagar och riksdagen säger ja eller nej till förslagen. Regeringen behöver ha riksdagens stöd. Därför brukar det parti eller de partier som har fått flest röster till riksdagen också bilda regering. Efter valet samlas den nya riksdagen i slutet av september. Då börjar höstens arbete i riksdagen. Demokrati Demokrati handlar om att alla människor är lika mycket värda. Demokrati handlar om att alla människor ska ha lika rättigheter. Demokrati handlar om att folket har möjlighet att vara med och bestämma. Sverige har demokrati. Det innebär att folket väljer vilka som ska bestämma i regeringen. Det står skrivet i en av våra grundlagar.. Det är val till riksdagen en gång vart fjärde år. Då väljer folket vilka personer som ska sitta i riksdagen. Politikerna ska se till att folkets vilja finns med i det riksdagen bestämmer. Folket väljer också politikerna i landstingen och kommunerna. Politikerna i landstingen och kommunerna styr där vi bor. Det är inte bara politikerna som har makt. Medierna, domstolarna och marknaden har också makt. Den högsta företrädaren för ett land kallas statschef. Kungen har ingen politisk makt men han öppnar riksdagsåret. Så här röstar du De flesta röstar i vallokaler på valdagen. Det kan vara i en skola eller på ett bibliotek. I vallokalen tar du valsedlar. Alla partier har lika valsedlar. Du kan kryssa för ett namn på valsedeln. Då kryssar du för den person, som du vill ska komma in i riksdagen. Ingen ska få veta vilket parti du röstar på. Därför får du gå in bakom en skärm när du röstar. När du röstar stoppar du ned valsedlarna i valkuvert. Det är viktigt att alla kan få rösta. Om du inte kan gå till vallokalen på valdagen kan du rösta i förväg i särskilda lokaler. Det är kommunen som bestämmer i vilka lokaler det går att rösta i förväg. Om du är utomlands kan du till exempel rösta på en svensk ambassad, om en sådan finns i landet. Fakta tagen från

Därför brukar det parti eller de partier som har fått flest röster till riksdagen också bilda regering. Efter valet samlas den nya riksdagen i slutet av september.

3 Valet handlar om politik, men vad är politik egentligen? Vad tror du en politiker gör? Politiker kan bli valda i val, hur gör de för att bli valda? Vem bestämmer egentligen vem som får bestämma i Sverige? Varför tror du så? Finns det någon fråga du tycker politiker skall tala om inför Sveriges val? I så fall vilken då och varför?

4 Teema Vaali 2014 Päämäärä Sulla pittää olla tietoa kunka vaalit valtiopäihviin tehthään Sulla pittää olla tietoa kunka Ruotti hallithaan ja mikkä oon valtiopäivitten ja hallituksen tehtävät. Sulla pittää olla tietoa Ruottin parttioista ja mitä net halvaavat. Sulla pittää olla tietoa mikä demokratii oon ja kunka demokrattiset päätökset tehthään ja kunka intiviitit ja ryhmät saattavat vaikuttaa poliittishiin päätökshiin. Vaali 14 syyskuuta oon vaalit. Silloin ruottin kansalaiset valikoittevat mikkä politiikkerit istuvat valtiopäivilä. Yhtä aikaa oon kansa vaalit maakärahjään ja kunthaan. Vaalit piethään joka neljäs vuosi. Kaikin jokka oon ruottalaiset kansalaiset ja oon täyttänheet 18 vuotta saavat äänestää valtiopäivile. Tämä oon valtiopäivitten tehtävä; Valtiopäivät päättävät uusista laaista. Valtiopäivät kattovat perhään ette hallitus tekkee työnsä. Valtiopäivät päättävät valtion rahoista ja kunka net käytethään. Valtiopäivät hoitavat semmosia asioita jokka koskevat Ruottia ja ruottin suhtheita muihiin maihiin. Valtiopäivilä oon 349 politiikkeriä. Niitä kuttuthaan valtiopäiväjäseniksi. Justhiins nyt oon kaheksan parttiota valtiopäivilä. Net oon: Sosiaaldemokraatit Muteraatit Miljööpartiietti Folkpartiietti Sentterpartiietti Sverigedemokraatit Vänsterpartiietti Kristidemokraatit Ko se oon valmista kukka saavat olla matkassa valtiopäivilä niin se päätethään kansa kukka istuvat hallituksessa. Hallitus ohjaa Ruottia valtiopäivitten kansa. Hallitus esittää uusia lakia ja valtiopäivät hylkäävät net elikkä suostuvat niishiin. Hallitus tarttee valtiopäivitten tukea. Sillä se parttio (elikkä net parttiot) joka saapii usseimat äänet vaalissa saapii tehhä hallituksen. Vaalin jälkhiin, uusi valtiopäivä kokkointuu syyskuun lopussa ja alottaa syksyn valtiopäivätyön.

Sulla pittää olla tietoa mikä demokratii oon ja kunka demokrattiset päätökset tehthään ja kunka intiviitit ja ryhmät saattavat vaikuttaa poliittishiin päätökshiin. Vaali 14 syyskuuta oon vaalit.

5 Demokratii Demokratii oon ette kaikki ihmiset oon saman arvoset. Demokratii oon ette kaikila ihmisillä oon samat oikeuvet. Demokratii oon ette ihmiset saavat olla matkassa päättämässä. Ruottissa oon demokratii. Se merkittee ette ihmiset saavat päättää kukka istuvat hallituksessa. Tämä seisoo meän peruslaissa. Valtiopäivile meilä oon vaalit joka neljäs vuosi. Silloin ihmiset valikoittevat kuka istuu valtiopäivilä. Politiikkerit häätyvät kattoa ette kansalaisitten tahto oon matkassa valtiopäivitten päätöksissä. Kansalaiset valikoittevat kansa politiikkerit maakärähjiin ja kunthiin. Sielä politiikkerit päättävät kunka maakäräjää ja kuntaa hallithaan. Yhessä maassa ei ole aivan politiikkerillä valtaa. Meetioila, tuomioistuimilla, ja markkinoila oon kansa päätösvaltaa. Korkeintaa johtaijaa kuttuthaan pääministeriksi. Kuninkhaala ei ole poliittista valtaa mutta se aukassee valtiopäivät joka vuosi. Näin sie äänestät Kohta kaikin jokka äänestävät tekevät sen vaalipaikala. Se saattaa olla kirjasto, koulu elikkä muu paikka. Vaalipaikassa sie otat vaaliseeteliä. Kaikila parttoila oon omat vaaliseetelit. Sie saatat kryssätä yhtä henkilöä jos sie tykkäät ette se oon sopeva olheen hallituksessa. Kukhaan ei saa tietää ketä sie äänestät. Sen takia sie seisot yhen särmin takana ja äänestät. Ko sie äänestät niin sie panet vaaliseetelit vaalikuerthiin. Kuertit sie panet sitten vaaliyyrhnaan. Se oon tärkeätä ette kaikin saavat äänestää. Jos sitä ei saata äänestää vaalipäivänä niin sitä saattaa etukätheisäänestää vasitussa paikassa. Nämät paikat päätethään kunnalta ja net ilmotethaan esimerkiksi anonsilehessä. Jos sie olet ulkomaila niin sulla oon maholisuus äänestää esimerkiksi Ruottin ambasaatissa jos semmosta oon maassa. Fakta oon otettu sivulta

Silloin ihmiset valikoittevat kuka istuu valtiopäivilä. Politiikkerit häätyvät kattoa ette kansalaisitten tahto oon matkassa valtiopäivitten päätöksissä.

6 Vaali oon politiikasta. Mutta mikäs politiikka oon? Mitäs sie uskot ette politiikkeri tekkee? Politiikkeriksi saattaa alkaa mutta kunkas sen tekkee? Kukas se päättää kuka Ruottissa päättää? Miksis se oon niin? Onkos sulla kysymystä jotako sie halvaat ette politiikerit ottasit ylös? Mikäs? Miksis?

Politiikkeriksi saattaa alkaa mutta kunkas sen tekkee?

7 Vaalisanoja Muistaks mitä nämät sanat tarkottavat? Vaali Äänestä Vaalipaikka Vaalisärmi Parttio Parttiojohtaja Mandaatti Valtiopäivät Maakäräjä Kunta Hallita Raha Valtiopäiväjäsen Demokratii Kansalainen Politiikkeri Laki Ääni Syksy Syyskuu Arvonen Oikeus Päättää

Mandaatti Valtiopäivät Maakäräjä Kunta Hallita Raha

8 Peruslaki Meetia Tuomioistuin Markkina Pääministeri Kuninkas Vaaliseeteli Kryssätä Henkilö Sopeva Vaalikuertti Vaaliyyrna Etukätheisäänestää Anonsilehti Ambasaati

Samankaltaiset tiedostot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa