Aatosvainion asemakaavan muutos ja asemakaavan laajennus

Transkriptio

1 päivitetty , Pyhäjoen kunta Aatosvainion asemakaavan muutos ja asemakaavan laajennus

2 1 Sisältö 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Suunnittelualue ja sen vaikutusalue Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Suunnittelutilanne, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 4 2 OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEN AIKATAULU Osalliset Viranomaisyhteistyö Vuorovaikutus, tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen Suunnitteluaikataulu 11 3 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 12 4 YHTEYSTIEDOT 12

3 Pyhäjoen kunta 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan laatimiseen liittyvä asiakirja, jossa esitetään suunnitelma kaavan laatimisessa noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista (MRL 9 ). n (OAS) tarkoitus on määritetty maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä mm. seuraavasti: Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireilletulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Tarkoituksena on kertoa, miksi kaavaa laaditaan, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Pyhäjoen kunnanhallitus päätti käynnistää Aatosvainion ja Hourunkosken puiston asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen. Hankkeen vireille tulosta kuulutettiin MRL:n 63 :ssä säädetyllä tavalla ja OAS asetettiin nähtäville lähtien Pyhäjoen kunnan ilmoitustaululle ja internet sivuille osoitteeseen päivitettäväksi kaavaehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Pyhäjoen kaavoituksen ohjausryhmä päätti kokouksessaan jakaa Aatosvainion asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen sekä Hourunkoskenpuiston asemakaavan muutoksen kahdeksi erilliseksi kaavaprosessiksi. 1 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Suunnittelualue ja sen vaikutusalue Asemakaavan muutosta ja laajennusta koskeva suunnittelualue sijaitsee Pyhäjoen kunnan kirkonkylän taajaman itäpuolella. Suunnittelualue rajautuu lännessä ja pohjoisessa Pyhäjoen keskustan taajama-alueen rajaan. Idässä alue rajautuu osittain Vihannin tiehen. Etelässä alueen rajana on Hourunkosken puisto. Suunnittelualuetta halkoo muutama hiekkatie, mutta niiltä ei ole läpikulkuyhteyttä Vihannintielle. Alue on nykyisellään metsää tai osittain viljelykäytössä. Sekä suunnittelu että alueen rakentuminen voidaan toteuttaa vaiheittain. Vaiheistuksen alustavia osa-alueita on kansikuvassa havainnollistettu katkoviivoituksella. Suunnittelualueen kaavoittamattoman pohjoisosan nimi on Aatosvainio ja se sijoittuu nykyisen asemakaavoitetun Annalankankaan takaosan jatkoksi. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 22 ha. Kaavoitettava alue on kunnan omistuksessa. 1.2 Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Aatosvainion asemakaavan muutos ja laajennus tarkentaa osaltaan Pyhäjoen kunnan maankäyttöstrategian ja maankäytön toteuttamisohjelman 2025 maankäytöllisiä linjauksia.

4 Samanaikaisesti on käynnistetty keskustan osayleiskaavan uusiminen. Osana yleiskaavatyötä laaditaan koko Pyhäjoen keskustan aluetta koskeva toteutusohjelma. Osayleiskaava toimii alueen asemakaavoituksen sekä muun rakentamisen ja suunnittelun pohjana. Osayleiskaavan tavoitevuosi on Pyhäjoen keskustan taajaman asukasmäärä on hieman kasvanut ja osayleiskaavan uudistamiselle on painetta. Aatosvainion asemakaavan muutosta ja laajennusta laaditaan rinnan osayleiskaavatyön kanssa. Tarkoituksena on täydentää ja eheyttää Pyhäjoen keskustan yhdyskuntarakennetta hyödyntämällä mahdollisimman tehokkaasti jo olemassa olevaa infrastruktuuria. 3 Suunnittelutavoitteita osayleiskaavoitus- ja asemakaavoitustyölle Teemana on terveydellä hyvinvointiin: aluetta kehitetään maaseudun kylämäinen ilme säilyttäen ja pyrkien pienimittakaavaiseen kokonaisuuteen aluetta kehitetään toiminnoiltaan monipuolisena kokonaisuutena tuetaan ja parannetaan palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta mahdollistetaan monipuolisen rakennus- ja asuntokannan muodostuminen alueelle taataan maankäytölliset edellytykset alueellisen identiteetin ja yhteisöllisyyden säilymiseen ja kehittymiseen edistetään turvallisen tuntuisen asuin- ja elinympäristön muodostumista turvataan alueen monipuoliset vapaa-ajanvietto-, harrastus ja virkistysmahdollisuudet alueen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan energiatehokkuusnäkökulmat sekä kestävän kehityksen periaatteet lähivesistöjen hyvän laadun säilyminen turvataan tarvittaessa hulevesien imeytys- ja viivytysrakenteilla alueen sisäiset yhteydet suunnitellaan jalankulkua ja pyöräilyä tukeviksi yleiskaavalla ohjataan alueiden toteutusjärjestystä mahdollistetaan alueen luonteva vaiheittain toteutuminen ja hallittu väestönkasvu alueen hoidon näkökulmasta suunnittelun lopputuloksen tulee olla kustannustehokkaasti hoidettava ja alueen asukkaiden omatoimisuutta tukeva Tarkempia suunnittelutavoitteita asemakaavoitustyölle Teemoina ovat terveydellä hyvinvointiin terveempi Pohjois-Suomi / ilmastotieteellinen lähestymistapa: mukavat ja helppohoitoiset maaseutukaavatiet jalankulku ja pyöräily ensi-sijaiseksi liikkumistavaksi alle 3 km etäisyydellä viihtyisä ympäristö houkuttelee ulos liikkeelle kaiken ikäisiä kaiken ikäisten liikkuminen omin voimin jalan, eli peruskuntoa jo arkiliikunnalla jalan saa luonnostaan kontakteja, sattumaltakin pihat lounaaseen, pihapiirit, oma rauha pienilmaston vahvistaminen, aurinko, lämpö ja tuulensuojapuustot pyörätiet aurinkokohtiin, kauniisiin paikkoihin johdonmukaiset ja suorahkot oikoreitit kouluun, irti autoteistä, luontokokemus, turvallisuus

5 tavoitteena asemakaava-alue, jossa alueen asukkaat omistavat rakennus- ja puisto/viheralueet ja asukkaat vastaavat niiden hoidosta ja ylläpidosta - mutkaiset maaseutukaavatiet, et voi ajaa lujaa, teiden päätylenkit teese-itse -lähileikkipaikkoja - nuotiopiirit kohtauspaikkoina ilman ajanvarausta, puutarhaviljelypalstat, hiihtoladut asuntoalueen ympäri, pulkkamäet ja pyöräilyraitit oikoteinä - periaatteena lähiyhteisö tuntee jokaisen kulkijan, ei läpiajoa autolla - jalankulku ja pyöräily ensisijaiseksi liikkumistavaksi alle 3 km etäisyydellä - viihtyisä ympäristö houkuttelee ulos liikkeelle kaiken ikäisiä - kaiken ikäisten liikkuminen omin voimin jalan - peruskuntoa kaiken ikäisille jo arkiliikunnalla - oikoreitit kauppaan ja palveluihin verrattuna autoreittiin; lyhyet matkat tehdään silloin helposti jalkaisin - talvella lähiladut alueen sisällä, voi pistäytyä ladulla ilman suksien pakkaamista autoon - missä keväällä viimeksi lumi, sinne ladut - yhteisöllisyyteen yhdessä, pulkkamäkiä, luistelupaikkoja, seikkailumetsiä, lapset luovat itse mäen säännöt ja pienestä pitäen yhteisvastuunkin Pois alta - teiden päätysilmukoiden keskelle grillauspaikat, pelejä lenkkien paluupuolelle asfalttiin, pyöräilyn opettelu turvallisessa päätylenkissä silmien alla Suunnittelutilanne, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Maakuntakaava Pyhäjoen kunta kuuluu Pohjois-Pohjanmaahan, jossa voimassa olevia maakuntakaavoja ovat: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut ja joka sai lainvoiman KHO:n päätöksen jälkeen. Maakuntavaltuusto hyväksyi Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavan, jonka ympäristöministeriö vahvisti ja määräsi sen tulemaan voimaan valituksista huolimatta. Valitukset on hylätty KHO:ssa.

6 5 Kuva 1. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Kuva 2. Ote Hanhikiven ydinvoimamaakuntakaavasta. Suunnittelualue on osoitettu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi A-1, jolla osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tu-

7 lee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajentaminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki. Lisämerkintä 1 osoittaa, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet. Maakuntakaavan uudistamisen pääteemana 1. vaihemaakuntakaavassa on energia, joka on ilmastonmuutoksen hallinnan kannalta keskeinen alueidenkäytöllinen kysymys. Maakuntakaavan uudistamisen 1. vaihekaavan ehdotus, joka koskee soiden käyttöä ja luonnonympäristöä, tuulivoima-alueita, kaupan palveluverkkoa ja aluerakennetta, liikennejärjestelmää ja muiden kaavamerkintöjen päivityksiä, oli julkisesti nähtävillä Kuva 3. Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 1.vaihekaavan ehdotuksesta.

8 Pohjois-Pohjanmaan 1.vaihekaavassa Pyhäjoen keskusta-alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Valtatie 8:n länsipuolinen alue keskustasta on merkitty A-1 merkinnällä, mikä osoittaa, että alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja käytössä tulee ottaa huomioon maankohoamisrannikon erityispiirteet. Alueelle on osoiteltu myös kevyen liikenteen yhteystarve pohjoisen suunnasta. Maakuntakaavatyötä ohjaa maakuntahallitus ja tavoiteaikataulun mukaan maakuntakaavan uudistuksen 1. vaihe tulisi maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi syksyllä Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntahallitus on päättänyt maakuntakaavan uudistamisen 2. vaihekaavan vireille tulosta. 2. vaihemaakuntakaavassa käsitellään koko maakunnan alueidenkäyttöä seuraavien teemojen osalta: kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys- ja matkailu, seudulliset jätteenkäsittelyalueet ja seudulliset ampumarata-alueet. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen kaavoitustyön sisältöä ja vuorovaikutusta käsittelevä osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä kevättalvella Yleiskaava Pyhäjoen keskustaajamassa on voimassa Pyhäjoen keskustan osayleiskaava 2010, joka on hyväksytty vuonna Se on laadittu rakennuslain aikaan ns. ensimmäisen asteen yleiskaavana, minkä vuoksi sillä ei ole maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia. Osayleiskaavan alueesta eteläinen osa uudistettiin Etelänkylän ja Viirteen osayleiskaavan laatimisen yhteydessä vuonna Kuva 3. Ote Pyhäjoen keskustan yleiskaavasta (suunnittelualue merkitty vaaleanpunaisella). Osayleiskaavassa Aatosvainion alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP), lähivirkistysalueeksi (VL) sekä maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Vihannintie on osoitettu alueelliseksi pääväyläksi.

9 8 Kuva 4. Ote Pyhäjoen keskustan osayleiskaavaehdotuksesta 2025, joka on ollut nähtävillä Asemakaava Pyhäjoen keskustan osayleiskaava 2025 laadinta on käynnistetty syksyllä Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä loppuvuodesta Osayleiskaava on tarkoitus viedä kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn keväällä Pyhäjoen asemakaavoitettu taajama-alue muodostuu useista eri aikaan laadituista asemakaavoista, jotka on ajantasakaavassa yhdistetty. Asemakaavoitetut alueet sijaitsevat Pyhäjoen keskustan osayleiskaavan alueella. Asemakaavoissa on osoitettu alueita esimerkiksi asumiselle, palveluille ja yritystoiminnalle sekä virkistykseen. Suuri osa nyt laadittavan asemakaavan suunnittelualueesta on asemakaavoittamatta. Osalla alueesta on voimassa Annalankankaan aluetta koskeva rakennuskaavan muutos, osalla Annalankankaan Järvisuon rakennuskaavan muutos ja laajennus sekä osalla aluetta Kirkonseudun rakennuskaavan laajennus. Kaavoitetut alueet sijaitsevat suunnittelualueen länsireunassa ja ne on osoitettu puistoksi (VP), lähivirkistysalueeksi (VL), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten alueeksi (AR) sekä maa- ja metsätalousalueeksi (M). Kaavoittamattomalla kaavan laajennusalueella on peltoviljelyksiä ja metsää.

10 9 Kuva 5. Ote Pyhäjoen keskustan asemakaavasta. Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Raahen seutukunnan yhteinen rakennusjärjestys, joka sai lainvoiman julkaistulla kuulutuksella. Raahen seutukunnan rakennusjärjestys on yhteinen Raahen kaupungin, Siikajoen, Pyhäjoen ja Vihannin kuntien kanssa. Muut tehdyt selvitykset ja suunnitelmat Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pyhäjoen matkailun, virkistyskäytön ja maisemarakentamisen toteutussuunnitelma, Hourukosken suunnitelmakartta R1-7, (Destia, ) Maankäyttöstrategia , (Airix Ympäristö Oy 2010), päivitys tehtiin KH:ssa Maankäytön toteuttamisohjelma , (Airix Ympäristö Oy 2010), päivitys tehtiin KH:ssa Maisemaselvitys, maisema- ja taajamakuvan kannalta merkittävimmät tekijät, Pöyry Finland Oy Pyhäjoen kunnan kulttuuriympäristöohjelma, Oulun Yliopiston arkkitehtuurin osasto, Sanna Heikkinen 2012

11 2 OSALLISTUMINEN JA KAAVOITUKSEN AIKATAULU Pyhäjoen kunta Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaisesti kaavan yhteydessä on laadittava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Tässä suunnitelmassa määritellään ne osalliset, joiden mahdollisuus vaikuttaa kaavaan tulee turvata ja joille kaavan etenemisestä erityisesti tulee tiedottaa. Tämän asemakaavamuutoksen osallisiksi on alustavasti katsottu seuraavat tahot: Osalliset Maanomistajat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat Osallistuminen Kommentit tavoitteista ja valmistelu-aineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet ja lausunnot kaavaluonnoksesta ja muistutukset ja lausunnot kaavaehdotuksesta nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: Kaavan vaikutusalueen asukkaat, tonttien vuokralaiset, yritykset ja niiden työntekijät, laitokset ja niiden käyttäjät ja työntekijät, vesialueiden omistajat ja käyttäjät Viranomaiset: Pyhäjoen kunnan rakennusvalvonta ja ympäristönsuojeluviranomaiset, kunnat ja naapurikunnat, Raahen seudun kehittämiskeskus, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Pohjois- Suomen aluehallintovirasto (AVI), Museovirasto, Pohjois-Pohjanmaan maakuntamuseo, Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa, Oulun maaseutukeskus, Raahen Hyvinvointikuntayhtymä. Jokilaaksojen pelastuslaitos, Pyhäjokisuun Vesi Oy, Elenia Oy, Vestia Oy Yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Luonnonsuojeluyhdistykset, elinkeinoelämän yhdistykset, museo- ja kotiseutuyhdistykset ym. yhdistykset, jätehuoltoyhtiöt, jakokunnat, kalastuskunnat, kylätoimikunnat ym. paikalliset yhdistykset Kommentit tavoitteista ja valmistelu-aineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa. Mielipiteet ja muistutukset kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävilläolon aikana sekä esittelytilaisuuksissa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta MRL:n mukaiset viranomaisneuvottelut valmistelu- ja ehdotusvaiheessa Lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa Muu viranomaisyhteistyö koko prosessin ajan Tarvittaessa neuvottelut eturyhmien kanssa Kommentit tavoitteista ja valmisteluaineistosta sekä luonnoksesta valmisteluvaiheessa Mielipiteet luonnos- ja muistutukset ehdotusvaiheessa Kaavahankkeen osallisiksi voi lisäksi ilmoittautua sellainen, jonka katsotaan täyttävän MRL 62 :n osallisen määritelmän. Sen mukaan osallisiksi katsotaan alueen maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomat-

12 tavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen alkuvaiheessa on järjestetty viranomaisneuvottelu sekä Aatosvainion että Hourunkosken puiston alueen kaavoituksesta niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa asia koskee. Neuvottelun tarkoituksena oli arvioida alueen asemakaavalle asetettavia sisältövaatimuksia ja selvittää mitä vaikutuksia asemakaavan laadinnan yhteydessä tulee arvioida. Kaavan luonnosvaiheesta saatua palautetta on käsitelty Pyhäjoen kaavoja koskevassa työneuvottelussa, joka pidettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa Toinen lakisääteinen viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa kaavan ehdotusvaiheessa. Sekä luonnos- että ehdotusvaiheessa kaavasta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Tarvittaessa järjestetään epävirallisia kaavaneuvotteluja. 2.3 Vuorovaikutus, tiedottaminen ja osallistumisen järjestäminen Asemakaavoituksen vaiheista, sisällöstä, yleisötilaisuuksista, luonnosten ja ehdotusten nähtävillä olosta sekä mahdollisuuksista mielipiteen esittämiseen tiedotetaan seuraavilla tavoilla: ilmoituksina ja kuulutuksina sanomalehdissä kunnan ilmoitustauluilla kunnan internet-kotisivuilla Viralliset kuulutukset julkaistaan kunnan ilmoitustauluilla, kunnan internet sivuilla sekä Pyhäjoen Kuulumiset lehdessä. MRL:n 64 2 momentin mukaisesti osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus antaa palautetta tai esittää Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Ajantasainen OAS, jota päivitetään aina kaavaehdotuksen nähtävillepanoon asti, on nähtävillä Pyhäjoen kunnassa ja kunnan kotisivuilla OASia voidaan päivittää koko suunnitteluprosessin ajan. Suunnittelutyötä ohjaa Pyhäjoen kunnan asettama ohjausryhmä. Välivaiheen päätökset kaavasta tekee Pyhäjoen kunnanhallitus. 2.4 Suunnitteluaikataulu Aatosvainion ja Hourunkoskenpuiston asemakaavan muutos ja asemakaavan laajennus on käynnistetty syksyllä 2011 Pyhäjoen kunnanhallituksen päätöksellä. Kaavoituksen vireilletulo ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) käsiteltiin Pyhäjoen kunnanhallituksessa syksyllä Kunnanhallitus on antanut kaavoituksen käynnistämisestä vireilletulokuulutuksen siten, kuinka kaavoitusasiat Pyhäjoella kuulutetaan. Pyhäjoen kaavoituksen ohjausryhmä päätti kokouksessaan jakaa Aatosvainion

13 asemakaavan muutoksen ja asemakaavan laajennuksen sekä Hourunkoskenpuiston asemakaavan muutoksen kahdeksi erilliseksi kaavaprosessiksi. Kaavaluonnos on valmisteltu vaihtoehtoisten maankäyttösuunnitelmien pohjalta ja se on ollut kunnanhallituksen käsittelyssä alkusyksystä Tämän jälkeen luonnos ja sen valmisteluun liittyvä valmisteluaineisto asetettiin kuulemista varten julkisesti nähtäville MRA 30 :n mukaisesti. Viranomaisilta pyydettiin ennakkolausunnot ja osallisille varattiin mahdollisuus jättää mielipiteensä luonnoksesta. Kaavaehdotus on valmisteltu luonnosvaiheesta saadun palautteen perusteella. Kaavaehdotuksen virallinen nähtäville asettaminen (MRA 27 ) ajoittuu kevättalvelle Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja osallisilla on mahdollisuus jättää ehdotuksesta muistutus. Kaavaehdotuksesta saadut muistutukset ja lausunnot vastineineen käsitellään Pyhäjoen kunnanhallituksessa. Mikäli ehdotukseen saatu palaute antaa aihetta muutoksiin, kaavaa tarkistetaan. Jos kaavaehdotusta muutetaan oleellisesti, se asetetaan uudelleen nähtäville. Kaavan hyväksyy Pyhäjoen kunnanvaltuusto. Kaavan lopullinen valmistuminen ajoittuu alkukesään Kaavan hyväksymispäätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1. ihmisen elinoloihin ja ympäristöön; 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään soveltuvin osin lähtö- ja selvitysaineistoja. Tarvittaessa varaudutaan aineiston ja olemassa olevien selvitysten ajantasaistamiseen mm. maastokäynnein. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan myös koko kaavaprosessin aikana saatava palaute (lausunnot, mielipiteet ja muistutukset). 4 YHTEYSTIEDOT Pyhäjoen kunnassa asemakaavatyön yhteyshenkilönä toimii tekninen johtaja Pirkko Tuuttila. Pyhäjoen kunta, PL 6, Pyhäjoki, Kuntatie 1. puh , fax (08) sähköposti: pirkko.tuuttila@pyhajoki.fi Kaavan laadinnasta vastaa Pöyry Finland Oy:ssä johtava asiantuntija, arkkitehti Jarmo Lukka. Pöyry Finland Oy, Hatanpäänkatu 1, Tampere

14 sähköposti: puh puh Alueellisen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen yhteystiedot: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus, PL 86, Veteraanikatu 1, Oulu sähköposti: