Kainuun maakunta -kuntayhtymä Vuosikertomus 2008

Transkriptio

1 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys Maakuntajohtajan katsaus Maakunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen taloudellinen kehitys Maakunnan toiminnan ja talouden kehitys Liikelaitoksen (Kainuun ammattiopisto) toiminnan ja talouden kehitys Liikelaitoksen (Kainuun Työterveys) toiminnan ja talouden kehitys Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko sisäisenvalvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot Konsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Toimenpideohjelma taseeseen jo kertyneen alijäämän kattamiseksi Talousarvion toteutuminen Tulosalueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Maakuntavaltuusto Tarkastustoimi Maakuntahallitus Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Yhteiset palvelut Alueiden käyttö ja hanketoimiala Koulutustoimiala Lukiokoulutus Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut Tutkimus- ja kehittämistoiminta Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoidolliset palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut Liikelaitos, Kainuun ammattiopisto Liikelaitos, Kainuun Työterveys Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Maakunnan tilinpäätöslaskelmat Maakunnan tuloslaskelma

2 2.1.2 Maakunnan rahoituslaskelma Maakunnan tase Liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat Kainuun ammattiopisto -liikelaitoksen tuloslaskelma Kainuun ammattiopiston rahoituslaskelma Kainuun ammattiopiston tase Kainuun Työterveyden tuloslaskelma Kainuun Työterveyden rahoituslaskelma Kainuun Työterveyden tase Maakunnan ja liikelaitosten yhdistetyt tilinpäätöslaskelmat Maakunnan ja liikelaitosten yhdistetty tuloslaskelma Maakunnan ja liikelaitosten yhdistetty rahoituslaskelma Maakunnan ja liikelaitosten yhdistetty tase LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liiketiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä kirjapitokirjoista ja säilytysmuoto v Käytetyt tositelajit ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilintarkastusmerkinnät Sarja B Sarja D

3 7 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys Maakuntajohtajan katsaus Kainuun maakunnan neljäs toimintavuosi on takanapäin. Vuoden varrella esillä olivat erityisesti valtion aluehallinnon uudistuksen ja maakuntahallinnon suhde, Itä-Suomen EAKR- toimenpideohjelman ja Manner-Suomen ESR - ohjelman toteuttaminen sekä sosiaali- ja terveystoimialalla lähipalveluiden saatavuus ja koulutustoimialalla lukioiden toiminta. Kainuun kehittäminen Keskeiset aluetalouden kehitysindikaattorit osoittivat vielä syksyllä Kainuun kehityksen olleen myönteistä. Seitsemän vuoden ajan jatkunut myönteinen työllisyyden kehityssuunta taittui ja lomautusten vuoksi työttömyys kääntyi vuoden lopulla tavanomaista kausivaihteluakin jo selvästi jyrkempään kasvuun. Myönteisimpiä saavutuksia Kainuussa vuonna 2008 olivat Talvivaaran kaivosalueen rakennustöiden eteneminen ja tuotannon käynnistyminen syksyn 2008 aikana sekä matkailun suuret investoinnit. Sen sijaan UPM-Kymmene Oyj:n ilmoitus Kajaanin paperitehtaan tuotannon lopettamisesta kaikilla kolmella paperikoneella vuoden 2008 loppuun mennessä otettiin maakunnassa vastaan suurena yllätyksenä Myös väestön laskeva kehitys jatkui edellisvuosien tapaan ja vuoden lopussa kainuulaisia oli yhteensä , mikä on 629 vähemmän kuin edellisvuonna. Kainuun tulevien vuosien kehitys onkin nyt aiemmista arvioista poiketen erittäin haasteellisessa tilanteessa. Hallintokokeilun väliraportti Vuoden lopussa valmistui Tampereen yliopiston tekemä hallintokokeilun arviointia koskeva toinen väliraportti: Sinisistä ajatuksista moniin totuuksiin. Väliraportti käsittelee hallintokokeilun tähänastista etenemistä. Arviointitutkimus perustui tieteellisin menetelmin analysoituihin aineistoihin, joita ovat hallintokokeilun aikana eri tahojen tuottamat dokumentit sekä arviointitutkimuksen aikana suoritetut kyselyt ja haastattelut. Raportissa tarkastellaan Kainuun hallintokokeilun tilannetta maakuntavaltuutettujen, kuntayhtymän henkilöstön, kuntien talouden, kuntien toimijoiden sekä valtion ja maakunnan toimijoiden välisen suhteen kehittymisen näkökulmista. Raportin mukaan arvio hallintokokeilun etenemisestä määrittyy sen mukaan, mistä näkökulmasta ilmiötä tarkastellaan. Kokeilun rakenteelliset tavoitteet on raportin mukaan onnistuttu toteuttamaan ja hallintokokeilu on vaikuttanut positiivisesti kuntien taloustilanteeseen maakunnan mittakaavassa vähentämällä oleellisesti velkaantumista. Kuntien itsehallinnon koetaan kuitenkin kärsineen kokeilun myötä. Kuntalaisten ja osin myös henkilöstön suhtautuminen kokeiluun on ollut kriittistä.

4 Maakunnan organisaation toiminta Vuoden aikana käytiin läpi maakunnan merkittävimmät johtosäännöt, kuten maakunnan hallintosääntö, luottamushenkilöiden palkkiosääntö, sosiaali- ja terveystoimen johtosääntö ja maakuntahallituksen johtosääntö. Korjauksia johtosääntöihin on tehty mm. lainsäädännön muutoksista johtuen ja koko kuntayhtymän organisaation tasojen yhtenäistämiseksi ja selkiyttämiseksi. Vuoden aikana jatkettiin esimiesten tukemista ja kouluttamista järjestämällä useita koulutus- ja keskustelutilaisuuksia. Lisäksi lähiesimiehelle tehdyn voimavarakartoituksen perusteella suunnattiin erityistoimenpiteitä. Nämä koettiin pääsääntöisesti erittäin hyödyllisinä, siksi toimintatapaa aiotaan jatkaa myös tulevina vuosina. Tavoitteena on, että maakunta pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin ja toimintaansa kohtaan osoitettuihin vaateisiin, pystyy parantamaan toimintansa laatua ja vaikuttavuutta sekä saavuttamaan asetetut päämäärät. Koulutustoimialalla vuonna 2008 Kainuun maakunta -kuntayhtymä aloitti ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjänä Kuusamon kaupungissa. Opiskelijamäärien pieneneminen ja opetuksen järjestämiseen liittyvien kiinteiden kustannusten osuuden kasvu aiheuttavat jatkuvaa tarvetta toimintojen sopeuttamiselle. Tämä on merkinnyt ja merkitsee myös tulevaisuudessa toimintojen tehostamista sekä rakenteiden ja opetusjärjestelyjen kriittistä tarkastelua. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla toteutettiin edelleenkin toiminnallisia muutoksia valmisteluvaiheessa hyväksyttyjen linjausten mukaisesti. Väestörakenteen muutoksen takia palvelutarve sosiaali- ja terveystoimialalla kuitenkin kasvaa koko ajan. Palvelutarpeen kasvuun on vastattu sekä palvelutuotantoa lisäämällä että toimintaa tehostamalla. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä on jatkettu yhteistyössä mm. Kainuun Liikunnan, sydänyhdistyksen, kuntien, teknologiayritysten ja Kainuun Prikaatin kanssa. Tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kainuulaisten terveydentilan nostaminen samalle tasolle muun Suomen kanssa. Toiminnassa on siirretty painopistettä selkeästi ongelmien jälkihoidosta varhaisen puuttumisen suuntaan. Lastensuojelun laitoshoidon kustannusten kasvu saatiin taittumaan. Tähän vaikuttivat positiivisesti mm. Salmijärven lastensuojeluyksikön perustaminen, vanhempain- ja perhekoulutoiminnan aloittaminen sekä perhekeskusten perustaminen. Perhekeskustoimintaa on tällä hetkellä jo Sotkamossa, Kuhmossa, Paltamossa ja Vuolijoella. Avopainotteisuuden lisäämisessä on myös onnistuttu hyvin. Vanhusten ympärivuorokautisten hoitopaikkojen määrän osuus yli 75 vuotta täyttäneistä laski vuoden ,4 prosentista vuonna ,8 prosenttiin ja ,5 prosenttiin. Sekä erikoissairaanhoidossa että perusterveydenhuollossa hoitotakuu toteutuu suun terveydenhuoltoa lukuun ottamatta. Suun terveydenhuollossa on saatavuudessa alueellisia eroja. Vaikein tilanne on Kuhmossa. 8

5 Hoitotakuussa pysymisen suhteen haavoittuvia erikoisaloja on edelleen. Lisäksi puhelimitse tapahtuviin yhteydenottoihin vastaamisessa on ollut ongelmia kuormitushuippuihin liittyen erityisesti Kajaanin terveysasemilla. Terveyskeskuslääkärivaje heijastui palveluiden saatavuuteen ja heijastui käytännön johtamistyöhön. Virassa olevien lääkäreiden työpanos ohjautui valtaosin kliiniseen työhön suunnittelun ja johtamisen kustannuksella. Lääkärivajeesta johtuva Kuhmon terveysaseman vastaanoton ulkoistamiseen tähdännyt kilpailutus saatettiin loppuun vuoden 2008 aikana. Maakunnan talous Taloudellinen tilanne oli koko vuoden ajan tyydyttävä. Talousarvioon tehtiin muutoksia lähinnä kuntien verotulojen hyvästä kertymästä johtuen ja menoja lisättiin pääasiassa toimeentulotukeen. Kokonaisuudessaan alkuperäinen talousarvio toteutui menojen osalta 100,2 prosenttisesti ja muutettu talousarvio toteutui 99,1 prosenttisesti. Tuloja kertyi 9,4 milj. enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitiin. Näin vuodelta 2008 syntyi ylijäämää 9,2 milj. euroa, josta liikelaitosten osuus oli 3,0 milj. euroa. Katettavana ollutta alijäämää saatiin pienennettyä 17,4 milj. eurosta 11, 2 milj. euroon. Koska maakunnan tilinpäätös on arvioitua parempi, kuntien kanssa laadittu vanhojen alijäämien kattamisohjelma otetaan uudelleen arvioitavaksi kuluvan kevään aikana. Alkaneen vuoden näkymät Elinkeinoelämän näkymät ovat muuttuneet oleellisesti viime vuodesta. Viimeisimpien ennusteiden mukaan kansantuotteen ennustetaan supistuvan tänä vuonna 3-4 prosenttia. Loppuvuodesta alkaneen työttömyyden kasvuvauhti on ollut viime aikoina varsin nopea, sillä kolmessa kuukaudessa työttömyys on paisunut jo reilun kolmanneksen eli henkilöä. Lomautukset ja irtisanomiset kohottavat työttömyyttä nyt erityisesti muutamilla teollisuuden aloilla ja rakennusalalla. Samanaikaisesti myös uuden työvoiman kysyntä on hiipunut ja kohdistuu vain harvoille aloille. Uusia avoimia työpaikkoja oli nyt eniten terveydenhuolto- ja sosiaalialalla. Alkanut lama näkyy jo myös kuntien verotilityksissä siten että tammikuun tilitykset olivat 3.4 prosenttia edellisvuotta pienemmät. Tänä vuonna kuntien yhteenlaskettu tulos jää ilman valtion lisätukitoimia negatiiviseksi ensimmäistä kertaa tällä vuosikymmenellä, ja ensi vuosi on vielä heikompi. Jotta talouden syvenevä taantuma ei murenna kansalaisten peruspalveluita, Suomen Kuntaliitto on laatinut kuntapalvelujen pelastusohjelman, joka nojautuu toiminnan tehostamiseen, normien keventämiseen ja valtion lisäpanostukseen. Verotulojen romahdus edellyttää yhteensä noin miljardin euron korjausliikettä valtiolta kuntien valtionosuuksien ja verotulojen lisäyksenä tänä ja ensi vuonna. Kuntien on vastaavasti tehostettava toimintaansa jatkamalla ja tiivistämällä Parashanketta, jotta palvelut kyetään turvaamaan. Kainuussa tehostamishaaste on yhteinen kuntien ja maakunta -kuntayhtymän kanssa. 9

6 Maakuntahallitus on kuluvan vuoden talousarvion täytäntöönpanossa velvoittanut toimialoja varautumaan verotulojen romahtamiseen karsimalla kuluvan vuoden talousarviota 3, 2 milj. euroa. Tällä hetkellä voimassa oleva laki Kainuun hallintokokeilusta päättyy vuoden 2012 lopussa. Suomen hallitus valmistelee tarvittaessa Kainuun hallintokokeilun jatkotoimet kainuulaisten esityksestä seurannan ja arviointitutkimuksen perusteella ja antaa tarvittavat hallituksen esitykset eduskunnalle vuoden 2010 aikana. Tähän liittyvät neuvottelut käydään Kainuun kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa vuoden 2009 aikana siten, että maakunnan ja kuntien yhteinen esitys asiasta on valmis vuoden 2010 keväällä Maakunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kainuun maakunta -kuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden 2005 alusta. Organisaatio on rakennettu seuraavasti: Maakunnan yhteiset palvelut: Hallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Materiaalipalvelut Kuljetuspalvelut ( alkaen) Ravintopalvelut Talouspalvelut Tekniset palvelut Tietohallintopalvelut Yleinen edunvalvonta Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö: Johdon tuki Suunnittelu- ja kehittäminen Alueidenkäyttö ja hanketoimiala: Alueiden käyttö Hanketoiminta Koulutustoimiala: Lukiot Kainuun ammattiopisto Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala: Yhteiset palvelut Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoidolliset palvelut Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut Tutkimus- ja kehittämistoiminta

7 Hallinto-organisaatio Kainuun maakunta -kuntayhtymän johdossa toimii 39-jäseninen vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Valtuuston tehtävänä on toimia ylimpänä päätöksentekoelimenä, mikä merkitsee toiminta- ja taloussuunnitelman, talousarvion ja keskipitkän suunnitelman käsittelyä sekä tilinpäätöksen käsittelyä tilivuoden jälkeen. Maakuntavaltuusto valitsee keskuudestaan maakuntahallituksen ja hyväksyy maakuntahallituksen kaksi muuta kokoonpanoa. Valtuusto valitsee myös tarkastuslautakunnan (7 jäsentä), koulutuslautakunnan (11 jäsentä) ja sosiaali- ja terveyslautakunnan (11 jäsentä) sekä keskeisimmät johtavat viranhaltijat. Käytännön johdossa toimii 12-jäseninen maakuntahallitus, jonka puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja. Maakuntahallitus kokoontuu myös II (17 jäsentä) ja III (34 jäsentä) kokoonpanossa. Maakuntahallitus valitsee jäsenet ammatillisen koulutuksen liikelaitoksen johtokuntaan (8 jäsentä) ja Kainuun Työterveys -liikelaitoksen johtokuntaan (6 jäsentä). Sosiaali- ja terveyslautakunta valitsee keskuudestaan jäsenet yksilöhuoltojaostoon (5 jäsentä). Maakuntajohtajan tukena toimii 11-jäseninen johtoryhmä. 11 Maakuntavaltuusto jäsen Korhonen Timo, puh.joht. Polvinen Osmo, I vpj. Seppänen Juhani, II vpj. Alanko Anja, Ervasti Antti, Heikkinen Pekka, Hekkala Raija, Huotari Anne, Härkönen Jouko, Immonen Kauko, Juntunen Hannu, Jääskeläinen Raino, Kaikkonen Vesa, Karppinen Veli-Matti, Kauppinen Juha, Kela Antti, Kemppainen Heikki, Kemppainen Raili, Kemppainen Tapani, Kinnunen Anneli, Korhonen Aimo, Kyllönen Jaakko, Kyllönen Merja, Lehtomäki Paula, Lukkari Anne, Matero Vuokko, Mikkonen Veijo, Moilanen Erkki Moilanen Pentti, Määttä Anneli, kunta Sotkamo Sotkamo Suomussalmi Kuhmo Puolanka Kuhmo Suomussalmi Kajaani, saakka Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Ristijärvi Paltamo Hyrynsalmi Kuhmo Sotkamo Kuhmo Suomussalmi Kuhmo Sotkamo Kajaani Paltamo Kajaani, alkaen Suomussalmi Kajaani

8 Nissinen Matti Piirainen Raimo, Pyykkönen Olavi, Rajasalo Aimo, Rissanen Maija, Rossi-Määttä Tuula, Räisänen Aki Sirkeinen Unto, Sistonen Toivo, Suutari Eero, Turpeinen Pekka, Väisänen Sanni, Anttila Eila, Virkkunen Reijo, Kajaani, alkaen Kajaani Suomussalmi Kajaani, saakka Kajaani Sotkamo Kajaani, alkaen Puolanka Kajaani Kajaani Kajaani, saakka Kajaani Vaalan kunnan edustaja Vaalan kunnan edustaja 12 Valtuuston kokouksia oli 11 vuonna 2007 ja kertomusvuonna 9. Maakuntahallitus I Leskinen Hannu, puh.joht.. Kajaani, saakka Jokelainen Alpo, puh.joht. Kajaani, alkaen Piirainen Raimo, I vpj Kajaani Kinnunen Anneli, II vpj. Kuhmo Ervasti Antti, Puolanka Kauppinen Juha, Kajaani Korhonen Jouko, Sotkamo Kyllönen Merja, Suomussalmi Lukkari Anne, Sotkamo Pyykkönen Olavi, Suomussalmi Rissanen Maija, Kajaani Tolonen Kaisa, Ristijärvi Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa Vaalan kunnan edustaja Hallitus I kokouksia oli 27 vuonna 2007 ja kertomusvuonna 24. Maakuntahallitus II Leskinen Hannu, puh.joht.. Kajaani, saakka Jokelainen Alpo, puh.joht. Kajaani, alkaen Piirainen Raimo, I vpj. Kajaani Kinnunen Anneli, II vpj. Kuhmo Ervasti Antti, Puolanka Kauppinen Juha, Kajaani Korhonen Jouko, Sotkamo Kyllönen Merja, Suomussalmi Lukkari Anne, Sotkamo Pyykkönen Olavi, Suomussalmi Rissanen Maija, Kajaani Tolonen Kaisa, Ristijärvi Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa Vaalan kunnan edustaja Jokelainen Alpo, Kainuun TE-keskus, saakka Meriläinen Leena Kainuun TE-keskus, alkaen Pääkkönen Kari Kainuun ympäristökeskus

9 Ylönen Arja, Myllylä Erkki, Räinä Matti Tolonen Jorma, Oulun lääninhallitus Oulun tiepiiri, saakka Oulun tiepiiri, alkaen Kainuun metsäkeskus 13 Hallitus II kokouksia oli 5 vuonna 2007 ja kertomusvuonna 5. Maakuntahallitus III Leskinen Hannu, puh.joht.. Kajaani, saakka Jokelainen Alpo, puh.joht. Kajaani, alkaen Piirainen Raimo, I vpj. Kajaani Kinnunen Anneli, II vpj. Kuhmo Ervasti Antti, Puolanka Kauppinen Juha, Kajaani Korhonen Jouko, Sotkamo Kyllönen Merja, Suomussalmi Lukkari Anne, Sotkamo Pyykkönen Olavi, Suomussalmi Rissanen Maija, Kajaani Tolonen Kaisa, Ristijärvi Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa Vaalan kunnan edustaja Jokelainen Alpo, Kainuun TE-keskus, saakka Karhu Eeva Kainuun TE-keskus, alkaen Korhonen Jaana, Kainuun TE-keskus Meriläinen Leena, Kainuun TE-keskus Härkönen Vilho, Kainuun TE-keskus Pietikäinen Juhani, Kainuun TE-keskus Pääkkönen Kari Kainuun ympäristökeskus Kokkonen Pertti, Oulun lääninhallitus Myllylä Erkki, Oulun tiepiiri, saakka Räinä Matti Oulun tiepiiri, alkaen Tolonen Jorma, Kainuun metsäkeskus Niskasaari Ulla, Finnvera Oyj Suortti Juhani, Kajaanin yliopistokeskus Mäkinen Merja, Akava ry Jestola Satu, SAK:n Kainuun ammatillinen paikallisjärjestö Lehtonen Juha STTK:n Kainuun aluetoimikunta Leppänen Timo, Kainuun Yrittäjät ry Putkonen Keijo, Elinkeinoelämän keskusliitto Karjalainen Marja, Oulun kauppakamarin Kajaanin osasto Valtanen Eila, Kunnallinen työmarkkinalaitos Karjalainen Markku, MTK-Kainuu Peltola Harri, ProAgria Kainuu Kyllönen Seija, Kuhmon työttömien yhdistys Leppänen Marko, Kajaanin Nuorkauppakamari, saakka Heikkinen Miariikka Kajaanin Nuorkauppakamari, alkaen Hallitus III kokouksia oli 4 vuonna 2007 ja kertomusvuonna 8.

10 Tarkastuslautakunta Sistonen Toivo, puh.joht. Heikkinen Pekka, vpj. Alanko Anja, Alanne Anja, Alasalmi Aila, Mikkonen Veijo, Ylikippari Rauno, Kajaani Kuhmo Kuhmo Puolanka Kajaani Paltamo Kajaani 14 Tarkastuslautakunnan kokouksia oli 12 vuonna 2007 ja kertomusvuonna 11. Tilintarkastaja Väisänen Veikko, OY Audiator AB, JHTT-tilintarkastaja Koulutuslautakunta Räisänen Aki, puh.joht. Leppänen Olli, vpj. Hekkala Raija Härkönen Jouko, Kela Antti, Kemppainen Heikki, Korhonen Aimo Kähkönen Riikka, Manner Leena, Paulomäki Taina, Rossi-Määttä Tuula, Kajaani Kajaani Suomussalmi Kajaani Kajaani Ristijärvi Sotkamo Kuhmo Suomussalmi Puolanka Sotkamo Koulutuslautakunnan kokouksia oli 10 vuonna 2007 ja kertomusvuonna 9. Kainuun ammattiopiston johtokunta Hekkala Raija, puh.joht. Suomussalmi Huotari Matti, vpj. Kajaani, saakka Tolonen Kaisa Ristijärvi, alkaen Heikkinen Heikki, Kuhmo Malinen Päivi, Kajaani Mäkinen Merja, Kajaani Okkonen Arto, Kajaani Sirviö Esa, Kajaani Hämäläinen Erkki Kuusamo, alkaen Johtokunnan kokouksia oli 6 vuonna 2007 ja kertomusvuonna 6. Sosiaali- ja terveyslautakunta Kemppainen Tapani, puh.joht. Hyrynsalmi Horto Ilkka, vpj. Paltamo Jokelainen Anja Kajaani Kemppainen Raili, Paltamo Leinonen Ahti, Hyrynsalmi Moilanen Pentti, Suomussalmi Määttä Anneli, Kajaani Ronkainen Tauno, Kajaani Tervo Raili, Kuhmo

11 Turpeinen Pekka, Mustonen Juha Väisänen Sanni, Kajaani, saakka Sotkamo, alkaen Kajaani 15 Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksia oli 14 vuonna 2007 ja kertomusvuonna 15. Yksilöhuoltojaosto Tervo Raili, puh.joht. Kemppainen Raili, vpj. Jokelainen Anja, Moilanen Pentti, Turpeinen Pekka, Kanniainen Mikko Kuhmo Paltamo Kajaani Suomussalmi Kajaani, saakka Kuhmo, alkaen Yksilöhuoltojaoston kokouksia oli 15 vuonna 2007 ja kertomusvuonna 12. Kainuun Työterveys -liikelaitoksen johtokunta Hakala Esko, puh.joht. Kajaani Antila Artti, Kajaani Mulari Soili, Suomussalmi Pääkkönen Tuomo Kuntayhtymä Pyykkönen Sari, Paltamo Tervo Raili, Kuhmo Johtokunnan kokouksia oli 8 vuonna 2007 ja kertomusvuonna 8 kokousta. Maakunta -kuntayhtymän johtoryhmä Leskinen Hannu maakuntajohtaja, pj., saakka Jokelainen Alpo maakuntajohtaja, pj., alkaen Jääskeläinen Juha vs. henkilöstöjohtaja Kärkkäinen Juhani kehittämisjohtaja Pääkkönen Tuomo sosiaali- ja terveysjohtaja Teittinen Jorma aluesuunnittelija Tolonen Asta talousjohtaja Tuominen Anssi koulutoimialan johtaja Turkulainen Harri johtoryhmän sihteeri Vesala Olli henkilöstön edustaja Yliniemi Kalevi hallintojohtaja Johtoryhmän kokouksia oli 15 vuonna 2007 ja kertomusvuonna 13 kokousta Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön tiedotteen 4/2008 mukaan 2008 loppuvuodesta alkanut maailmantalouden taantuma syvenee, laajenee ja pitkittyy. Vuoden verran jatkunut kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävakaus paheni kriisiksi syyskuun puolivälissä ja loka-marraskuussa sen vaikutukset levisivät nopeasti ympäri maailmaa. Massiiviset ja laaja-alaiset tukitoimet syksyllä rauhoittivat pankkien välisiä lyhyen rahan markkinoita, mutta eivät ole vielä juurikaan hel-

12 16 pottaneet luottomarkkinoiden tilaa etenkään yritysasiakkaiden kannalta. Rahoituskriisi on jo päässyt leviämään reaalitalouteen, mikä voimistaa talouden alaspäin vievää pahaa kierrettä. Yleinen taloudellinen tilanne (% muutos) BKT 1,8 3,5 2,8 4,9 4,5 1,7 Ansiotaso 3,7 4,0 4,2 3,0 3,8 5,2 Inflaatio 0,9 0,2 0,9 1,6 2,5 4,1 Työttöm yysaste, % 9,0 8,8 8,4 7,7 6,9 6,3 Verot/BKT 43,8 43,4 43,8 43,4 42,8 42,1 Julkiset menot/bkt 50,0 50,2 50,4 48,9 47,3 47,5 Julkinen velka/bkt 44,3 44,1 41,3 39,2 35,1 33,0 Euribor 3 kk, % 2,3 2,1 2,2 3,1 4,3 4,8 10 v. korko, % 4,1 4,1 3,4 3,8 4,3 4,1 LÄHDE: Tilastokeskus, VM ja Kuntaliitto Suhdanteiden nopeasti heikettyä Suomen BKT:n kasvu vuodelta 2008 jäi arvioitua alhaisemmaksi eli runsaaseen 1,5 prosenttiin. Suomen kansantalouden kasvun ennustetaan supistuvan tänä vuonna 3-4 prosenttia. Palkkasumman kasvun nopeutuminen edellisestä vuodesta johtui muun muassa sopimuskorotusten korkeasta tasosta. Myös palkkaliukumat ja työpanoksen lisääntyminen kasvattivat palkkasummaa. Ansiotaso kohosi 2008 ennakkotiedon mukaan 5,2 prosenttia. Usean rauhallisen vuoden jälkeen inflaatio kiihtyi heti kuluvan vuoden alussa tuntuvasti ja nousi elo-syyskuussa 4,7 prosenttiin. Polttoainehintojen nopean halpenemisen vuoksi inflaatio hidastuu kuitenkin vuoden lopulla jo 3½ prosenttiin. Vuonna 2008 hintataso nousi ennakkotiedon mukaan keskimäärin 4 prosenttia edellisvuotisesta. Työllisyys lisääntyi vuoden 2008 loppukuukausiin saakka. Työttömyys aleni edellisvuodesta noin puoli prosenttiyksikköä. Tänä vuonna työttömyys alkaa kuitenkin nopeasti kasvaa. Tulevina vuosina odotetaan työvoiman niukkuuden jälleen nostavan päätään työvoiman tarjonnan vähenemisen vuoksi. Valtiontalouteen on syntymässä alkaneen laman vuoksi mittava alijäämä. Julkistalouden ja yritysten lyhytaikaisen taantuman kestokyky on lähtökohtaisesti verraten hyvä. Finanssikriisi vaikeuttaa kuitenkin erityisesti yritysten luotonsaantia.

13 17 Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Pl. Ahvenanm aa. S isältää eriytetyt liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: M rd euroa 1,97 1,24 1,10 1,11 1,72 2,02 tpa 1,92 Asukasta kohti, V u o sika te % :a p o isto ista Tilik au d en tu lo s, mrd euroa 1,00 0,14-0,16-0,05 1,02 0,74 0,63 Lainakanta: M rd euroa 4,47 5,19 6,11 7,05 7,67 8,15 8,75 Asukasta kohti, Kunnat asukasta kohti lasketun vuosikatteen m ukaan: Vuosikate, /as. K u n tien lu ku m ä ä rä (ko. vuoden kuntajaolla) N e g a tiivin en Kuntien lkm yhteensä Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate laski viime vuonna. Toimintamenot lisääntyivät noin 7 prosenttia edellisvuodesta. Kunta-alan toimintamenojen kasvun taustalla ovat korkeahko palkkaratkaisu, palvelujen lisääntynyt kysyntä ja muun muassa hoitotakuun vaatimat tehostetut toimenpiteet. Verotulot kasvoivat kaikkialla, mutta talouserot ovat suuret: Manner-Suomessa 44 kunnassa vuosikate jäi negatiiviseksi eli tulot eivät riittäneet toiminta- ja rahoitusmenojen kattamiseen, pääomakustannuksista puhumattakaan. Kunnat velkaantuivat yhä enemmän. Tilinpäätösten ennakkotiedot kertovat, että kunnilla on nyt lainaa 1652 euroa asukasta kohti. Vuonna 2002 lainaa oli vielä puolet vähemmän eli 863 euroa asukasta kohti. Tilikauden tulos laski kunnissa nyt toisen kerran peräkkäin. Vuonna 2006 yhteenlaskettu tulos oli vielä 1,02 miljardia euroa, viime vuonna enää 0,63 miljardia euroa. Tänä vuonna tuloksen ennustetaan jäävän negatiiviseksi ilman valtion lisärahoitusta. Ennakkotilinpäätösten mukaan kahdeksassa maakunnassa kuntien yhteenlaskettu vuosikate ei riittänyt poistoihin. Tilanne oli heikoin Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen kunnissa ja paras Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli myös lukumääräisesti eniten Varsinais- Suomessa, 12. Pohjois-Pohjanmaalla oli 7 negatiivisen vuosikatteen kuntaa. Eniten vaikeuksia poistojen kattamisessa oli alle 2000 asukkaan ja asukkaan kunnissa, joissa yhteenlaskettu vuosikate jäi alle poistojen määrän. Vuosikatteet putosivat viime vuonna suhteellisesti eniten Itä-Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Kuntakoon mukaan tarkasteltuna vuosikate putosi suurimmissa ja pienimmissä kunnissa, jonkin verran myös asukkaan kunnissa. Negatiivisten vuosikatteiden kuntia on erityisesti alle asukkaan kunnissa, peräti 36 kaikista 44:stä.

14 18 Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Lappi Etelä-Pohjanm aa Pohjois-Savo Etelä-Savo Pohjois-Karjala Itä-Uusim aa Kainuu Keski-Suomi Kymenlaakso Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Kanta-Häme Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina , euroa/asukas Koko maa: 2008* * Lähde: Tilastokeskus, vuoden 2008 luvut tilinpäätösarvioiden m ukaan Kainuun kuntien tilinpäätös ei ole suoraan verrannollinen muiden kuntien tilinpäätöksiin, koska suurin osa palveluista (sosiaali- ja terveystoimi, toisen asteen koulutus) on siirretty kuntayhtymän vastuulle. Kainuun kuntien vuosikate vuonna 2008 on alustavien tietojen mukaan 226 euroa asukasta kohti. Tämä on kuudenneksi heikoin 19:sta maakunnasta. Mikäli maakunta -kuntayhtymän vuosikate lasketaan vertailuun mukaan, Kainuun yhteenlaskettu vuosikate nousee 395 euroon asukasta kohti. Tämä on neljänneksi paras vuosikate maakunta vertailussa. Kainuun yhteenlaskettu vuosikate parani edellisvuodesta 152 euroa asukasta kohti. Koko maan vuosikatteen keskiarvo oli ennakkotiedon mukaan 362 euroa asukasta kohti. Kainuun kuntien ja maakunnan kattamattomat alijäämät olivat vuoden 2007 lopussa 41,3 milj. euroa. Vuoden 2008 lopussa kattamattomia alijäämiä oli yhteensä 27,2 milj. euroa (31,3 milj. euroa ilman maakunnan liikelaitoksia). Vuosikatteet, poistot sekä investoinnit /as, Kainuu: kunnat + maakunta /as /as /as +10 /as E 08 Vuosikate, kunnat Vuosikate, kunnat+maakunta Investointien omahank.menot, /as. Poistot /as Kunnat ( )

15 19 Kainuun alijäämät ENN Kuntien alijäämät Maakunta Bruttoalijäämät Kuntien ylijäämät Nettoalijäämät Kainuun väestönkehitys 2008 Kainuun väestönkehitys on ollut jo pitkään laskeva. Maakunnan väestö on vähentynyt väestöpohjaan suhteutettuna valtakunnallisesti nopeimmin. Väestön väheneminen hidastui vuoden 2006:n -953 henkilöstä -571 henkilöön v Vuonna 2008 ennakkotietojen mukaan väestö väheni -629:llä. Kainuulaisia oli v lopussa Vuonna 2008 väestön vähenemisen pieni kiihtyminen johtui pääasiassa nettomaahanmuuton pienenemisestä. Ulkomailta muuttaneita v oli 257, kun v muuttaneita oli 324. Taulukko 1. Väestönkehitys Kainuussa v väestönkehityksen eri tekijöiden mukaan (ennakkotieto). Kuntien välinen muutto Maahan- Maasta- Netto- Väestön Väki- Eläv. Kuol- Synt. Tulo- Lähtö- Netto- muutto muutto maahan- lisäys+ luku Avio- Avio- Kunta synt. leet enemm. muutto muutto muutto muutto korjaus liitot erot HYRYNSALMI KAJAANI KUHMO PALTAMO PUOLANKA RISTIJÄRVI SOTKAMO SUOMUSSALMI VAALA KAINUU Kainuun kuntakohtaisessa väestönkehityksessä on ollut silmiinpistävänä piirteenä viimeisen kymmenen vuoden aikana Kajaanin seutukunnan parempi

16 20 kehitys verrattuna Kehys-Kainuun kehitykseen. Kajaanin seutukunta on pystynyt lähes pysäyttämään väestön vähenemisen. Kajaanin seutukunnan väestönmuutos oli -138 henkilöä (-0,2 %) vuonna Kehys-Kainuun seutukunnassa väestö väheni -476 henkilöllä (-1,9 %). Kajaani (+35) ja Sotkamo (+7) pystyivät kasvattamaan väestöään. Kuntakohtaisesti heikointa kehitys on ollut Hyrynsalmelle -92 henkilöä (-3,2 %) ja Vaalassa -90 henkilöä (-2,6 %). Huolestuttavaa on, että Kehys-Kainuun väestön väheneminen jatkuu edelleen nopeasti ,7 99,8 99,6 99,4 99,4 98,6 99,4 97,9 99,4 97,4 99,4 99,3 99,2 99,3 99,3 99,1 99, , Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuu 96,3 96,0 95,6 95,4 94,7 94, Kuva 1. Kainuun seutukuntien väestönkehitys vuosineljänneksittäin suhteutettuna väkilukuun (Indeksi = 100). Kainuun työllisyyden kehitys 2008 (Lähde Työttömyys -osiossa: Työllisyys ja työttömyys Kainuussa joulukuu 2008, Kainuun TE-keskus, työvoimaosasto, Juha Puranen, Kainuussa seitsemän vuoden ajan jatkunut myönteinen työllisyyden kehityssuunta on nyt taittunut. Lomautusten vuoksi työttömyys kääntyi vuoden lopulla tavanomaista kausivaihteluakin jo selvästi jyrkempään kasvuun. Lomautuskynnys on nyt yrityksissä alhaalla ja niinpä työnhakijoiksi ilmoittautuneiden lomautettujen määrä kohosi jo ennätyslukemiin, peräti 751 henkilöön. Vuoden vaihteessa työttömiä oli lomautetut mukaan lukien 6 003, joka on viidennes enemmän kuin marraskuun lopussa ja yli 400 enemmän kuin vuosi sitten. Ilman lomautettuja laskettu työttömyys pysytteli kuitenkin vielä 105 henkilöä vuoden takaista alemmalla. Työttömyyden kasvuvauhti on ollut viime aikoina varsin nopea, sillä kolmessa kuukaudessa työttömyys on paisunut jo reilun kolmanneksen eli henkilöä. Lomautukset ja irtisanomiset kohottavat työttömyyttä nyt erityisesti muutamilla teollisuuden aloilla ja rakennusalalla. Samanaikaisesti myös uuden työ-

17 voiman kysyntä on hiipunut ja kohdistuu vain harvoille aloille. Uusia avoimia työpaikkoja oli nyt eniten terveydenhuolto- ja sosiaalialalla. 21 Vuoden vaihteessa työttömiä oli kutakuinkin puolet siitä, mitä heitä oli kaikkein korkeimman ja vaikeimman työttömyyden aikana vuoden 1996 lopussa. On kuitenkin odotettavissa, mikäli lomautukset vielä kasvavat, että myös irtisanottujen määrä kasvaa, jolloin työttömyys pysyttelee korkealla ainakin tämän talven ajan, mahdollisesti pitempään. Lomautukset kasvoivat joulukuun aikana 751 henkilöön, joka 372 enemmän kuin marraskuussa ja peräti 522 enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettujen määrä onkin jo ennätyslukemissa. Aiemmin lomautukset ovat kohonneet enimmillään henkilöön 1990-luvun puolivälissä ja 2000-luvun alkupuolella. Lomautukset painottuvat nyt muutamiin teollisuuden ammattiryhmiin, kuten konepaja- ja rakennusmetallityöhön, elektroniikka- ja puualan työhön sekä näiden lisäksi rakennustyön ammattiryhmiin. Lomautettuja on myös palvelualoilta. Yli 60 % lomautetuista on Länsi-Kainuun työ- ja elinkeinotoimiston toiminta-alueelta (Kajaani, Paltamo, Ristijärvi ja Vaala). Uutta työvoimaa haettiin työ- ja elinkeinotoimistojen kautta poikkeuksellisen vähän ja pääosin vain harvoille aloille. Työvoiman kysyntä on selvästi hiipunut. Uutta työvoimaa tarvittiin eniten terveydenhuollon ja sosiaalialan tehtävissä, kaupan alalla ja palvelutyössä. Kainuun työvoimatoimistoihin ilmoitettiin joulukuussa 263 uutta avointa työpaikkaa. Kaikkiaan työ- ja elinkeinotoimistojen kautta oli haettavissa 466 avointa työpaikkaa, joista 203 siirtyi täyttymättöminä edellisiltä kuukausilta. Työttömyys kohosi joulukuussa kaikissa Kainuun kunnissa. Selkein käänne pahempaan tapahtui nyt Kajaanissa, jossa työttömyys kohosi kuukaudessa peräti neljänneksen, eli 555 henkilöä. Myös Kuhmossa ja Vaalassa työttömyyden muutos oli 20 %:n luokkaa. Vuoden takaisesta tilanteesta työttömyys on kasvanut Kajaanissa (325), Kuhmossa (115), Sotkamossa (71) ja Vaalassa (6). Muissa Kainuun kunnissa työttömyys pysytteli vielä vuoden takaista alemmalla. Työttömyys on vähentynyt vuoden takaisesta eniten Puolangalla (- 51), Hyrynsalmella (-34) ja Suomussalmella (-33). Työnvälitystilaston työttömyysasteella mitaten paras tilanne on Sotkamossa (12,5%) ja Ristijärvellä (13,4 %). Selvästi vaikein tilanne on Kuhmossa, jossa työttömyysaste kipusi jo 20,5 %:iin.

18 22 Kuva 2. Työttömien työnhakijoiden määrä vuosina Kuva 3. Työttömien työnhakijoiden osuus (%) työvoimasta joulukuun 2008 lopussa Kainuun kunnissa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Lapissa ja koko maassa Maakunnan toiminnan ja talouden kehitys Talouden seuranta ja osavuosiraportit Toiminnan ja talouden toteutumisesta on annettu maakuntavaltuustolle ja maakuntahallitukselle osavuosiraportit 30.4 ja tilanteesta. Esimiesten kanssa on pidetty useita kokouksia taloustilanteeseen liittyen ja järjestetty tietojärjestelmiin ja talouden seurantaan liittyviä koulutuksia. Vuoden 2008 talousarvioon on tehty muutoksia, jotka on hyväksytty maakuntavaltuustossa Talousarviomuutokset lisäsivät vuoden 2008 toi-

19 mintakuluja yhteensä 3,2 milj. euroa. Toimintakulujen lisäykset kohdistuivat pääasiassa sosiaali- ja terveystoimen avustuksiin. Tulojen lisäys oli yhteensä 5,9 milj. euroa, josta kuntien rahoitusosuus toi 4,9 milj. euroa vuoden 2007 odotettua paremmasta verotulojen kasvusta johtuen. Lisäksi Valtiovarainministeriö myönsi valtionavustuslain (688/2001) nojalla Kainuun maakunta -kuntayhtymälle yhteistoiminta-avustusta 1 milj. euroa. Talouden seurantaraportti on laadittu kuukausittain 20. päivän jälkeen, jolloin edelliskuukauden menot ja tulot ovat riittävässä määrin saapuneet kirjanpitoon. Lisäksi apuna on käytetty vuosien kuukausittaisia toteutumia. Talouden toteutuminen Kainuun maakunta -kuntayhtymän talousvuosi 2008 muodostui 6,3 milj. euroa ylijäämäiseksi, mikäli ammattiopiston liikelaitoksen positiivista tulosta 2,4 milj. euroa ja työterveysliikelaitoksen positiivista tulosta 0,5 milj. euroa ei oteta huomioon. Koko kuntayhtymän tulos oli 9,2 milj. euroa ylijäämäinen. Kuntayhtymän toimintatuotot, liikelaitokset mukaan luettuna, kasvoivat vuoteen 2007 verrattuna 13,4 prosenttia eli yhteensä 35,3 milj. euroa. Kuntien rahoitusosuus kasvoi edellisvuoteen verrattuna 12,2 prosenttia, joka on 22,9 milj. euroa. Rahoitusosuuden kasvu perustui rahoitusprosentin nostoon sekä valtionosuuksien ja verotulojen kasvuun. Valtionosuudet kasvoivat 13,3 prosenttia ja verotulot kasvoivat 6,7 prosenttia. Rahoitusprosentti nostaminen 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin vaikutti rahoitusosuuteen 5,6 milj. euroa. Vastaavasti koko kuntayhtymän toimintakulut kasvoivat vuonna ,1 % (2007 4,7 %) verrattuna edellisvuoteen. Tämä on yhteensä 18,8 milj. euroa ( ,9 milj. euroa). Toiminnan laajeneminen Kuusamoon ammatillisen koulutuksen osalta kasvatti menoja yhteensä 4,4 milj. euroa. Mikäli tämä huomioidaan, kasvu prosentiksi saadaan 5,4 %. Vuosien keskimääräinen kasvu on 4,0 prosenttia vuodessa. Kun vuoden 2008 kasvu lisätään, saadaan hallintokokeilun neljän ensimmäisen vuoden keskiarvoksi 4,3 %. Tämä on noin kaksi prosenttiyksikköä valtakunnallista kuntien yleistä kuntien menojen kasvua pienempi. 23

20 24 TULOSLASKELMA Sis.liikelaitokset Kunnilta siirtyneet TP TP TP TP 2004 muutos % 2005 muutos % 2006 muutos % 2007 m-% TP/ m-% TA/ Toimintatuotot** , , , , ,2 Kuntien rahoitusosuus , , , , ,2 Tulot yhteensä , , , , ,4 Toimintakulut ** , , , , ,1 Toimintakate , , , , ,9 Verotulot Valtionosuudet * Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , , ,4 Vuosikate , , , , ,4 Poistot , , , , ,4 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Varausten lisäys- tai vähennys Rahastojen lisäys- tai vähennys + 0 Tulos Liikel. ylijäämä Vanhat ylijäämät Katettava alijäämä /vuosi * OPM: valtionosuudet (toimintatuottoja) ** Liikelaitosten ja maakunnan välinen rahaliikenne vähennetty ( milj. ) Kainuun maakunta -kuntayhtymän liikelaitokset mukaan lukien taseessa oleva edellisvuosien alijäämä oli vuoden 2007 lopussa yhteensä 16,2 milj. euroa. Liikelaitosten ylijäämä pois lukien maakunnan katettava alijäämä oli vuoden 2007 lopussa 17,4 milj. euroa. Kun ylijäämät vuodelta 2008 huomioidaan, koko maakunnan alijäämä oli vuoden lopussa 6,99 milj. euroa. Ilman liikelaitoksia laskettu katettava alijäämä oli yhteensä 11,1 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu oli menolajeittain seuraavanlainen: TP 2007 TP 2008 muutos muutos-% Henkilöstökulut ,2 Asiakaspalvelujen ostot ,6 Muut palvelujen ostot ,2 Palvelujen ostot ,9 Aineet ja tavarat ,4 Avustukset ,1 Vuokrat ,5 Muut kulut ,7 TOIMINTAKULUT ,1 Henkilöstökulut kasvoivat vuoden 2008 aikana 7,6 milj. euroa eli 5,2 prosenttia. Henkilöstökulujen kasvu johtui henkilötyövuosien lisäyksestä ja palkkojen korotuksista. Henkilöstömäärä lisääntyi Kuusamon toimipisteen liittymisen kautta. Työehtosopimusten mukainen keskimääräinen palkankorotusten kustannusvaikutus oli kunta-alalla yhteensä 5,3 prosenttia.

21 25 HENKILÖTYÖVUODET (HTV2) TAMMI-JOULUKUU (kumulatiivinen) Tammijoulukuu 2006 Tammijoulukuu 2008 HTV/MÄÄRÄ Tammi-joulukuu Tulosalue HTV HTV 2 HTV 2 ERO Muutos % HTV 2 Maakuntahallitus 3,9 4,4 4,0-0,4-9,9 Suunnittelu ja kehittäminen 12,9 12,9 10,1-2,8-21,6 Yhteiset palvelut 243,5 229,2 229,0-0,3-0,1 Alueiden käyttö ja hanke 10,1 10,6 11,0 0,4 3,4 MAAKUNTAHALL.AL.TOIMINTA 270,4 257,2 254,1-3,1-1,2 KOULUTUSTOIMIALA 170,0 172,7 164,9-7,8-4,5 Soten yhteiset palvelut 50,9 118,1 125,7 7,6 6,4 Ympäristöterveydenhuoto 40,2 44,0 38,3-5,7-13,0 Sairaanhoidon palvelut 277,9 234,4 233,5-1,0-0,4 Terveyden- ja sh-palvelut 927,2 896,4 886,0-10,4-1,2 Perhepalvelut 548,9 551,9 560,4 8,4 1,5 Vanhuspalvelut 814,4 806,6 815,5 8,9 1,1 Tutkimus-ja kehittämistoiminta 18,5 28,7 28,0-0,6-2,3 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 2 677, , ,3 7,1 0,3 MAAKUNTA YHTEENSÄ 3 118, , ,3-3,8-0,1 Kainuun Ammattiopisto 390,9 410,9 463,2 52,4 12,7 *) Kainuun Työterveys 0,0 41,8 45,3 3,5 8,3 Liikelaitokset 390,9 452,7 508,5 55,9 12,3 KOKO ORGANISAATIO YHTEENSÄ 3 509, , ,8 52,0 1,5 *) Kuusamon toimipiste 51 htv Henkilöstön työpanos kasvoi vuoden 2008 aikana yhteensä 52,0 henkilötyövuotta. Kasvusta 55,9 henkilötyövuotta kohdistui liikelaitosten kasvuun. Sosiaali- ja terveystoimialalla kasvu oli 7,1 henkilötyövuotta ja muusta toiminnasta henkilötyöpanos vähentyi 11,0 henkilötyövuotta. Tavoitteena oli, että henkilöstötyövuosissa pysytään vuoden 2007 tasolla. Tavoite toteutui suunnitellulla tavalla. Täyttölupamenettely oli voimassa koko vuoden ajan. Asiakaspalvelujen ostot kasvoivat 1,9 milj. euroa (5,6 %) vuonna 2008 verrattuna edellisvuoteen. Asiakaspalvelujen ostot tapahtuvat lähes sataprosenttisesti sosiaali- ja terveystoimialalla. Asiakaspalveluiden ostot kasvoivat eniten Perhepalveluissa 1,6 milj. euroa (12,7 %). Muiden palvelujen ostot kasvoivat 2,2 milj. euroa (+ 6,2 %). Suurimmat kasvut olivat Perhepalveluissa 0,5 milj., Sairaanhoidon palveluissa 0,7 milj. ja Työterveyspalveluiden ostoissa 0,4 milj. euroa. Aine- ja tarvikemenot kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 2,8 milj. euroa (13,4 %). Kasvu johtui suurimmaksi osaksi lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden hintojen noususta ja käytön lisääntymisestä. Avustukset kasvoivat 1,7 milj. euroa (12,1 %), josta 1,5 milj. euroa (14,7 %) aiheutui Perhepalveluissa toimeentulotuen ja vammaisille annettujen palvelujen kasvusta. Vanhuspalveluissa kotitalouksille annetut avustukset kasvoivat 0,2 milj. euroa (6,0 %), Vuokrat kasvoivat 1,8 milj. euroa (14,5 %). Kasvuun vaikuttivat kohonneet kiinteistöjen ylläpitokulut ja lisäksi pääomavuokran osuus tilojen vuokrasta kasvoi yleisen korkotason nousun vuoksi.

22 Talouden toteutuminen ilman liikelaitoksia: 26 TULOSLASKELMA Ilman liikelaitoksia Kunnilta siirtyneet TP TP TP TP 2004 muutos % 2005 muutos % 2006 muutos % 2007 m-% TP/ m-% TA/ Toimintatuotot , , , , ,8 Kuntien rahoitusosuus , , , , ,2 Tulot yhteensä , , , , ,8 Toimintakulut , , , , ,8 Toimintakate , , , , ,4 Verotulot Valtionosuudet * Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , , ,4 Vuosikate , , , , ,0 Poistot , , , , ,3 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Satunnaiset erät 500 Varausten lisäys- tai vähennys Rahastojen lisäys- tai vähennys + 0 Tulos Vanhat ylijäämät Katettava alijäämä /vuosi * OPM: valtionosuudet (toimintatuottoja) Kuntayhtymän toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat edellisvuodesta 11,8 % ja kulut kasvoivat 5,8 %. Toimintakulujen keskimääräinen kasvu vuosina oli 4,4 % vuodessa. Sosiaali- ja terveysmenojen valtakunnallinen vastaava keskiarvo on noin 7 %. Mikäli maakunnan menojen kasvu olisi ollut valtakunnan keskimääräisen kasvun suuruinen vuosina , menot olisivat olleet kumulatiivisesti yhteenlaskettuna n. 52 milj. euroa suuremmat Kumulatiivinen ero Menot Todellinen kasvu 2,2 5,3 4,4 5,8 JOS KASVU 6,9 % (Kainuu ) ERO Menot Koko maan sos.terv. kasvu 6,7 % 5,5 % 5,9 % 7,0 % JOS KASVU (Koko maa SOTE) ERO Mikäli vertailu tehdään Kainuun sosiaali- ja terveysmenojen keskimääräiseen kasvuun (6,9 %) vuosina ero on 69 milj. euroa.

23 27 Yhteensä kunnat / maakunta 10,0 9,0 8,0 7,0 Sote-menojen keskimääräinen kasvu (asukasluvulla painotettu) Maakunnan menojen kasvu (ilman liikelaitoksia) = KOKO MAA SOTE 6,0 5,0 4,0 6.9 % 3,0 4.4 % 2,0 1,0 0, ka ka. Alkuperäinen tavoite sosiaali- ja terveysmenojen kasvun puolittamisesta koko maan kehitykseen verrattuna ei ole aivan toteutunut (4,4 % / 6,3 %). Menojen kasvua on kuitenkin pystytty vuosina selkeästi hillitsemään. Kuntien rahoitusosuuden muodostuminen: Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaan maakunta huolehtii maakunnan suunnittelusta, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta siltä osin kuin nämä tehtävät kokeilulain mukaan kuuluvat maakunnan toimialaan. Maakunta huolehtii myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta, edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa ja valvoo maakunnan etuja. Lain mukaan peruspalveluiden rahoituksesta on sovittava Kainuun kuntien kesken kuntayhtymän perussopimuksessa. Perussopimuksen mukaan kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia ja investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Kunnallisverotulot ja kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina.

24 28 Siirtymäsäännös vuosille : Kainuun maakunnan toimintojen rahoituksessa sovelletaan neljän (4) vuoden siirtymäsäännöstä siten, että vasta vuoden 2009 alusta lähtien sovelletaan täysimääräisesti rahoitusmallia, jossa kuntien maksuosuus määräytyy prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta siten, kuin yllä on esitetty. Siirtymäkautta varten maakunnalle siirtyvien toimintojen kustannuksista lasketaan kunnittain kolmen (3) vuoden toteutuneiden kustannusten keskiarvot ja näiden keskimääräisten kustannusten prosenttiosuudet kaikkien kuntien yhteenlasketuista keskimääräisistä kustannuksista (pois luettuna Vaalan kunta, joka ei kuulu hallintokokeilulain piiriin). Toteutuneet kustannukset lasketaan Tilastokeskuksen virallisen talous- ja toimintatilaston mukaisesti. Siirtymäkauden maksuosuudet lasketaan seuraavasti: Vuoden 2005 maksuosuudesta määräytyy 1/5 laskennallisen verorahoituksen perusteella ja 4/5 kolmen (3) vuoden (vuosien 2001, 2002 ja 2003) keskimääräisten kustannusten prosenttiosuuksien suhteessa. Vuoden 2006 maksuosuudesta määräytyy 2/5 laskennallisen verorahoituksen perusteella ja 3/5 kolmen (3) vuoden (vuosien 2002, 2003 ja 2004) keskimääräisten kustannusten prosenttiosuuksien suhteessa. Vuoden 2007 maksuosuudesta 3/5 laskennallisen verorahoituksen perusteella ja 2/5 kolmen (3) vuoden (2002, 2003 ja 2004) keskimääräisten kustannusten prosenttiosuuksien suhteessa. Vuoden 2008 maksuosuudesta määräytyy 4/5 laskennallisen verorahoituksen perusteella ja 1/5 kolmen (3) vuoden (vuosien 2002, 2003 ja 2004) keskimääräisten kustannusten prosenttiosuuksien suhteessa. Vuoden 2009 maksuosuus määräytyy täysin laskennalliseen verorahoitukseen perustuen. Siirtymäkaudella muodostuvaa kunnan maksuosuutta verrataan keskimääräisten kustannusosuuksien perusteella laskettuun maksuosuuteen ja jos kunnan siirtymäkaudelta muodostuva maksuosuuden muutos on jonakin vuonna suurempi kuin 50,00 euroa/asukas verrattuna keskimääräisellä kustannusosuudella laskettuun maksuosuuteen, leikataan kunnan maksuosuuden muutos vastaamaan korkeintaan -50,00 euroa/asukas - maksuosuutta. Näiden kuntien todellisen maksuosuuden ja leikatun maksuosuuden väliin jää alijäämää, jonka kattamiseen osallistuvat vastaavasti kaikki ne kunnat, joiden maksuosuus jää siirtymäsäännöksillä laskettuna pienemmäksi kuin keskimääräinen kustannusosuus olisi. Alijäämän kattamiseen osallistuvien kuntien maksuosuuksia korjataan suhteessa heille kertyneisiin ylijäämiin. Maksuosuuskorjausten jälkeen saadaan kuntien lopulliset maksuosuudet kunakin siirtymävuonna. Maksuosuuden ennakko kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella ja oikaistaan talousarviovuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset tiedot edellisvuoden verotuksesta ja kuluvan vuoden valtionosuuksista valmistuvat. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä.

25 Kuntien ja maakunnan toimintaympäristössä ja / tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten laki- tai muiden seikkojen muutosten johdosta voidaan kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet päättää uudelleen. Kuntien maksuosuus 2008: 29 Asukasluku As. %-Verotulot %- Valtionosuudet %- Laskennallinen %- KUNNAN %- LEIKATTU- %- Kunta 2008 osuus osuus osuus yhteensä osuus OSUUS osuus OSUUS osuus Hyrynsalmi , , , , , ,3 Kajaani , , , , , ,9 Kuhmo , , , , , ,2 Paltamo , , , , , ,4 Puolanka , , , , , ,3 Ristijärvi , , , , , ,6 Sotkamo , , , , , ,3 Suomussalmi , , , , , , , , , , , ,0 Kuntien rahoitusosuus 60,1 % Kuntien lopullisen rahoitusosuuksien tarkempi laskelma on liitteenä 1. Kuntien verorahoituserien kehitys: Muutos % 2006 Muutos % 2007 Muutos % 2008 Muutos % Yleinen , , , ,39 STM , , , ,01 Tasaus , , , ,42 Valtionosuudet , , , ,32 Tulovero , , , ,98 Kiinteistövero , , , ,42 Yhteisövero , , , ,83 Verot , , , ,73 Rahoituspohjan kasvu , , , ,25 Kunnan rahoitusosuus , , , ,24 Rahoitus-% 60,9 59,9 58,8 58,5 60,1 Kuntien rahoitusosuus kasvoi vuosina yhteensä 17.7 milj. euroa ja samanaikaisesti maakunnan menot kasvoivat 26,1 milj. euroa. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana syntyi katettavaa alijäämää yhteensä 17,4 milj. euroa. Vuoden 2007 maksuunpantujen verotulojen (+ 6,7 %) ja vuoden 2008 korotettujen STM:n valtionosuuksien (+17,0 %) ansiosta vuonna 2008 kuntien rahoitusosuus oli 22,9 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Tämän ansioista maakunnan alijäämää saatiin katettua yhteensä 6,2 milj. eurolla. Vuoden lopussa maakunnan katettava alijäämä oli 11,2 milj. euroa. Kuntien maksuosuutta korjattiin syksyllä 2008, kun kuntien verotus vuodelta 2007 valmistui ja lopulliset tiedot maksuunpannuista verotuloista oli käytettävissä. Kuntien maksuosuus oli 4,9 milj. euroa alkuperäistä talousarviota suurempi.