Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 22/2008 vp Kaivostoiminnan jatkumisen turvaaminen Sodankylässä Eduskunnan puhemiehelle Sodankylän kunta on ollut hitaasti nousemassa 1990-luvun alun syvästä lamasta. Yhtenä merkittävänä tekijänä tähän on ollut Pahtavaaran kaivoksen avautuminen vuonna Vaikka kaivos ajautuikin ensi kerran konkurssiin vuonna 2000, merkitsi sen uudelleen avaaminen vuonna 2003 kuitenkin noin 100 välittömän työpaikan syntymistä jälleen Sodankylään. Pahtavaaran kaivoksen toiminta on jälleen päättynyt. Konkurssin vaikutukset näkyvät Sodankylän kunnassa työttömyyden kasvuna. Työvoimasta ( henkeä) työttömänä oli marraskuussa henkeä eli 10,8 %, mutta tammikuussa 2008 jo 569 henkeä eli 13,6 %. Uhkana on se, että kaivoksen sulkeminen kiihdyttää ammattitaitoisen kaivostyövoiman poismuuttoa ja vaikeuttaa siten Kevitsan kaivokseen tarvittavan työvoiman palkkaamista. Siksi on kiire saada nopeasti aikaan toimenpiteitä, joilla Kevitsan kaivoksen avaamista edistetään ja sen tarvitseman työvoiman saanti varmistetaan. Pahtavaaran työntekijöiden ammattitaidon turvaamiseksi tulee työttömäksi jääneille henkilöille laatia yksilöllinen koulutusohjelma ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kohottamiseksi. Täten turvataan parhaiten heidän sijoittumisensa alueen muiden kaivosten palvelukseen. Hankkeen varmistaminen edellyttää sitä, että TE-keskus myöntää Sodankylän kunnalle tai Pohjois- Lapin seutukunnalle noin euron suuruisen ESR-hankkeen toteuttamiseksi 100 prosentin rahoitustuen. Kevitsan kaivosalueella on alkamassa tien ja sillan rakentaminen. Liikkeelle tulee saada myös muita kaivoksen valmistelutöitä, kuten sähkölinja välille Vajukoski Kevitsansarvi. Kaivosyhtiö Kevitsa Mining Oy on hakenut Kevitsan kaivosalueelle rakennettavan sähkölinjan, kytkinkentän ja sähköaseman rakentamiseen valtion investointitukea. Investoinnin suuruus on noin 2,8 miljoonaa euroa. Tarpeellisiin valmistelutöihin kuuluu myös vesilinja välille Vajunen Kevitsansarvi. Kevitsa Mining Oy on hakenut Kevitsan kaivosalueelle rakennettavan vesilinjan rakentamiseen valtion investointitukea. Investoinnin suuruus on noin 2,2 miljoonaa euroa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0

2 Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy Pahtavaaran kaivoksen toiminnan loppumisen vuoksi työttömiksi joutuneiden kaivostyöntekijöiden ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämiseksi ja Kevitsan kaivoksen käynnistämisen edistämiseksi kiireellisesti? Helsingissä 8 päivänä helmikuuta 2008 Esko-Juhani Tennilä /vas 2

3 Ministerin vastaus KK 22/2008 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 22/2008 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy Pahtavaaran kaivoksen toiminnan loppumisen vuoksi työttömiksi joutuneiden kaivostyöntekijöiden ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämiseksi ja Kevitsan kaivoksen käynnistämisen edistämiseksi kiireellisesti? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitus toteaa, että Lapin TE-keskuksella on toimintaedellytykset kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin Pahtavaaran kaivoksen toiminnan loppumisen vuoksi työttömäksi joutuneiden kaivostyöntekijöiden ammatillisen lisäkoulutuksen järjestämiseksi. Pohjois-Lapin työvoimatoimisto laatii muutosturvan toimintamallin mukaisesti yksilölliset toimintasuunnitelmat työttömäksi jääneille. Osa heistä on jo sijoittunut töihin tai aloittamassa koulutuksen. Lapin TE-keskuksella on riittävästi määrärahoja työvoimapoliittiseen koulutukseen, mikäli erillistä koulutusta tarvitaan. Samoin Lapin TE-keskuksella on käytettävissä riittävästi ESR:n alueohjelman rahoitusta kirjallisessa kysymyksessä mainittuun ESR-hankkeeseen. Hankevalmistelu on parhaillaan käynnissä Pohjois-Lapissa. Hallitus toteaa, että Pohjois-Lapin työttömyys on vuonna 2007 laskenut enemmän kuin koko maassa ja Lapissa keskimäärin, näin tapahtui myös tammikuussa 2008 huolimatta kaivoksen loppumisesta. Pohjois-Lapissa oli tammikuun lopussa työtöntä, mikä on 202 vähemmän kuin edellisen vuoden tammikuussa. Työttömyys aleni tammikuusta 2007 tammikuuhun 2008 Lapissa 11,3 prosenttia, Pohjois-Lapissa 15,8 prosenttia ja Sodankylässä 13,2 prosenttia. Lisäksi on mahdollista, että Pahtavaaran kaivoksen toiminta voi jatkua, sillä Scanmining Oy:n konkurssipesä on hakemassa Pahtavaaran kaivokselle jatkajaa. Konkurssipesän on tarkoitus ratkaista asia maaliskuun 2008 aikana. Hallitus suhtautuu myönteisesti kaivostoiminnan laajentamiseen Suomessa, sillä useimmat kaivokset sijaitsevat harvan asutuilla alueilla Itäja Pohjois-Suomessa. Siten myös Sodankylässä sijaitseva Kevitsan kaivoshanke on erittäin merkittävä aluetaloudellisen vaikuttavuuden ja työllisyyden kannalta. Kevitsan kaivosalueen tärkein mineraali on nikkeli. Lisäksi malmio sisältää taloudellisesti hyödynnettävästi kuparia, kobolttia ja platinaryhmän metalleja. Tällä hetkellä metallien maailmanmarkkinahinnat ovat korkealla, ja selvitysten mukaan Kevitsan kaivoshanke olisi erittäin kannattava. Kaivosyhtiö Kevitsa Mining Oy on ilmoittanut tekevänsä lopullisen investointipäätöksen kaivoksen avaamisesta kesään 2008 mennessä. Kevitsa Maining Oy jättänyt Lapin TE-keskukselle avustushakemuksen yhteensä 5 miljoonan euron infrastruktuuri-investointeihin. Hakemus on parhaillaan käsittelyssä TE-keskuksessa, ja tulee sen valmistelun jälkeen valtionavustuk- 3

4 Ministerin vastaus sesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (1336/2006) 17 :n mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriöön päätettäväksi. Hallitus toteaa, että päätös mahdollisesta avustuksesta hankkeelle pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti. Helsingissä 22 päivänä helmikuuta 2008 Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen 4

5 Ministerns svar KK 22/2008 vp Esko-Juhani Tennilä /vas Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 22/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Esko-Juhani Tennilä /vänst: Vilka åtgärder ämnar regeringen vidta för att ordna yrkesinriktad tilläggsutbildning för de gruvarbetare som blivit arbetslösa till följd av att gruvan i Pahtavaara lagts ned och för att påskynda inledande av gruvdriften vid gruvan i Kevitsa? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringen konstaterar att Lapplands TE-central har beredskap att vidta alla nödvändiga åtgärder för att ordna yrkesinriktad tilläggsutbildning för de gruvarbetare som blivit arbetslösa till följd av att gruvdriften vid gruvan i Pahtavaara har upphört. För dem som blivit arbetslösa ska Norra Lapplands arbetskraftsbyrå uppgöra individuella handlingsplaner i enlighet med handlingsmodellen för omställningsskydd. En del av dem har redan hittat arbete eller håller på att inleda utbildning. Lapplands TE-central har tillräckliga anslag att användas för arbetskraftspolitisk utbildning, om särskild utbildning behövs. Lapplands TE-central har likaså till sitt förfogande tillräckligt med finansiering ur ESF:s regionprogram för att kanaliseras till det ESF-projekt som nämns i spörsmålet. Projektberedningen är redan igång i norra Lappland. Regeringen konstaterar att arbetslösheten i norra Lappland sjönk år 2007 mer än i hela landet och i Lappland i genomsnitt, och detta skedde också i januari 2008 trots det att gruvan lades ned. I slutet av januari uppgick antalet arbetslösa i norra Lappland till 1 079, vilket är 202 personer färre än i januari året innan. Mellan januari 2007 och januari 2008 sjönk arbetslösheten i Lappland med 11,3 procent, i norra Lappland med 15,8 procent och i Sodankylä med 13,2 procent. Det är dessutom möjligt att gruvdriften vid gruvan i Pahtavaara kan fortsätta eftersom Scanmining Oy:s konkursbo håller på att leta efter en efterträdare som skulle ta över gruvan i Pahtavaara. Konkursboet ska avgöra frågan i mars Regeringen ställer sig positiv till ökad gruvdrift i Finland eftersom de flesta gruvorna är belägna på glest bebyggda områden i östra och norra Finland. Således har också gruvprojektet i Kevitsa i Sodankylä en mycket stor betydelse för den regionala ekonomin och sysselsättningen. Det viktigaste mineralet på gruvområdet i Kevitsa är nickel. Malmkroppen innehåller dessutom koppar, kobolt och metaller i platinagruppen som kan utnyttjas ekonomiskt. Världsmarknadspriset på metaller är för närvarande högt och enligt de utredningar som gjorts skulle gruvprojektet i Kevitsa vara mycket lönsamt. Gruvbolaget Kevitsa Mining Oy har meddelat att det fattar det slutliga investeringsbeslutet beträffande öppnande av gruvan före sommaren Kevitsa Mining Oy har inlämnat en ansökan om understöd för infrastrukturinvesteringar till ett värde av 5 miljoner euro till Lapplands TEcentral. Bolagets ansökan behandlas som bäst vid TE-centralen och kommer därefter att vidarebefordras till arbets- och näringsministeriet för be- 5

6 Ministerns svar slut i enlighet med 17 i lagen om statsunderstöd för utvecklande av företagsverksamhet (1336/2006). Regeringen konstaterar att målet är att beslutet om beviljande av eventuellt understöd för projektet ska fattas så snabbt som möjligt. Helsingfors den 22 februari 2008 Näringsminister Mauri Pekkarinen 6