Uus-Lavolan päiväkoti toimintakausi Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma (=esivasuvusu ) sekä toimintakertomus

Transkriptio

1 Uus-Lavolan päiväkoti toimintakausi Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen vuosisuunnitelma (=esivasuvusu ) sekä toimintakertomus

2 Arvot LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN ARVOT Arvostamme uuteen luotaavaa ajattelua sekä luottamukseen, rehellisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvaa organisaatiokulttuuria. VARHAISKASVATUKSEN ARVOT Mitä meillä on sovittu seuraavista arvoista: Oikeudenmukaisuus Meillä on ikäkauteen ja taitotasoon sovitetut säännöt. Lapsilla on oikeus toiminnan suunnitteluun ikäkauden mukaan. Kaikkien lasten ja perheiden tarpeet ovat yhtä arvokkaita. Kaikki työntekijät kantavat vastuuta päiväkodin yhteisistä asioista. Oppiminen ja ihmisenä kasvaminen Opimme ja kasvamme vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Eri-ikäisten ihmisten yhteistyö päiväkodissamme on voimavara: uudet oppivat vanhoilta ja toisin päin. Opimme myös opiskelijoilta. Kaikki toimimme päiväkodissamme ammattitaidollamme ja omalla persoonallamme, yhteiset arvot muistaen. Oman itsensä, toisten sekä ympäristön kunnioittaminen Luottamus omaan ja työkaverin osaamiseen, annetaan positiivista palautetta toinen toisillemme. Kohtelemme kaikkia hyvien käytöstapojen mukaisesti. Autamme toisiamme, pyydetään ja saadaan apua. Noudatamme yhteisiä sääntöjä. Turvataan lapsen koskemattomuus. Kiusaamiseen puututaan heti ja ennaltaehkäistään kiusaamistilanteiden syntymistä. Välittäminen Jokainen osallistuu luomaan ilmapiiriä, jossa lapsilla ja aikuisilla on hyvä olla, hauskuutta unohtamatta. Jokainen lapsi on meille tärkeä omana itsenään.

3 Yhdessä kasvaminen Kasvatuskumppanuus perheiden kanssa. Toimiminen arjessa yhdessä lapsen kanssa. Leikin ja lapsuuden arvostaminen Lapsen kuuleminen. Annamme lapselle aikaa leikkiä. Leikki on lapsen luontaisin tapa oppia. Aikuinen läsnä tai mukana leikissä. Lapsen kehitystason huomioiminen. Pienryhmät: rauha toimia ja keskittyä. Toimiminen arjessa yhdessä lapsen kanssa. Kestävä kehitys Annostellaan sopiva määrä ruokaa lautaselle, jotta biojätettä tulee vähemmän. Lajitellaan paperi, pahvi, biojäte, paristot, metalli. Opettelemme luonnon kunnioittamista, emme roskaa. Kierrätysmateriaalit askartelutarvikkeina. Pysyvät ihmissuhteet. Kiusaamisaamisen ehkäisy ARVIOINTI

4 Yleiskuvaus päivähoitoyksiköstä Päiväkodissamme on hoidossa 137 lasta. Heistä 92 on päätalossa ja 45 satelliitissa esiopetusryhmissä. JOHTAJA Sari Piitulainen VARAHENKILÖ Katja Näkki, työskentelee kaikissa päiväkodin ryhmissä Poronkatu 15, eli päätalo: KISSANKULMA alle 3-vuotiaat LTO Pia Tielinen LH Luntinen Marju LH Erja Mässeli MARJAPAIKKA alle 3-vuotiaat LTO Anna-Maija Klemi LH Tarja Pekkanen LH Pia Granqvist HUVIKUMPU 3-5-vuotiaat LTO Kati Penttinen LTO Tero Haiko LH Eila Koljonen Päiväkodin avustaja Jenni Peura Ryhmäavustaja Veera Nirkkonen KÄPÄLÄMÄKI 3-5-vuotiaat LTO Maarit Nykänen LTO Ruth Nokelainen 2vkoa. / LTO Tiina Kekäle 2 vkoa. LH Marika Pihlava-Kukkonen Kasvatus- ja hoitoapulainen Elina Talka LEHMUSKUJA 3-5-vuotiaat LTO Ulla Rantapiha LH Maija Hamppi LH Katja Niskanen Lavolan esiopetus, Lavolantie 16, Lavolan koulun pihapiirissä (satelliitti) ESIOPETUS 1 6-vuotiaat LTO Kirsikka Immonen LTO Jenni Jukkala-Kylliäinen LH Noora Jääskeläinen ESIOPETUS vuotiaat LTO Jaana Salo LH Leena Aalto LTO Katri Mäkinen (LTO Riitta Katajaranta)

5 Varhaiskasvatussuunnitelma Uus-Lavolan päiväkodissa lapsella on hyvä ja turvallinen olla. Päiväkotimme laadukas arki ja toiminta lähtee lapsen tarpeista. Vanhemmat voivat tuoda lapsensa päiväkotiin luottavaisin mielin. TYÖTAPA Perustoiminnot: ruokailu, nukkuminen/lepo, pukeutuminen, ulkoilu, wctoiminnot ja siirtymät Lasten työtehtävät MARJAPAIKAN TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT ruokailu: kiireetön ja rauhallinen ruokailuhetki, vuorovaikutus lähinnä oman pöydän kesken, kannustetaan maistamaan kaikkea. Yksilöllinen huomioiminen ruoka-annosten koossa/ruokailuvälineissä. kaikki lapset kutsutaan syömään samaan aikaan ja kerrotaan mitä ruokaa. Kaikkea ruokaa tarjotaan lautaselle, mutta lapsi saa päättää mitä maistaa. Pöydistä lähdetään porrastetusti, valmiit ensin. nukkuminen/lepo: rauhallinen ja turvallinen lepohetki, aikuinen läsnä lapselle, huomioidaan perheiden ja lasten toiveet. Pukeutuminen: Ohjataan ja kannustetaan omatoimisuuteen, vuorovaikutus lasten kanssa. Puetaan/riisutaan porrastetusti. Ulkoilu: Lapsi saa touhuta pihalla oman mielenkiinnon mukaan, tarjotaan erilaista tekemistä (otetaan esiin hiekkalelut, pallot, mopot), käytetään myös isoa pihaa, retkeily lähimaastossa. Wc-toiminnot: kiireettömyys, perheen ja lapsen toiveet huomioidaan, yksilöllisesti opetellaan potalla istumista/vaipoista pois. Siirtymät: Porrastetusti (ei aina oman aikuisen kanssa). Odotustilanteissa lauletaan/lorutellaan/liikutaan, Kerätään yhdessä leluja, lapsi vie omia vaatteita naulakolle, osallistuu vuodenaikojen mukaan pihatöihin Juhlat ja retket: Arjen ja juhlan erottaminen toisistaan, juhlaperinne Päiväkodin yhteiset juhlat ja tapahtumat (joulu, pääsiäinen, itsenäisyyspäivä), lasten syntymäpäiviä vietetään ryhmässä, retkiä lähimaastoon (mitä ei ole kirjattu lapsen vasuun) ARVIOINTI

6 TYÖTAPA Perustoiminnot: ruokailu, nukkuminen/lepo, pukeutuminen, ulkoilu, wctoiminnot ja siirtymät KISSANKULMAN TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT TAVOITTEET: - kiireettömyys perushoitotilanteissa - hyvä vuorovaikutus lapsen ja aikuisen välillä - lapsen taitojen ja orastavien taitojen yksilöllinen huomioiminen (esim. potalla käynti, pukeminen) TOIMINTATAVAT: - pienryhmät oman aikuisen kanssa koko päivän ajan aina kun se on mahdollista - pienryhmät toimivat porrastetusti - oma aikuinen tuntee lapset, kannustetaan ja kehutaan lapsia Lasten työtehtävät - lelujen siivoaminen leikkien jälkeen - pienet tehtävät yhdessä aikuisen kanssa (esim. tavaroiden hakeminen toisesta ryhmästä) - omien kenkien laittaminen kenkähyllyyn jne. Juhlat ja retket: Arjen ja juhlan erottaminen toisistaan, juhlaperinne - juhlimme jokaisen lapsen syntymäpäivät - osallistumme päiväkodin yhteisiin juhliin (mitä ei ole kirjattu lapsen vasuun) + ARVIOINTI - YK:n päivänä esitimme päiväkodin yhteisellä lauluhetkellä Brasilialaisen laulun Sambalele. Suurin osa lapsista nautti roolivaatteista, soittamisesta ja tanssimisesta. - pienryhmät ovat toimineet oma-aikuisperiaatteella hyvin, samoin toimintojen porrastus.

7 TYÖTAPA Perustoiminnot: ruokailu, nukkuminen/lepo, pukeutuminen, ulkoilu, wctoiminnot ja siirtymät Lasten työtehtävät Juhlat ja retket: Arjen ja juhlan erottaminen toisistaan, juhlaperinne HUVIKUMMUN TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT Ruokailu: Ruokailuun siirrytään päivärytmiin sopivalla tavalla pienryhmissä porrastetusti. Kiireetön ja rauhallinen ruokailuhetki, vuorovaikutus lähinnä oman pöydän kesken, kannustetaan maistamaan kaikkea. Yksilöllinen huomioiminen ruoka-annosten koossa/ruokailuvälineissä. Kaikkea ruokaa tarjotaan lautaselle, mutta lapsi saa päättää mitä maistaa. Pöydistä lähdetään porrastetusti, valmiit ensin. Nukkuminen/lepo: Rauhallinen ja turvallinen lepohetki, aikuinen läsnä lapselle, huomioidaan perheiden ja lasten toiveet. Luetaan kirjaa, soitetaan musiikkia, lauletaan tilanteen mukaan. Aluksi useampi aikuinen silittämässä. Pukeutuminen: Ohjataan ja kannustetaan omatoimisuuteen. Pukeutumishetki on tärkeä ja monipuolinen vuorovaikutustilanne lasten kanssa (kieli, motoriikka jne.). Puetaan/riisutaan porrastetusti. Ulkoilu: Lapsi saa leikkiä pihalla oman mielenkiinnon mukaan, tarvittaessa tarjotaan erilaista tekemistä (otetaan esiin hiekkalelut, pallot, mopot), aikuinen on aktiivisesti mukana ulkoilussa, leikitään yhdessä myös ohjattuja pihaleikkejä, retkeily lähimaastossa. Ulkoillaan 2 eri ryhmässä porrastetusti, paitsi tiistaisin. Wc-toiminnot: Kiireettömyys, perheen ja lapsen toiveet huomioidaan, opetellaan yksilöllisesti potalla ja pöntöllä istumista/vaipoista pois. Siirtymät: Tapahtuvat porrastetusti. Odotustilanteissa lauletaan/lorutellaan/liikutaan. Siivotaan yhdessä leluja, lapsi vie omia vaatteita naulakolle, osallistuu vuodenaikojen mukaan pihatöihin. Lapset mukana apulaistöissä esim. pöydän kattamisessa, ruokakärrin hakemisessa. Opetellaan siivoamaan omat vahingot aikuisen ohjaamana esim. maidon kaatuminen ruokapöydässä. Yhteisten tapahtumien järjestämiseen osallistuminen aikuisen kanssa (esim. lauluhetket). Päiväkodin yhteiset juhlat ja tapahtumat (joulu, pääsiäinen, itsenäisyyspäivä), lasten syntymäpäiviä vietetään ryhmässä, retkiä lähimaastoon. (mitä ei ole kirjattu lapsen vasuun) ARVIOINTI

8 TYÖTAPA Perustoiminnot: ruokailu, nukkuminen/lepo, pukeutuminen, ulkoilu, wctoiminnot ja siirtymät Lasten työtehtävät LEHMUSKUJAN TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT Opetellaan kauniita ruokailutapoja, kiittämistä, ruokailuvälinen oikeaa käyttämistä. Jokaisessa pöydässä syö aikuinen ohjaamassa rauhalliseen ruokailuun, pöydät pienryhmittäin kahdessa eri tilassa rauhoittaa ruokailuhetkeä. Ennen lepohetken sadun kuuntelua lapsilla mahdollisuus katsella kirjoja sängyissään ja rauhoittua. Osa lapsista nukkuu päiväunet, ne, jotka eivät nuku tulevat sadun jälkeen ryhmätiloihin hiljaiseen leikkiin. Lapset saavat halutessaan mennä lepohetkeen päivävaatteissaan. Lapsia kannustetaan itsenäiseen pukemiseen ja pukemista harjoitellaan päivittäin. Ulkoilemme aamupäivisin pienryhmissä porrastetusti. Pukemis- ulkoilu- ja siirtymistilanteet pienryhmätoiminnan keinoin rauhallisempia. Ulkoilussa lapsia kannustetaan liikkumaan ja purkamaan energiaa, kokeilemaan eri tapoja liikkua. Ulkoilussa mahdollisuus luoda uusia kaverisuhteita. Säännöllisten wc-käyntien tavoitteena vaipoista poispääseminen ja itsenäisesti wc-käynneistä suoriutuminen sekä hyvän käsihygienian oppiminen. Lelujen siivoaminen, omista vaatteista ja naulakkopaikan siisteydestä huolehtiminen. Juhlat ja retket: Arjen ja juhlan erottaminen toisistaan, juhlaperinne (mitä ei ole kirjattu lapsen vasuun) Juhlimme lasten syntymäpäivää sekä vietämme kalenterivuoden eri juhlia. Retkillä tutustumme lähiympäristöön sekä opettelemme liikkumaan turvallisesti sekä kunnioittamaan luontoa. ARVIOINTI

9 TYÖTAPA Perustoiminnot: ruokailu, nukkuminen/lepo, pukeutuminen, ulkoilu, wctoiminnot ja siirtymät Lasten työtehtävät KÄPÄLÄMÄEN TAVOITTEET JA TOIMINTATAVAT Juhlat ja retket: Arjen ja juhlan erottaminen toisistaan, juhlaperinne (mitä ei ole kirjattu lapsen vasuun) ARVIOINTI

10 Kieli ja kommunikaatio KOKO YKSIKÖN YHTEISET TAVOITTEET JA SOPIMUKSET Mitä on sovittu? Miten edistämme lasten kielen kehittymistä? Millaista vuorovaikutusta meillä on lasten kesken, lasten ja aikuisten välillä ja aikuisten kesken? Puhumme selkein kokonaisin lausein. Kannustamme lasta puhumaan ja keskustelemaan (esim. ruokapöytäkeskustelut), mutta myös odottamaan omaa vuoroaan. Hyvään vuorovaikutukseen kuuluu myös toisen kuunteleminen. Pyrimme ohjaamaan lapsia oman äänenvoimakkuuden säätelyyn. Pienryhmätoiminta luo hyvät puitteet tavalliselle keskustelulle. Tarpeen mukaan järjestämme kielipajoja, suujumppaa ym. Kuvien käyttö on osa arkeamme. Tuetaan eri kielitaustaisia lapsia, suomen kielen kartoitus tehdään Kettu-testillä ja kirjataan ylös suunnitelma suomen kielen opettamisesta. Ryhmässä aikuisten välinen vuorovaikutus on sellaista, mistä lapsi voi ottaa mallia. MARJAPAIKAN TAVOITTEET Tavoitteet lasten kielen kehittymiseen Kielen kehittyminen eri orientaatioissa Tukea lasten yksilöllistä kielen kehitystä ja kehittää sitä. Ollaan vuorovaikutuksessa ja kuunnellaan lasta. Lasketaan arjen tilanteissa kaikkea (vaatteet, lapiot, napit) Vertaillaan iso/pieni, vähän/paljon. Retkillä ja pihalla sanoitetaan ja ihmetellään yhdessä. Ihastellaan lasten piirustuksia. Seurakunnan arkipyhäkoulu Yhteiset tapahtumat seurakunnan kanssa.

11 KISSANKULMAN TAVOITTEET Tavoitteet lasten kielen kehittymiseen Kielen kehittyminen eri orientaatioissa Ryhmässämme lapset ovat hyvin eri tasolla puheenkehityksessä. Tavoitteenamme on, että lapset oppivat sanoja/ lauseita/ kertomaan asioita. Kielen kehittyminen huomioidaan kaikissa arjen tilanteissa. Aikuiset käyttävät hyvää suomenkieltä. Pienryhmät mahdollistavat hyvän ja rauhallisen vuorovaikutustilanteen lapsen kanssa ja lapsi tulee kuulluksi. Sanoitamme lapselle tekemisiämme ja päivän kulkua sekä tapahtumia. HUVIKUMMUN TAVOITTEET Tavoitteet lasten kielen kehittymiseen Kielen kehittyminen eri orientaatioissa -Eri ikäisten lasten kielen kehityksen mukaista toimintaa. Ryhmässä 2-5 vuotiaita. -Kirjat, tarinat, laulut pienryhmissä -Leikin sanoittaminen, aikuinen mukana leikissä -Kannustetaan lasta käyttämään kieltä asioiden hoitamisessa. Odotetaan, että lapsi saa sanotuksi. Aikuiset eivät saa ymmärtää liian hyvin. -Tunteista puhutaan, tunteita sanoitetaan. -sanoitetaan arkea ja toimintaa -oikeat käsitteet ja termit aikuisen puheessa (tuoli vai penkki, muki vai lasi) -ohjeiden kuunteleminen, ohjeiden antaminen, ymmärtämisen varmistaminen, -kannustava, positiivinen puhe (positiivinen ohjaus, Tee näin. ) -pohdiskelua ääneen - kiireettömyys, rauhallinen äänen käyttö, hiljaisuuden arvostaminen -ei sanotaan selvästi

12 KÄPÄLÄMÄEN TAVOITTEET Tavoitteet lasten kielen kehittymiseen Kielen kehittyminen eri orientaatioissa Ikätasoinen, rikas ja mahdollisimman virheetön kieli. S2- lapsilla jokaisella omat tavoitteet kielen kehitykselle. Arjen kokemusten ja leikin sanoittaminen. Lapsi on tasavertainen keskustelukumppani aikuisen kanssa. Äänen käytön hallinta niin lapsilla kuin aikuisilla. Käpiksen 2010 syntyneiden lasten kanssa on aloitettu kaksiosainen nallematikkaohjelma, joka matemaattiseten alkeiskäsitysten lisäksi kehittää myös kieltä. Jokaisella osa-alueella arjen kokemusten sanoittaminen. LEHMUSKUJAN LAPSIRYHMÄN TAVOITTEET Tavoitteet lasten kielen kehittymiseen Kielen kehittyminen eri orientaatioissa Aikuiset käyttävät selkeää, oikeaoppista kieltä. Kannustetaan lapsia käyttämään sanoja ja lauseita itsensä ilmaisuun sekä puhumaan kauniisti. Toisen kuunteleminen on tärkeää. S2-lapsille omat tavoitteet kielen kehitykselle ja kommunikoinnissa apuna kuvat. Pienryhmissä luetaan, lauletaan, keskustellaan. Kuvien avulla opetellaan mm. päivärytmiä, lauluja, lelujen sijaintia, jne. Leikeissä ja ruokailussa keskustelemisen ja äänen käytön hallinnan harjoittelua, vastavuoroisuuden ja kuuntelemisen opettelua. Ohjataan selvittämään ristiriitatilanteet sanallisesti. Keskustellaan lasta kiinnostavista asioista. Kysellään ja rohkaistaan lasta ilmaisemaan itseään. Aikuiset käyttävät rauhallista, selkeää kieltä. Eri toiminnot konkretisoidaan kuvilla.

13 Leikkiminen KOKO YKSIKÖN YHTEISET TAVOITTEET JA SOPIMUKSET Leikitään pienryhmissä, koko päiväkodin tilat ovat käytettävissä leikkeihin. Leikkivalinnat ja -tilat tukevat leikkiin keskittymistä. Päiväkodin lelut kiertävät eri ryhmissä. Annetaan leikille aikaa. Leikkiympäristö on lasten muokattavissa. MARJAPAIKAN TAVOITTEET Tavoitteet lasten leikin kehittymiseen (eri teorioiden lähestymistavat) Leikki eri orientaatioissa Leikkiaikana jaetaan pienryhmiin, käytetään talon tiloja hyväksi. Tartutaan lasten ideoihin ja viedään leikkiä eteenpäin. Lasketaan leluja leikin lomassa ja siivotessa. Ulkona leikitään luonnon materiaaleilla. Leikissä opetellaan lelujen jakamista ja toisen huomioimista.

14 KISSANKULMAN TAVOITTEET Tavoitteet lasten leikin kehittymiseen Leikki eri orientaatioissa Päivä koostuu monenlaisista leikeistä. Rinnakkaisleikistä pikkuhiljaa yhteisleikkiin. Aikuiset ovat mukana lasten leikeissä. Aikuiset havainnoivat samalla lasten taitoja ja mielenkiinnon kohteita ja ottaa ne huomioon. Aikuiset tarjoavat koko ajan mahdollisuuksia leikin yksilölliseen kehittymiseen. Kaikki orientaatiot, paitsi ehkä uskonnolliskatsomuksellinen, tulevat huomioiduksi leikin aiheesta riippuen. esimerkkejä: - leikeissä lasketaan esineitä tms. - ulkoleikeissä vuodenajan vaihtelut sekä luonnonmateriaalit (vesi, hiekka, lumi, kasvit) tulevat tutuiksi, niistä jutellaan ja ne tarjoavat mahdollisuuden erilaisiin leikkeihin - ihaillaan hienoja rooliasuja, syksyn lehtien värikkyyttä - harjoitellaan leikkivälineiden jakamista ja kavereiden hyvää kohtelua (silitetään ja halitaan, ei tönitä/lyödä/purra)

15 HUVIKUMMUN TAVOITTEET Tavoitteet lasten leikin kehittymiseen (eri teorioiden lähestymistavat) Leikki eri orientaatioissa -leikin kesto iän ja taitojen mukaan, nuoremmat lapset ovat lyhytjännitteisempiä -kannustetaan pitkäkestoiseen leikkiin, -leikki kehittää kieltä, aikuinen mukana leikissä -leikin syventäminen, aikuinen auttaa tuomaan leikkiin tarinaa ja sisältöä -kavereihin tutustuminen leikkimällä, uusien kavereiden saaminen -opitaan yhdessä leikkien -aikuinen voi tarvittaessa tuoda orientaatioista leikkiin sisältöä ja opetusta jota lapset voivat myöhemmin itse leikkiä ja vahvistaa opittua. Esim. matemaattiset käsitteet ja toiminta, luonnontieteet, tarpeen ja kiinnostuksen mukaan KÄPÄLÄMÄEN TAVOITTEET Tavoitteet lasten leikin kehittymiseen (eri teorioiden lähestymistavat) Leikki eri orientaatioissa Rauhalliset leikkituokiot pienissä ryhmissä, leikin sanoittaminen. Aikuinen lähettyvillä valmiina avustamaan mahdollisissa ristiriitatilanteissa. aikuinen auttaa luomaan leikin ulkoiset puitteet. Lasketaan, jaetaan, vertaillaan, luokitellaan tavaroita leikin lomassa. Retkillä leikimme luonnonmateriaaleilla ja keräämme niitä esim. askarteluun. Erilaiset roolileikit: palomies, lääkäri jne.

16 LEHMUSKUJAN TAVOITTEET Tavoitteet lasten leikin kehittymiseen (eri teorioiden lähestymistavat) Leikki eri orientaatioissa Ohjataan ja kannustetaan pitkäkestoisempaan leikkiin sekä keskittymiskyvyn kehittymiseen. Mahdollistetaan leikkirauha pienryhmätoiminnalla sekä opetellaan leikkisääntöjä, vastavuoroisuutta, jakamista ja sosiaalisia taitoja. Tarjotaan vaihtelevia leikkiympäristöjä. Leikkiin saadaan vaihtelevuutta kiertävillä ja ryhmään hankituilla uusilla leluilla. Oman lelun päivä kerran kuussa. - oman ja toisten leikin arvostaminen. ei rikota - tilaa lapsen mielikuvitukselle, mahdollisuus harjoitella ja käydä läpi leikissä oikeita asioita elämästä

17 Liikkuminen KOKO YKSIKÖN YHTEISET TAVOITTEET JA SOPIMUKSET Ulkoilua porrastetaan, jotta pihalla on lapsilla enemmän tilaa liikkua. Jokaisella ryhmällä on oma salivuoro ja liikumme myös omissa ryhmätiloissa. Hyödynnetään päiväkodin hyvää liikuntavälineistöä. Järjestämme päiväkodin yhteisiä liikuntatapahtumia ja juhlia. MARJAPAIKAN TAVOITTEET Tavoitteet lasten liikkumisen kehittymiseen (Nuori Suomi -materiaalin hyödyntäminen läpi koko vuoden) Liikkuminen eri orientaatioissa Liikunta on mukana arkea. Ulkoilussa ja salissa liikutaan enemmin tilojen salliessa, ryhmässä tanssitaan ja leikitään laululeikkejä. Liikutaan ulkona ja vaihtelevassa maastossa.

18 KISSANKULMAN TAVOITTEET Tavoitteet lasten liikkumisen kehittymiseen Liikkuminen eri orientaatioissa Liikunta kuuluu jokaiseen päiväämme sisällä ja ulkona. - kannustetaan ja rohkaistaan lapsia liikkumaan mahdollisimman paljon ja monipuolisesti - ei kielletä lasta esim. kiipeämästä kiipeilytelineeseen vaan olemme vieressä takaamassa turvallisen kiipeilemisen - käytämme päiväkodin salia mahdollisimman paljon ja rakennamme sinne ratoja, joissa lapset pystyvät kehittämään liikunnallisia taitojaan - käytämme ryhmän omia tiloja liikuntaan HUVIKUMMUN TAVOITTEET Tavoitteet lasten liikkumisen kehittymiseen (Nuori Suomi -materiaalin hyödyntäminen läpi koko vuoden) Liikkuminen eri orientaatioissa -liikuntamyönteinen ilmapiiri -liikuntaa päivittäin, kannustetaan ja harjoitellaan -ulkoilu, retket, erilaiset maastot -Pöllökerho, 5 vuotiaiden toiminnallista matematiikkaa ja tutkimusta, pienryhmä 4 lasta

19 KÄPÄLÄMÄEN TAVOITTEET Tavoitteet lasten liikkumisen kehittymiseen (Nuori Suomi -materiaalin hyödyntäminen läpi koko vuoden) Liikkuminen eri orientaatioissa Monipuolista, vaihtelevaa arkiliikuntaa. Mukavia liikuntakokemuksia ja positiivinen asenne liikuntaan. Osallistutaan Vauhtivarpaaseen vuosittain. Maastossa liikkumista lähimetsässä, vuodenajat vaikuttavat liikuntamuotoihimme. LEHMUSKUJAN TAVOITTEET Tavoitteet lasten liikkumisen kehittymiseen (Nuori Suomi -materiaalin hyödyntäminen läpi koko vuoden) Liikkuminen eri orientaatioissa Mahdollisuus liikkua päivittäin niin sisällä (ryhmätilat ja sali) kuin ulkona. Lasta rohkaistaan ja kannustetaan kokeilemaan erilaisia tapoja liikkua.

20 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen KOKO YKSIKÖN YHTEISET TAVOITTEET JA SOPIMUKSET Rohkaisemme ja kannustamme lapsia tekemään ja kokeilemaan. Tekemisen ilo on pääroolissa, ei tuotos. Aikuisten into ja tekemisen riemu ("luova hulluus") tärkeää. Pyrimme kerran kuukaudessa kokoontumaan yhdessä päiväkodin saliin laulamaan ja katsomaan lasten/henkilökunnan esittämää näytelmää. Jatkamme edelleen yhteistyötä palvelualeemme yhteisten konserttien ja tapahtumien järjestämisessä. MARJAPAIKAN TAVOITTEET Tavoitteet lasten taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen kehittymiseen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen eri orientaatioissa Vapaan leikin aikana mahdollisuus piirtää, muovailla. Lauletaan ja lorutellaan päivittäin. Lasten töitä on esillä ryhmätiloissa. Askarrellaan luonnon materiaaleista.

21 KISSANKULMAN TAVOITTEET Tavoitteet lasten taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen kehittymiseen MUSIIKKI: Taiteellinen kokeminen painottuu ryhmässämme musiikkiin ja liikkeeseen: musiikki, tanssi ja soittaminen kuuluvat jokaiseen päivään. Aikuiset laulavat paljon päivän aikana tuttuja lastenlauluja, tavoitteena laulava lapsi. MAALAAMINEN: Kun maalaamme, tavoitteena on, että lapsi saa nauttia positiivisessa ilmapiirissä väreistä joko sormin tai siveltimellä maalaten. DRAAMA: Pyrimme esittämään muutaman pöytä- ja nukketeatterin tutuista saduista toimintakauden aikana. Lapset saavat leikkiä nukeilla esityksen jälkeen. Rohkaisemme lapsia kokeilemaan eläinpäähineitä ym. roolivaatteita. Menemme saliin katsomaan päiväkodin yhteisiä esityksiä. PIIRUSTUSVÄLINEET JA MUOVAILU OVAT joka päivä lasten käytettävissä. Tavoitteenamme on, että ryhmätilamme on esteettisesti kaunis lasten mielestä. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen eri orientaatioissa pöytäteatteri: Kolme karhua ja Kultakutri. Lapset jaksoivat tosi hienosti katsoa esityksen

22 HUVIKUMMUN TAVOITTEET Tavoitteet lasten taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen kehittymiseen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen eri orientaatioissa -tekemisen ilo, nautinto, toiminta on tuotosta tärkeämpi -positiivisia kokemuksia monipuolisilla välineillä ja materiaaleilla -laulu, sadut, tanssi, käsillä tekeminen, media Projekteihin sisältyen, tarpeiden ja toiveiden mukaan KÄPÄLÄMÄEN TAVOITTEET Tavoitteet lasten taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen kehittymiseen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen eri orientaatioissa Tekemisen meininki ja ilo omista tuotoksista. Vuodenaikoihin ja juhliin liittyvät laulut ja askartelut,ryhmätilan somistaminen lasten omilla töillä. Askarteluun, muovailuun tms. tarvittavat materiaalit lasten vapaasti saatavilla

23 LEHMUSKUJAN TAVOITTEET Tavoitteet lasten taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen kehittymiseen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen eri orientaatioissa Mahdollisuus kokeilla ja tehdä monipuolisesti, kokea tekemisen iloa. -laulu, tanssi, soittaminen, maalaaminen, leikkaaminen, askartelu, muovailu, sadun kertominen, tarinan tuottaminen

24 Tutkiminen KOKO YKSIKÖN YHTEISET TAVOITTEET JA SOPIMUKSET Aikuiset ovat herkkiä arjessa lapsen kysymyksille ja yhdessä etsitään vastauksia. Pysähdymme yhdessä ihmettelemään ja tutkimaan lasten kanssa kaikkea ympärillämme olevaa. MARJAPAIKAN TAVOITTEET Tavoitteet lasten tutkimisen kehittymiseen Tutkiminen eri orientaatioissa Ulkona ja retkillä tutkitaan luonnon ihmeitä ja vuodenaikoja. Leikissä ihmetellään ja tutkitaan. Tartutaan lasten jokapäiväisten asioiden ihmettelyyn, esim. viemäri, valot.

25 KISSANKULMAN TAVOITTEET Tavoitteet lasten tutkimisen kehittymiseen Tutkiminen eri orientaatioissa Tavoitteenamme on tutkia kaikkea ympäristömme ilmiöitä lasten kiinnostuksen mukaan. Innostumme lasten mukana ihmettelemään asioita ja jatkamme asian parissa niin kauan kuin se lasta kiinnostaa. Pienet lapset tutkivat ympäristöään kokonaisvaltaisesti katsomalla, tunnustelemalla, kuuntelemalla, haistamalla, maistamalla. HUVIKUMMUN TAVOITTEET Tavoitteet lasten tutkimisen kehittymiseen Tutkiminen eri orientaatioissa -uteliaisuus on hyvä, tuetaan ja kannustetaan sitä -lapsilähtöisyys, oma kiinnostuneisuus -projektit (Peikot ja Hai) -keskustelut, avoimet kysymykset, miksi jotain tapahtuu -Pöllökerhon pöllöpulma (toiminnallista matematiikkaa) -retket -tiedon hankkiminen, mistä saa tietoa, esim. kirjat -mielikuvituksen käyttäminen, tässä vaiheessa saa olla vielä satua ja taikaa

26 KÄPÄLÄMÄEN TAVOITTEET Tavoitteet lasten tutkimisen kehittymiseen Tutkiminen eri orientaatioissa Lapsia kiinnostavien asioiden ja ilmiöiden yhteinen käsittely. Tutkitaan ja ihmetellään ympäristön muuttumista sään ja eri vuodenaikojen mukaan. Opetellaan aikakäsitysta lasten ikä huomioiden esim. viikonpäivät. eilen-tänään jne.kirjojen kautta laajennetaan lasten kiinnostuksen kohteita oman arjen ulkopuolellekin. LEHMUSKUJAN TAVOITTEET Tavoitteet lasten tutkimisen kehittymiseen Tutkiminen eri orientaatioissa Lapsen luontaisen ihmettelyn ja uteliaisuuden arvostaminen. Keskustellaan ja ihmetellään asioita ja ilmiöitä lasten kiinnostusten mukaan

27 Toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma (Lähde: Sukupuolisensitiivisyys varhaiskasvatuksessa tasa-arvoinen kohtaaminen päiväkodissa - hanke, Naisasialiitto Unioni) koko yksikön tai lapsiryhmän oma suunnitelma valitaan 1-3 teemaa tasa-arvoisen kasvattajan muistilista.pdf Teema, jota lähdetään edistämään: Jokainen lapsi ja perhe kohdataan ammatillisesti sekä tasapuolisesti. Kuka seuraa tilannetta ja miten: - henkilöstön itsearviointi - tiimipalavereissa keskustelu Miten arvioidaan tilanne: - Huhtikuussa pedaperjantaissa - Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Positiivinen puhetapa lapsille. Lapsen epäsopivan käyttäytymisen muuttaminen positiivisen palautteen avulla. - Henkilöstön itsearviointi - tiimipalavereissa keskustelu - Huhtikuussa pedaperjantaissa. - Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset Kaikki voivat leikkiä kaikkia leikkejä. Päiväkodissamme ei ole erikseen tyttöjen tai poikien leikkejä. - henkilöstön itsearviointi - tiimipalavereissa keskustelu - Huhtikuussa pedaperjantaissa. - Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset ARVIOINTI

28 Kiusaamisen ennaltaehkäisyn suunnitelma yksikön yhteinen suunnitelma Mitä kiusaaminen on? - Tarkoituksellisesti toiselle pahanmielen tai vahingon tuottamista sanallisesti, sosiaalisesti tai fyysisesti. Kiusaamiseen puuttuminen (miten ja millaisiin tapauksiin puututaan) - puututaan kaikkiin tapauksiin; jos joku kokee tulevansa kiusatuksi tai lasta kiusataan tai lapsesta huomaa, että jokin asia painaa mieltä - Pysäytetään kiusaamistilanne, kuunnellaan kaikkia osapuolia tasapuolisesti ja ratkaistaan tilanne aikuisen avustuksella. - Lapsen vastuuttaminen ikätason mukaan esim. korjaa rikkomansa leikin, kertoo vanhemmille itse tapahtuneesta, anteeksi pyytäminen ja antaminen. - Positiivinen kannustaminen oikeaan toimintaan. - Empaattiset aikuiset kasvattavat empaattisia lapsia. Kiusaamisen ehkäisyn keinot - Aikuisen läsnäolo. - Turvallisen ilmapiirin luominen. - Toimivat pienryhmät ja leikkiryhmät. - Yhteisvastuullisuus ja tilanteisiin puuttuminen heti. - Vuorovaikutustaitojen vahvistaminen, tunteiden sanottaminen. - Mielekkään tekemisen järjestäminen. - Tarpeellisen informaation jako ryhmien kesken. - Yhteiset pelisäännöt, jotka luodaan yhdessä lasten kanssa. - Yhteistyö vanhempien kanssa. - Pysäytetään negatiivinen toiminta ennen kuin se muuttuu kiusaamiseksi. - Opetetaan hyvät tavat. - Kuunnellaan lapsia ja otetaan vakavasti lapsen kertoma. Suunnitelman arviointi - Käydään syksyllä läpi. - Lisätään päiväkodin yhteinen suunnitelma turvallisuuskansioon ja mahdolliset ryhmäkohtaiset suunnitelmat ryhmät säilyttävät itse. - Arvioimme tarvittaessa ryhmän tilannetta ja suunnitelmaa tiimipalavereissa. ARVIOINTI

29 Varhaiserityiskasvatus ja erityisopetus mitä meillä on sovittu työskentelystä erityistyöntekijöiden (veot, puheterapeutti ja reppulastenhoitajat) kanssa? toimintakauden varhaiserityiskasvatuksen kehittämiskohteet yksikössämme Sammonlahden palvelualueen varhaiskasvatuksen erityisopettaja eli veo Eija Kalliosaari- Hartikainen: Päätalossa jokaisessa ryhmässä käynnit vähintään syksyllä ja keväällä. Eijan varauslista ryhmille on kahvihuoneen ilmoitustaululla, josta henkilöstö voi varata Eijan ryhmäänsä. Eija on Uus-Lavolan päiväkodin käytettävissä yhden päivän viikossa. Tarpeen mukaan Eija pystyy järjestämään palavereja ym. muinakin aikoina. Eijan koordinoimana päiväkoti saa reppulastenhoitaja Tuija Kangasmuukon, puheterapeutti Riikka Kaurasen konsultaatioita tai venäjänkielisen konsultoivan varhaiskasvatuksen erityisopettajan Svetlana Lindhin palveluita. Eijan tehtävänä on henkilöstön ohjaaminen, tukeminen ja konsultointi varhaiskasvatuksessa, yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tasoilla. Yhteistyö tutkivan ja kuntouttavien tahojen sekä lastenneuvolan kanssa. Eija osallistuu tarvittaessa tiimipalavereihin, vasu-keskusteluihin ja verkostopalavereihin lasten asioissa. Pienryhmäohjausta, kuten vuorovaikutusleikki ja kielipajoja. KEHITTÄMISKOHTEET: - S2 (=suomi toisena kielenä) lasten tuentarpeen arviointi ja seuranta, kielen sekä muiden kehityksen osa-alueiden osalta. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja eli veo Sari Kortelainen Uus-Lavolan päiväkodin esiopetusryhmät - Sarin tehtävänkuva esiopetuksessa on samanlainen kuin Eijan varhaiskasvatuksessa. - Myös yksilöllökohtaisen oppilashuollon asiat esiopetuksen osalta kuuluvat Sarin työtehtäviin. - Sari on esiopetusryhmien käytettävissä joka toinen maanantai. ARVIOINTI

30 Suomi toisena kielenä eli S2-opetus Miten yksikössämme toteutetaan S2-opetusta (organisointi, aikataulutus, yhteinen suunnittelu)? Miten S2-opetus näkyy koko toiminnassa? 3-5-VUOTIAAT Jokaiselle S2 lapselle tehdään S2 sunnitelma. Sunnitelmia arvioidaan vanhempien kanssa vasukeskusteluissa sekä veon eli varhaiskasvatuksen erityisopettajan Eija Kalliosaari-Hartikaisen kanssa. S2 tuokioita pidetään pienryhmissä, jokaiselle S2 lapselle noin kerran viikossa. Kirjataan lasten tuottamat suomen kielen lauseet ylös, jolloin voi seurata kielen kehitystä. Perushoitotilanteissa panostetaan selkokieleen ja yksinkertaisiin ohjeisiin. Kettu-testi tehdään lapselle yhteistyössä kelton kanssa. ESIOPETUS Esiopetuksessa ei ole tänä vuonna S2-lapsia. ARVIOINTI

31 Esiopetussuunnitelma Leikkiminen ESIOPETUSRYHMIEN TAVOITTEET Tavoitteet lasten leikin kehittymiseen Leikki eri sisältöalueissa KIELI JA VUOROVAIKUTUS MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO TERVEYS ESIOPETUKSESSA FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS TAIDE JA KULTTUURI ESIOPETUKSESSA ETIIKKA JA KATSOMUS ESIOPETUKSESSA Tavoitteena luoda leikkitilanteita, joissa lapset rohkaistuvat keskustelemaan, käyttämään kieltä monipuolisesti sekä kuuntelemaan toinen toisiaan sekä aikuista. Pelaamme, luokittelemme, vertailemme, laskemme leikeissä Huomioimme arkipäivän matematiikan. Rakentelemme paljon (logicot, geomacit, värisauvat, multilinkit) Leikimme leikkipuistossa, lähimetsässä ja Kauriin kentällä. Opettelemme ohjatun ja vapaan leikin avulla käsittelemään erilaisia tunteita ja terveyteen liittyviä asioita: lääkärileikki, kauppa-, koti- ja ulkoleikit. Leikimme paljon liikuntaleikkejä mm. tervapata, hippaleikit. Lapsilla on mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa omia tanssiesityksiä ym. luovaa liikuntaa. Leikit ovat monipuolisia ja harjoittavat mm. silmäkäsikoordinaatiota ja hienomotoriikkaa. Opettelemme leikeissä sosiaalisia taitoja, kohtaamaan erilaisuutta, empaattisuutta, puutumme leikissä tapahtuvaan kiusaamiseen. Vahvistamme kotona opittuja hyviä tapoja. Pallopelejä ja aikaa leikkiä. Toisten huomioiminen, vastuunkantaminen, itsetunnon vahvistaminen.

32 Liikkuminen ESIOPETUSRYHMIEN TAVOITTEET Tavoitteet lasten liikkumisen kehittymiseen Liikkuminen eri sisältöalueissa KIELI JA VUOROVAIKUTUS MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO TERVEYS ESIOPETUKSESSA FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS TAIDE JA KULTTUURI ESIOPETUKSESSA ETIIKKA JA KATSOMUS ESIOPETUKSESSA Opettelemme ohjeiden kuuntelua ja ymmärtämistä. Hyödynnämme liikuntaa ja rytmiikkaa kirjainten, lukemisen tms. opettelussa. Käytämme liikuntaa matematiikassa esim. lukujonotaitojen opettamisessa. Teemme kävelyretkiä eskarin lähiympäristöön ja lasten asuinalueille. Tutustumme kirjastoon ja seurakuntaan, käytämme läheistä Kauriin kenttää ja leikimme leikkipuistossa ja koulun pihalla. Opetamme turvallista liikkumista lähiympäristö. Ulkoilemme päivittäin säästä riippumatta. Kannustamme liikkumaan paljon ja monipuolisesta. Pidämme ohjattua liikuntaa koulun salissa tai ulkona. Päivittäin lapset liikkuvat myös vapaasti. Opettelemme liikkumaan toiset huomioon ottaen: ketään ei tönitä juostessa jne. Pallopelit, luistelu ja hiihto.

33 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen ESIOPETUSRYHMIEN TAVOITTEET Tavoitteet lasten taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen kehittymiseen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen eri sisältöalueissa KIELI JA VUOROVAIKUTUS MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO TERVEYS ESIOPETUKSESSA FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS TAIDE JA KULTTUURI ESIOPETUKSESSA ETIIKKA JA KATSOMUS ESIOPETUKSESSA Kuvasta kerrontaa eli sadutusta, omat tarinat ja laulut. Sadunmaan takatalvi - projekti, Arjen aakkoset - museovierailu. Värioppia, geometriaa, musiikki-ym. matematiikkaa. Askartelut luonnonmateriaaleista (lasten allergiat huomioiden). leikeissä Käsittelemme tunteita laulujen, laululeikkien ja draaman keinoin. Lapsilla on vapaasti käytettävissä erilaisia hieno- ja karkeamotoriikkaa harjaannuttavia materiaaleja. Lapsella on mahdollisuus tanssiin ja musiikkiliikuntaan. Tutustumme eri materiaaleihin ja työmenetelmiin monipuolisesti.

34 Tutkiminen ESIOPETUSRYHMIEN TAVOITTEET Tavoitteet lasten tutkimisen kehittymiseen Tutkiminen eri sisältöalueissa KIELI JA VUOROVAIKUTUS MATEMATIIKKA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO TERVEYS ESIOPETUKSESSA FYYSINEN JA MOTORINEN KEHITYS TAIDE JA KULTTUURI ESIOPETUKSESSA ETIIKKA JA KATSOMUS ESIOPETUKSESSA Tutkimme äänteitä; missä kirjain tuntuu, miltä se kuulostaa, äänen voimakkuutta, puheen rytmiikkaa sekä tempoa. Tutkimme erilaisia mittasuhteita, etäisyyksiä, avaruudellisia käsitteitä, muotoja, lukujonoja jne. Tutkimme eri vuodenaikoja sekä erilaisia luonnonilmiöitä. Vertailemme lasten pituuksia ja painoa. Tutkimme kehonhallintaa. Värioppi (pää- ja välivärit). Tutustumme eri juhlapyhiin sekä siihen, miksi niitä vietetään. Eri kulttuurit ja niihin liittyvät uskonnolliset tavat.

35 Suunnitelma esi- ja alkuopetuksen yhteistyöstä Alueella toimii esi- ja alkuopetuksen työryhmä. Esiopetuksessa työskentelevä lastentarhanopettaja Jaana Salo on yksiköstämme työryhmän jäsen. Ekaluokat ja eskarit tekevät yhteistyötä yhdessä laaditun suunnitelman mukaan. Esioppilaat tekevät yhteistyötä Lavolan koulun kanssa koko vuoden kestävä pajatoiminnan merkeissä, 10 kertaa. Sisältöalueina: Liikunta, leikki, äidinkieli, musiikki, matematiikka, kädentaidot, tutustuminen opetukseen sekä kevätretki. Mahdollisuus käyttää koulun salia 2 krt viikossa ja koulun pihaa päivittäin. Laaja-alainen erityisopettaja Leea Virtanen tutustuu etukäteen koulutulokkaisiin. Päiväkodin johtaja Sari Piitulainen toimii yhteistyössä Lavolan koulun rehtorin Juha Järvisen kanssa. Veo Sari Kortelainen tekee yhteistyötä aluerehtori Ville Laivamaan kanssa koulutulokkaiden asioissa. Oppilashuolto Kuvaus kodin ja esiopetuksen yhteistyöstä tavoitteet, toimintatavat, vastuut sekä työnjako eri toimijoiden kesken Yksikkökohtainen oppilashuoltoryhmän toimintasuunnitelma ja toimintakäytänteet Uus-Lavolan päiväkodin Lavolan esiopetuksen yhteisöllinen oppilashuoltotyö toteutetaan yhdessä Lavolan koulun kanssa toimintavuonna ? Lähdemme esiopetuksessa tutustumaan Prokoulu-hankkeen sisältöihin ja jalkauttamaan niitä käytäntöön yhdessä koulun kanssa. Oppilashuoltoryhmän kokoonpano ja toimintatavat:

36 Kokouksiin osallistuvat koulun rehtori Juha Järvinen, päiväkodin johtaja Sari Piitulainen, veo Sari Kortelainen, laaja-alainen erityisopettaja Leea Virtanen, terveydenhoitaja Sirpa Saure ja esiopetuksen opettajat. Tarvittaessa paikalle kutsutaan myös kuraattori Laura Saukko. Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa sekä erityisesti esiopetuksen siirtymävaiheissa: Esiopetukseen siirtymisvaiheessa siirtopalaveri järjestetään lähettävän päiväkodin esityksestä, perusopetukseen siirryttäessä esiopetuksen esityksestä. Toiminnasta tiedottaminen: oppilashuoltotyöryhmän kokoontumisista tiedotetaan vanhemmille ilmoitustaululla olevalla tiedotteella Yksilöllinen oppilashuolto: Kun tuen tarve ilmenee, aloitteen yksilöllisestä oppilashuoltokokouksesta voi tehdä vanhempi tai esiopetuksen opettaja yhdessä varhaiskasvatuksen erityisopettajan (veo) kanssa. Pedagogisessa arviossa selvitetään tuen tarve. Yhteistyö huoltajan kanssa takaa tuen sujuvan järjestämisen. ARVIOINTI Perusopetukseen valmistava opetus esiopetuksessa Miten yksikössämme toteutetaan valmistavaa opetusta (organisointi, aikataulutus, yhteinen suunnittelu)? Miten valmistava opetus näkyy koko toiminnassa? Uus-Lavolan päiväkodissa ei anneta perusopetuksen valmistavaa esiopetusta. Skinnarilan päiväkodissa on tarjolla valmistavaa esiopetusta, jonne voi siirtyä esiopetusvuodeksi Uus-Lavolan päiväkodista, jos lapselle suositetaan Suomen kielen oppimisen tehostamiseksi valmistavaa opetusta. Siellä on mahdollista saada myös kotikielen opetusta. ARVIOINTI

37 Strategia