TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA (luonnos)

Transkriptio

1 Kainuun maakunta -kuntayhtymä (mh ) TALOUDEN TASAPAINOTTAMISOHJELMA (luonnos) 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan taloudellinen tila Kainuun kuntien talouden tila Verorahoituksen kehitys Palvelutarpeeseen liittyviä taustatekijöitä 6 2. RAHOITUSVAIHTOEHTOJA VUOSILLE Vaihtoehtoja Vaihtoehtojen vaikutus kunnallisveroprosenttiin Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien kehitys TASAPAINOTTAMISOHJELMA TULOSALUEITTAIN 3.1. Linjaus Toimenpiteet v.2007 talousarviossa pysymiseksi Toimenpiteet suunnitteluvuosina Yhteenveto 36 LIITTEET Kuntien rahoitusosuudet eri vaihtoehdoissa 38 Perhepalveluiden prosessit ja rakenteet 40 Vanhuspalveluiden organisaatiomuutos 41 Erikoissairaanhoidon käyttö Osoite Puhelin Telefax Internet PL kirjaamo@kainuu.fi KAINUU Y-tunnus etunimi.sukunimi@kainuu.fi

2 2 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan talouden tila Maakunnan vuosi 2005 Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 0,7 % eli yhteensä 1,8 milj. euroa. Tästä kuntien rahoitusosuuden kasvun osuus oli 1,6 milj. euroa. Kuntien rahoitusosuus kasvoi vastaavaan vuoden 2004 nettorahoitusosuuteen verrattuna 1,0 %. Toimintakulut kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 1,6 % eli yhteensä 3,9 milj. euroa. Lisäksi poistot, rahoituserät ja liikelaitoksen rahastointi kasvoivat aiempaa verrattuna 1,7 milj. euroa. Alijäämää syntyi ilman liikelaitoksia yhteensä 3,8 milj. euroa. Alijäämästä katettiin vanhoilla ylijäämillä 0,9 milj. euroa. Kattamatonta alijäämää oli vuoden lopussa yhteensä 2,9 milj. euroa. Menojen kasvulle asetettu tavoite 0-0,5 % oli liian tiukka ja näin myös rahoitusosuuden määritys ensimmäiselle toimintavuodelle oli alimitoitettu. Maakunnan vuosi 2006 Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2005 verrattuna 4,3 % eli yhteensä 10,5 milj. euroa. Tästä kuntien rahoitusosuuden kasvun osuus oli 6,9 milj. euroa. Kuntien rahoitusosuus kasvoi vuoteen 2005 verrattuna 4,0 %. Toimintakulut kasvoivat vuoteen 2005 verrattuna 5,6 % eli yhteensä 13,5 milj. euroa. Koska maakunnan kokonaismenot poistot mukaan lukien (ilman liikelaitoksen vaikutusta) kasvoivat 3,4 milj. euroa enemmän kuin maakunnan tulot ja vuodelta 2005 oli jo syntynyt rahoitusvajetta yhteensä 3,8 milj. euroa, syntyi vuodelta 2006 alijäämää yhteensä 7,2 milj. euroa. Tällä hetkellä kattamatonta alijäämää on syntynyt vuosina yhteensä 10,1 milj. euroa. Vuosien keskimääräinen menojen kasvu on 3,6 % vuodessa. Tämä on noin puolet valtakunnallisesta kasvusta ja tältä osin voidaankin todeta, että olemme vielä hallintokokeilulle asettamassamme tavoitteessa. Tavoitteessa pysyminen tulevina vuosina edellyttää kuitenkin, että vuoden 2007 menojen kasvu saadaan pysähtymään alle 4 %:n. Mikäli rahoitusosuus olisi korjattu vuoden 2006 alussa vastamaan vuoden 2005 tilinpäätöstietoja, olisi kuntien rahoitusosuusprosentti ollut laskennallisesti 61,2 vähennettynä kunnille tarkoitettu kompensaatio 0,8 työmarkkinatukiuudistuksesta eli 60,4 %. Tällä rahoitusosuudella maakunnan tulos olisi ollut 1,5 milj. euroa alijäämäinen.

3 3 Kainuun maakunta TULOSLASKELMA Jos rahoitusprosentti olisi ollut ensimmäisen vuoden jälkeen kohdallaan Ei 0,3 %:n alennusta ja kunnille 2,4 milj. hyvitys työmarkkinatuen muutoksesta (= 0,8%) 61,20 % 60,40 % (58,8%) Kunnilta siirtyneet TP 2004 muutos % 2005 T A TP Toteutunut TP m-% 2004/ m-% 2005/2006 m-% TA/ Toimintatuotot , , ,0 2, Kuntien rahoitusosuus , , ,5 3, Tulot yhteensä , , ,6 3, Toimintakulut *** , , ,6 4, Toimintakate , , ,2-35, Verotulot Valtionosuudet ** Rahoitustuotot ja -kulut yht , , ,4-45,1-319 Vuosikate , , ,1-34, Poistot , , ,7 1, Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Varausten lisäys- tai vähennys Rahastojen lisäys- tai vähennys + 0 Tulos KAOn ylijäämä -949 ( Vain KAOn käytössä) -949 Vanhat ylijäämät Katettava alijäämä ** OPM: valtionosuudet (toimintatuottoja) Lisätalousarvio 2007 maakuntavaltuusto KAINUUN MAAKUNTA - KUNTAYHTYMÄ Muutos Muutos (sis.liikelaitokset) Muutos Muutettu TP 2005 / TP 2006 / JOS KASVU JOS KASVU TP 2005 / MTA 2007 MTA TP 2005 TP 2006 TP 2006 % TA 2007 TA 2007 % % 6% 4% TOIMINTATUOTOT , ,4 3, Myyntituotot , ,1 3,3./. Jäsenkunnilta , ,7 3,5 Maksutuotot , ,7 10,8 Tuet ja avustukset , ,9 0,2 Muut tuotot , ,5-12,8 TOIMINTAKULUT , ,9 2, Henkilöstökulut , ,9 0,9 Asiakaspalvelujen ostot , ,4 0,4 Muut palvelujen ostot , ,3 10,1 Palvelujen ostot , ,9 5,3 Aineet ja tavarat , ,5-2,6 Avustukset , ,7 2,8 Vuokrat , ,4 10,7 Muut kulut , ,8 103,8 TOIMINTAKATE , Rahoituskulut ja -tuotot , VUOSIKATE , POISTOT , SATUNNAISET ERÄT TILIKAUDEN TULOS , VARAUSTEN JA RAHASTO , ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ , KERTYNYT ALIJÄÄMÄ

4 4 Maakunnan talousarviota on korjattu tilinpäätöstietojen perusteella siten, että menojen kasvutavoite vuodelle 2007 on 2,7 % ja alijäämää syntyy talousarvion mukaan n. 5 milj. euroa. Neuvottelu kunnanjohtajien kanssa ja Maakuntajohtaja ja kunnanjohtajat valmistelevat yhteisissä kokouksissaan maakunnan ja kuntien välisessä neuvottelussa käsiteltävät asiat. Kuntaneuvottelu Perussopimuksen 12 :n mukainen maakunnan ja kuntien välinen neuvottelu kuntien palvelutarpeista, maakunnan tarjoamien palveluiden rakenteesta sekä kuntien maksuosuudesta käydään vuosittain toukokuun loppuun mennessä. Neuvottelun yhteenvetona voidaan todeta, että kaikkien kuntien näkemykset tulopohjan kehittymisestä olivat samansuuntaiset eli tulojen arvioidaan kasvavan tulevaisuudessa keskimäärin n. 4 % vuosittain. Lisäksi todettiin, että maakunnan menot eivät voi tulevaisuudessa kasvaa enemmän kuin tulojen kasvu on eli enintään 4 % vuosittain. Kuntaneuvottelua on sovittu jatkettavaksi Kainuun kuntien talouden tila Vuosikatteiden kehitys (2007) Vuosikate TP-2004 /as TP-2005 /as TP-2006 /as TA-2007 /as Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vuolijoki Kunnat (Ilman Vaala) Maakunta YHTEENSÄ (ilman Vaala) Kainuun kuntien vuosikatteet ovat selkeästi parantuneet vuosina Vuosikatteiden yhteenlaskettu määrä on 2,4 kertaistunut vuoteen 2004 verrattuna. Talousarvioiden mukaan vuosi 2007 olisi vuosikatteen osalta vuoden 2005 tasolla, mutta kuitenkin selvästi parempi kuin vuonna Ongelma on se, että samanaikaisesti kun kuntien vuosikatteet ovat parantuneet, maakunnan vuosikate on muuttunut negatiiviseksi.

5 5 Ali- / ylijäämien kehitys vuosina (2007) Vanhat alijäämät Alijäämä TP-2004 /as TP-2005 /as TP-2006 /as TA-2007 /as Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vuolijoki Kunnat (Ilman Vaala) Maakunta YHTEENSÄ (ilman Vaala) KATETTAVAA: Kuntien alijäämät Maakunta Bruttoalijäämät Kuntien ylijäämät Nettoalijäämät Kainuun kuntien yhteenlaskettu alijäämä bruttona on vuoden 2006 lopussa yhteensä 30,4 milj. euroa. Kun tähän lisätään maakunnan kertyneet alijäämät, on Kainuun kuntakentän katettavana yhteensä 39,6 milj. euroa vuoden 2006 lopussa. Vuosi 2007 näyttää myös talousarvioiden mukaan kerryttävän alijäämää lisää kuntien toiminnasta 4,7 milj. euroa ja maakunnan toiminnasta 4,9 milj. euroa. Vuoden 2007 lopussa katettavat alijäämät ovat arvioiden mukaan jo 49 milj. euroa. Ylijäämiä oli vuoden 2006 lopussa neljällä kunnalla ja ylijäämät ovat yhteensä 7,7 milj. euroa Verorahoituksen kehitys Verorahoituserien kasvu tulevina vuosina perustuu olettamukseen, että kuntien valtionosuusuudistus ei vaikuta Kainuun valtionosuuden kokonaisrahavirtaan, vaikka se ehkä vaikuttaakin yksittäisiin valtionosuus eriin ja kuntakohtaisiin osuuksiin. Valtion ja kuntien välinen kustannusten jako säilyy entisellään. Verotulojen kasvu on arvioitu maltilliseksi ja mahdollinen verotulojen ero valtakunnalliseen kasvuun verrattuna on arvioitu kompensoituvan verotuloihin perustuvalla valtionosuuksien tasauksella.

6 6 Verorahoituserien kehitys m-% 2006 % 2007 % 2008 % 2009 % 2010 % 2011 % 2012 % Yleinen , , , , , , , ,0 STM , , , , , , , ,0 Tasaus , , , , , , , ,0 Valtionosuudet , , , , , , , ,0 Tulovero , , , , , , , ,5 Kiinteistövero , , , , , , , ,9 Yhteisövero , , , , , , , ,9 Verot , , , , , , , ,7 Rahoituspohjan ka , , , , , , , ,1 Kunnan rahoitusos , , , , , , , ,1 Rahoitus-% 60,9 59,9 58,8 58,5 58,5 58,5 58,5 58,5 58,5 Kokonaisuutena maakunnan rahoitusosuuden pohjana olevan verorahoituksen arvioidaan kasvavan n. 4 % vuodessa Palvelutarpeeseen liittyviä taustatekijöitä Väestökehitys: Väestöennuste / trendilaskelma v KAINUU (Yli 75 v) v 2003 v 2004 v 2005 v 2006 v 2007 v 2008 v 2009 v 2010 v 2015 v 2020 Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa edelleen vuoteen 2020 mennessä. Kasvu on 10 seuraavan vuoden aikana keskimäärin 100 henkilö vuodessa. Suhteellinen muutos on vajaa 2 % vuosittain.

7 Sairastavuus: 7

8 8 Terveydenhuollon ja vahustenhoivan nettomenot 2005 (80 % kok.menoista) Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Porvoon sairaanhoitoalue Lapin sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Itä-Savon sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Kainuun sairaanhoitopiiri Nettomenot Tarvevakioidut menot Väestön ikääntyminen selittää Stakesin tekemien tutkimusten mukaan n. 28 % terveysmenojen kasvusta luvulla koko maassa. Saman tutkimuksen mukaan Kainuussa palvelutarpeet 14 % suuremmat kuin koko maassa keskimäärin ja vuosina väestön vanheneminen selitti terveysmenojen kasvusta Kainuussa lähes 100 %. Lisäksi Stakesin tekemien tutkimusten mukaan laskennallinen ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus menoihin on ollut koko maassa vuosina keskimäärin 0,8 % ja Kainuussa vastaava kasvupaine on ollut 1,8 %.

9 9 2. RAHOITUSVAIHTOEHTOJA VUOSILLE Vaihtoehtoja Vaihtoehto 1: Lähtökohta tiedot: Menot kasvavat vuosittain 6 %. Kasvussa on huomioitu yleinen sosiaali- ja terveysmenojen kasvu koko maassa keskimäärin. Lisäksi Kainuun väestön ikärakenteen vanheneminen ja sairastavuus verrattuna koko maahan on keskimääräistä suurempi. Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon yhdistetty tarvekerroin on Kainuussa 1,14, kun se vastaavasti koko maassa on keskimäärin 1. Tulojen kehitys on arviolta 4 % vuosittain. Kuntien rahoitusosuusprosenttiin vuonna 2008 tehdään 0,3-prosenttiyksikön alennus ja rahoitusprosentti säilyy samalla tasolla (58,2 %) vuosina Kainuun maakunta Jos menojen kasvu 6 % / vuosi ja tulojen kasvu 4 % / vuosi Ver 1 Rahoitusprosentti ,2 % (-0,3%) Rahoituspohja Rahoituspohjan kasvu % 5,96 4,14 4,00 4,00 4,00 4,00 4,00 Rah.os-% 59,9 58,8 58,5 58,2 58,2 58,2 58,2 58,2 TULOSLASKELMA (pl. liikelaitokset) Kunnilta siirtyneet TP TP Ennuste TA TS Ts Ts Ts m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% Toimintatuotot *** , , , , , , , ,0 Kuntien rahoitusosuus , , , , , , , ,0 Tulot yhteensä , , , , , , , ,0 Toimintakulut *** , , , , , , , ,0 Toimintakate , , , , , , , ,3 Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , , , , , ,0 Vuosikate , , , , , , , ,4 Poistot , , , , , , , ,0 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Rahastojen lisäys- tai vähennys Vanhan alijäämän kattamin Ali-/ylijäämä Kumalatiivinen alijäämä Lopputulos: Koska menojen kasvu on suurempi kuin tulojen kasvu ja kuntien rahoitusosuutta ei muuteta, syntyy alijäämää, joka on vuosittain n. 5-7 milj. euroa. Tällä meno- / tulorakenteella ei voida kattaa vuosina kertyneitä alijäämiä. Mikäli tämä vaihtoehto toteutuu, alijäämien kertymä on vuoden 2012 lopussa n. 128 milj. euroa.

10 10 Vaihtoehto 2: Lähtökohta tiedot: Menot kasvavat vuosittain 6 %. Kasvussa on huomioitu yleinen sosiaali- ja terveysmenojen kasvu koko maassa keskimäärin. Lisäksi Kainuun väestön ikärakenteen vanheneminen ja sairastavuus verrattuna koko maahan on keskimääräistä suurempi. Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon yhdistetty tarvekerroin on Kainuussa 1,14, kun se vastaavasti koko maassa on keskimäärin 1. Tulojen kehitys on arviolta 4 % vuosittain. Kuntien rahoitusosuusprosentti säilyy vuoden 2007 tasolla (58,5 %). Kainuun maakunta Jos menojen kasvu 6 % / vuosi ja tulojen kasvu 4 % / vuosi Ver 2 Rahoitusprosentti 2007 tasolla eli 58,5 % Rahoituspohja Rahoituspohjan kasvu % 5,96 4,14 4,00 4,00 4,00 4,00 4,00 Rah.os-% 59,9 58,8 58,5 58,5 58,5 58,5 58,5 58,5 TULOSLASKELMA (pl. liikelaitokset) Kunnilta siirtyneet TP TP Ennuste TA TS Ts Ts Ts m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% Toimintatuotot *** , , , , , , , ,0 Kuntien rahoitusosuus , , , , , , , ,0 Tulot yhteensä , , , , , , , ,0 Toimintakulut *** , , , , , , , ,0 Toimintakate , , , , , , , ,5 Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , , , , , ,0 Vuosikate , , , , , , , ,4 Poistot , , , , , , , ,0 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Rahastojen lisäys- tai vähennys Vanhan alijäämän kattamine Ali-/ylijäämä Kumalatiivinen alijäämä Lopputulos: Koska menojen kasvu on suurempi kuin tulojen kasvu ja kuntien rahoitusosuutta ei muuteta, syntyy alijäämää, joka on vuosittain n. 6 milj. euroa. Vaihtoehtoon 1 verrattuna alijäämä on n. 1 milj. euroa vuosittain pienempi. Myöskään tällä meno- / tulorakenteella ei voida kattaa vuosina kertyneitä alijäämiä. Mikäli tämä vaihtoehto toteutuu, alijäämien kertymä on vuoden 2012 lopussa n. 122 milj. euroa.

11 11 Vaihtoehto 3: Lähtökohta tiedot: Menot kasvavat vuosittain 6 %. Kasvussa on huomioitu yleinen sosiaali- ja terveysmenojen kasvu koko maassa keskimäärin. Lisäksi Kainuun väestön ikärakenteen vanheneminen ja sairastavuus verrattuna koko maahan on keskimääräistä suurempi. Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon yhdistetty tarvekerroin on Kainuussa 1,14, kun se vastaavasti koko maassa on keskimäärin 1. Tulojen kehitys on arviolta 4 % vuosittain. Kuntien rahoitusosuusprosenttiin tehdään vuosittain menojen kehitystä vastaava korotus eli rahoitusprosentit ovat: ,5 61,5 62,9 64,4 65,8 67,3 Kainuun maakunta Jos menojen kasvu 6 % / vuosi ja tulojen kasvu 4 % / vuosi Ver 3 Rahoitusprosentti yleisen kasvun mukaan Rahoituspohja Rahoituspohjan kasvu % 5,96 4,14 4,00 4,00 4,00 4,00 4,00 Rah.os-% 59,9 58,8 58,5 61,5 62,9 64,4 65,8 67,3 TULOSLASKELMA (pl. liikelaitokset) Kunnilta siirtyneet TP TP Ennuste TA TS Ts Ts Ts m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% Toimintatuotot *** , , , , , , , ,0 Kuntien rahoitusosuus , , , , , , , ,3 Tulot yhteensä , , , , , , , ,9 Toimintakulut *** , , , , , , , ,0 Toimintakate , , , , , , , ,0 Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , , , , , ,0 Vuosikate , , , , , , , ,0 Poistot , , , , , , , ,0 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Rahastojen lisäys- tai vähennys Vanhan alijäämän kattamin Ali-/ylijäämä Kumalatiivinen alijäämä Lopputulos: Alijäämää ei synny, koska menojen kasvu huomioidaan rahoitusosuuden kasvulla. Vuoteen 2008 mennessä kertynyttä alijäämää n. 16 milj. euroa ei kuitenkaan näillä oletuksilla voitaisi kattaa.

12 12 Vaihtoehto 4: Lähtökohta tiedot: Menot kasvavat vuosittain 4 %. Tämä tarkoittaa menojen kasvun leikkaamista selkeästi valtakunnan keskiarvoihin verrattuna. Väestön ikärakenteen vanhenemisesta ja sairastavuuden lisääntymisestä aiheutuvat menojen kasvupaineet on pystyttävä kompensoimaan palvelurakennetta keskittämällä ja leikkaamalla. Toimenpiteistä laaditaan erillinen ohjelma. Tulojen kehitys on arviolta 4 % vuosittain. Kuntien rahoitusosuusprosentti määrätään siten, että talous on tasapainossa (60,1 %). Kainuun maakunta Jos menojen kasvu 4 % / vuosi ja tulojen kasvu 4 % / vuosi Ver 4 Rahoitusprosentti yleisen kasvun mukaan Rahoituspohja Rahoituspohjan kasvu % 5,96 4,14 4,00 4,00 4,00 4,00 4,00 Rah.os-% 59,9 58,8 58,5 60,1 60,1 60,1 60,1 60,1 TULOSLASKELMA (pl. liikelaitokset) Kunnilta siirtyneet TP TP Ennuste TA TS Ts Ts Ts m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% Toimintatuotot *** , , , , , , , ,0 Kuntien rahoitusosuus , , , , , , , ,0 Tulot yhteensä , , , , , , , ,0 Toimintakulut *** , , , , , , , ,0 Toimintakate , , , , , , , ,8 Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , , , , , ,0 Vuosikate , , , , , , , ,6 Poistot , , , , , , , ,0 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Rahastojen lisäys- tai vähennys Vanhan alijäämän kattamin Ali-/ylijäämä Kumalatiivinen alijäämä Lopputulos: Alijäämään kertyminen saadaan pysäytettyä, mutta vanhan alijäämän kattaminen ei onnistu mikäli lähtötieto-oletukset toteutuvat arvion mukaisesti.

13 13 Vaihtoehto 5: Lähtökohta tiedot: Menot kasvavat vuosittain 4 %. Tämä tarkoittaa menojen kasvun leikkaamista selkeästi valtakunnan keskiarvoihin verrattuna. Väestön ikärakenteen vanhenemisesta ja sairastavuuden lisääntymisestä aiheutuvat menojen kasvupaineet on pystyttävä kompensoimaan palvelurakennetta keskittämällä ja leikkaamalla. Toimenpiteistä laaditaan erillinen ohjelma. Tulojen kehitys on arviolta 4 % vuosittain. Kuntien rahoitusosuusprosentti määrätään siten, että talous on tasapainossa (60,1 %). Lisäksi vuosina syntynyt alijäämä katetaan vuosina seuraavasti: Rahoitus-% 60,1 61,2 61,2 61,2 61,2 Alijäämän kattaminen (1 000 ) Kainuun maakunta Jos menojen kasvu 4 % / vuosi ja tulojen kasvu 4 % / vuosi Ver 5 Rahoitusprosentti yleisen kasvun mukaan / Alijäämä katetetaan vuosina Rahoituspohja Rahoituspohjan kasvu % 5,96 4,14 4,00 4,00 4,00 4,00 4,00 Rah.os-% 59,9 58,8 58,5 60,1 61,1 61,1 61,1 61,1 TULOSLASKELMA (pl. liikelaitokset) Kunnilta siirtyneet TP TP Ennuste TA TS Ts Ts Ts m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% Toimintatuotot *** , , , , , , , ,0 Kuntien rahoitusosuus , , , , , , , ,0 Tulot yhteensä , , , , , , , ,0 Toimintakulut *** , , , , , , , ,0 Toimintakate , , , , , , , ,1 Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , , , , , ,0 Vuosikate , , , , , , , ,5 Poistot , , , , , , , ,0 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Rahastojen lisäys- tai vähennys Ali-/ylijäämä Kumalatiivinen alijäämä Lopputulos: Alijäämään kertyminen saadaan pysäytettyä ja alijäämä katetaan vuosina nostamalla rahoitusprosenttia 1,0 prosenttiyksikköä tätä varten.

14 14 Vaihtoehto 6: Lähtökohta tiedot: Menot kasvavat vuosittain 4 %. Tämä tarkoittaa menojen kasvun leikkaamista selkeästi valtakunnan keskiarvoihin verrattuna. Väestön ikärakenteen vanhenemisesta ja sairastavuuden lisääntymisestä aiheutuvat menojen kasvupaineet on pystyttävä kompensoimaan palvelurakennetta keskittämällä ja leikkaamalla. Toimenpiteistä laaditaan erillinen ohjelma. Tulojen kehitys on arviolta 4 % vuosittain. Kuntien rahoitusosuusprosentti määrätään siten, että vuonna 2008 veroprosenttia lasketaan 0,3 prosenttiyksikköä ja talous on tasapainotetaan vuonna 2009 (61,6 %). Lisäksi vuosina syntynyt alijäämä katetaan vuosina seuraavasti: Rahoitus-% 58,2 61,6 61,6 61,6 61,6 Alijäämän kattaminen ( ) Kainuun maakunta Jos menojen kasvu 4 % / vuosi ja tulojen kasvu 4 % / vuosi Ver 6 Rahoitusprosentti 2008 ale 0,3 ja nosto 2009 / Alijäämä katetetaan vuosina Rahoituspohja Rahoituspohjan kasvu % 5,96 4,14 4,00 4,00 4,00 4,00 4,00 Rah.os-% 59,9 58,8 58,5 58,2 61,6 61,6 61,6 61,6 TULOSLASKELMA (pl. liikelaitokset) Kunnilta siirtyneet TP TP Ennuste TA TS Ts Ts Ts m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% Toimintatuotot *** , , , , , , , ,0 Kuntien rahoitusosuus , , , , , , , ,0 Tulot yhteensä , , , , , , , ,0 Toimintakulut *** , , , , , , , ,0 Toimintakate , , , , , , , ,9 Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , , , , , ,0 Vuosikate , , , , , , , ,2 Poistot , , , , , , , ,0 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Rahastojen lisäys- tai vähennys Ali-/ylijäämä Kumalatiivinen alijäämä Lopputulos: Alijäämään kertyminen saadaan pysäytettyä vuonna 2009 ja alijäämä katetaan vuosina nostamalla rahoitusprosenttia tasapainon saavuttamiseksi 1,9 % ja alijäämän kattamiseksi lisäksi 1,5 %. Korotus on yhteensä 3,4 %.

15 15 Vaihtoehto 7: Lähtökohta tiedot: Menot kasvavat vuosittain 4 %. Tämä tarkoittaa menojen kasvun leikkaamista selkeästi valtakunnan keskiarvoihin verrattuna. Väestön ikärakenteen vanhenemisesta ja sairastavuuden lisääntymisestä aiheutuvat menojen kasvupaineet on pystyttävä kompensoimaan palvelurakennetta keskittämällä ja leikkaamalla. Toimenpiteistä laaditaan erillinen ohjelma. Tulojen kehitys on arviolta 4 % vuosittain. Kuntien rahoitusosuusprosentti säilyy vuoden 2007 tasolla (58,5 %). Kainuun maakunta Jos menojen kasvu 4 % / vuosi ja tulojen kasvu 4 % / vuosi Ver 7 Rahoitusprosentti 2007 tasolla eli 58,5 % Rahoituspohja Rahoituspohjan kasvu % 5,96 4,14 4,00 4,00 4,00 4,00 4,00 Rah.os-% 59,9 58,8 58,5 58,5 58,5 58,5 58,5 58,5 TULOSLASKELMA (pl. liikelaitokset) Kunnilta siirtyneet TP TP Ennuste TA TS Ts Ts Ts m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% Toimintatuotot *** , , , , , , , ,0 Kuntien rahoitusosuus , , , , , , , ,0 Tulot yhteensä , , , , , , , ,0 Toimintakulut *** , , , , , , , ,0 Toimintakate , , , , , , , ,9 Rahoitustuotot ja -kulut yht , , , , , , , ,0 Vuosikate , , , , , , , ,2 Poistot , , , , , , , ,0 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos Rahastojen lisäys- tai vähennys Vanhan alijäämän kattamine Ali-/ylijäämä Kumalatiivinen alijäämä Lopputulos: Alijäämään kertymistä ei saada pysäytettyä vaan alijäämää kertyy vuosittain saman verran kuin talousarvion alijäämä on vuonna Vuoden 2012 lopussa kattamattomia alijäämiä on yhteensä n. 43 milj. euroa.

16 Vaihtoehtojen vaikutus kunnallisveroprosenttiin Lähtökohtatiedot: Edellä esiteltyjen rahoitusvaihtoehtojen vaikutukset kuntien tuloveroprosentteihin on laskettu olettamuksella, että kunnallisveron maksuunpantavat verot kasvavat vuosittain 2,5 prosenttia. Lisäksi rahoituksen kuntakohtainen jako on tehty prosenttiosuuksina, jotka perustuvat ennakkolaskelmiin, joissa kuntakohtaisia eroavuuksia ei ole huomioitu. Eri vaihtoehtojen välisiä eroja laskettaessa o-versiona on käytetty olettamusta, että kuntien rahoitusprosentti on 58,2 ( ) eli vuosien taloussuunnitelmien mukainen. Yhteenveto: Vaihtoehto 1: Menojen kasvu on yleisen kasvun mukainen eli 6 % vuosittain. Rahoitusosuuksia ei muuteta. Näin vaihtoehdolla 1 ei ole vaikutusta kuntien rahoitusosuuteen eikä tuloveroprosenttiin vuosina Alijäämiä kertyy maakunnalle vuoden 2012 loppuun mennessä n. 128 milj. euroa. Mikäli hallintokokeilu puretaan 2012, alijäämät jaetaan kunnille peruspääoman osuuksien suhteessa. JOS KERTYNYT ALIJÄÄMÄ 2012: Jos alijäämä jaetaan asukasluvun / peruspääoman suhteessa Alijäämäosuus as.luvun suhteessa Alijäämäosuus peruspääoman suhteessa Kunta As.luku 2006 %- osuus Peruspääoma Yritys 1000 %-osuus Hyrynsalmi , ,25 3, , ,80 Kajaani , ,27 48, , ,62 Kuhmo , ,07 11, , ,65 Paltamo , ,88 5, , ,56 Puolanka , ,16 4, , ,76 Ristijärvi , ,23 2, , ,48 Sotkamo , ,86 11, , ,30 Suomussalmi , ,54 12, , ,42 Vaala , ,28 0, , ,42 Vuolijoki 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0, , ,54 100, , ,00 Vaihtoehto 2: Menojen kasvu on yleisen kasvun mukainen eli 6 % vuosittain. Kuntien rahoitusosuus on 58,5 vuoden 2012 loppuun saakka eli vuoden 2007 tasolla. Rahoituksen lisäys vuosittain on n. 1 milj. euroa, koska vertailuversiossa rahoitusprosentti on 58,2. Vaikutus kuntien tuloveroprosenttiin vaihtelee välillä 0,1 0,2 prosenttiyksikköä ja on keskimäärin 0,1. Alijäämiä kertyy maakunnalle vuoden 2012 loppuun mennessä n. 122 milj. euroa.

17 17 Vaihtoehto 3: Menojen kasvu on yleisen kasvun mukainen eli 6 % vuosittain. Kuntien rahoitusosuus nostetaan menoja vastaavalle tasolle. Rahoitusprosentti nousee 58,5 prosentista 67,3 prosenttiin vuonna Näin alijäämän kertyminen saadaan pysäytettyä, mutta vuoden 2007 loppuun mennessä kertynyttä alijäämää 16 milj. euroa ei vielä saada katettua. Vaikutus kuntien tuloveroprosentteihin on seuraavanlainen: Nostopaine kunnallisveroon: Hyrynsalmi 1,7 0,8 0,9 0,9 1,0 Kajaani 1,0 0,5 0,5 0,5 0,6 Kuhmo 1,4 0,7 0,7 0,7 0,8 Paltamo 1,5 0,6 0,8 0,8 0,8 Puolanka 1,9 0,8 1,0 1,0 1,1 Ristijärvi 1,9 0,6 0,9 0,9 1,0 Sotkamo 1,2 0,6 0,6 0,6 0,7 Suomussalmi 1,4 0,8 0,8 0,8 0,9 1,2 0,6 0,6 0,6 0,7 Vaihtoehto 4: Maakunnan menojen kasvu painetaan 4 prosenttiin vuosittain, joka vastaa myös ennustettua verorahoituksen kasvua (verot + valtionosuudet). Rahoitusprosentti nousee 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin. Näin alijäämän kertyminen saadaan pysäytettyä, mutta vuoden 2007 loppuun mennessä kertynyttä alijäämää 16 milj. euroa ei vielä saada katettua. Vaikutus kuntien tuloveroprosentteihin on seuraavanlainen: Nostopaine kunnallisveroon: Hyrynsalmi 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kajaani 0,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Kuhmo 0,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Paltamo 0,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Puolanka 1,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Ristijärvi 1,1-0,1 0,0 0,0 0,0 Sotkamo 0,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Suomussalmi 0,8 0,1 0,0 0,0 0,0 0,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Vaihtoehto 5: Maakunnan menojen kasvu painetaan 4 prosenttiin vuosittain, joka vastaa myös ennustettua verorahoituksen kasvua (verot + valtionosuudet). Rahoitusprosentti nousee 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin vuonna Lisäksi aiemmin kertynyt alijäämä katetaan vuosina Tämä vaatii rahoitusprosentin nostamista 61,1 prosenttiin vuosina Vaikutus kuntien tuloveroprosentteihin on seuraavanlainen:

18 18 Nostopaine kunnallisveroon: Hyrynsalmi 1,0 0,6 0,1 0,1 0,1 Kajaani 0,6 0,3 0,0 0,0 0,0 Kuhmo 0,8 0,5 0,0 0,0 0,1 Paltamo 0,9 0,4 0,1 0,1 0,1 Puolanka 1,1 0,5 0,1 0,1 0,1 Ristijärvi 1,1 0,4 0,1 0,1 0,1 Sotkamo 0,7 0,4 0,0 0,0 0,0 Suomussalmi 0,8 0,5 0,1 0,1 0,1 Vuolijoki 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,7 0,4 0,0 0,0 0,0 Vaihtoehto 6: Maakunnan menojen kasvu painetaan 4 prosenttiin vuosittain, joka vastaa myös ennustettua verorahoituksen kasvua (verot + valtionosuudet). Rahoitusprosentti laskee vuonna ,5 prosentista 58,2 prosenttiin ja nousee vuonna ,6 prosenttiin. Samalla aiemmin kertynyt alijäämä katetaan vuosina Vaikutus kuntien tuloveroprosentteihin on seuraavanlainen: Nostopaine kunnallisveroon: Hyrynsalmi 0,0 1,8 0,1 0,1 0,1 Kajaani 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 Kuhmo 0,0 1,5 0,1 0,1 0,1 Paltamo 0,0 1,5 0,1 0,1 0,1 Puolanka 0,0 1,9 0,1 0,1 0,1 Ristijärvi 0,0 1,8 0,1 0,1 0,1 Sotkamo 0,0 1,3 0,0 0,1 0,1 Suomussalmi 0,0 1,6 0,1 0,1 0,1 Vuolijoki 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,3 0,0 0,0 0,1 Vaihtoehto 7: Maakunnan menojen kasvu painetaan 4 prosenttiin vuosittain, joka vastaa myös ennustettua verorahoituksen kasvua (verot + valtionosuudet). Rahoitusprosentti pidetään vuoden 2007 tasolla eli 58,5 prosentissa eli 0,3 prosenttiyksikön laskua rahoitusprosenttiin ei tehdä. Alijäämän kertymistä ei kuitenkaan saada pysäytettyä ja vuoden 2012 loppuun mennessä alijäämäkertymä on n. 43 milj. euroa. Vaikutus kuntien tuloveroprosentteihin on seuraavanlainen: Nostopaine kunnallisveroon: Hyrynsalmi 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 Kajaani 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Kuhmo 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Paltamo 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Puolanka 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 Ristijärvi 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 Sotkamo 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Suomussalmi 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Vuolijoki 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0

19 Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksien kehitys: Verorahoituserien suhteellinen osuus 2004 %-osuus 2005 %-osuus 2006 %-osuus 2007 %-osuus Yleinen , , , ,6 STM va , , , ,7 Tasaus , , , ,5 Valtionosuudet , , , ,8 Tulovero , , , ,1 Kiinteistövero , , , ,5 Yhteisövero , , , ,6 Verot , , , ,2 Rahoituspohja , , , ,0 STM:n valtionosuuksien osuus laskennallisesta rahoituspohjasta oli vuonna ,7 prosenttia. Vastaava osuus vuonna 2007 on 27,7 prosenttia. Eli STM:n valtionosuuksien osuus on kasvanut ko. vuosina suhteellisesti kaikkein eniten koko verorahoituspohjasta. Samanaikaisesti verotulojen osuus rahoituspohjasta on pienentynyt 64 %:sta 61,2 %:iin. Sote-nettomenojen suhteellinen osuus Sote-menot netto (tot) STM valtionosuus STM:n vo 44,4 47,1 48,1 51,3 Verot ja muut vo:t 55,6 52,9 51,9 48,7 Jos suhde vakio= 44,4% Sote-menot (jos) ERO Rahoitus-% 61,2 59,9 58,8 58,5 Hyöty kunnille STM:n valtionosuuksien suhde toteutuneisiin sosiaali- ja terveystoimen nettomenoihin (pl. päivähoito) on kasvanut vuodesta 2004 vuoteen 2007 mennessä 44,4 %:sta 51,3 %:iin. Mikäli oletetaan, että STM:n valtionosuuden suhde sosiaali- ja terveystoimen nettomenoista olisi samanaikaisesti säilynyt vuoden 2004 tasolla, olisi vuonna 2007 sosiaali- ja terveysmenot 26,5 milj. euroa suuremmat kuin nykyinen talousarvio. Verrattaessa toteutuneita lukuja vuoteen 2004 eli lähtötasoon ennen hallintokokeilua, voidaan todeta, että järjestelmästä on ollut hyötyä kunnille kahta eri kautta. Ensinnäkin kuntien rahoitusprosentti on vuoden 2004 tasoa alhaisempi ja toiseksi STM:n valtionosuudet ovat kasvaneet suhteellisesti enemmän kuin rahoitusosuus maakunnalle. Vuonna 2005 valtionosuuksien kasvun tuoma laskennallinen hyöty kunnille oli 3,8 milj. euroa. Samana vuonna maakunnalle syntyi kattamatonta alijäämää 2,9 milj. euroa. Vuonna 2006 hyöty oli vähintään samaa tasoa, kun otetaan huomioon valtionosuuksissa työmarkkinatuen aiheuttamat muutokset. Vuodelle 2007 laskennallinen hyöty on jo yli 10 milj. euroa, mikäli maakunnan menot pysyvät talousarvion raamissa.

20 20 STM:n valtionosuuden muutos sote:n nettomenojen rahoituksesta 100 % 90 % 80 % 70 % 55,6 48,7 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 44,4 51,3 10 % 0 % STM:n vo Verot ja muut vo:t "Sallitut nettomenot" jos STM:n valtionosuuden ja muun rahoituksen suhde olisi pysynyt entisellään = 44,4 % Sote-menot netto (tot) Sote-menot (jos)

21 STM:n vo:n kasvu ja Soten nettomenojen kasvu STM:n VO SOTE netto YHTEENSÄ STM:n vo:n kasvu Sote nettomenojen kasvu STM:n valtionosuuksien kasvun tuoma hyöty kunnille muutettuna tuloveroprosenteiksi: Vaikutus tuloveroprosenttiin Hyrynsalmi 0 0,6 0,3 0,8 1,8 Kajaani 0 0,4 0,2 0,5 1,0 Kuhmo 0 0,5 0,3 0,7 1,5 Paltamo 0 0,6 0,3 0,7 1,6 Puolanka 0 0,7 0,4 1,0 2,0 Ristijärvi 0 0,7 0,4 0,9 2,0 Sotkamo 0 0,5 0,2 0,6 1,3 Suomussalmi 0 0,5 0,3 0,7 1,5 Keskimääräinen vaikutus 0,5 0,2 0,6 1,2

22 22 3. TASAPAINOTTAMISOHJELMA TULOSALUEITTAIN 3.1. Linjaus Ensisijainen tavoite on saada maakunnan talous tasapainoon. Kuntien kanssa käydyssä neuvottelussa on sovittu siitä, että menojen kasvu voi olla enintään tulojen kasvun suuruinen eli n. 4 % vuosittain. Tämä edellyttää välittömiä toimenpiteitä kuluvalle vuodelle ja toimintojen uudelleen järjestelyjä myös tulevina vuosina Toimenpiteet v talousarviossa pysymiseksi (Mh ) Hallituksen alainen toiminta Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Yhteiset palvelut Toiminta sopeutuu talousarvion 2007 voimavaroihin vähentämällä asiantuntijapalveluiden hankintaa aikaisemmista suunnitelmista ( euroa). Yhteisissä palveluissa lisätalousarviossa 2007 vähennetyt voimavarat ( euroa) on kohdennettu tulosyksiköittäin henkilöstömenoihin. Henkilöstön määrää on vähennetty ja vähennetään niin, että palkkavarauksia ei ylitetä. Alueidenkäyttö ja hanketoimiala Alueidenkäyttö ja hanketoimiala pystyy sopeuttamaan toimintansa talousarvioonsa (lisätalousarviossa vähennetty euroa). Koulutustoimiala Koulutustoimiala (lukiokoulutuksen tulosalue ja ammatillisen koulutuksen tulosalue) tulee pysymään valtuuston päättämässä talousarviossa vuonna Kevään menokehitys edellyttää syyslukukaudella vastuullisuutta ja pidättyvyyttä. Koulutustoimialan tulopohjan kannalta on olennaista laskentapäivänä oppilaitoksissa oleva opiskelijamäärä. Ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärä tullee olemaan arvioidun mukainen, mutta lukiokoulutuksen opiskelijamäärää saattaa alittaa tavoitteen. Sosiaali- ja terveystoimiala Yhteiset palvelut: Toimintamenojen osalta henkilöstökulut ylittävät talousarvion 1,1 milj. euroa eläkemenoperusteisen maksun vuoksi.

23 23 Toimenpiteet menojen vähentämiseksi: Henkilöstösäästöjä kaksi (2) henkilötyövuotta ( euroa) - projektitoiminta 1 htv - sosiaaliasiamies 0,75 htv, veteraaniasiamies hoitaa omien tehtäviensä lisäksi sosiaaliasiamiehen tehtävät alkaen Ympäristöterveydenhuolto: Talouden seurantaraportin perusteella ympäristöterveydenhuollon talousarvio toteutuu tämän hetken tiedon mukaan suunnitellusti. Talousarviossa pysymiseksi talouden toteumaa seurataan tiiviisti ja niiden menojen osalta, joihin sisältyy harkintaa (mm. aineet ja tavarat), hankinnoissa käytetään tarkkaa harkintaa. Sairaanhoidolliset palvelut: Toimintakulut ylittyvät talousarvion euroa, josta henkilöstömenojen osuus on euroa ja muiden palvelujen ostot ylittyvät euroa. Ylitykset johtuvat radiologian asiantuntijapalvelun ostoista sekä ensihoito- ja sairaankuljetuksen kuljetuspalvelujen ostoista. Toimenpiteet menojen vähentämiseksi: Henkilöstösäästöt 6,5 henkilötyövuotta ( euroa) - leikkaussali 2 htv: vähentynyt leikkausmäärä - radiologia 1,5 htv: keskittäminen, RIS-järjestelmän käyttöönotto - laboratorio 1,7 htv: analyysien keskittäminen, ajanvaraus ja eläkejärjestelyt - välinehuolto 0,8 htv: järjestelyt Ristijärvellä - SAPAn hallinto 0,5 htv: projektien omarahoitusosuus omana työnä ilman lisähenkilöstöä Toimintojen keskittäminen ( euroa) - radiologiassa RIS-integraation jälkeen Kajaanissa henkilöstö minimiin, Paltamossa ja Puolangalla toiminta päättyy 2007 kun laitteet käytetty loppuun ( euroa) - välinehuolto yhdistetään neljään seutukunnalliseen toimipisteeseen keskussairaalaan, Suomussalmelle, Kuhmoon ja Sotkamoon, edellyttää kuljetuslogistiikkaa (4x = ) - laboratorionäytteenoton päättyminen pienissä toimipisteissä ja siirtyminen osa-aikaiseen/seutukunnalliseen toimintaan (3x = ) - laboratorionäytteidenotto järjestetään Vuolijoella yhtenä päivänä viikossa. Täyttölupien jäädyttäminen ( euroa) - vapautuvien vakanssien (2) täyttämättä jättäminen ( ) ja korvaaminen ostopalvelulla ( ) - kesäajan sulkuja ja supistuksia jatketaan porrastettuna soveltuvin osin loppuvuoden ajan siten, että ylityökorvaukset annetaan ajassa (ei rahassa) ilman sijaisia ( ) Lääkkeiden myyntitulot ( euroa) - lääkkeiden myyntikustannukset ( ) ja saadut myyntituotot ( )

24 24 Terveyden- ja sairaudenhoidon palvelut: Toimenpiteet vastuualueittain Konservatiivinen vastuualue: Kuntoutusosaston fysioterapeutin viransijaisuus jätetään täyttämättä ( ) Mahdolliset vaikutukset: - Huonontaa kuntoutuksen tasoa, voi hidastaa kuntoutumista ja lisätä ostopalvelujen tarvetta. Osasto 8 perushoitajan ½ virka jätetään täyttämättä ( ) Mahdolliset vaikutukset: - Lisää hoitajien työn kuormittavuutta ½ sisätautilääkärin viran täyttämättä jättäminen ( ) Mahdolliset vaikutukset: - Hoidon saatavuus sisätautien poliklinikalla huononee, mutta pysyttäneen edelleen hoitotakuussa Eläkkeelle jäämisen seurauksena vapautuva sisätautien poliklinikan ½ sairaanhoitajan virka jätetään täyttämättä ( ) Mahdolliset vaikutukset: - Hoitajien työkuormitus lisääntyy Operatiivinen vastuualue Toisen kirurgisen vuodeosaston kesäsulkua jatketaan viikolla ( ) Mahdolliset vaikutukset: - Kiirejaksot eivät ole ennakoitavissa, auki oleva vuodeosasto voi joutua toimimaan ylipaikoilla ja potilasturvallisuus voi vaarantua Osasto 7 kolmannen yöhoitajan vähentäminen alkaen ( ) Mahdolliset vaikutukset: - Hoitajien työkuormitus lisääntyy. Osasto 7 jononpurkujen takia palkatun määräaikaisen perushoitajan palkkausta ei jatketa jälkeen ( ). Mahdolliset vaikutukset - Hoitajien työkuormitus kasvaa. Lomarahavapaat, palkattomat virkavapaat ( ) Mahdolliset vaikutukset: - Työssä olevien lääkäreiden määrä vähenee ja hoitotakuussa pysyminen vaarantuu. Korvatautien poliklinikan sulku kahdeksi viikoksi kesällä (3.000 ) Mahdolliset vaikutukset: - Sijais- ja toimintakulut vähenevät. Ei saada tuloja kyseiseltä ajanjaksolta. Pidempi sulku vaikeuttaa hoitotakuun toteutumista. Aikuisten mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoidon vastuualue Psykiatripäivystyksessä tehdyt muutokset vakiinnutetaan ( ) Mahdolliset vaikutukset: - Ei vaikutusta palveluiden saatavuuteen.

25 25 Psykologin osakuntoutustuki, 50 % jätetään käyttämättä ( ) Mahdolliset vaikutukset: - Ei vaikutusta palveluiden saatavuuteen. Osastojen yhdistymisen yhteydessä vapautuneet kaksi sairaanhoitajan vakanssia (asumisvalmennukseen ja avohoitoon suunnitellut) jätetään täyttämättä ( ) Mahdolliset vaikutukset - Sairaalapainotteisuuden vähentämien kuntoutuspuolella hidastuu. Vuolijoen psykiatrisen sairaanhoitajan kuntoutustuen sijaisuus jätetään täyttämättä ( ) Mahdolliset vaikutukset: - Lähipalvelut heikkenevät (hoidetaan Kajaanista, osaston henkilöstö liikkuu). Kajaanin seudun koordinoivan osastonhoitajan pitkä sairausloman sijaisuus jätetään täyttämättä ( ) Mahdolliset vaikutukset - Seudun kokonaisuuden hallinta ja kehittäminen huononevat. Suun terveydenhuollon vastuualue Suomussalmen hammashoitajien (14,5 kk) ja suuhygienistin (5,5 kk) sijaisuuksia ei täytetä ja Vuolijoen (2 kk) ja Hyrynsalmen (6 kk) hammaslääkäreiden sijaisuuksia ei täytetä ( ) Mahdolliset vaikutukset - Palveluiden saatavuus heikkenee. Päivystyksen vastuualue Puolikas apulaisosastonhoitaja jätetään täyttämättä ja ylilääkärin palkkaus neljän kuukauden ajalta 5 % vähemmän ( ) Mahdolliset vaikutukset - Ei vaikutusta palveluiden saatavuuteen. Terveyskeskussairaala- ja vastaanottotoiminnan vastuualue Ristijärven vastaanottotoiminnan sulku kolmeksi viikoksi kesän ajan sulun lisäksi (3.250 ) Mahdolliset vaikutukset - Asiakkaat hoidetaan muilla Kajaanin seudun vastaanotoilla Vuolijoen terveysaseman vastaanoton sulku kahdeksi viikoksi kesänajan sulun lisäksi vuodessa (6.430 ) Mahdolliset vaikutukset: - Asiakkaat hoidetaan muilla Kajaanin seudun vastaanotoilla Suomussalmen vastaanotto: Palvelusihteeri (toimistotyö, konekirjoitus) siirtyminen 50 % työaikaan vuodelle 2007 ( ) Erityisterapia: Osittainen hoitovapaa (30 h/viikko). Puheterapeutin tehtävä (seutu I - II) saadaan täytettyä vain neljä kuukautta (6.000 ) Suomussalmen terveyskeskussairaala osastoapulaisen (laitoshuoltaja) tehtävä jätetään täyttämättä (2.300 )

26 26 Ristijärven ja Vuolijoen terveysasemien toimintojen uudelleenjärjestelyt Ristijärven terveysaseman toiminnan uudelleenjärjestely Muutokset terveysaseman toiminnoissa: - Pääosa Ristijärven terveysaseman vastaanottotoiminnasta siirtyy alkaen toteutettavaksi muilla Kainuun maakunta -kuntayhtymän terveysasemilla (toteutetaan ). Ristijärveläiset voivat valita terveysaseman, jossa haluavat asioida lähtien. Käytännössä suurin osa terveyspalveluiden käyttäjistä ohjautuu Kajaanin pääterveysasemalle sekä Paltamon ja Hyrynsalmen terveysasemille. Hakeutuminen myös Sotkamon terveysasemalle on mahdollista. Edellä luetelluilla terveysasemilla työskentelevät lääkärit vastaavat pääosin ristijärveläisten lääkäripalveluista. Lääkärinkierto järjestetään hoivayksikössä kerran viikossa. Samassa yhteydessä järjestetään kotisairaanhoidon tarvitsemat lääkärikonsultaatiot, INR- ja muiden laboratoriovastausten tarkistus ja osa reseptien uusinnoista. Videovastaanotto jatkuu yhtenä päivänä viikossa, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi vielä potilas- lääkäri hoitosuhteiden vakiinnuttua toisaalle. Laboratorionäytteidenotto keskitetään yhdelle viikonpäivälle. Henkilöstön sijoittumisesta keskusteltiin alustavasti yhteistoimintamenettelyn mukaisessa neuvottelussa Neuvottelussa syntyi yhteinen käsitys eri osapuolten välillä työntekijöiden sijoittumisesta eri työpisteisiin Kainuun maakunta -kuntayhtymässä. Toiminnan muutoksista syntyvä säästö on noin vuodessa. Vuoden 2007 aikana syntyvä säästö on noin (puhtaanapitopalvelut 4 300, palveluiden ostot 2 400, aineet tarvikkeet ja tavarat ja vuokrat ) Mahdolliset vaikutukset: - Ristijärveläisten lääkäripalveluiden päivittäinen saatavuus, ennustettavuus ja toiminnan pitkäjänteisyys paranee. Lääkärin vastaanottopalveluita pystytään tarjoamaan selvästi osalle väestöä kuin nykyisin vastaanottotoiminnan rajoittuessa yksittäisiin viikonpäiviin. Ristijärven osalta on ilmeistä, ettei myöskään kansanterveyshoitajan työpanoksen saatavuus heikkene. Riippuen siitä millaiseen ratkaisuun päädytään kesän kuluessa sairaanhoitajien sijoittumisesta, Ristijärven kotihoitoon siirtyy joko 50 % kansanterveyshoitajan työpanoksesta tai kokeneen sairaanhoitajan työpanos kokonaisuudessaan. - Kuljetusten tarve lisääntyy. Vuolijoen terveysaseman toiminnan uudelleenjärjestely Muutokset terveysaseman toiminnoissa: - Pääosa Vuolijoen terveysaseman lääkäreiden vastaanottotoiminnasta siirtyy Kajaanin pääterveysasemalle alkaen (toteutetaan ). Lääkärinkierto järjestetään hoivayksikössä kerran viikossa. Samassa yhteydessä järjestetään kotisairaanhoidon tarvitsemat lääkärikonsultaatiot, INR- ja muiden laboratoriovastausten tarkistus ja osa reseptien uusinnoista. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon toimintojen osalta lääkärityöpanos ei muutu. Henkilöstön sijoittumisesta keskusteltiin alustavasti yhteistoimintamenettelyn mukaisessa neuvottelussa Neuvottelussa syntyi yhteinen käsitys eri osapuolten välillä työntekijöiden sijoittumisesta eri työpisteisiin Kainuun maakunta -kuntayhtymässä.