13. OPISKELUHUOLLON ARVIOINTI TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA OPISKELUHUOLLOSSA...39

Transkriptio

1 MÄNTYHARJUN KUNNAN OPISKELUHUOLLON OPAS 2016

2 Sisällysluettelo JOHDANTO OPISKELUHUOLLON TOMINTAA SÄÄTELEVÄT LAIT JA ASIAKIRJAT OPISKELUHUOLLON MÄÄRITELMÄT, TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT MONIALAINEN YHTEISTYÖ OSA TOIMIVAA OPISKELUHUOLTOA OPISKELUHUOLTO JA NIVELVAIHETYÖ ERI KOULUASTEILLA MÄNTYHARJUN KUNNASSA Esiopetus Alakoulu Yläkoulu Lukion opiskelijahuolto...11 KUNTAKOHTAINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA OPISKELUHUOLTORYHMÄT Monialaiset opiskeluhuoltoryhmät Opiskeluhuollon kokonaistarve ja palveluiden järjestäminen KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN OPPILAS- JA OPISKELUHUOLTOPALVELUIDEN TOIMINNAN KUVAUS Terveydenhuoltopalvelut Psykologi- ja kuraattoripalvelut YHTEISÖLLINEN OPPILAS- JA OPISKELIJASHUOLTO MÄNTYHARJUN KUNNASSA Yhteisöllisen oppilas- ja opiskelijahuoltotyön keinoja oppilaitoksessa Mäntyharjun kunnan yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintamalleja varhaisen tuen näkökulmasta Yhteistyö opiskeluhuollon ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa Nuorisotyö Lastensuojelu Koulupoliisi Seurakunnan nuorisotyö Järjestötyö ( 4H, MLL, Urheiluseurat) OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOON LIITTYVIÄ ARJEN KÄYTÄNTÖJÄ PERUSOPETUKSESSA JA LUKIOSSA Oppilaitosten järjestyssäännöt Poissaolojen seuraaminen perusopetuksessa, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Koulutapaturmien ehkäisy, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Päihteiden vastainen toiminta Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä YKSILÖKOHTAINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO JA SEN JÄRJESTÄMINEN Yhteistyön kuvaus perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen jopo sekä sairaalaopetuksen yhteydessä Oppimisen ja koulunkäynnin tuen rakenne ja tasot Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltopalvelut yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa Psykologipalvelut yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa Koulukuraattoripalvelut yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa Opiskeluhuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetuksen osallistumisen epäämisen yhteydessä MONIALAINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ JA YKSITTÄISTÄ LASTA TAI OPPILASTA KOSKEVAN ASIAN KÄSITTELY YHTEISÖLLISEN JA YKSILÖLLISEN OPISKELUHUOLLON YHTEISTYÖN JÄRJESTÄMINEN JA SUUNNITTELU OPISKELUHUOLLOSTA TIEDOTTAMINEN...38

3 13. OPISKELUHUOLLON ARVIOINTI TÄRKEITÄ YHTEYSTIETOJA OPISKELUHUOLLOSSA...39

4 JOHDANTO Tämä opas käsittää Mäntyharjun kunnan opiskeluhuoltosuunnitelman. Opiskeluhuoltosuunnitelma koskee Mäntyharjun kunnan kaikkia esiopetusyksiköitä, peruskouluja ja lukiota. Oppaassa on kerrottu opiskeluhuollosta, sen toiminnasta ja toimijoista sekä yhteistomintamalleista. Lisäksi oppaaseen on liitetty työvälineitä oppilas- ja opiskeluhuollon eri tehtäviin. Tässä oppaassa käytetään seuraavia käsitteitä: opiskelijalla tarkoitetaan perusopetuslaissa tarkoitettua oppilasta ja lukiossa olevaa opiskelijaa. Esiopetuksessa olevasta käytetään nimitystä lapsi. Koulutuksen järjestäjällä tarkoitetaan opetuksen järjestäjää perus- ja lukio-opetuksessa ja esiopetuksen järjestäjällä esiopetuksen järjestäjää esiopetuksessa. Oppilaitoksella tarkoitetaan sekä koulua että lukiota. Esiopetusyksiköllä esikoulua. Esiopetuksen ja perusopetuksen osalta opiskeluhuollosta käytetään nimitystä oppilashuolto ja lukiosta opiskeluhuolto. Opiskeluhuoltoa käytetään tässä oppaassa yleisnimityksenä. Uusi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki astui voimaan Sitä toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko yhteisöä tukevana opiskeluhuoltona ja lisäksi yksilökohtaisena oppilas- tai opiskelijahuoltona. Tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimista, terveyttä ja hyvinvointia, sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä. Laajempana tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden, sekä kouluyhteisön hyvinvoinnnin edistäminen. Kunnassa oleva opiskeluhuoltosuunnitelma tarkistetaan vuoden kuluessa siitä, kun kunnan lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma hyväksytään Mäntyharjun kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Opiskeluhuoltotyö on luonnollinen osa esikoulun, koulun ja oppilaitoksen toimintaa. Se rakentuu kuulemisen, kunnioituksen, luottamuksen ja dialogisuuden periaatteille. Opiskeluhuoltoa toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien, koulun henkilökunnan ja muun monialaisen verkoston kanssa. Kyse on yhdessä tekemisestä lapsen tai nuoren parhaaksi.

5 1. OPISKELUHUOLLON TOMINTAA SÄÄTELEVÄT LAIT JA ASIAKIRJAT Suomen perustuslaki ja YK:n lapsen oikeuksien sopimus Suomen valtio on allekirjoittanut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna Lasten perusoikeuksiin ja heidän hyvinvointinsa edistämiseen kiinnittävät erityisesti huomiota tämä YK:n sopimus ja Suomen perustuslaki. Jokaisella lapsella ja nuorella on oikeus koulutukseen. Heitä tulee kohdella tasa-arvoisina yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavalla tavalla. Lastensuojelulaki Kunnan on lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja järjestäessään ja kehittäessään huolehdittava siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lasten kasvatuksessa. Lisäksi on huolehdittava siitä, että saadaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve. Kunnan on tarvittaessa järjestettävä toimintaa, joka tukee erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria (LastSL8 ). Kunnan tulee järjestää koulupsykologi ja -kuraattoripalveluita, jotka antavat perusopetuslaissa tarkoitetun riittävä tuen ja ohjauksen koulunkäyntiin ja oppilaiden kehitykseen liittyvien sosiaalisten ja psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Palveluilla tulee edistää myös koulun ja kodin välisen yhteistyön kehittämistä (LastSL9 ). Lastensuojelulaki edellyttää yhteistyötä sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja muiden kunnan viranomaisten välillä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ja epäkohtien poistamisessa (LastSL7 ). Lisäksi laki säätää työntekijän velvollisuudesta lastensuojeluilmoituksen tekemiseen (LastSL 25 ). Terveydenhuoltolaki Kunnan on järjestettävä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut alueellaan sijaitsevien perusja lukio-opetusta antavien oppilaitosten oppilaille ja opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös opiskelijan työelämään tutustuttamisen aikainen terveydenhuolto. Kunnan on koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa järjestäessään toimittava yhteistyössä huoltajien, oppilashuolto- ja opetushenkilöstön sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on osa oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia opiskelu- ja opiskelijahuollon palveluja. Kunnan perusterveydenhuollosta vastaavan viranomaisen on 1

6 osallistuttava perusopetuslain (628/1998) 15 :n mukaisen opetussuunnitelman laatimiseen ja lukiolain (629/1998) 11 :n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 14 :n mukaisen opetussuunnitelman laatimiseen siltä osin kuin se koskee oppilashuoltoa sekä oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä. (Terveydenhuoltolaki 16, 17 ) Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Maksuton oppilas- ja opiskelijahuolto ja sen palvelut ovat jokaisen lapsen ja opiskelijan oikeus esi-, perus- ja lukiopetuksessa. Opiskeluhuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä lapsen tai nuoren ja hänen huoltajiensa kanssa. Laki määrittelee myös oppilas- ja opiskelijahuollon ja sen palvelut sekä säätää yksittäistä lasta tai opiskelijaa koskevan asian käsittelystä oppilashuollossa (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 19 ). Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa on säädökset henkilötietojen salassapidosta ja käsittelystä sekä opetuksen järjestäjän oppilasta koskevasta tietojensaantioikeudesta ja tietojenantamisvelvollisuudesta (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ). 2. OPISKELUHUOLLON MÄÄRITELMÄT, TAVOITTEET JA TEHTÄVÄT Oppilas- ja opiskelijahuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymät opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto sekä opiskeluhuollonpalvelut. Opiskeluhuolto on toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea esi-, perus- ja lukio-opetuksessa olevan lapsen ja nuoren oppimista sekä ylläpitää ja ja edistää psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tavoitteena on lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä hyvinvoinnin edistäminen opiskeluhuoltoa vahvistamalla, ennaltaehkäisevän työn kautta tukemalla, sekä puuttumalla mahdollisimman varhain lasten ja nuoren koulunkäyntiä ja opiskelua vaikeuttaviin asioihin. Varhainen puuttuminen tarkoittaa ongelmien oikea-aikaista havaitsemista ja tuen tarjoamista missä vaiheessa tahansa lapsen tai nuoren oppimispolkua. Huolen puheeksi ottaminen on olennaista varhaista puuttumista. Opiskeluhuolto kuuluu kaikille esiopetusyksikössä ja oppilaitoksessa työskenteleville aikuisille sekä niille viranomaisille, jotka vastaavat oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluista. Jokainen työntekijä toteuttaa oppilas- ja opiskelijahuoltoa osana omaa perustyötään, ja eri työntekijöillä on siinä erilaisia tehtäviä. Painopisteen siirtyessä ennaltaehkäisevään työhön lapsille ja nuorille tarjotaan 2

7 heidän tarvitsemat palvelut matalan kynnyksen palveluina. Tarvittaessa on myös oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Palveluiden tulee lisäksi edistää ja kehittää esiopetuksen, oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä. Yhteistyön luomiseksi on tärkeää, että kodin ja esiopetusyksikön tai oppilaitoksen välillä on toimiva vuorovaikutus. 3. MONIALAINEN YHTEISTYÖ OSA TOIMIVAA OPISKELUHUOLTOA Opiskeluhuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa niin, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Opiskeluhuoltoon osallistuvien keskinäisen hyvän yhteistyön lisäksi tarvitaan yhteistyötä kunnan tai muiden lasten ja nuorten kanssa työskentelevien tahojen kanssa. Näitä tahoja ovat esimerkiksi nuoristotoimi, lastensuojelu, poliisi ja seurakunta sekä eri järjestöt. Opiskeluhuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä lapsen, opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa, ottaen huomioon lapsen tai opiskelijan ikä ja edellytykset. Mahdollisiin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä. Keskeistä on lasten ja opiskelijoiden osallisuus ja vaikuttamismahdollisuudet heitä itseään koskevissa asioissa ja päätöksissä. 4. OPISKELUHUOLTO JA NIVELVAIHETYÖ ERI KOULUASTEILLA MÄNTYHARJUN KUNNASSA 4.1 Esiopetus Oppilashuolto esiopetuksessa Esiopetuksen oppilashuoltotyö näkyy arjen kokonaisvaltaisena hyvinvoinnin huolehtimisena, jonka myötä edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria ja varmistetaan mahdollisimman tasavertainen kasvamisen ja oppimisen mahdollisuus. Tavoitteena on siis turvallinen arki, jossa fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset puitteet ovat kunnossa. Oppilashuoltotyö kuuluu kaikille esiopetuksessa työskenteleville, ja sitä toteutetaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Ennen esiopetusvuotta kartoitetaan yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa esiopetuksen aloittavien lasten joukosta tuen tarpeet, jotka mahdollisesti vaikuttavat lasten sijoittelussa ryhmiin. 3

8 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuksesta vastaava voi tarvittaessa laatia oppimissuunnitelman yhdessä vanhempien kanssa. Yhteisesti sovitut tukitoimet kirjataan tähän yleisenä tukena. Varhainen puuttuminen Mikäli lasta ei voida tukea riittävästi arjen huolenpidon keinoin, kootaan tapauskohtaisesti opiskeluhuollon asiantuntijaryhmä. Yleisen tuen piirissä olevien toimenpiteiden ollessa riittämättömiä määritellään huoltajien ja asiantuntijaryhmän kesken mahdollisen tehostetun tuen tarpeet esiopettajan tekemän pedagogisen arvion pohjalta. Tuen tarpeet ja suunnitellut toimenpiteet kirjataan lapsen oppimissuunnitelmaksi, jota tarkistetaan tarvittaessa. Kodin ja esiopetuksen yhteistyö Tuleville esioppilaille järjestetään tutustumispäivä huhti-toukokuussa, ja vanhemmille järjestetään infotilaisuus, jossa kerrotaan esiopetuksen tavoitteista, toimintamenetelmistä ja painopistealueista sekä esiopetuksen oppilashuollosta. Toimintavuoden (lukuvuoden) aikana vanhemmat kutsutaan vähintään yhteen vanhempainiltaan sekä kahteen ns. vanhempainvarttiin. Päivittäinen yhteydenpito tapahtuu sujuvasti Wilman kautta. Koulukohtaisesti yhteistyössä voi olla eroavaisuuksia riippuen siitä, onko esiopetus toteutettu yhdysluokissa (kyläkoulut) vai omissa ryhmissään (Yhtenäiskoulu). Nivelvaihe esiopetuksesta alkuopetukseen Perusopetukseen ilmottautuminen tapahtuu vuoden alussa. Kaikki ikänsä puolesta koulun aloittavat ilmottautuvat kouluun. Huoltajille jaetaan informaatiota koulun aloittamisesta. Kouluuntutustumispäivä lapsille on huhti-toukokuussa. Alkuopettaja voi tarvittaessa vierailla esikoulussa tapaamassa tulevia oppilaitaan. Kiertävä erityislastentarhanopettaja ja esiluokanopettaja tapaavat toukokuussa koulun laaja-alaiset erityisopettajat ja alkuopettajat, jolloin kartoitetaan yhdessä oppilaiden tehostetun ja erityisen tuen tarpeet ja siirretään huoltajien suostumuksella esiopetusvuonna tehdyt oppimissuunnitelmat kouluun. 4.2 Alakoulu Syksyllä ensimmäisen luokan oppilaat aloittavat koulunsa tutussa koulurakennuksessa luokanopettajan johdolla. Ensimmäisten luokkien opettajat pitävät luokilleen vanhempainillan heti lukuvuoden alkaessa. Muillakin luokilla pidetään vanhempainiltoja vähintään kerran lukuvuodessa. Lisäksi luokanopettajat tapaavat huoltajia vanhempainvarteissa. Tarvittaessa opettaja voi kutsua 4

9 huoltajia koululle esimerkiksi luokkien erilaisten tapahtumien ja retkien yhteydessä. Wilmajärjestelmä on tärkeä yhteydenpitoväline oppilasasioissa kodin ja koulun välillä. Alakoulussa oppilaan hyvinvointia ja koulunkäyntiä tuetaan muun muassa KiVa-koulu -ohjelmalla, jonka puitteissa pidetään kiusaamisen vastaisia tunteja pääsääntöisesti ensimmäisille ja neljänsille luokille. KiVa-koulu-ohjelmaan osallistuvat kaikki koulussa työskentelevät. Kouluissa on valittu henkilökunnasta koostuva KiVa-tiimi, joka vastaa koulujen kiusaamistapausten käsittelystä. Muita käytössä olevia hyvinvointia lisääviä toimintaohjelmia ovat muun muassa Askeleittain ja Lions Quest- ohjelma. Koulujen vanhempainyhdistykset voivat myös osallistua oppilaiden hyvinvointia edistäviin tapahtumiin ja järjestää kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Mäntyharjun Yhtenäiskoulussa toimii oppilaskunta, jossa on oppilasedustaja jokaiselta luokalta. Näin oppilaat pääsevät mukaan suunnittelemaan koulun yhteisiä asioita ja tapahtumia. Kummioppilastoiminta tukee alakouluoppilaiden osallisuutta ja kouluviihtyvyyttä. Iltapäivätoiminta tarjoaa osaltaan mahdollisuuden oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tukemiseen. Näiden oppilaiden kohdalla toiminnan suunnittelussa yhteistyö iltapäivätoiminnan henkilöstön ja huoltajien kanssa on tärkeää. Laaja-alainen erityisopetus on osana oppilashuoltoa kehittämässä yksittäisten oppilaiden ja oppilasryhmien työskentely- ja oppimisolosuhteita. Tärkeänä osan korostuu erityisopettajan konsultoiva rooli moniammatillisessa yhteistyössä sekä oppimissunnitelmien ja HOJKS:ien laatimisessa. Laaja-alaista erityisopetusta pyritään tarjoamaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen vaiheessa. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä ja yksilöllisesti esimerkiksi puhe- ja luki-opetuksena. Nivelvaihe esiopetuksesta alkuopetukseen Kouluun ilmoittautuminen on kevättalvella. Koteihin jaetaan kirjallinen tiedote, jonka 5

10 koulutoimisto lähettää. Siirtopalaveri järjestetään huhti-toukokuussa, ja kouluun tutustumispäivä on toukokuussa. Nivelvaihe 2. luokalta 3. luokalle Viikkotuntimäärä lisääntyy. Oppilaan itsenäisen työskentely ja vastuu lisääntyvät. Erityisen tuen tarpeen jatkumisen kartoitus tapahtuu toisen luokan keväällä pedagogisella selvityksellä. Selvityksen perusteella erityinen tuki puretaan tai tehdään uusi erityisen tuen päätös sitä jatkettaessa tai muutettaessa. Nivelvaihe alakoulusta yläkouluun Yhtenäiskoulun oppilaat jatkavat koulunkäyntiään samassa koulussa. Oppilaan oma vastuu koulunkäynnistä painottuu. Kyläkoulujen oppilaat siirtyvät Mäntyharjun Yhtenäiskouluun. Siirtymävaiheen kysely tehdään 6.-luokkalaisille keväällä. Keväällä pidetään siirtopalaverit, joissa 6 luokan luokanopettaja ja erityisopettaja siirtävät oppilastiedot yläkoulun erityisopettajalle ja tulevalle luokanvalvojalle. Siirrettävät asiat kirjataan Wilmaan pedagogiseen arvioon. Erityisen tuen tarpeen jatkumisen kartoitus on 6. luokan keväällä pedagogisella selvityksellä. Selvityksen perusteella erityinen tuki puretaan tai tehdään uusi erityisen tuen päätös 7. luokan syksyllä. Uusien 7.-luokkalaisten tutustumispäivä on toukokuussa, ja tutustumispäivän iltana pidetään vanhempainilta uusille 7. luokan huoltajille. Vanhempainillassa mukana ovat tulevan 7. luokan luokanvalvojat, tukioppilaat, opinto-ohjaaja ja koulukuraattori. 4.3 Yläkoulu Oppilaiden toimintaa ja hyvinvointia seuraa koko koulun henkilökunta. Ilmeneviin huolenaiheisiin puututaan välittömästi. Huolen aiheista keskustellaan oppilaan ja huoltajien kanssa. Eri luokkaasteiden vanhempainiltoja järjestetään ainakin kerran lukuvuodessa. Lisäksi huoltajilla on mahdollisuus keskusteluihin luokanvalvojan kanssa. 7. luokan aikana luokanvalvoja tapaa oppilaan ja huoltajat vanhempainvarteissa. Vanhempainvartteja pidetään tarvittaessa 8. ja 9. luokan oppilaille. Opinto-ohjaaja pitää henkilökohtaisen ohjauskeskustelun kaikille 9 luokan oppilaille jatko-opinnoista. Opinto-ohjausta totetuttaa pääasiassa opinto-ohjaaja muun koulun henkilökunnan avustuksella. Yhteistyötä tehdään oppilaan, huoltajien, luokanvalvojan ja tarvittaessa muiden yhteistyötahojen kanssa. 6

11 Oppilaiden osallisuutta, vaikutusmahdollisuuksia ja yhteisöllisyyttä edistetään oppilaskunta- ja tukioppilastoiminnalla. Näiden toimintamuotojen kautta oppilaat otetaan mukaan koulun toiminnan suunnitteluun, järjestämiseen ja toteuttamiseen. Erilaisten kyselyiden (mm. ruokailukysely) kautta oppilaat pääsevät vaikuttamaan heitä koskeviin asioihin ja kerättyä tietoa hyödynnetään koulun kehittämistyössä. Perusopetuksen koulujen käytössä oleva kummioppilastoiminta vahvistaa koulujen yhteisöllisyyttä. Laaja-alainen erityisopetus on osana oppilashuoltoa kehittämässä yksittäisten oppilaiden ja oppilasryhmien työskentely- ja oppimisolosuhteita. Tärkeänä osan korostuu erityisopettajan konsultoiva rooli moniammatillisessa yhteistyössä sekä oppimissunnitelmien ja HOJKSien laatimisessa. Laaja-alaista erityisopetusta pyritään tarjoamaan yleisen, tehostetun ja erityisen tuen vaiheessa. Sitä voidaan antaa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä ja yksilöllisesti. Vanhempainyhdistys tukee oppilaiden hyvinvointia sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä muun muassa osallistumalla koulun tapahtumiin. KiVa Koulu -ohjelma on otettu kouluissa käyttöön 2007 alkaen, ja sen avulla pyritään ehkäisemään ja vähentämään koulukiusaamista. Koulu tekee aktiivista yhteistyötä nuorisotoimen kanssa. Yhteistyötilanne päivitetään joka kuukausi. Nivelvaihe yläkoulusta toisen asteen koulutukseen 9.-luokkalaisten vanhemmille järjestetään joulu-tammikuussa yhteishakua koskeva vanhempainilta, jossa lukion ja ammattiopiston edustajat esittelevät omaa koulutustarjontaansa Oppilaille järjestetään tutustumiskäyntejä toisen asteen oppilaitoksiin, ja eri oppilaitosten opiskelijat vierailevat koulussa. Opinto-ohjaaja ja aineenopettajat tiedottavat oppilaita jatkoopintomahdollisuuksista. Oppilaanohjaaja pitää henkilökohtaisia ohjauskeskusteluita 9. luokan oppilaille jatko-opintoihin liittyen. Sähköinen yhteishakulomake täytetään ohjatusti koululla. Oppilaille tarjotaan tarvittaessa mahdollisuutta harkinnanvaraiseen hakuun. Huoltajien täyttämät ja allekirjoittamat tiedonsiirtolomakkeet siirretään toisen asteen oppilaitoksiin. Jälkiohjaus hoidetaan yhteishakutulosten julkaisemisen jälkeen. 7

12 4.4 Lukion opiskelijahuolto Kaikki lukion työntekijät tekevät opiskelijahuoltotyötä, ja usein sen onnistumiseksi moniammatillinen yhteistyö on välttämätöntä. Arjen opiskelijahuollollista tukea antavat opettajat ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja, rehtori sekä terveydenhoitaja. Erityistä (opiskelijahuollollista) tukea antavat kuraattori ja psykologi. On tärkeätä, että oppilaat ovat mukana opiskelijahuoltotyössä. Tässä tehtävässä ovat mukana muun muassa opiskelijakunta ja tutor-opiskelijat. Opiskeluhuoltoryhmät monialaisessa yhteistyössä Opiskeluhuollon monialaiseen yhteistyöhön kuuluvien opiskeluhuoltoryhmien toiminta on osa opiskeluhuollon kokonaisuutta. Opiskeluhuoltoryhmiä ovat opiskeluhuollon ohjausryhmä, oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä sekä tapauskohtaisesti koottava asiantuntijaryhmä (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 14 ). Lukion asiantuntijaryhmä Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän opiskeluhuollon tuen tarpeen selvittämiseksi ja palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palvelujen edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Asiantuntijaryhmän monialaisuus ja tapauskohtainen kokoonpano perustuu yksilölliseen harkintaan, käsiteltävään asiaan ja siinä vaadittavaan osaamiseen. Asiantuntijaryhmään voidaan nimetä asiantuntijoita jäseneksi vain opiskelijan tai lleia ellei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä lleia hänen huoltajansa suostumuksella. Asiantuntijaryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijaryhmään voi kuulua rehtori, ryhmänohjaajat, aineenopettaja ja opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa koulukuraattori, koulupsykologi, poliisi sekä terveys- ja sosiaalitoimen edustaja. Ryhmä kokoontuu tarvittaessa. Varhainen puuttuminen Aineenopettaja ohjaa ja tukee opiskelijaa oman aineensa osalta ja antaa tarvittaessa tukiopetusta. Ryhmänohjaaja seuraa opintojen edistymistä ja on tarvittaessa yhteydessä huoltajiin. Opinto-ohjaaja suunnittelee opiskelijan kanssa opintoja, sitä tukevia toimenpiteitä ja muuttaa tarvittaessa opintosuunnitelmaa. Hän ohjaa opiskelijoita ylioppilaskirjoitusten ja jatko-opintojen suunnittelussa. 8

13 Jokainen opiskelija keskustelee hänen kanssaan jatko-opiskelusuunnitelmistaan. Opinto-ohjaaja toimii nivelvaiheessa yhdyshenkilönä peruskouluun päin. Tutor-opiskelijat valitaan vuosittain. Heidän tehtävänään on tutustuttaa uudet opiskelijat toisiinsa ja tukea heidän opiskeluaan. Lisäksi heidän tehtävänään on lukion esittely peruskoulun oppilaille ja huoltajille. Mahdollisen huolen herättyä opiskelijan tilannetta käsitellään asiatuntijaryhmässä, jossa kartoitetaan tukitoimia. Asian esille tuoja voi olla ryhmänohjaaja, aineenopettaja, opinto-ohjaaja, opiskelijahuollon työntekijä, huoltaja tai opiskelija itse. Tarvittaessa opiskelija ohjataan psykologin, kuraattorin tai muun asiantuntijan vastaanotolle. Lukiolaisten erityinen tuki Nykyisten säädösten mukaan lukiossa ei ole erityisopetusta, vaan kaikilla opiskelijoilla on samat tavoitteet ja sisällöt sekä sama opetussuunnitelma. Lukion opiskelijaa ei pääsääntöisesti voida vapauttaa pakollisten kurssien opiskelusta. Erityinen tuki onkin ensisijaisesti pedagogista tukea, joka kohdistuu oppimaan oppimiseen, oman oppimistyylin löytämiseen sekä itsetunnon vahvistamiseen. Lisäksi opintoja on mahdollista eriyttää jossain määrin, etenkin jos opiskelija ei aio suorittaa oppiaineessa ylioppilastutkintoa. Jos opiskelijan kielen kehityksen häiriö tulee ilmi vasta lukiossa, tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen tulee aloittaa välittömästi. Lukiolain 13 tarkoitetut oppimistilanteet ja kokeet tulee järjestää siten, että opiskelijan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon. Opiskelijalle voidaan laatia tästä suunnitelma. Erityistä tukea ylioppilastutkinnossa koskevat säädökset Ylioppilastutkinnon järjestämiseen liittyvät seuraavat säädökset, jotka edellyttävät erityisten opetusjärjestelyjen toteuttamista. Kaikki ensimmäisen vuoden opiskelijat testataan luki-testillä. Testin tuloksista keskustellaan opiskelijan ja huoltajan kanssa. Tarvittaessa kirjoitetaan tai annetaan lukilausunto oppilaitokselle ja ylioppilastutkintolautakunnalle. Jos kokelaan koesuoritusta on heikentänyt jokin erityisen painava peruste, ylioppilastutkintolautakunta voi ottaa tämän arvostelussa huomioon (Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä 672/2005 8). Jos kokelaalla on luku- tai kirjoitushäiriö, hänen kokeensa voidaan järjestää poikkeavasti. Ylioppilastutkintolautakunta päättää järjestelyjen käytöstä kokelaan tai hänen huoltajansa tekemän hakemuksen perusteella (Valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta 915/2005 6). Erityisen sairauden, vamman tai muun niihin verrattavan syyn, esimerkiksi lukivaikeuden, vuoksi opiskelijalle on oikeus saada erityisjärjestelyjä ylioppilastutkinnon suorittamiseksi. 9

14 Ylioppilastutkintolautakunta on määrännyt, mitä erityiset opetusjärjestelyt ylioppilaskirjoituksissa voivat olla sekä mitä lausuntoja niiden saamiseksi tarvitaan (Ylioppilastutkintoasetus /144 14). Vieraskieliset opiskelijat saavat pyytäessään vieraskielisyyslausunnon ylioppilastutkintoa varten. Lausunnon kirjoittaa lukio. 10

15 KUNTAKOHTAINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA 5. OPISKELUHUOLTORYHMÄT 5.1 Monialaiset opiskeluhuoltoryhmät OPISKELUHUOLLON OHJAUSRYHMÄ KUNTA Ohjausryhmä vastaa kunnan oppilas- ja opiskelijahuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ryhmä voi olla useamman koulutusmuodon yhteinen. Ohjausryhmän tehtävää Mäntyharjun kunnassa hoitaa Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä LATU. OPPILAITOS, ESIOPETUS-YKSIKKÖ OPPILAITOSKOHTAINEN OPISKELUHUOLTORYHMÄ vastaa esiopetusyksikön tai oppilaitoksen opiskeluhuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteutumisesta ja arvioinnista. Ryhmää johtaa opetuksen järjestäjän nimeämä edustaja, ja tarvittaessa voidaan kuulla asiantuntijoita. Keskeinen tehtävä ryhmällä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Puheenjohtajana ja kokoonkutsujana ryhmässä toimii oppilaitoksen rehtori. 11

16 LAPSI, OPISKELIJA ASIANTUNTIJARYHMÄ Yksittäistä lasta tai opiskelijaa koskevat asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Ryhmä kootaan tapauskohtaisesti yksittäisen lapsen, opiskelijan tai ryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai opiskeluhuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden ja muiden yhteistyötahojen tai lapsen tai opiskelijan läheisten osallistuminen ryhmän työskentelyyn edellyttää huoltajan tai opiskelijan kirjallisen suostuksen tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 14 ) 12

17 5.2 Opiskeluhuollon kokonaistarve ja palveluiden järjestäminen Opiskeluhuollon kokonaistarve eri oppilaitoksissa ja esiopetusyksiköissä vaihtelee vuosittain. Opiskeluhuollon toteuttamisessa painopiste tulee olla enemmän yhteisöllisessä ja ennaltaehkäisevässä työssä. Hyvän opiskeluhuollon totetuttamisella pyritään vähentämään yksilökohtaisen korjaavan työn tarvetta. Mäntyharjun kunnassa toimii kolme peruskoulua, Kirkonkylän koulu, Mäntyharjun Yhtenäiskoulu ja Toivolan koulu, joissa kaikissa on esiopetusta. Kunnassa toimii myös lukio, joka sijaitsee Yhtenäiskoulun läheisyydessä. Perusopetuksen oppilaita on yhteensä 535, esikouluoppilaita 48, Lukiolaisia 114. Tehostettua tukea oppilaista saa 59. Erityistä tukea oppilaalla on pidennetty oppivelvollisuus ( tilasto ). Opettajia kunnassa on esi- ja perusopetuksessa 56 ja lukiossa 9. Kunnassa työskentelee yksi koulukuraattori ja kaksi psykologia, joiden työ käsittää esikoulusta lukioon olevien lasten ja opiskelijoiden kanssa tehtävää työtä. Kouluterveydenhuollossa toimii yksi kokopäiväinen terveydenhoitaja Yhtenäiskoulussa ja lukiolla. Asiakastyön ohella terveydenhoitajien, kuraattorin ja psykologien tehtäviin kuuluu konsultaatiokeskusteluiden käyminen esiopetusyksiköiden, oppilaitosten henkilökunnan ja mahdollisten ulkopuolisen tukiverkostojen kanssa. Tärkeää on tunnistaa ja kartoittaa lapsen tai nuoren tilanne sekä arvioida mahdollisen tuen tarve. Asioihin ajoissa reagoimalla mahdollistetaan varhainen oikeanaikainen tuki sekä mahdollisuus ohjata lapsi, nuori tai perhe oikean palvelun piiriin. Terveydenhoitaja, psykologi ja koulukuraattori osallistuvat kunnassa olevien eri lasten ja nuorten työryhmien työskentelyyn. Psykologi-, terveydenhuolto- ja kuraattoripalvelut voivat sisältää myös opiskelijoiden kanssa tehtävää koko ryhmään kohdistuvaa ennaltaehkäisevää työtä. Työhön sisältyy myös lasten- ja nuorten hyvinvointipalveluiden suunnittelua, kehittämistä ja arviontia. Yhtenäiskoulun osalta koululääkärin vastaanotto tapahtuu terveydenhoitajan vastaanottotilassa. Muilta kunnan kouluilta käydään koululääkärintarkastuksissa terveyskeskuksessa. Ajat koululääkärille varataan kouluterveydenhoitajan kautta. Puheterapeutin ja toimintaterapeutin palvelut sijaitsevat terveyskeskuksen perhepalveluiden tiloissa, jonne ohjataan lapsia ja opiskelijoita tarpeen mukaan luokkalaisten oppilaiden on mahdollista tavata yhtenä päivänä viikossa koulupsyykkaria, 13

18 joka on mielenterveteen liittyvien asioiden asiantuntija. Psyykkari käy käy Yhtenäiskoululla kerran viikossa ja tapaa tarvittaessa lk:n ja lukion opiskelijoita joko kuraattorin työhuoneessa tai lukion tiloissa. Kunnan yksi nuorisotyöntekijä tekee koulun kanssa tiivistä yhteistyötä sekä kohdennettua erityisnuorisotyötä perusopetuksen ja lukion opiskelijoiden kanssa. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään sosiaalityöntekijöiden ja perhetyöntekijöiden kanssa. Mäntyharjun kunnan opiskeluhuoltotyöhön osallistuu myös erilaisia työryhmiä, jotka suunnittelevat ja kehittävät kunnan lasten ja nuorten hyvinvointipalveluita. 6. KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIEN OPPILAS- JA OPISKELUHUOLTOPALVELUIDEN TOIMINNAN KUVAUS 6.1 Terveydenhuoltopalvelut Yhtenäiskoulun ja lukion opiskelijoiden osalta terveydenhoitajan vastaanottotilat sijaitsevat ruokalarakennuksessa. Yksi terveydenhoitaja käy kyläkouluilla yhtenä päivänä viikossa. Mäntyharjun Yhtenäiskoulun ja lukion terveydenhoitaja on tavoitettavissa päivittäin. Ilman ajanvarausta oleva aika on päivittäin klo Kyläkouluilla terveydenhoitaja käy tiettyinä päivinä, ja oppilasmäärät säätelevät käyntipäivien määrän. Esiopetuksessa olevat lapset kuuluvat neuvolan terveydenhuollon piiriin. Esiopetuksessa olevien terveydenhoitaja on tavoitettavissa neuvolan tiloissa. Kouluterveydenhoitajat siirtävät tarvittavat tiedot oppilaista kouluun siirtymisen nivelvaiheissa. Kouluterveydenhoitajaan voi olla yhteydessä puhelimitse tai sähköpostin tai Wilman kautta. Kiireellisissä hoitoa vaativissa tilanteissa otetaan yhteyttä Mäntyharjun terveyskeskuksen päivystykseen. 6.2 Psykologi- ja kuraattoripalvelut Psykologien työhuoneet sijaitsevat terveyskeskuksessa perhepalveluiden tiloissa. Koulukuraattorin vastaanottohuone sijaitsee Yhtenäiskoululla. Muilla kouluilla koulukuraattori käy säännöllisesti tiettynä päivänä viikoittain tai tarpeen mukaan. Lapsen, opiskelijan tai perheen niin halutetessa tehdään myös kotikäyntejä. Sekä opiskelijoille että esiopetuksessa oleville lapsille on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon kuraattorin tai psykologin kanssa viimeistään seitsemäntenä 14

19 oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun lapsi, opiskelija, huoltaja tai muu henkilö on tätä pyytänyt. Pyynnön voi tehdä vastaanotolla tai ottamalla yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse tai Wilman välityksellä. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä (Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki 15 ). Keskustelu voi tapahtua myös puhelimitse. Tarkoitus on, että psykologi tai kuraattori harkitsee tapauskohtaisesti asian kiireellisyyden ja sen, voiko keskustelun siirtää seuraavaan arkipäivään. 7. YHTEISÖLLINEN OPPILAS- JA OPISKELIJASHUOLTO MÄNTYHARJUN KUNNASSA Yhteisöllinen opiskeluhuolto on esiopetuksyksikön ja oppilaitoksen toimintakulttuuria ja niitä toimia, joilla koko yhteisössä edistetään lasten ja opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja estettömyyttä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ehkäisevää ja ensisijaista opiskeluhuoltoa, ja sitä totetuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat. Esiopetusyksikön ja oppilaitoksen henkilökunnalla on ensisijainen vastuu yhteisönsä hyvinvoinnista. Hyvinvoivassa yhteisössä vallitsee luottamus ja avoimuus ihmisten välillä. Sinne jokainen tuntee kuuluvansa ja tulee kuulluksi. Lasten, nuorten ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen ovat yhteisöllisessä opiskeluhuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvistavaa. Yhteisön toimintatavat, jotka lisäävät osallisuutta, edesauttavat myös ongelmien ennaltaehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjestämistä. Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa varten on Mäntyharjun kunnassa laadittu vuonna 2010 kaikkien peruskoulujen yhteiset toimintasäännöt, jotka käsittävät terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä toimintamalleja koulun arkeen. Osa näistä säännöistä on käytössä myös esiopetusyksiköissä ja lukiossa. Yhteiset toimintasäännöt tarkistetaan vuosittain opiskeluhuoltoryhmän ohjausryhmässä sekä koulukohtaisissa opiskeluhuoltoryhmissä. Näitä sääntöjä käsitellään syksyllä koulun alkaessa myös oppilaiden kanssa luokittain. Opiskeluhuollon ohjausryhmä sekä perusopetusten ja lukion koulukohtaiset opiskeluhuoltoryhmät käsittelevät myös erilaisten kyselyiden tuloksia, kriisisuunnitelmia sekä koko yhteisön hyvinvoinnin edistämisen vaikuttavia toimintamalleja. Opiskelijoiden hyvinvointia kartoitetaan vuosittain. Opiskeluryhmiin voidaan tarvittaessa kohdentaaa yhteisön hyvinvointiin ja turvallisuuteen tukevia toimintamalleja. Voidaan esimerkiksi suunnitella erilaisia teemapäiviä tai -viikkoja, tehdä kyselyjä ja kehittää yksikön toimintakulttuuria. 15

20 7.1 Yhteisöllisen oppilas- ja opiskelijahuoltotyön keinoja oppilaitoksessa - yhteinen vastuu lapsesta, oppilaasta ja opiskelijasta - kodin ja koulun yhteistyö - oppilaan tuntemus ja kohtaaminen - yksilö- ja ryhmätoiminta - koulujen yhteiset tapahtumat - kummi- ja tukioppilastoiminta - yhtenäinen toimintakulttuuri - yhteiset pelisäännöt peruskouluilla - kasvatuskeskustelut - yhteistyötahojen tukipalvelut lapsille ja nuorille - THL:n kouluterveyskysely -KIVA-koulu toimintamalli kiusaamiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn - henkilökunnan vuosittainen hyvinvointikysely (Yhtenäiskoululla) 16

21 7.2 Mäntyharjun kunnan yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintamalleja varhaisen tuen näkökulmasta NIVELVAIHETYÖ ESIKOULUSTA-LUKIOON - Kouluruokailu - Välituntitoiminta - KIVA-koulu - Lions Quest - Askeleittain Nuorisotyön tuki Turvallisuus - turvakansio - kriisiopas - pelastusharjoitus Muu oppilaitoksen tai esiopetusyksikön ulkopuolinen tuki - opiskelijoiden ja lasten osallisuus - kummioppilas tukioppilas - välituntiliikuttajat - oppilaskunta - fyysinen oppimisympäristö - arjen työrytmi - lepo, virkistys - ergonomia - työhyvinvointi - kodin ja koulun yhteistyö, - huoltajien osallisuus - vanhempainillat - vanhempainvartit - vanhempainyhdistys 17

22 7. 3 Yhteistyö opiskeluhuollon ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa Terveystoimi Nuorisotoimi Liikuntatoimi Sosiaalitoimi varhaiskasvatus OPISKELUHUOLTO Poliisi Seurakunta Erikoissairaanhoito Järjestöt Muut yhteistyötahot Yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa (Kristiina Laitinen) 18

23 7.4 Nuorisotyö Nuorisotyön lähtökohtana on tarjota nuorille ja heidän verkostoilleen läsnä olevaa aikuisuutta heidän arjessaan. Palveluiden piiriin kuuluvat kaikki alle 29-vuotiaat kuntalaiset. Kohdennettua erityisnuorisotyötä toteutetaan peruskoulussa sekä peruskoulun päättäneiden nuorten kanssa. Nuorisotyöntekijöiden puoleen voi kääntyä koulunkäyntivaikeuksien, sosiaalisten vaikeuksien, sekä mielenterveyden vaikeuksien kohdatessa. Peruskoulunsa päättäneiden nuorten kanssa opiskelu, työllisyys sekä elämänhallintataidot ovat keskeisessä roolissa. Kohdennettu työ toteutetaan pääsääntöisesti yksilöohjauksessa tai pienryhmätoimintana. Yhteistyöverkostona toimii kunnan sivistys- sosiaali- ja terveyspalvelut sekä toisen asteen oppilaitokset, TE-palvelut ja Puolustusvoimat. 7.5 Lastensuojelu Oppilas viettää koulussa ison osan päivästään, ja koulu on siten ensiarvoisen tärkeä lastensuojelun yhteistyökumppani ongelmatilanteissa. Koululta tulevat lastensuojeluilmoitukset sekä lastensuojelutarpeen arviointipyynnöt ovat myös ensiarvoisen tärkeää tietoa lastensuojelun tueksi tai käynnistämiseksi. Uuden sosiaalihuoltolain myötä lapsiperheiden työskentelyyn on tullut entistä enemmän tavoitteeksi painopisteen siirtyminen ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukemiseen. Asiaa voisikin paremmin lähestyä perhepalveluiden sosiaalityöhön, joka joissain tapauksissa saattaa johtaa lastensuojeluun. Lastensuojeluilmoitukset esimerkiksi käsitellään ensin sosiaalihuoltolain mukaisina, ja mikäli aihetta on painavampaan tukeen, syntyy lastensuojelun asiakkuus. Koulun ja lastensuojelun yhteistyö muodostuu seuraavista: - kunta ja aluetason suunnitelmat - yhdessä rakennettu yhteistyö - käytännön yhteistyö, jossa yhteisöllinen ja yksilötaso - tiedottaminen, menetelmät, lasten ja nuorten kuunteleminen Yhteisötasolla: yhdessä asioiden tekeminen, yhteiset suunnitelmat (esim. hyvinvoitisuunnitelma) Yksilötasolla: yhteistyössä kuraattorin, terveydenhoitajan, opettajan ja vanhemman kanssa oppilaan auttaminen ja hänen hyvinvointinsa edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen. Oppimisen tukeminen sekä lapsen kokonais- ja perhetilanteen arviointi ja ongelmien ehkäiseminen myös oppimisen tueksi. 19

24 7. 6 Koulupoliisi Koulupoliisi tekee esiopetusyksikön ja oppilaitosten kanssa vuosittain yhteistyötä. Koulupoliisin työ painottuu ennaltaehkäisevään työhön ja valistukseen. Ennaltaehkäisevän työn kohteena ovat yleisemmin peruskouluikäiset opiskelijat. Esikoulussa ja muilla kouluasteilla koulupoliisi käy tarpeen vaatiessa. Koulupoliisin kanssa tehdään yhteistyötä tarvittaessa yksittäistä lasta tai nuorta koskevissa asioissa, ja poliisia voi myös konsultoida. 7.7 Seurakunnan nuorisotyö Seurakunnan nuorisotyö on läsnä perusopetuksen puolella päivänavauksien, yksilökeskustelujen ja läsnäolevan työn muodoissa. Lisäksi voidaan tehdä vierailuja oppitunneille. Seurakunnan nuorisotyöntekijä käy viikoittain oppilaitoksissa. Pääsääntöisesti työ kohdistuu Yhtenäiskoululle. Yläkouluikäisille järjestetään vuosittain Potkua syksyyn -tapahtuma, joka tukee nuorten yhteisöllisyyttä ja nuoren terveitä elämäntapoja. Ilta tarjoaa mahdollisuuden myös hengellisten asioiden pohtimiseen. Myös esi-ja alkouluikäisten lasten kanssa tehdään yhteistyötä eri muodoissa. 7.8 Järjestötyö ( 4H, MLL, Urheiluseurat) Eri järjestöjen yhteistyö painottuu yhteisölliseen työhön ja lasten- ja nuorten kasvun tukemiseen, mutta myös oppilaiden ja perheiden osallisuuden vahvistamiseen. Järjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä oppilaitosten eri tapahtumia järjestettäessä. Järjestöt järjestävät myös koulujen tiloissa toimintaa, joihin kunnan alueella olevat lapset ja nuoret voivat osallistua. 20

25 8. OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOON LIITTYVIÄ ARJEN KÄYTÄNTÖJÄ PERUSOPETUKSESSA JA LUKIOSSA 8.1 Oppilaitosten järjestyssäännöt Mäntyharjun kunnan kaikkia perusopetuksen kouluja varten on tehty yhteiset toimintasäännöt vuonna Jokaisella oppilaitoksessa on myös omat koulukohtaiset järjestyssäännöt. Nämä molemmat säännöt käydään läpi vuosittain opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa syksyllä koulun alkaessa ja niistä tiedotetaan myös huoltajille vanhempainilloissa. Yhteiset toimintasäännöt ovat nähtävissä myös Mäntyharjun kunnan kotisivuilla f 8.2 Poissaolojen seuraaminen perusopetuksessa, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Perusopetuslain (628/1998, 477/2003) mukaan opetuksen järjestäjän tulee seurata perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja ja ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle. Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritettua. Poissaolojen seurannalla pyritään ennalta vaikuttamaan oppilaan mahdollisiin kouluvaikeuksiin, ja samalla seurataan oppivelvollisuuden toteutumista. Poissaoloilmoitukset ja -seurannat suoritetaan pääsääntöisesti Wilman välityksellä. Poissaoloihin liittyvästä muusta ilmoitustavasta sovitaan erikseen vanhempainilloissa luokkakohtaisesti. Huoltajia pyydetään ilmoittamaan oppilaan poissaolosta luokanopettajalle tai luokanvalvojalle ensimmäisenä poissaolopäivänä. Mikäli huoltaja ei ole ilmoittanut poissaolosta puoleen päivään mennessä, luokanopettaja tai -valvoja ottaa kotiin yhteyttä poissaolon selvittämiseksi. Mikäli oppilas on koulupäivän aikana ilmoittamatta pois yksittäisiä tunteja, luokanopettaja tai luokanvalvoja ottaa yhteyttä huoltajaan. 8.3 Koulutapaturmien ehkäisy, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Oppilaitosten turvallisuudesta vastaa kunta ja yksittäisessä oppilaitoksessa turvallisuuden edistämistä johtaa rehtori yhdessä kouluterveydenhuollon ja muun kouluhenkilökunnan kanssa. Tapaturmien ehkäisyllä tarkoitetaan fyysisen ympäristön, sosiaalisten suhteiden ja tilanteiden sekä sattuneiden tapaturmien seuraamista. Oppilaitoksessa tulee sopia turvallisen liikkumisen 21

26 säännöistä (esim. välitunnit, siirtymät, koulumatkat, huolto- ja saattoliikenne koulun alueella), asianmukaisten suojainten käytöstä eri oppitunneilla sekä sopia koulujen turvallisuussuunnitelmat. Koulutapaturmien ehkäisyksi kunnan esiopetusyksiköissä ja oppilaitoksissa on turvallisuusssuunnitelmat, jotka vuosittain tarpeen mukaan päivitetään. Suunnitelmia ja niissä olevia yleisiä ohjeistuksia käydään läpi lasten, opiskelijoiden ja henkilökunnan kanssa. Suunnitelmissa on kuvattu myös ensiapuun ja hoitoonohjaukseen liittyvä järjestäminen. Kunnan pelastustoimen kanssa toteutetaan säädösten mukaiset tarkastukset ja pelastusharjoitukset. 8.4 Päihteiden vastainen toiminta Perusopetuslain mukainen turvallinen oppimisympäristö edellyttää myös päihteiden vastaisen työn kehittämistä oppilaitosyhteisössä. Tarpeen mukaan järjestetään teemapäiviä, luentoja ja vanhempainiltoja. Tärkeää on lisäksi tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa päihteiden kanssa vaikeuksiin joutunut lapsi tai nuori ja ohjata hänet tarkoituksenmukaisen avun piiriin. Vaikka mitään yleispätevää tunnusmerkkiä päihteiden käytöstä ei olekaan, kaikkeen tavanomaisesta poikkeavaan käytökseen tulee kiinnittää huomiota. Epäilyttävien ja tuntemattomien henkilöiden liikkumiseen koulun alueella työpäivän aikana tulee myös puuttua. Perusopetuksessa ennaltaehkäiseviä päihteiden käyttöön liittyviä asioita sisältyy eri oppiaineiden tunteihin. Mäntyharjun kunnan oppilaitoksissa epäilyn tai huolen herätessä opiskelija ohjataan terveydenhoitajalle tai otetaan yhteyttä koulukuraattoriin. Oppilaitoksen terveydenhoitaja ja erityisnuorisotyöntekijä toimivat yhteistyössä koulun kanssa päihteisiin liittyvissä asioissa. Myös kunnan lastensuojelun työntekijät toimivat yhteistyössä koulun kanssa vakavissa tai toistuvissa päihteisiin liittyvissä asioissa. Käytettävissä on myös koulupoliisin ja päihdehoitajan palveluita. Päihde-epäilyn herätessä oppilaan tilannetta käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa oppilas- tai opiskelijahuoltoryhmässä ja suunnitellaan jatkotoimenpiteet. Huoltajiin ja tarvittaessa myös muihin yhteistyötahoihin otetaan yhteyttä. 8.5 Koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet Oppilaat ovat henkilökunnan valvonnassa koulun alueella odotusaikoina. 22

27 8.6 Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Kiusaamisella tarkoitetaan sitä, kun tietty lapsi tai nuori joutuu toistuvasti kiusatuksi. Lapsella ja nuorella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Kiusaaminen on yksi väkivallan muoto, ja siksi on tärkeää, että kiusaamista pyritään ennaltaehkäisemään ja siihen puututaan järjestelmällisesti. Kiusaamisen ehkäisyssä on tärkeää, että vanhemmat ovat tietoisia kiusaamiseen liittyvistä tekijöistä ja päiväkodin ja oppilaitosten toimintamalleista kiusaamisen ehkäisemiseksi. Jokaisen oikeusturvan kannalta on olennaista, että kiusaamiseen puuttumiset dokumentoidaan, jos tilanne vaatii jälkikäsittelyä ja jatkoselvittelyjä. Oppilaitosten ennaltaehkäisevällä yhteisöllisellä oppilas- ja opiskelijahuollon toiminnalla pyritään ennaltaehkäisemään kiusaamista oppilaitoksista. Kaikista ilmitulleista kiusaamistapauksista on hyvä ilmoittaa oppilaitokseen, jotta niihin voidaan puuttua. Mäntyharjun kunnan oppilaitoksissa noudatetaan KiVa Koulu -ohjelman mukaista mallia kiusaamistilanteiden selvittelyssä. Osalla kunnan oppilaitoksista toimii KiVa Koulu -tiimi, joka myös selvittää esiintulleita kiusaamistilanteita. Lisätietoa KiVa Koulu -ohjelmasta löytyy myös internetistä osoitteesta Ensisijaisesti kiusaamista yrittää selvittää lapsen tai opiskelijan oma opettaja tai ryhmän ohjaaja, ja tarvittaessa mukaan selvittelyyn otetaan muitakin työntekijöitä. Vaihtoehtoisesti kiusaaminen ohjataan suoraan koulun KiVa-tiimille. Oppilaitoksen rehtori on aina mukana, kun on kyse vakavammasta tai pitkäaikaisesta kiusaamisesta. Kiusaamistapauksissa lapsi, opiskelija tai huoltajat voivat ottaa ensisijaisesti yhteyttä opiskelijan omaan opettajaan, luokanvalvojaan, ryhmänohjaajaan, koulukuraattoriin, terveydenhoitajaan tai koulun ilmoittamiin KiVa-tiimin jäseniin. Kiusaamisselvittelyn jälkeen tilannetta seurataan ja tavataan myös kiusattua oppilasta uudestaan. Mikäli kiusaaminen ei ole loppunut, asia ohjataan tapauskohtaisesti koottavalle opiskeluhuoltoryhmälle. Vakavista ja toimenpiteistä huolimatta pitkään jatkuneista kiusaamisista otetaan yhteyttä myös koululupoliisiin ja tehdään tarvittaessa lastensuojeluilmoitus. Väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen. Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän osalta opiskelijoille ja huoltajille löytyy tietoa Mäntyharjun kunnan kotisivuilta ( 23

28 Huoltajille tietoa annetaan myös oppilaitoksen yhteisissä vanhempainilloissa sekä luokkakohtaisissa erikseen järjestetyissä vanhempainilloissa. Syksyisin koulujen alkaessa luokat ja opiskelijaryhmät käyvät läpi koulujen yhteisiä toimintasääntöjä ja oppilaitoksen järjestyssäännöt, joihin kyseiset asiat ovat sisällytetty. Toimintasääntöjen ja järjestyssääntöjen päivittämisestä, seurannasta ja arvioinnista huolehtivat esiopetusyksiköt ja oppilaitokset itse rehtorin johdolla. Toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa Jokaisen päiväkodin ja koulun tulee suunnitella toimintaansa siten, että mahdollisilta uhka- ja vaaratilanteilta sekä tapaturmilta voidaan välttyä. Vaaratilanteiden ehkäisemiseksi kaikissa oppilaitoksissa on tehty turvallisuussuunnitelma ja vaaratilanteiden varalle pelastussuunnitelma. Erilaisissa lapsia ja nuoria kohdanneissa kriisitilanteissa, esimerkiksi kuolonuhreja vaatineissa onnettomuuksissa, oppilaan tai perheenjäsenen äkillisessä kuolemantapauksessa tai vakavassa uhkatilanteessa voidaan käyttää apuna psyykkistä jälkipuinti- eli debriefingtoimintaa. Toimintaa järjestetään yhteistyössä Mikkelin Kriisikeskuksen kanssa. Myös Mäntyharjun seurakunnan ja sosiaalitoimen kautta saa tietoa kriisiavusta. Yhteyshenkilöinä kriisityöntekijöihin toimivat opiskeluhuollossa toimivat kouluterveydenhoitajat, koulukuraattori tai terveyskeskuspsykologi. Tarkemmat suunnitelmat oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa löytyvät koulujen pelastus- ja kriisisuunnitelmista. 24

29 9.YKSILÖKOHTAINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTO JA SEN JÄRJESTÄMINEN Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tavoite on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien, koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille esiopetusyksikössä ja oppilaitoksessa työskenteleville sekä opiskeluhuollosta vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä lasten ja opiskelijoiden itsensä sekä heidän huoltajiensa ja tarvittaessa muiden läheisten kanssa. Yksilökohtainen oppilas- ja opiskelijahuolto on oikeus, eikä huoltaja voi kieltää lasta tai nuorta ottamasta palveluja vastaan. Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu myös aina lapsen tai nuoren sekä tarpeen niin edellyttäessä hänen huoltajansa suostumukseen. Lapsen, opiskelijan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia yhteistyötahoja, sekä lapsen tai opiskelijan läheisiä. Lapsen tai opiskelijan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Opiskeluhuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säännökset. Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäiselle lapselle tai opiskelijalle annettavia neuvola-, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon palveluja, psykologi- tai kuraattoripalveluja sekä monialaista yksilökohtaista opiskeluhuoltoa. Monialaisen asiantuntijaryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Konsultaatiota pyytävä saa ilmaista salassa pidettäviä tietoja, jotka ovat välttämättömiä virka-aputehtävän, toimeksiannon tai omaan lukuun muutoin suoritettavan tehtävän suorittamiseksi. 9.1 Yhteistyön kuvaus perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen jopo sekä sairaalaopetuksen yhteydessä Erityisopetuksen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden opiskelun suunnitteluun ja järjestämiseen tuen eri tasoilla. Tarvittaessa yläkouluikäiselle opiskelijalle voidaan järjestää myös joustavaa perusopetusta. Yhteistyöhön osallistuvat erityisopetuksen asiantuntijoiden lisäksi oppilaan luokanopettaja, -valvoja tai ryhmänohjaaja sekä opiskelijoiden aineopettajat. Tarvittaessa mukaan kutsutaan myös muita asiantuntijoita. 25