Vuosikertomus Maakuntahallitus Julkaisija Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL Kainuu

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2007 Maakuntahallitus Julkaisija Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL Kainuu ISBN ISSN Kajaani 2008

2 2 1 TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys Maakuntajohtajan katsaus Maakunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen taloudellinen kehitys Maakunnan toiminnan ja talouden kehitys Liikelaitoksen (Kainuun ammattiopisto) toiminnan ja talouden kehitys Liikelaitoksen (Kainuun Työterveys) toiminnan ja talouden kehitys Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema Tase ja sen tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot Konsernin toiminta ja talous Konsernirakenne Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet Toimenpideohjelma taseeseen jo kertyneen alijäämän kattamiseksi Talousarvion toteutuminen Tulosalueiden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Maakuntavaltuusto Tarkastustoimi Maakuntahallitus Yhteiset palvelut Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Alueiden käyttö ja hanketoimiala Alueiden käyttö Hanketoimi Koulutustoimiala Lukiokoulutus Liikelaitos, Kainuun ammattiopisto Sosiaali- ja terveystoimiala Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut Ympäristöterveydenhuolto Sairaanhoidolliset palvelut Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminta Liikelaitos, Kainuun Työterveys Käyttötalousosan toteutumisvertailu Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu Investointiosan toteutumisvertailu Rahoitusosan toteutumisvertailu Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisesta...127

3 3 2 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Maakunnan tilinpäätöslaskelmat Maakunnan tuloslaskelma Maakunnan rahoituslaskelma Maakunnan tase Liikelaitoksen tilinpäätöslaskelmat Kainuun ammattiopiston tuloslaskelma Kainuun ammattiopiston rahoituslaskelma Kainuun ammattiopiston tase Kainuun Työterveyden tuloslaskelma Kainuun Työterveyden rahoituslaskelma Kainuun Työterveyden tase Maakunnan ja liikelaitoksen yhdistetyt tilinpäätöslaskelmat Maakunnan ja liikelaitosten yhdistetty tuloslaskelma Maakunnan ja liikelaitosten yhdistetty rahoituslaskelma Maakunnan ja liikelaitosten yhdistetty tase LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Tasetta koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot LUETTELOT JA SELVITYKSET Luettelo käytetyistä kirjapitokirjoista ja säilytysmuoto v Käytetyt tositelajit ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT Tilinpäätöksen allekirjoitukset Tilintarkastusmerkinnät...157

4 4 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat ja kokonaistalouden kehitys Maakuntajohtajan katsaus Kainuun maakunnan kolmas toimintavuosi on takanapäin. Vuoden varrella esillä olivat erityisesti alueiden kehittämisen osalta Itä-Suomen EAKR- toimenpideohjelman laatiminen yhteistyössä muiden maakuntien kanssa, sosiaali- ja terveystoimialalla lähipalveluiden saatavuus, koulutustoimialalla lukioiden toiminta ja yhteistyö Kuusamon kanssa sekä koko maakuntayhtymää koskien talouden vakauttaminen. Kainuun kehittäminen Keskeiset aluetalouden kehitysindikaattorit osoittavat Kainuun kehityksen olleen myönteistä. Erityisesti eri barometrit kuvaavat hyvää uskoa tulevaan, työttömyys ja erityisesti rakennetyöttömyys ovat vähentyneet ja yritysten tuloskunto on parantanut. Myös suhdannekatsaukset osoittavat Kainuun keskeisten toimialojen liikevaihdon kehittyneen varsin myönteisesti. Väestökehitys on kuitenkin ollut edelleen negatiivista, tosin se on selvästi hidastunut aiempiin vuosiin verrattuna. Maakunnan organisaation toiminta Vuoden aikana on tarkasteltu vuoden 2005 alussa muodostettua organisaatiorakennetta ja johtamisjärjestelmää. Organisaatiorakenteeseen ja johtamisjärjestelmään on tehty muutoksia mm. sosiaali- ja terveystoimialalla perhepalveluissa ja lisäksi on suunniteltu vanhuspalveluiden organisaatio muutosta. Lisäksi valtuutetuille tehtiin henkilökohtainen väliarviointi meneillään olevasta valtuustokaudesta Arvioinnin mukaan maakuntavaltuutetut mm. kokivat riittämättömiksi mahdollisuutensa vaikuttaa valmisteltaviin asioihin, kaipasivat lähetekeskusteluja, iltakouluja ja kyselytunteja, kaipasivat valtuuston ja hallituksen sujuvampaa yhteistyötä ja näkivät, että tulisi erityisesti paneutua talouden tasapainotukseen. Lisäksi valtuutetut eivät pitäneet luottamushenkilötoiminnan toimintakulttuuria erityisen onnistuneena. Vuoden aikana paneuduttiin esimiesten tukemiseen ja kouluttamiseen järjestämällä useita koulutus- ja keskustelutilaisuuksia. Nämä koettiin pääsääntöisesti erittäin hyödyllisinä, siksi toimintatapaa aiotaan jatkaa myös kuluvana vuonna. Tavoitteena on, että maakunta pystyy reagoimaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin ja toimintaansa kohtaan osoitettuihin vaateisiin, pystyy parantamaan toimintansa laatua ja vaikuttavuutta sekä saavuttamaan asetetut päämäärät. Koulutustoimialalla vuonna 2007 valmisteltiin kuntayhtymän ja Kuusamon Kaupungin välillä yhteistyösopimus ammatillisen koulutuksen järjestämisestä Kuusamossa. Pienten lukioiden filiaalimallinen yhteistyö on osoittautunut viime vuosina taloudelliseksi ja tehokkaaksi toimintamalliksi. Suurin uhka toiminnalle on oppilasmäärien vähentyminen samaa tahtia nuorten ikäluokkien pienenemisen kanssa.

5 5 Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla toteutettiin edelleenkin toiminnallisia muutoksia valmisteluvaiheessa hyväksyttyjen linjausten mukaisesti. Lisäksi tehtiin tarkennuksia aiemmin määriteltyihin lähipalveluihin koskien lähinnä lääkärien, terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien vastaanottotoimintaa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä on jatkettu yhteistyössä mm. Kainuun Liikunnan, sydänyhdistyksen, kuntien, teknologiayritysten ja Kainuun Prikaatin kanssa. Tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kainuulaisten terveydentilan nostaminen samalle tasolle muun Suomen kanssa. Toiminnassa on siirretty painopistettä selkeästi ongelmien jälkihoidosta varhaisen puuttumisen suuntaan. Perhepalveluissa käynnistettiin perhekeskustoiminta Paltamoon ja Kuhmoon sekä lasten suojeluun on lisätty resursseja. Lastensuojelun korkeiden kustannusten vuoksi käynnistettiin myös oma lastensuojelulaitos Salmijärvelle. Avopainotteisuuden lisäämisessä on myös onnistuttu hyvin. Vanhusten ympärivuorokautisten hoitopaikkojen määrän osuus yli 75 vuotta täyttäneistä laski vuoden ,5 prosentista vuonna ,8 prosenttiin. Lisäksi somaattisen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja psykiatrian hoitopäivät laskivat vuoteen 2005 verrattuna yhteensä yli 7 prosenttia. Monelta osin voidaankin todeta, että Kainuussa olemme jo saavuttaneet uuden valtakunnallisen ikäihmisten laatusuosituksessa vuodelle 2012 asetetut tavoitteet. Vuoden aikana kehitettiin edelleen maakunnan asiakaspalautejärjestelmiä. Suurimpana ongelmana on vielä kuitenkin lääkäripula ja sitä myötä ajanvarauksen hankaluus. Kaiken kaikkiaan kriittinen asiakaspalaute on kuitenkin selkeästi vähentynyt käynnistysvaiheeseen verrattuna. Valtakunnallisesti olemme saaneet paljon huomiota mm. Paras -hankkeessa asetettujen tavoitteiden edelläkävijänä. Se mitä muualla Suomessa tehdään nyt palvelujen turvaamiseksi tulevaisuudessa, me olemme sen jo tehneet tai vähintäänkin aloittaneet tekemisen. Maakunnan talous Taloudellinen tilanne oli koko vuodenajan kriittinen. Talousarvioon tehtiin muutoksia kaksi kertaa, ensimmäinen huhtikuussa ja toinen joulukuussa. Kokonaisuudessaan muutetut talousarviot toteutuivat 99,9 prosenttisesti. Katettava alijäämää kuitenkin lisääntyi 7,2 milj. eurolla entisen 10,1 milj. euron lisäksi. Ongelmana ovatkin syntyneet katettavat alijäämät, joita vuoden lopussa oli yhteensä 17,3 milj. euroa. Kuntien kanssa on alustavasti sovittu, että alijäämien kattaminen ratkaistaan kuluvan vuoden aikana. Vuosittaisen alijäämäkierteen katkaisemiseksi taloussuunnitelmaan on tehty talouden tasapainottamisohjelma, jolla hillitään kuntayhtymän menojen kasvua. Lisäksi tulorahoituksen riittävyyden varmistamiseksi kuntien rahoitusprosentti nostettiin vuodelle ,5 prosentista 60,1 prosenttiin. Alkaneen vuoden näkymät Elinkeinoelämän näkymät ovat edelleen varsin positiiviset Kainuussa. Työttömyyden aleneminen jatkuu edelleen ja matkailun alalle on tulossa runsaasti työllisyyttä parantavia investointeja. Lisäksi Talvivaaran kaivoshanke etenee

6 suunnitellulla tavalla ja ensi kesänä, kun laitokseen asennustyöt ovat kiivaimmillaan, hankkeen arvioidaan työllistävän jopa 1500 henkilöä. Uhkakuvana kuluvalle vuodelle on kuitenkin paperiteollisuuden voimakas rakennemuutos, jota kiihdyttää Venäjän todennäköiset puutullit. Kuluvana vuonna ratkaistaan maakuntahallinnon ja valtion aluehallinnon tehtävänjako ja organisaatioiden toiminta-alueet. Sama uudelleen arviointi koskee myös korkeakouluverkkoa ja sairaanhoitopiirejä koko maassa. Maakuntahallituksen linjauksen mukaan hallintokokeilun luoman erityistilanteen pohjalta Kainuun mallin halutaan jatkuvan myös vuoden 2012 jälkeen. Kansanvaltaisuus nähdään tärkeänä alueen kehittämisessä ja näin Kainuulle pitää mahdollistaa 2012 jälkeenkin suora kansanvaali maakuntavaltuustoa valittaessa. Lisäksi Kainuun mallia halutaan syventää liittämällä alueella toimivat aluehallintoviranomaiset yhdeksi toimijaksi ja lääninhallituksen ns. kehittämistehtävät tulee siirtää maakunnan hoidettavaksi. Kuntayhtymän oman toiminnan osalta alkanut vuosi näyttää kohtuullisen hyvältä. Taloussuunnitelmassa hyväksytty talouden tasapainottamisohjelma on käynnistynyt suunnitellulla tavalla ja menojen leikkauksen uskotaan onnistuvan kuluvana vuonna siten, että alijäämää ei enää synny vuodelta Maakunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kainuun maakunta -kuntayhtymä aloitti toimintansa vuoden 2005 alusta. Organisaatio rakennettiin seuraavasti: Maakunnan yhteiset palvelut: Hallintopalvelut Tietohallintopalvelut Henkilöstöpalvelut Talouspalvelut Materiaalipalvelut Tekniset palvelut Ravintopalvelut Yleinen edunvalvonta Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö: Johdon tuki Suunnittelu- ja kehittäminen Alueidenkäyttö ja hanketoimiala: Alueiden käyttö Hanketoiminta Koulutustoimiala: Lukiot Kainuun ammattiopisto Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala: Yhteiset palvelut Ympäristöterveydenhuolto 6

7 Sairaanhoidolliset palvelut Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut Perhepalvelut Vanhuspalvelut Tutkimus- ja kehittämistoiminta 7 Hallinto-organisaatio Kainuun maakunta -kuntayhtymän johdossa toimii 39-jäseninen vaaleilla valittu maakuntavaltuusto. Valtuuston tehtävänä on toimia ylimpänä päätöksentekoelimenä, mikä merkitsee toiminta- ja taloussuunnitelman, talousarvion ja keskipitkän suunnitelman käsittelyä sekä tilinpäätöksen käsittelyä tilivuoden jälkeen. Maakuntavaltuusto valitsee keskuudestaan maakuntahallituksen ja hyväksyy maakuntahallituksen kaksi muuta kokoonpanoa. Valtuusto valitsee myös tarkastuslautakunnan (7 jäsentä), koulutuslautakunnan (11 jäsentä) ja sosiaali- ja terveyslautakunnan (11 jäsentä) sekä keskeisimmät johtavat viranhaltijat. Käytännön johdossa toimii 12-jäseninen maakuntahallitus, jonka puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja. Maakuntahallitus kokoontuu myös II (17 jäsentä) ja III (34 jäsentä) kokoonpanossa. Maakuntahallitus valitsee jäsenet ammatillisen koulutuksen liikelaitoksen johtokuntaan (7 jäsentä) ja Kainuun Työterveys -liikelaitoksen johtokuntaan (7 jäsentä). Sosiaali- ja terveyslautakunta valitsee keskuudestaan jäsenet yksilöhuoltojaostoon (5 jäsentä). Maakuntajohtajan tukena toimii 11-jäseninen johtoryhmä. Maakuntavaltuusto jäsen Korhonen Timo, puh.joht. Polvinen Osmo, I vpj. Seppänen Juhani, II vpj. Alanko Anja, Ervasti Antti, Heikkinen Pekka, Hekkala Raija, Huotari Anne, Härkönen Jouko, Immonen Kauko, Juntunen Hannu, Jääskeläinen Raino, Kaikkonen Vesa, Karppinen Veli-Matti, Kauppinen Juha, Kela Antti, Kemppainen Heikki, Kemppainen Raili, Kemppainen Tapani, Kinnunen Anneli, Korhonen Aimo, Kyllönen Jaakko, Kyllönen Merja, kunta Sotkamo Sotkamo Suomussalmi Kuhmo Puolanka Kuhmo Suomussalmi Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Ristijärvi Paltamo Hyrynsalmi Kuhmo Sotkamo Kuhmo Suomussalmi

8 Lehtomäki Paula, Lukkari Anne, Matero Vuokko, Mikkonen Veijo, Moilanen Pentti, Määttä Anneli, Ollikainen Elli Piirainen Raimo, Pyykkönen Olavi, Rajasalo Aimo, Rissanen Maija, Rossi-Määttä Tuula, Sirkeinen Unto, Sistonen Toivo, Suutari Eero, Turpeinen Pekka, Väisänen Sanni, Anttila Eila, Virkkunen Reijo, Kuhmo Sotkamo Kajaani Paltamo Suomussalmi Kajaani Kajaani, saakka Kajaani Suomussalmi Kajaani, lähtien Kajaani Sotkamo Puolanka Kajaani Kajaani Kajaani Kajaani Vaalan kunnan edustaja Vaalan kunnan edustaja 8 Valtuuston kokouksia oli 9 vuonna 2006 ja kertomusvuonna 11. Maakuntahallitus I Leskinen Hannu, puh.joht. Piirainen Raimo, I vpj. Kajaani Kinnunen Anneli, II vpj. Kuhmo Ervasti Antti, Puolanka Kauppinen Juha, Kajaani Korhonen Jouko, Sotkamo Kyllönen Merja, Suomussalmi Lukkari Anne, Sotkamo Pyykkönen Olavi, Suomussalmi Rissanen Maija, Kajaani Tolonen Kaisa, Ristijärvi Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa Vaalan kunnan edustaja Hallitus I kokouksia oli 23 vuonna 2006 ja kertomusvuonna 27. Maakuntahallitus II Leskinen Hannu, puh.joht. Piirainen Raimo, I vpj. Kajaani Kinnunen Anneli, II vpj. Kuhmo Ervasti Antti, Puolanka Kauppinen Juha, Kajaani Korhonen Jouko, Sotkamo Kyllönen Merja, Suomussalmi Lukkari Anne, Sotkamo Pyykkönen Olavi, Suomussalmi Rissanen Maija, Kajaani Tolonen Kaisa, Ristijärvi Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa Vaalan kunnan edustaja

9 Jokelainen Alpo, Kainuun TE-keskus Aronpää Heikki Kainuun ympäristökeskus, saakka Pehkonen Kari, Kainuun ympäristökeskus, Pääkkönen Kari Kainuun ympäristökeskus, lukien Ylönen Arja, Oulun lääninhallitus Myllylä Erkki, Oulun tiepiiri Tolonen Jorma, Kainuun metsäkeskus 9 Hallitus II kokouksia oli 4 vuonna 2006 ja kertomusvuonna 5. Maakuntahallitus III Leskinen Hannu, puh.joht. Piirainen Raimo, I vpj. Kajaani Kinnunen Anneli, II vpj. Kuhmo Ervasti Antti, Puolanka Kauppinen Juha, Kajaani Korhonen Jouko, Sotkamo Kyllönen Merja, Suomussalmi Lukkari Anne, Sotkamo Pyykkönen Olavi, Suomussalmi Rissanen Maija, Kajaani Tolonen Kaisa, Ristijärvi Pärkkä-Hietala Leena-Kaisa Vaalan kunnan edustaja Jokelainen Alpo, Kainuun TE-keskus Korhonen Jaana, Kainuun TE-keskus Meriläinen Leena, Kainuun TE-keskus Härkönen Vilho, Kainuun TE-keskus Pietikäinen Juhani, Kainuun TE-keskus Aronpää Heikki Kainuun ympäristökeskus, saakka Pehkonen Kari, Kainuun ympäristökeskus, Pääkkönen Kari Kainuun ympäristökeskus, lukien Kokkonen Pertti, Oulun lääninhallitus Myllylä Erkki, Oulun tiepiiri Tolonen Jorma, Kainuun metsäkeskus Niskasaari Ulla, Finnvera Oyj Suortti Juhani, Kajaanin yliopistokeskus Mäkinen Merja, Akava ry Jestola Satu, SAK:n Kainuun ammatillinen paikallisjärjestö Lehtonen Juha STTK:n Kainuun aluetoimikunta Leppänen Timo, Kainuun Yrittäjät ry Halonen Veikko, Elinkeinoelämän keskusliitto, saakka Putkonen Keijo, Elinkeinoelämän keskusliitto, lukien Karjalainen Marja, Oulun kauppakamarin Kajaanin osasto Valtanen Eila, Kunnallinen työmarkkinalaitos Mäkäräinen Eerik, MTK-Kainuu, saakka Karjalainen Markku, MTK-Kainuu, lukien Peltola Harri, ProAgria Kainuu Kyllönen Seija, Kuhmon työttömien yhdistys Leppänen Marko, Kajaanin Nuorkauppakamari Hallitus III kokouksia oli 7 vuonna 2006 ja kertomusvuonna 4.

10 10 Tarkastuslautakunta Sistonen Toivo, puh.joht. Heikkinen Pekka, vpj. Alanko Anja, Alanne Anja, Alasalmi Aila, Mikkonen Veijo, Ylikippari Rauno, Kajaani Kuhmo Kuhmo Puolanka Kajaani Paltamo Kajaani Tarkastuslautakunnan kokouksia oli 12 vuonna 2006 ja kertomusvuonna 12. Tilintarkastaja Väisänen Veikko, OY Audiator AB, JHTT-tilintarkastaja Koulutuslautakunta Räisänen Aki, puh.joht. Leppänen Olli, vpj. Hekkala Raija Härkönen Jouko, Kela Antti, Kemppainen Heikki, Korhonen Aimo Kähkönen Riikka, Lukkari Anne Manner Leena, Ollikainen Elli, Paulomäki Taina, Rossi-Määttä Tuula, Kajaani Kajaani Suomussalmi, lukien Kajaani Kajaani Ristijärvi Sotkamo, lähtien Kuhmo Sotkamo, saakka Suomussalmi Kajaani, saakka Puolanka Sotkamo Koulutuslautakunnan kokouksia oli 8 vuonna 2006 ja kertomusvuonna 10. Kainuun ammattiopiston johtokunta Ollikainen Elli, puh.joht. Kajaani, saakka Hekkala Raija, puh.joht. Suomussalmi, lukien Huotari Matti, vpj. Kajaani Heikkinen Heikki, Kuhmo Malinen Päivi, Kajaani Mäkinen Merja, Kajaani Okkonen Arto, Kajaani Sirviö Esa, Kajaani Johtokunnan kokouksia oli 6 vuonna 2006 ja kertomusvuonna 6. Sosiaali- ja terveyslautakunta Kemppainen Tapani, puh.joht. Hyrynsalmi Horto Ilkka, vpj. Paltamo Jokelainen Anja Kajaani, lähtien Kemppainen Raili, Paltamo Leinonen Ahti, Hyrynsalmi Moilanen Pentti, Suomussalmi Määttä Anneli, Kajaani

11 Ronkainen Tauno, Tervo Raili, Tolonen Kaisa, Turpeinen Pekka, Väisänen Sanni, Kajaani Kuhmo Ristijärvi, saakka Kajaani Kajaani 11 Sosiaali- ja terveyslautakunnan kokouksia oli 16 vuonna 2006 ja kertomusvuonna 14. Yksilöhuoltojaosto Tervo Raili, puh.joht. Kemppainen Raili, vpj. Jokelainen Anja, Moilanen Pentti, Tolonen Kaisa, Turpeinen Pekka, Kuhmo Paltamo Kajaani, lukien Suomussalmi Ristijärvi, saakka Kajaani Yksilöhuoltojaoston kokouksia oli 14 vuonna 2006 ja kertomusvuonna 15. Kainuun Työterveys -liikelaitoksen johtokunta Hakala Esko, puh.joht. Kajaani Antila Artti, Kajaani Mulari Soili, Suomussalmi Pääkkönen Tuomo Kuntayhtymä Pyykkönen Sari, Paltamo Tervo Raili, Kuhmo Johtokunta aloitti toimintansa ja piti kertomusvuonna 8 kokousta. Maakunta -kuntayhtymän johtoryhmä Leskinen Hannu maakuntajohtaja, pj. Jääskeläinen Juha vs. henkilöstöjohtaja, lähtien Kärkkäinen Juhani kehittämisjohtaja Pääkkönen Tuomo sosiaali- ja terveysjohtaja Rönkä Aaro henkilöstöjohtaja, saakka Teittinen Jorma aluesuunnittelija Tolonen Asta talousjohtaja Tuominen Anssi koulutoimialan johtaja Turkulainen Harri johtoryhmän sihteeri Vesala Olli henkilöstön edustaja Välkky Petra viestintäpäällikkö, saakka Yliniemi Kalevi hallintojohtaja Johtoryhmän kokouksia oli 16 vuonna 2006 ja kertomusvuonna Yleinen taloudellinen kehitys Valtiovarainministeriön tiedotteen 4/2007 mukaan korkeasuhdanne on Suomessa jatkunut koko vuoden 2007 ajan. Pari vuotta 5 prosentin tuntumassa pysynyt BKT:n kasvuvauhti hidastui hieman syksyllä niin, että koko vuoden

12 kasvu muodostunee lähelle alkusyksyllä ennustettua 4,4 prosenttia. Useilla toimialoilla aktiviteetti pysyy kasvuvauhdin hidastumisesta huolimatta korkealla vielä ensi vuoden alkukuukausina. Asuntorakentamisen jo alkaneen vaimenemisen korvaa muun rakentamisen vilkkaus, mutta metsäteollisuuden vaikeudet hidastavat jo teollisuustuotannon kasvua. Palveluiden kysyntä jatkuu hyvänä. Suhdannekuvan arviointia vaikeuttavat kansainvälisen talouden kasvaneet epävarmuudet sekä rahoitusmarkkinoilla vallitseva epävakaus ja luottamuspula. Kotimaantalouden osalta korkeat raaka-ainehinnat, työmarkkinoiden vielä avoinna olevat palkkasopimukset sekä erityisesti metsäteollisuuden raaka-ainehuolto ja tuotantokapasiteetin supistukset lisäävät epävarmuutta. Tavaraviennin korkea taso säilynee kuitenkin lähikuukaudet, sillä yritysten saamat vientitilaukset ovat pysyneet metsäteollisuutta lukuun ottamatta vielä tyydyttävinä. Kone- ja metalliteollisuudessa tilauskanta oli syksyllä jopa ennätyksellisen korkea. Työllisyystilanteen koheneminen sekä kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu tukevat kotimaista kysyntää ensi vuonna. Miten kauan korkeasuhdanne (määriteltynä nykysuhdanteessa 3 prosentin ylittävänä BKT:n kasvuna) kestää, on kuitenkin vielä vaikea arvioida. Samoin se, miten voimakkaana kansainvälisen talouden heikkeneminen tuntuu kokonaistuotannon kasvussa. Varautuminen ennustettua heikompaan kehitykseen on kuitenkin perusteltua. Kuluttajahintojen nousu jäänee kuluvana vuonna keskimäärin suunnilleen aiemmin arvioituun 2½ prosenttiin. Lähinnä öljytuotteiden maailmanmarkkinahintakehityksen vuoksi inflaatio on vuoden loppukuukausina kuitenkin ollut jossain määrin nopeampaa kuin alkusyksystä arvioitiin. Kustannuspaineita ovat lisänneet myös oletettua korkeammiksi muodostuneet palkankorotukset. Vaikka autoveron alentaminen osaltaan lieventää näköpiirissä olevia inflaatiopaineita, kuluttajahintojen nousuvauhti voi vuodenvaihteen tienoilla kohota tilapäisesti jo yli 3 prosenttiin. Työllisten määrä lisääntyy vuonna 2007 noin henkeä, mikä on hieman alkusyksyistä ennustetta enemmän. Työllisyysaste on noussut 70 prosenttiin. Hyvä kehitys jatkui erityisesti yksityisissä palveluissa ja rakentamisessa. Työttömyysasteen aleneminen on kuitenkin pysähtynyt syksyn aikana 6,8 prosenttiin, jonkin verran ennustettua korkeammalle tasolle. Avoimena olevien työpaikkojen määrä on jatkanut lisääntymistään ja samanaikaisesti työvoiman saatavuusongelmat ovat pahentuneet. Vuoden 2007 kolmannella neljänneksellä avoimia työpaikkoja oli , eli viidennes enemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomaisten työntekijöiden määrä on kasvussa, mutta on suhteellisesti vielä kansainvälisesti verrattuna vähäinen. Vuonna 2008 työllisten lukumäärän kasvu hidastuu ja työllisen työvoiman määrä ylittää 2,5 miljoonaa henkilöä. Keskimääräisen työttömyysasteen arvioidaan alenevan ensi vuonna lähes kuuden prosentin tuntumaan. 12

13 13 Yleinen taloudellinen tilanne (% muutos) Tuotanto (määrä) 1,8 3,5 2,9 5,0 4,4 3,3 Palkkasumma 3,7 4,0 5,0 5,0 5,7 6,0 Ansiotaso 4,0 3,8 3,9 3,0 3,2 5,0 Inflaatio 0,9 0,2 0,9 1,6 2,4 2,4 Työttömyysaste, % 9,0 8,8 8,4 7,7 6,7 6,3 Verot/BKT 43,8 43,4 43,9 43,1 42,6 42,0 Julkiset menot/bkt 50,0 50,2 50,5 48,7 47,4 47,3 Julkinen velka/bkt 44,3 44,1 41,4 39,2 35,3 32,8 Euribor 3 kk, % 2,3 2,1 2,2 3,1 4,3 4,4 10 v. korko, % 4,1 4,1 3,4 3,8 4,3 4,4 Kuntaliiton ennakkotietojen mukaan ( ) kuntien taloustilannetta on parantanut kuntien verotulojen kasvu, joka oli viime vuonna noin 7,5 prosenttia. Kasvu johtui hyvästä työllisyys- ja ansiokehityksestä. Myös yhteisöverojen tuotot kasvoivat reippaasti. Manner-Suomen kuntien tilikauden yhteenlaskettu tulos kuitenkin laski viime vuodesta. Tuloksen heikkenemisen taustalla ovat joidenkin suurten kaupunkien vuoden 2006 tilinpäätöksiin kirjatut poikkeuksellisen suuret satunnaiset myyntivoitot. Tietoja kuntien taloudesta vuosilta Pl. Ahvenanmaa. Sisältää eriytetyt liikelaitokset. Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Mrd euroa 1,48 1,70 1,97 1,24 1,10 1,11 1,72 tpa 1,94 Asukasta kohti, Vuosikate %:a poistoista Tilikauden tulos, mrd euroa 0,94 0,66 1,00 0,14-0,16-0,05 1,02 0,65 Lainakanta: Mrd euroa 3,85 4,04 4,47 5,19 6,11 7,05 7,67 8,22 Asukasta kohti, Kunnat asukasta kohti lasketun vuosikatteen mukaan: Vuosikate, /as. Kuntien lukumäärä (ko. vuoden kuntajaolla) Negatiivinen Kuntien lkm yhteensä /hp Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate nousi edellisvuodesta ja kattoi 131 prosenttia poistoista. Yleisestä kehityksestä huolimatta vuosikate laski kuitenkin noin 150 kunnassa ja lisäksi joissakin kunnissa verotulot jopa pienenivät. Vain noin 100 kunnassa vuosikate riitti investointien omahankintamenoihin. Ennakkotilinpäätösten mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat viime vuonna 5,3 prosenttia. Menojen kasvu selittyy palkkakustannusten kasvulla ja palvelujen kysynnän lisääntymisellä. Kuntien lainakanta jatkoi

14 kasvuaan ja korkomenot nousivat voimakkaasti, peräti 40 prosenttia. Kunnilla on nyt lainaa keskimäärin euroa asukasta kohden. Lainakanta on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2000, jolloin lainaa oli 746 euroa asukasta kohden. Maakunnittain tarkasteltuna kuudessa maakunnassa kuntien yhteenlaskettu vuosikate ei riittänyt poistoihin. Tulorahoitus ei riittänyt poistojen kattamiseen Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa, Keski-Suomessa, Varsinais- Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Savossa. Alustavien tietojen mukaan Kainuun maakunnan kuntien vuosikate yhteen laskien parani edellisvuodesta 50 euroa asukasta kohti. Sen sijaan Kainuun maakunta -kuntayhtymän, joka hoitaa Kainuun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon, vuosikate oli negatiivinen 35 euroa asukasta kohti. 14 Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Pohjanmaa Satakunta Päijät-Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Keski-Suomi Kymenlaakso Kanta-Häme Lappi Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina , euroa/asukas Koko maa: tpa tpa Lähde: Tilastokeskus /hp Kainuun väestönkehitys 2007 Kainuun väestönkehitys on ollut jo pitkään laskeva. Maakunnan väestö on vähentynyt väestöpohjaan suhteutettuna valtakunnallisesti nopeimmin. Väestön väheneminen hidastui ennakkotietojen mukaan vuoden 2006:n -953 henkilöstä -588 henkilöön v Kainuulaisia oli v lopussa Vuonna 2007 väestön vähenemisen hidastuminen johtui pääasiassa normaalia paremmasta kotimaan muuttotaseesta (-675, kun 10 viimeisen vuoden keskiarvo on -932). Myös ulkomailta Kainuuseen muuttaneiden määrä kasvoi edellisiin vuosiin verrattuna. Ulkomailta muuttaneita v oli 312, kun v muuttaneita oli 199.

15 Taulukko 1. Väestönkehitys Kainuussa v väestönkehityksen eri tekijöiden mukaan. 15 Kuntien välinen muutto Maahan- Maasta- Netto- Väestön Väki- Eläv. Kuol- Synt. Tulo- Lähtö- Netto- muutto muutto maahan- lisäys+ luku Avio- Avio- Kunta synt. leet enemm. muutto muutto muutto muutto korjaus liitot erot HYRYNSALMI KAJAANI KUHMO PALTAMO PUOLANKA RISTIJÄRVI SOTKAMO SUOMUSSALMI VAALA KAINUU Kainuun kuntakohtaisessa väestönkehityksessä on ollut silmiinpistävänä piirteenä viimeisen kymmenen vuoden aikana Kajaanin seutukunnan parempi kehitys verrattuna Kehys-Kainuun kehitykseen. Kajaanin seutukunta on pystynyt lähes pysäyttämään väestön vähenemisen. Kajaanin seutukunnan väestönmuutos oli -81 henkilöä (-0,1 %) vuonna Kehys-Kainuun seutukunnassa väestö väheni -507 henkilöllä (-2 %). Kajaani pystyi ainoana Kainuun kuntana kasvattamaan väestöään. Lisäys oli 52 henkilöä. Kuntakohtaisesti heikointa kehitys on ollut Puolangalla -113 henkilöä (-3,5 %) ja Suomussalmella -218 henkilöä (-2,3 %). Huolestuttavaa on, että Kehys-Kainuun väestön väheneminen jatkuu. Kuva 1. Kainuun seutukuntien väestönkehitys vuosineljänneksittäin suhteutettuna väkilukuun (Indeksi = 100). 100,5 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 99,9 99,8 99,5 99,0 98,5 99,3 98,8 98,6 98,0 97,7 97,5 97,3 97,0 96,5 96,0 95,5 Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuu Kainuun työllisyyden kehitys 2007 (Lähde Työttömyys -osiossa: Työllisyys ja työttömyys Kainuussa joulukuu 2007, Kainuun TE-keskus, työvoimaosasto, Juha Puranen,

16 Työllisyys kohosi Kainuussa viime vuonna hyvin ja työttömyys väheni ripeästi. Koko vuoden jatkunut hyvä työllisyyskehitys hiipui kuitenkin tavanomaisesta kausivaihtelusta johtuen jälleen vuoden lopulla ja työttömyys kääntyi kasvuun. Vaikka työttömyys kasvoikin joulukuussa yli 700 henkilöllä, pysyi se kuitenkin lähes tuhat henkilöä vuoden takaista alemmalla tasolla. Kainuun työvoimatoimistoihin oli kirjoittautunut joulukuun lopussa työtöntä työnhakijaa, mikä on 15 % vähemmän kuin vuosi sitten. Nuorisotyöttömyys väheni niin ikään myös 15 %. Myös työmarkkinoiden toimivuutta vaikeuttava laaja rakenteellinen työttömyys väheni viime vuonna jo hyvää vauhtia, kun mm. yhdenjaksoinen pitkäaikaistyöttömyys väheni lähes neljänneksen. Työttömyys väheni kaikissa Kainuun kunnissa. Selkein myönteinen kehitys tapahtui Suomussalmella ja Hyrynsalmella, joissa molemmissa työttömyys väheni viidenneksen. Paras työllisyys oli edelleen Sotkamossa, jossa viime vuoden keskimääräinen työttömyysaste painui jo 11,0 %:iin. Ristijärvellä työttömyys väheni 13,9 %:iin ja Suomussalmellakin jo 15,2 %:iin. Vaikein tilanne oli Puolangalla, jossa viime vuoden keskimääräinen työttömyysaste pysytteli vielä 18,6 %:ssa. Työvoiman kysyntä vilkastui viime vuoden aikana useilla toimialoilla selvästi. Kainuun työvoimatoimistoihin ilmoitettiin kaikkiaan lähes uutta avointa työpaikkaa, mikä on enemmän kuin vuosikausiin. Kaikkiaan työvoimatoimistojen kautta oli haettavissa joulukuussa 650 avointa työpaikkaa, joista 329 siirtyi täyttymättöminä edellisiltä kuukausilta. Uutta työvoimaa tarvittiin edelleen eniten palvelualoilla, mutta lisäksi nyt myös mm. työkoneiden käytössä. Suhteellisesti eniten avointen työpaikkojen määrä kasvoi rakennus- ja kaivosalalla, jossa kasvua edellisestä vuodesta oli yli 80 %. Viime vuotta enemmän on avoimia työpaikkoja ilmoitettu Kainuun työvoimatoimistoihin viimeksi vuosien aikana. Kun työttömyys pysyi vuoden vaihteessa selkeästi vuoden takaista alemmalla tasolla, viitoittaa se hyvin myös alkaneen vuoden aiemmin ennakoitua myönteisempään työllisyyskehitykseen. Samanaikaisesti kun Kainuun työttömyys vähenee vuosi vuodelta yhä ripeämmin, on myös työllisyys kasvussa. Tilastokeskuksen mukaan työllisten määrä kasvoi viime vuonna keskimäärin henkilöön, joka on 300 enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös työllisyysaste kohosi keskimäärin 59,3 %:iin, joka on korkeampi kuin vuosikausiin. Viime vuotta korkeammalla työllisyys oli Kainuussa viimeksi vuonna

17 17 Kuva 2. Työttömyyden kehitystrendi vuosina Kuva 3. Työttömien työnhakijoiden osuus (%) työvoimasta joulukuun 2007 lopussa Kainuun kunnissa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Lapissa ja koko maassa. ETLA:n ennusteiden mukaan Kainuun työttömyys tulee laskemaan tulevina vuosina nopeammin, kuin maassa keskimäärin. Samoin työllisten määrä kasvaa muuta maata nopeammin.

18 Maakunnan toiminnan ja talouden kehitys Talouden seuranta ja osavuosiraportit Toiminnan ja talouden toteutumisesta on annettu maakuntavaltuustolle ja maakuntahallitukselle osavuosiraportit 30.4 ja tilanteesta. Lisäksi taloutta on viime vuoden ja kuluvan vuoden alijäämistä johtuen käsitelty lähes kaikissa hallituksen ja valtuuston kokouksissa vuoden 2007 aikana. Esimiesten kanssa on pidetty useita kokouksia taloustilanteeseen liittyen ja järjestetty tietojärjestelmiin ja talouden seurantaan liittyviä koulutuksia. Vuoden 2007 talousarvioon on tehty muutoksia kaksi kertaa, jotka on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja Huhtikuussa tehty talousarvion korjaus liittyi vuoden 2006 tilinpäätöksen aiheuttamiin toimenpiteisiin. Talousarvio oli tuolloin tilinpäätöstietojen perusteella arvioituna 4,9 milj. euroa alijäämäinen. Joulukuussa valtuusto hyväksyi talousarvioon, jonka loppusumma oli 8,4 milj. euroa alijäämäinen. Alijäämistä johtuen loppuvuonna laadittiin talouden tasapainottamisohjelma , joka liitettiin osaksi taloussuunnitelmaa vuosille Talouden seurantaraportti on laadittu kuukausittain 20. päivän jälkeen, jolloin edelliskuukauden menot ja tulot ovat riittävässä määrin saapuneet kirjanpitoon. Lisäksi apuna on käytetty vuosien kuukausittaisia toteutumia. Loppuvuodesta ylityksiä budjettiin aiheuttivat kunnallisalan uusien toimija virkaehtosopimusten mukanaan tuomat sopimuskorotukset ja joulukuussa maksettu kertaerä 1,2 milj. euroa. Talouden toteutuminen Kainuun maakunta -kuntayhtymän talousvuosi 2007 muodostui 7,27 milj. euroa alijäämäiseksi, mikäli ammattiopiston liikelaitoksen positiivista tulosta 0,11 milj. euroa ja työterveysliikelaitoksen positiivista tulosta 0,14 milj. euroa ei oteta huomioon. Koko kuntayhtymän tulos oli 7,0 milj. euroa alijäämäinen. Kuntayhtymän toimintatuotot, liikelaitokset mukaan luettuna, kasvoivat vuoteen 2006 verrattuna 4,5 prosenttia eli yhteensä 11,4 milj. euroa. Kuntien rahoitusosuus kasvoi edellisvuoteen verrattuna 5,2 prosenttia, joka on 9,2 milj. euroa. Rahoitusosuuden kasvu perustui valtionosuuksien ja verotulojen kasvuun, jotka molemmat kasvoivat 5,8 prosenttia. Rahoitusprosentti (58,5) oli 0,3 prosenttiyksikköä edellisvuoden rahoitusprosenttia pienempi. Vastaavasti koko kuntayhtymän toimintakulut kasvoivat vuonna ,7 % (2006 5,6 %) verrattuna edellisvuoteen. Tämä on yhteensä 11,9 milj. euroa ( ,5 milj. euroa). Vuoden 2005 toimintakulut kasvu oli 1,6 prosenttia. Näin vuosien keskimääräinen kasvu on 4,0 prosenttia vuodessa. Tämä on noin prosenttiyksikön verran valtakunnallista kuntien yleistä kuntien menojen kasvua pienempi.

19 19 TULOSLASKELMA Sis.liikelaitokset 2003 muuto s % Kunnilta siirtyneet TP TP TP 2004 muutos % 2005 muutos % 2006 muutos % 2007 m-% TP/ Toimintatuotot** , , , , ,9 Kuntien rahoitusosuus , , , , ,2 Tulot yhteensä , , , , ,5 Toimintakulut ** , , , , ,7 Toimintakate , , , , ,5 Verotulot Valtionosuudet * Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , , ,8 Vuosikate , , , , ,3 Poistot , , , , ,0 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Varausten lisäys- tai vähennys Rahastojen lisäys- tai vähennys Tulos KAOn ylijäämä ( Vain KAOn käytössä) Vanhat ylijäämät Katettava alijäämä * OPM: valtionosuudet (toimintatuottoja) ** Liikelaitosten ja maakunnan välinen rahaliikenne vähennetty ( milj. ) Vaikka kuntien rahoitusosuuksien kasvu oli menojen kasvua suurempi, se ei riittänyt katkaisemaan aiempina vuosina syntynyttä alijäämäkierrettä. Alijäämää syntyi edelleen 7,0 milj. euroa, mutta se ei enää kasvanut edellisvuodesta. Vuoden 2007 lopussa kattamatonta alijäämää on syntynyt vuosina yhteensä 17,3 milj. euroa. Mikäli liikelaitosten tulos lasketaan mukaan, on alijäämä yhteensä 16,2 milj. euroa. Toimintamenojen kasvu olisi saanut olla 1,9 prosenttia 4,7 prosentin sijaista eli 4,9 milj. euroa 11,9 milj. euron sijasta, jotta alijäämää ei olisi syntynyt lainkaan vuodelta Toimintakulujen kasvu oli menolajeittain seuraavanlainen: TP 2006 TP 2007 muutos muutos-% Henkilöstökulut ,1 Asiakaspalvelujen ostot ,9 Muut palvelujen ostot ,8 Palvelujen ostot ,8 Aineet ja tavarat ,3 Avustukset ,6 Vuokrat ,8 Muut kulut ,1 TOIMINTAKULUT ,7 Henkilöstökulut kasvoivat vuoden 2007 aikana 7,1 milj. euroa eli 5,1 prosenttia. Henkilöstökulujen kasvu johtui henkilötyövuosien lisäyksestä ja palkkojen korotuksista. Syksyllä kunta-alalle hyväksytty työehtosopimus yhdessä vanhan sopimuksen kanssa korotti vuoden 2007 henkilöstömenojen kustannustasoa yhteensä 4,4 prosenttia.

20 20 HENKILÖTYÖVUODET JOULUKUU (kumulatiivinen) Tulosalue Joulukuu 2006 HTV 2 Joulukuu 2007 HTV 2 HTV/MÄÄRÄ ERO Muutos % HTV 2 Maakuntahallitus 3,9 4,4 0,5 13,3 Suunnittelu ja kehittäminen 12,9 12,9 0,0-0,2 Yhteiset palvelut 243,5 229,2-14,3-5,9 Alueiden käyttö ja hanke 10,1 10,6 0,5 5,0 MAAKUNTAHALL.AL.TOIMINTA 270,4 257,2-13,3-4,9 KOULUTUSTOIMIALA 170,0 172,7 2,7 1,6 Soten yhteiset palvelut 50,9 118,1 67,2 132,1 *) Ympäristöterveydenhuoto 40,2 44,0 3,8 9,6 Sairaanhoidon palvelut 243,8 234,4-9,3-3,8 **) Terveyden- ja sh-palvelut 927,2 896,4-30,7-3,3 Perhepalvelut 548,9 551,9 3,1 0,6 Vanhuspalvelut 814,4 806,6-7,8-1,0 Projektit 18,5 28,7 10,2 55,1 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 2643,8 2680,2 36,4 1,4 MAAKUNTA YHTEENSÄ 3084,2 3110,1 25,9 0,8 Kainuun Ammattiopisto 390,9 410,9 19,9 5,1 Kainuun Työterveys 34,1 41,8 7,7 22,7 Liikelaitokset 425,0 452,7 27,7 6,5 KOKO ORGANISAATIO YHTEENSÄ 3509,2 3562,8 53,6 1,53 *) Sosiaali- ja terveystoimen varahenkilöstö **) Työterveyshuolto vähennetty 2006 luvusta 34,1 Henkilöstön työpanos kasvoi vuoden 2007 aikana yhteensä 53,6 henkilötyövuotta (+1,8 milj. ). Kasvusta 27,7 henkilötyövuotta kohdistui liikelaitosten kasvuun. Sosiaali- ja terveystoimialalla kasvu oli 36,4 henkilötyövuotta, josta 13 henkilötyövuotta (0,4 milj. euroa) kertyi omaksi toiminnaksi siirretyistä ostopalveluista. Vastaavasti hallituksen alaisen tuki- ja hallintopalvelujen henkilöstötyöpanos väheni 13,3 henkilötyövuotta. Tavoitteena oli, että henkilöstömäärä olisi vähentynyt vuoden 2007 aikana 80 henkilötyövuotta vastaavalla määrällä. Henkilöstömäärän kasvun pysäyttämiseksi hallitus tiukensi elokuussa aiemmin antamaansa täytäntöönpano-ohjetta henkilöstön täyttölupamenettelystä. Täyttölupamenettely ei koskenut liikelaitoksia. Loppuvuodesta henkilöstö määrässä saavutettiin vähentymistä. Lokakuussa henkilötyövuodet verrattuna edellisen vuoden vastaavaan kuukausilukuun olivat ensimmäisen kerran edellisvuotta pienemmät. Täyttölupamenettelyä on jatkettu vuodelle 2008 ja se puretaan heti, kun talous- ja henkilöstömäärän seuranta osoittavat, että asetetut tavoitteet saavutetaan. HTV 2 ERO ,0 Ilman liikelaitoksia 80,0 60,0 40,0 20,0 0, ,0-40,0-60,0-80,0 Muutos Muutos SOTE

21 Asiakaspalvelujen ostot kasvoivat 0,3 milj. euroa (0,9 %) vuonna 2007 verrattuna edellisvuoteen. Asiakaspalvelujen ostot tapahtuvat lähes sataprosenttisesti sosiaali- ja terveystoimialalla. Asiakaspalveluiden ostot kasvoivat eniten Perhepalveluissa lastensuojelun ostoissa 0,9 milj. euroa (7,7 %) ja Vanhuspalveluissa 0,7 milj. euroa (8,5 %) tehostetun palveluasumisen ostoissa. Asiakaspalvelujen ostot vähenivät erikoissairaanhoidossa 1,3 milj. euroa. Vähenemistä tapahtui konservatiivisen hoidon ostoissa ja terveyskeskussairaalatoiminnassa. Muiden palvelujen ostot kasvoivat 1,6 milj. euroa (+ 4,8 %). Suurimmat kasvut olivat lääkäreiden ostopalveluissa 1,0 milj. euroa, sairaankuljetuksen yhteistoimintakorvauksissa 0,3 milj. euroa ja kehitysvammalain mukaisissa kuljetuspalveluissa 0,3 milj. euroa. Aine- ja tarvikemenot vähenivät edellisvuoteen verrattuna 0.5 milj. euroa. Tarvikehankinnoissa on saavutettu kustannussäästöjä Pohjois-Suomen erityisvastuualueen yhteishankinnoilla ja lisäksi tarvikkeiden käyttö on joillain alueilla vähentynyt. Avustukset kasvoivat 1,3 milj. euroa (10,6 %), josta 1,0 milj. euroa (11,2 %) aiheutui Perhepalveluissa toimeentulotuen ja vammaisille annettujen palvelujen kasvusta. Vanhuspalveluissa kotitalouksille annetut avustukset kasvoivat 0,3 milj. euroa (9,1 %), Vuokrat kasvoivat 1,6 milj. euroa (14,8 %). Kasvuun vaikuttivat kohonneet kiinteistöjen ylläpitokulut ja lisäksi pääomavuokran osuus tilojen vuokrasta kasvoi yleisen korkotason nousun vuoksi. Talouden toteutuminen ilman liikelaitoksia: 21 TULOSLASKELMA Ilman liikelaitoksia Kunnilta siirtyneet TP TP TP muutos % 2005 muutos % 2006 muutos % 2007 m-% TP/ Toimintatuotot** , , , ,6 Kuntien rahoitusosuus , , , ,2 Tulot yhteensä , , , ,7 Toimintakulut ** , , , ,4 Toimintakate , , , ,5 Verotulot Valtionosuudet * Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , ,4 Vuosikate , , , ,7 Poistot , , , ,8 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Satunnaiset erät 500 Varausten lisäys- tai vähennys Rahastojen lisäys- tai vähennys Tulos Vanhat ylijäämät Katettava alijäämä * OPM: valtionosuudet (toimintatuottoja) Kuntayhtymän toimintatuotot ilman liikelaitoksia kasvoivat 4,7 % edellisvuodesta ja kulut kasvoivat 4,4 %. Toimintakulujen keskimääräinen kasvu vuosina oli 4 % vuodessa. Sosiaali- ja terveysmenojen valtakunnallinen

22 vastaava keskiarvo on noin 6 %. Mikäli maakunnan menojen kasvu olisi ollut valtakunnan keskimääräisen kasvun suuruinen vuosina , menot olisivat olleet kumulatiivisesti yhteenlaskettuna n. 34 milj. euroa suuremmat Kumulatiivinen ero Menot JOS KASVU 6,9 % (Kainuu ) ERO Menot JOS KASVU (Koko maa sote) 6,7 % 5,5 % 6,0 % ERO Mikäli vertailu tehdään Kainuun sosiaali- ja terveysmenojen keskimääräiseen kasvuun (6,9 %) vuosina ero on 44 milj. euroa. Yhteensä kunnat / maakunta 10,0 9,0 8,0 7,0 Sote-menojen keskimääräinen kasvu (asukasluvulla painotettu) Maakunnan menojen kasvu (ilman liikelaitoksia) = KOKO MAA SOTE 6,0 5,0 4,0 6.9 % 3,0 4.0 % 4.3 % 2,0 1,0 0, ka ka ka. Alkuperäinen tavoite sosiaali- ja terveysmenojen kasvun puolittamisesta koko maan kehitykseen verrattuna ei ole aivan toteutunut (4 % / 6 %). Menojen kasvua on kuitenkin pystytty vuosina selkeästi hillitsemään. Laskennallisesti hyöty on tähän mennessä n. 34 milj. euroa. Kuntien rahoitusosuuden muodostuminen: Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaan maakunta huolehtii maakunnan suunnittelusta, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta siltä osin kuin nämä tehtävät kokeilulain mukaan kuuluvat maakunnan toimialaan. Maakunta huolehtii myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta, edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa ja valvoo maakunnan etuja. Lain mukaan peruspalveluiden rahoituksesta on sovittava Kainuun kuntien kesken kuntayhtymän perussopimuksessa. Perussopimuksen mukaan kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot

23 ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia ja investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Kunnallisverotulot ja kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Siirtymäsäännös vuosille : Kainuun maakunnan toimintojen rahoituksessa sovelletaan neljän (4) vuoden siirtymäsäännöstä siten, että vasta vuoden 2009 alusta lähtien sovelletaan täysimääräisesti rahoitusmallia, jossa kuntien maksuosuus määräytyy prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta siten, kuin yllä on esitetty. Siirtymäkautta varten maakunnalle siirtyvien toimintojen kustannuksista lasketaan kunnittain kolmen (3) vuoden toteutuneiden kustannusten keskiarvot ja näiden keskimääräisten kustannusten prosenttiosuudet kaikkien kuntien yhteenlasketuista keskimääräisistä kustannuksista (pois luettuna Vaalan kunta, joka ei kuulu hallintokokeilulain piiriin). Toteutuneet kustannukset lasketaan Tilastokeskuksen virallisen talous- ja toimintatilaston mukaisesti. Siirtymäkauden maksuosuudet lasketaan seuraavasti: Vuoden 2005 maksuosuudesta määräytyy 1/5 laskennallisen verorahoituksen perusteella ja 4/5 kolmen (3) vuoden (vuosien 2001, 2002 ja 2003) keskimääräisten kustannusten prosenttiosuuksien suhteessa. Vuoden 2006 maksuosuudesta määräytyy 2/5 laskennallisen verorahoituksen perusteella ja 3/5 kolmen (3) vuoden (vuosien 2002, 2003 ja 2004) keskimääräisten kustannusten prosenttiosuuksien suhteessa. Vuoden 2007 maksuosuudesta 3/5 laskennallisen verorahoituksen perusteella ja 2/5 kolmen (3) vuoden (2002, 2003 ja 2004) keskimääräisten kustannusten prosenttiosuuksien suhteessa. Vuoden 2008 maksuosuudesta määräytyy 4/5 laskennallisen verorahoituksen perusteella ja 1/5 kolmen (3) vuoden (vuosien 2002, 2003 ja 2004) keskimääräisten kustannusten prosenttiosuuksien suhteessa. Vuoden 2009 maksuosuus määräytyy täysin laskennalliseen verorahoitukseen perustuen. Siirtymäkaudella muodostuvaa kunnan maksuosuutta verrataan keskimääräisten kustannusosuuksien perusteella laskettuun maksuosuuteen ja jos kunnan siirtymäkaudelta muodostuva maksuosuuden muutos on jonakin vuonna suurempi kuin 50,00 euroa/asukas verrattuna keskimääräisellä kustannusosuudella laskettuun maksuosuuteen, leikataan kunnan maksuosuuden muutos vastaamaan korkeintaan -50,00 euroa/asukas - maksuosuutta. Näiden kuntien todellisen maksuosuuden ja leikatun maksuosuuden väliin jää alijäämää, jon- 23

24 ka kattamiseen osallistuvat vastaavasti kaikki ne kunnat, joiden maksuosuus jää siirtymäsäännöksillä laskettuna pienemmäksi kuin keskimääräinen kustannusosuus olisi. Alijäämän kattamiseen osallistuvien kuntien maksuosuuksia korjataan suhteessa heille kertyneisiin ylijäämiin. Maksuosuuskorjausten jälkeen saadaan kuntien lopulliset maksuosuudet kunakin siirtymävuonna. Maksuosuuden ennakko kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella ja oikaistaan talousarviovuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset tiedot edellisvuoden verotuksesta ja kuluvan vuoden valtionosuuksista valmistuvat. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä. Kuntien ja maakunnan toimintaympäristössä ja / tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten laki- tai muiden seikkojen muutosten johdosta voidaan kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet päättää uudelleen. 24 Kuntien rahoitusosuus 2007 Asukasluku As. % - % - Valtionosuudet % - Laskennallinen % - osuu LEIKATTU- % - Kunta 2006 osuus Verotulot 2006 osuus 2007 osuus yhteensä s OSUUS osuus Hyrynsalmi , , , , ,3 Kajaani+ Vuolijok , , , , ,7 Kuhmo , , , , ,3 Paltamo , , , , ,5 Puolanka , , , , ,4 Ristijärvi , , , , ,6 Sotkamo , , , , ,3 Suomussalmi , , , , ,0 Vuolijoki 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0, , , , , ,0 Kuntien rahoitusosuus 58,5 % Kuntien lopullisen rahoitusosuuksien tarkempi laskelma on liitteenä 1. Kuntien verorahoituserien kehitys: Muutos % 2006 Muutos % 2007 Muutos % Yleinen , , ,6 STM , , ,8 Tasaus , , ,0 Valtionosuudet , , ,8 Tulovero , , ,5 Kiinteistövero , , ,0 Yhteisövero , , ,1 Verot , , ,8 Rahoituspohjan kasvu , , ,8 Rahoitusosuus , , ,2 kumulatiivinen Rahoitus-% 60,9 59,9 58,8 58,5

25 25 Kuntien rahoitusosuus on kasvanut vertailuvuodesta 2004 vuoteen 2007 mennessä yhteensä 17,7 milj. euroa eli keskimäärin 3,5 % vuodessa. Samanaikaisesti maakunnan menot, jotka rahoitetaan kuntien rahoitusosuudella, ovat kasvaneet 26,2 milj. euroa eli keskimäärin 4,1 prosenttia vuodessa. Koska kuntien maksuosuuksien kasvu on ollut menojen kehitystä pienemmät, maakunnalle on syntynyt vuosina kumulatiivisesti yhteensä alijäämää, joka on vuoden 2007 lopussa 17,4 milj. euroa. Tulojen kasvu-% 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0, Rahoituspohjan kasvu Kunnan rahoitusosuus Rahoitusosuuden kehitys kunnittain: osuus-% 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% osuus-% Hyrynsalmi , , , ,9 4,3 Kajaani+ V.joki , , , ,5 43,7 Kuhmo , , , ,3 13,3 Paltamo , , , ,2 5,5 Puolanka , , , ,4 5,4 Ristijärvi , , , ,1 2,6 Sotkamo , , , ,1 12,3 Suomussalmi , , , ,1 13, , , ,2 Kuntien keskinäinen suhteellinen osuus rahoitusosuudesta on säilynyt vuosien aikana lähes muuttumattomana. Suurin suhteellisuus osuus rahoituksesta eli 43,7 % tulee Kajaanin kaupungilta /as % 2006 /as % 2007 /as % Hyrynsalmi , , ,9 Kajaani + V.joki , , ,5 Kuhmo , , ,3 Paltamo , , ,2 Puolanka , , ,4 Ristijärvi , , ,1 Sotkamo , , ,1 Suomussalmi , , , , , ,2