Monikulttuurisuustaitojen. kouluyhteisössä. Alustava yhteenveto. Net Effect Oy

Transkriptio

1 Monikulttuurisuustaitojen nykytila kouluyhteisössä Alustava yhteenveto Net Effect Oy

2 Tausta Monikulttuurisuustaitojen nykytilaa kartoitetaan suunnitelmien asiakirja-analyysin, kuntakohtaisten dialogi-istuntojen ja kuntien itsearviointilomakkeiden avulla. Dialogi-istuntoja on toteutettu kappaletta (Jyväskylä ) Dialogi-istuntoihin on osallistunut 1-5 henkilöä: opettajia, rehtoreita, koordinaattoreita, päivähoidon johtajia ja muuta henkilöstöä sekä sivistys- / opetustoimen viranomaisedustajia. Vastaanotto on ollut erittäin hyvää, arviointiin on suhtauduttu myönteisesti. Ohjelma on koettu erittäin tarpeellisena kuntien parissa. Erityisesti pienten ja keskisuurten kuntien tarpeisiin ohjelma on vastannut hyvin 2

3 Johtajuus 1/2 Tärkeää on johdon vankkumaton tuki, ilman sitä on vaikea toimia. Suuressa osassa kuntia monikulttuurisuustaitojen kehittäminen on yhä opettajavetoista selkeää johtajuutta asialla ei ole. Kunnan päättäjjllä on useimmiten hyvää tahtoa, muttei määrätietoisuutta ja tarpeellista tietämystä kehittää monikulttuurisuustaitoja. Joissakin kunnissa koulujen opettajia, rehtoreita ja koordinaattoreita on kutsuttu valtuustojen ja lautakuntien kokouksiin kertomaan monikulttuurisuustaitotilanteesta (tai kokouksiin on itse päästy sinnikkäällä yrittämisellä). Rehtorit ovat arjen kohtaamisissa läsnä ja opettajien tukena (osallistuminen oppilaan tulokeskusteluun, ongelmien ratkominen, rasismitilanteet, vanhempainillat, juhlat) Myönteinen suhtautuminen ja asenteet tukevat tällä hetkellä ohjelman toteuttamista, haasteena kuitenkin ohjelman ja sitä myötä rahoituksen päättyminen: kuka ottaa vastuun kehittämistyöstä? PÄÄTÖKSENTEKIJÖIDEN HERÄTTELY TÄRKEÄÄ MONIKULTTUURISUUS- TAITOJEN KEHITTÄMISEKSI, VIREILLÄ PITÄMISEKSI JA TURVAAMISEKSI 3

4 Johtajuus 2/2 Vastuut: Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen on vastuutettu useimmissa kunnissa maahanmuuttajaopetuksen koordinaattorille (tai vastaavalle koordinaattorille) joko koulutasolla tai kunnan tasolla. Nimetyn koordinaattorin rooli on tärkeä: selkeä vastuu ja toimivalta kutsua koolle ja osallistua rehtorikokouksiin, tehdä salamatyötä eli tarttua ajankohtaisiin ja akuutteihin asioihin kouluyhteisöissä ja hallinnollisella tasolla. Osa koordinaattoreista oli erityisen hyvin verkostoituneita, osa taas veti kivirekeä yksin toiminta haavoittuvaista (esim. henkilöstövaihdokset, sairastumiset jne.) Johto ei tue millään lailla. Kaupungin monikulttuurisuustoimijat ovat verkostoituneet keskenään, vastuu verkoston toimimisesta on kokonaan itselläni ja muilla toimijoilla, ei ole ketään kenen kanssa neuvotella. 4

5 Toimintaperiaatteet ja strategia 1/2 Tällä hetkellä ohjelma vastaa erittäin hyvin monikulttuurisuustaitojen kehittämishaasteisiin kaikissa kunnissa erityisen hyvin ohjelma vastaa pienten ja keskisuurten kuntien tarpeisiin. Myös kunnissa, joissa maahanmuuttajaoppilaat ovat jo pitkään olleet arkipäivää, on kehittämistyö koettu tarpeelliseksi. Kunnassa on suhteessa paljon maahanmuuttajia, alkoivat tulla n. 10 v. sitten. Silloin ei ollut olemassa keinoja, jokainen päätti omalla tavallaan. Nyt ohjelman myötä syntyi koulutukset, varat, ohjausryhmä ja työryhmä, tästä ihmiset ovat alkaneet yhdessä työtä tekemään. Nyt kaikki koulut ovat mukana, nekin joissa ei ole maahanmuuttajataustaisia oppilaita. Lähes tärkeimpänä pidettiin suurimmassa osassa kuntia monikulttuurisuustaitojen kehittämiseen liittyvien verkostojen luomista. Tärkeänä on pidetty myös S2-opetuksen ja valmistavan opetuksen kehittämistä, maahanmuuttajataustaisen oppilaan arviointikäytänteiden kehittämistä sekä materiaalien tuottamista ja hankintaa. 5

6 Toimintaperiaatteet ja strategia 2/2 Kehittämisohjelman tunnettavuus ja viestiminen Kuntien johdon osalta tietämys kehittämisohjelmasta ja sen tavoitteista kohtalaisen heikkoa. Koulujen tasolla ohjelmasta tietävät pääasiassa maahanmuuttajaopetuksen opettajat ja rehtori (S2-opetus, valmistava opetus, oman äidinkielen opetus). Ohjelman ja sen tavoitteiden tuominen muun opettajakunnan tietoisuuteen koetaan haasteelliseksi. Myös muu koulujen henkilökunta (ruokala, vahtimestarit, terveydenhoitajat, kuraattori, koulupsykologi) tietää suppeasti ohjelmasta ja sen tavoitteista. Huom! Oppilashuolto on hyvin mukana. Joissakin kouluyhteisöissä ohjelmasta, edistymisestä sen toteuttamisessa sekä tavoitteista viestitään säännöllisesti opettajankokouksissa. Ohjelmasta viestitään suurimmaksi osaksi rehtorikokouksissa, S2-opettajien kokouksissa sekä valmistavien opettajien kokouksissa. Monikulttuurisuustaitojen kehittämisestä viestiminen koko kouluyhteisön tietoon koettiin olennaiseksi tekijäksi ohjelman onnistumisen näkökulmasta. 6

7 Henkilöstö 1/2 Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen ja osaaminen Henkilöstön osaamisen näkökulmasta monikulttuurisuuskysymykset on usein kirjattu kunnan strategiaan. Tällä hetkellä monessa kunnassa on perustettu uusia virkoja tai otettu avustajia ohjelman herättämänä (esimerkiksi retuperällä ollut S2- opetuksen tilanne on parantunut). Monikulttuurisuustaitoihin liittyvää osaamista ei lähes missään kunnista oltu kartoitettu tai tunnistettu systemaattisesti (hajanaisia kyselyitä koulutustarpeista tehty) HUOM! Eikö tämä olisi tie osoittaa monikulttuurisuustaitojen kehittämisen tarpeellisuus? Henkilöstöllä on hyvät mahdollisuudet osallistua koulutukseen kuitenkin usein vain aktiiviset osallistuvat. Miten saadaan vähemmän aktiiviset ja todella koulutusta tarvitsevat koulutukseen? VINKKI: Osoittaminen & velvoittaminen: muutamissa kunnissa tiettyihin koulutuksiin velvoitettiin tai esimerkiksi luotiin positiivista painetta koulujen rehtoreihin kysymällä ja pyytämällä uusia osallistujia koulutuksiin. 7

8 Henkilöstö 2/2 Osaamista kehitetään myös erilaisten vertaistuki- ja oppimisverkostojen avulla (esim. työryhmä, koulujen sisäiset maahanmuuttajaopetuksen työryhmät, kiertävät / konsultoivat opettajat, resurssirenkaat) Haasteeksi koettiin oman äidinkielen opettajien asema: Usein vain muutamia tunteja koululla ja usein vielä virka-ajan päätyttyä Pätevien opettajien rekrytointi hankalaa etenkin pienissä kunnissa ja pienten kieliryhmien osalta Palkitseminen Monikulttuurisuustaitojen kehittämisestä vain vähän palkitsemismekanismeja. Monikulttuurisuuskysymyksiä on vaikeaa haastateltavien mielestä nostaa erityisasemaan (vaikka monen mielestä pitäisikin). Muutamissa kunnissa käytössä olevia palkitsemiskeinoja: TVA-lisät Palkkiot iltaistunnoista, kokouksista Sijaisjärjestelyt Monikulttuurisuuspalkinto 8

9 Kumppanuudet ja resurssit 1/2 Nykyiset kumppanit: Suuressa osassa kuntia luotu hyvinkin laajoja verkostoja HYVÄ SAAVUTUS Ohjelman ohjausryhmät aktiivisia ja moniammatillisia (eri koulujen rehtoreita, maahanmuuttajaopetuksesta vastaavia opettajia, oppilashuollon edustajia, hallinnon virkamiehet, joissakin myös alla listattuja toimijoita). Ohjausryhmän lisäksi mukana monikulttuurisuustaitojen kehittämisessä mm. nuorisotoimi, kulttuuritoimi, vastaanottokeskukset, maahanmuuttajatoimistot, järjestöt (MLL, Setlementti, maahanmuuttajayhdistykset, vanhempainyhdistykset), urheiluseurat, kirjastot, ammattikorkeakoulut, seurakunnat, toiset kunnat joissakin jopa yritykset. Ohjausryhmä on monessa kaupungissa ja kunnassa muodostunut todelliseksi monikulttuurisuustaitojen kehittämisryhmäksi ja päätöselimeksi Onko virallista valtuutusta ja toimivaltaa linjata, vastuuttaa ja päättää asioista? Resurssit Resurssit koetaan ohjelman ansiosta riittäväksi Entä jatkossa? Toisissa kouluissa tilat maahanmuuttajaopetukselle ovat kiertävät tai sijoitettuna koulun sivurakennukseen. Toisissa kouluissa tiedostetusti maahanmuuttajaopetuksen luokka on sijoitettu keskelle koulua Monikulttuurisuustaitojen kehittämiseen liittyvää materiaalia on monessa koulussa kerätty kohtalaisen hyvin (kirjallista, atk-pohjaista, videoneuvottelut, neuvottelupuhelut). Haasteena materiaalin kokoaminen yhteen paikkaan, materiaalin olemassa olosta tiedottaminen ja siitä vastuuttaminen (esimerkiksi verkkopohjainen ratkaisu). 9

10 Prosessit ja toimintatavat 1/2 Systemaattisia koko kunnan yhteisiä monikulttuurisuustaitojen kehittämiseen liittyviä toimintatapoja hyvin vähän toiminta ja sen kehittäminen on koulukohtaista. Toimintatapojen ja käytänteiden tunnistaminen, nimeäminen, yhtenäistäminen ja levittäminen ovat VASTA ALKAMASSA TÄRKEÄÄ JATKAA TYÖTÄ! Kävimme oman koulun toisen opettajan kanssa läpi suunnitelman: meillä oli huomattavan erilaiset näkemykset koulun käytänteistä: KESKUSTELU ON ollut HYVÄ, se on ollut voimaannuttavaa ja herkullista. Päästään yhteen yhteiseen näkemykseen. Tällä hetkellä toimintatapoja kehitetään lähinnä ohjelman ohjausryhmässä (tai koulukohtaisesti maahanmuuttajaopetuksen työryhmissä), mutta mikä on näiden valta ja asema linjata käytänteitä ja toimintatapoja kaikkien koulujen tasolla? Joissakin kouluissa oman äidinkielen opettajia kutsuttiin aktiivisesti osallistumaan opettajankokouksiin kokoukset pyritty tekemään osallistujaystävällisiksi myös vieraskielisille. VINKKI: opettajakokousten järjestäminen epämuodollisemmin oman äidinkielen opettajien kanssa kahvitellen ja tutustuen 10

11 Prosessit ja toimintatavat 2/2 Joissakin kouluissa nivelvaihe hoidettu systemaattisesti: oppilaan mukana kulkevat aina kansiot esiopetuksesta perusopetukseen. Toisissa taas tieto menee suullisesti - jos menee. Oppilasta koskeva tiedonkulku koulun sisällä on vaihtelevaa: joissakin kouluissa opettajien vartit päivittäin, epävirallinen ja sujuva kommunikaatio toimii eri opettajien välillä Joissakin tieto kulkee vasta, kun on ongelmia. Haasteena koko opettajakunnan asenteiden saaminen myönteisiksi ja sitoutuneiksi. 11

12 Yhteenveto Vahvuudet tällä hetkellä Toiminnalle selkeä tarve ja se koetaan tärkeäksi Hyvin toimivat laajat verkostot Virkoja perustettu Monikulttuuriruustaitojen kehittämiseen ollaan heräämässä ja herättelemässä Innostuneet ja osaavat toimijat Kuntarajat ylittävä yhteistyö Haasteet Toimintatapojen tunnistaminen mikäli toiminta ei ole tiedostettua, ei sitä myöskään voida kehittää Kehittämissuunnitelman viestiminen ja levittäminen laajemmin kouluyhteisössä ja kunnan johdolle Henkilöstön osaamistarpeiden tunnistaminen erittäin tärkeää luo perustaa kehittämistoimenpiteille Materiaalien kerääminen yhteen paikkaan ja siitä tiedottaminen Muilta kunnilta voi oppia ja hyödyntää kehitettyjä käytäntöjä jokaisen ei tarvitse keksiä pyörää aina uudestaan!! Henkilösidonnaisuus joissakin kunnissa 12