Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1

2

3 Keski-Suomen liitto Julkaisu B 114 Keski-Suomen työelämän muutos ja koulutustarve-ennuste 2010 Keijo Mäkelä Mikko Kankainen Jyväskylä 2002

4 Julkaisutilaukset Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Liisa Suonpää Puhelin (014) Telekopio (014) Lisätietoja Mikko Kankainen Puhelin (014) ja mikko fi Rauli Sorvari Puhelin (014) ja rauli fi Julkaisija Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä Puhelin (014) /vaihde Julkaisun avainsanat Ammattirakenne Elinkeinorakenne Ennakointi Koulutustarve Toimiala Työvoima ISBN ISSN Painos: 500 kpl Kansi: Marja-Leena Kinnunen Taitto: Marja-Leena Kinnunen Painopaikka: KOPIJYVÄ OY 4

5 ESIPUHE Ennakointi on toimintaympäristön muutosten tunnistamista, tulevaisuuden haltuunottoa, verkostoyhteistyön rakentamista, strategioiden ja tavoitteiden realistisuuden arviointia, työvoima- ja koulutustarpeiden analyysia sekä koulutuksen määrällistä mitoitusta ja laadullista kehittämistä Lähes kaikista näistä asioista on kysymys Keski-suomen työelämän muutos ja koulutustarve-ennusteen 2010 laadinnassa Ennakointi liittyy kiinteästi myös Keski-Suomen maakuntasuunnitelman laadintaan ja toimialojen kehittämiseen Keski-Suomen liitto käynnisti ennakointikierroksen loppukesällä 2001 Ennakointiin on kehitetty lukuisia erilaisia menetelmiä Tässä työssä menetelmäksi valittiin Keijo Mäkelän kehittelemä MARE -ennakointimalli, jossa keskeistä on toimialojen kehityksen muutosten tunnistaminen, muutosten vaikutus toimialojen kehittymiseen, elinkeino- ja ammattirakenteeseen ja ammattirakenteen muutosten vaikutukset koulutustarpeeseen Ennakointiprosessin vetämisestä ja MARE- mallin edellyttämien laskelmien valmistelusta tehtiin sopimus Viestinhallinta Oy:n kanssa ja Keijo Mäkelä tuli työn asiantuntijaksi Toimialakohtainen muutostekijöiden tunnistaminen ja koulutustarpeiden analyysi tehtiin mukaan kutsutuissa ryhmissä, jotka edustivat toimialojen yritysten ja koulutuksen asiantuntemusta Työssä on ollut mukana myös Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Keski-Suomen liiton edustajia Maa- ja metsätalousryhmän puheenjohtajana toimi Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen TE-keskuksesta, teollisuuden toimialaryhmää johti työn alkuvaiheessa Lauri Laakso Keski-Suomen liitosta ja työn loppuvaiheen puheenjohtajavastuut jakaantuivat Keski-Suomen yrittäjien puheenjohtaja Teuvo Ruuhen ja Keski-Suomen liiton Hannu Korhosen kesken Rakentamisen ryhmää veti Kerrostyö Oy:tä aiemmin johtanut Seppo Kovanen, kaupan ja matkailun ryhmää Keski-Suomen kauppakamarin toimitusjohtaja Uljas Valkeinen, liikenneryhmää Mikko R Salminen Jyväskylän teknillisestä ammattioppilaitoksesta Liike-elämän palvelut ryhmän puheenjohtajana toimi Jussi Halttunen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta ja yhteiskunnallisten palvelusten ryhmän Inkeri Papp Jyväskylän ammattikorkeakoulusta Useimmat asiantuntijaryhmät kokoontuivat kolme kertaa Työ käynnistettiin aloitusseminaarilla , väliseminaari pidettiin ja loppuseminaari Työhön liittyvät laskelmat ja alustavan tekstin on tehnyt Keijo Mäkelä Tekstiä ovat viimeistelleet ja täydentäneet Rauli Sorvari, Heikki Isokääntä ja Mikko Kankainen Keski-Suomen liitosta sekä Tarja Meriläinen Keski- Suomen TE-keskuksesta Johdantoluvun, Keski-Suomen tulevaisuuskuvaa koskevan osuuden sekä yhteenvetoja arviointiluvun on kirjoittanut Mikko Kankainen Teknologia- ja hyvinvointiskenaariot ovat Mäkelän, Sorvarin ja Kankaisen valmistelemia ja niitä esiteltiin loppuseminaarissa Julkaisun painoasun, taiton sekä kannen on suunnitellut Marja-Leena Kinnunen Keski-Suomen liitosta Yhteistyössä toteutettu ennakointiprosessi tarvitsee täydennystä, syventäviä tarkasteluja ja uusia ennakointikierroksia Laskelmat, skenaariot ja tarvearviot on ymmärrettävä suuntaa antaviksi eikä koulutuksen mitoituksen kaavamaiseksi perustaksi Toivottavasti työ antaa virikkeitä jatkotarkasteluille ja keskustelulle työelämän muutoksista ja koulutustarpeista Keski-Suomen liitto kiittää kaikkia työhön osallistuneita, työryhmien jäseniä ja erityisesti puheenjohtajia aktiivisesta osallistumisesta Työ Keski-Suomen hyväksi jatkuu päämääränä Tiedolla ja taidolla tulevaisuuttaan rakentava mahdollisuuksien ja elämänlaadun maakunta Jyväskylässä Mikko Kankainen, Keski-Suomen liiton tutkimusjohtaja 5

6 SISÄLTÖ ESIPUHE 1 Johdanto 1 1 Työn tausta ja tavoitteet 1 2 Ennakointimenettely 2 Keski-Suomen tulevaisuuskuva 2 1 Visio ja sen kulmakivet 2 2 Keski-Suomen oma toimintatapa 2 3 Vuosien EU-ohjelmien strategiat 2 4 Keskeiset tavoitteet ja kehittämisen painopisteet 3 Työelämän rakennemuutos ja työvoimatarve 3 1 Elinkeino- ja ammattirakenne-ennusteen laatiminen 3 2 Kolme kehitysvaihtoehtoa 3 3 Ammattirakenne ja uuden työvoiman tarve 4 Toimialojen kehittäminen 4 1 Maa- ja metsätalous 4 2 Teollisuus 4 3 Rakentaminen 4 4 Kauppa- ja matkailu 4 5 Liikenne 4 6 Liike-elämän palvelut ja rahoitus 4 7 Yhteiskunnalliset palvelut 5 Määrällinen koulutustarve 5 1 Ammattien ja koulutuksen yhteys 5 2 Keski-Suomen rekrytointistrategia ammattialoittain 5 3 Koulutettujen tarve työelämään 5 4 Aloittajatarve ja nykyiset aloittajamäärät 6 YHTEENVETO JA ARVIOINTI 6 1 Yhteenveto 6 2 Arviointi 6 3 Meneillään olevia kehittämishankkeita 6 LIITTEET 0 Toimialojen asiantuntijaryhmät 1 Maa- ja metsätalouden ammattirakenne ammattiryhmittäin 2 Teollisuuden ammattirakenne ammattiryhmittäin 3 Rakentamisen ammattirakenne ammattiryhmittäin 4 Kaupan ja matkailun ammattirakenne ammattiryhmittäin 5 Liikenteen ammattirakenne ammattiryhmittäin 6 Liike-elämän palvelujen ammattirakenne ammattiryhmittäin 7 Yhteiskunnallisten palvelujen ammattirakenne ammattiryhmittäin

7 1 JOHDANTO 1 1 Työn tausta ja tavoitteet Keski-Suomen strateginen kehittäminen edellyttää toimintaympäristön muutosten tunnistamista Toimintaympäristön muutostekijöiden analysoimiseksi on kehitelty monenlaisia tutkimus- ja suunnittelumenetelmiä, johtamisoppeja ja toimintatapoja Tarvitaan yhä enemmän tietoa maailmanlaajuisista prosesseista ja niiden alueellisista ilmenemismuodoista On tunnistettava megatrendejä ja katsottava voidaanko niihin vaikuttaa Heikoista signaaleista on yritettävä tehdä pitkällekin meneviä johtopäätöksiä Strategioita ja niiden tavoitteita on jatkuvasti arvioitava ja asetettava uudelleen Tässä työssä on entistä enemmän oltava yhteistyössä erilaisten sidosryhmien ja toimijoiden kanssa, on verkostoiduttava Tätä kaikkea voidaan nimittää ennakoinniksi Ennakointityöllä arvioidaan visioita, strategioita ja tavoitteita Maakunnissa monet toimijat tekevät ennakointia Työvoima- ja elinkeinokeskusten työssä se on erityisen oleellista Maakunnan strategiatyöstä ja erilaisten kehittämisohjelmien yhteensovittamisesta vastaavassa maakunnan liitossa on myös tarpeen tehdä strategisen tason ennakointia, jossa arvioidaan maakunnan kehitykseen vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä, asetettuja tavoitteita ja erilaisten kehityspolkujen vaikutuksia Keski-Suomen liitto laatii vuoden 2002 aikana keskipitkän ja osittain pitkän aikavälin maakuntasuunnitelman, jonka laatimisprosessin oleellinen osa on työelämän muutosten ennakointi ja arvio elinkeino- ja ammattirakenteen muutoksista Koulutustarpeiden ennakointi on merkittävää senkin takia, että Keski-Suomessa nähdään yritysten ja ihmisten osaamisen tason nostamisen olevan erittäin merkittävä maakunnan ja sen asukkaiden hyvinvoinnin tae Työelämän muutosten ennakoinnissa tavoitteena on kartoittaa toimialoittain maakunnan kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä, megatrendejä ja arvioida sellaisia kehittämisalueita, liiketoiminta-alueita ja innovatiivisia kehittämiskohteita, joiden kehittämisellä on vaikutuksia maakunnan koulutustarpeisiin Tässä ennakointityön vaiheessa kehittämisalueiden kartoittaminen ja tavoitteiden asettaminen jää melko yleiselle tasolle Koulutustarpeiden tarkastelukin on tässä vaiheessa yleisellä tasolla Jatkotyössä analyysejä on tarpeen syventää ja ottaa mukaan paljon enemmän koulutustarpeiden laadullisia tekijöitä Keski-Suomessa on tehty jo vuosia pitkäjänteistä strategiatyötä ja kehitetty omaa toimintatapaa Kehittämisen erityiseksi kohteeksi on otettu joitakin merkittäviä toimialoja Koulutuksen kehittämisessä erityistä painoa on pantu informaatioteknologiaan Valittuja toimintatapoja ja painopisteitä ei ole tarpeen suuresti muuttaa, mutta uusia vivahteita ja korostuksia on tarpeen tehdä Koko ajan syntyy myös uusia tarpeita, joihin on reagoitava Tätä ennakointityön vaihetta voidaan pitää eräänlaisena välitarkasteluna strategisen kehittämistyön pitkässä ketjussa Meneillään on myös muita ennakointihankkeita, joiden tulokset yhdessä tämän työn kanssa antavat suhteellisen hyvän kuvan koko maan ja samalla myös Keski-Suomen toimintaympäristön muutoksista ja kehittämisen haasteista Työministeriö asetti projektin selvittämään työvoiman pitkän aikavälin kysyntää ja tarjontaa Työstä on vuoden 2002 alussa valmistunut Työvoima väliraportti Hanke tukee työvoiman saatavuus-, työllisyys- ja työttömyysongelmien ratkaisemista, EU:n nykyisen rakennerahastokauden väliarviointia, uuden rakennerahastokauden valmistelua sekä työllisyysstrategiaprosessia Hankkeeseen liittyy myös opetushallituksen valtakunnallisen ammatillisen koulutuksen tarvearvioiden päivitys (MITENNA) Opetusministeriö valmistelee vuosien koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa Keski-Suomen liiton käynnistämässä ennakointihankkeessa on voitu hyödyntää valtakunnallisia meneillään olevia hankkeita ja tehtyä työtä voidaan pitää ennakointihankkeiden yhtenä maakunnallisena kokeiluna Merkittävää Keski-Suomen hankkeessa on toimialoittaisten työryhmien työ 1 2 Ennakointimenettely Ennakointimenettelyksi ja strategiatyökaluksi valittiin Maakuntien ammattirakenne-ennustemalli (MARE), joka on julkaistu Internetissä (www viestinhallinta fi) Tarkastelun rungon muodostaa numeerinen tilastoihin perustuva laskentamalli Varsinainen ennakointityö tehtiin toimialakohtaisissa asiantuntijaryhmissä, joiden kehitysarvioihin määrällinen ennuste perustuu Asiantuntijaryhmien keskeinen rooli oli tunnistaa myös toimialakohtaiset kehittämisinnovaatiot sekä muut laadulliset työelämän ja koulutuksen kehittämisen kannalta keskeiset tekijät Samalla kehitettiin alueen ennakoinnin ja koulutuksen kehittämisen asiantuntijaverkostoa Ennusteprosessi sisältää seuraavat päävaiheet (kuva 1): 1) Maakunnan visio ja keskeiset tavoitteet ovat liiton toimiston luonnoksia, jotka tarkentuvat maakuntasuunnitelman laadinnan yhteydessä 2) Elinkeinorakenne-ennuste eli päätoimialojen työllisyyden perusura, joka perustuu sisäaisainministeriön laatimiin maakunnittaisiin ennusteisiin Arviota on täydennetty vaihtoehtoisilla skenaarioilla 7

8 3) Päätoimialojen (7 kpl) kehitysarviot on laadittu asiantuntijaryhmissä Arviointi perustuu toimialakohtaisten megatrendien, heikkojen signaalien ja kehittämisinnovaatioiden tarkasteluun Kukin ryhmä arvioi toimialan tuotannon kysynnän rakenteen muutoksia sekä tuotantotavan muutoksia, mistä voitiin tehdä johtopäätöksiä ammattirakenteen muutoksista 4) Eläköityminen ja muu poistuma työvoimasta on määrällisesti merkittävin uuden työvoiman tarpeeseen ja sen myötä koulutettujen tarpeeseen vaikuttava tekijä Suurten ikäluokkien mittava eläköityminen käynnistyy vuoden 2005 paikkeilla Ennakointimallissa poistuma lasketaan ammateittain perustuen työvoiman ikärakenteeseen Ennakointimenettelyllä saatua koulutustarvetta verrataan nuorten koulutustarjontaan Koulutustarjonta on saatu Länsi-Suomen lääninhallituksen kokoamista tilastoista Koulutuksen tarpeen ja tarjonnan suhteuttaminen on monisyinen kysymys, jonka tarkastelussa tarvitaan tietoa opiskelijoiden valintoihin, koulutusväyliin, päällekkäiseen ja korvaavaan koulutukseen, opintojen keskeyttämiseen ja moniin muihin koulutuksen tarjontaan vaikuttavista tekijöistä Tässä tarkastelussa pyritään saamaan yleiskuva koulutuksen tarpeesta ja tarjonnasta Keski-Suomessa Koulutuksen järjestämistä ja mitoittamista koskevien ratkaisujen perustaksi tarvitaan syventävää tietoa useista eri lähteistä 8 5) Uuden työvoiman tarve saadaan ammattirakenteen muutoksen ja poistuman summana Tarve kohdennetaan koulutukseen käyttäen ammattien ja koulutuksien vastaavuutta kuvaavaa avainta Avaimen määrittelyssä on kysymys tavoitteellisesta rekry-tointistrategian määrittelystä Toimialakohtaiset asiantuntijaryhmät ottivat kantaa myös rekrytointistrategiaan 6) Ennakointimalli tuottaa laskennallisen koulutettujen tarpeen työelämään koulutusaloittain ja koulutusasteittain Käyttämällä koulutuksen läpäisykertoimia, opintojen jatkamiskertoimia sekä tutkinnon suorittaneiden työhön osallistumisastetta päädytään työelämän tarveluvuista koulutuksen aloittajatarpeisiin Näin voidaan aloittajatarvemääriä verrata nykyisiin aloituspaikkamääriin (Mukaan on otettu vain nuorten aloituspaikat) Hanke käynnistyi kaikille asiantuntijoille järjestetyllä aloitusseminaarilla elokuussa 2001 Lisäksi järjestettiin väli- ja loppuseminaarit Varsinainen työ tehtiin toimialaryhmissä, joissa on ollut edustettuna yritysten ja elinkeinoelämän, eri koulutusorganisaatioiden ja hallinnon edustajia Ryhmät kokoontuivat keskimäärin kolme kertaa Ensimmäisessä istunnossa tarkasteltiin toimialaan vaikuttavia megatrendejä ja muita muutostekijöitä Toisessa istunnossa määriteltiin toimialojen kehittämisinnovaatioita sekä arvioitiin tuotantotavan ja ammattirakenteen muutosta Kolmannessa istunnossa tarkasteltiin rekrytointistrategiaa (ammatti-koulutus-avainta) ja koulutuksen laadullista kehittämistä Käytännössä vaiheet olivat päällekkäisiä Viimeisissä istunnois-saan useat ryhmät täsmensivät vielä ammattiraken-ne-ennusteita ja kehittämisalueita Työskentelyn tukena käytettiin sähköpostia ja Metsonsiipi-verkkolehteä Seitsemän toimialaryhmän kokoonpano on esitetty liitteessä 0 Raportissa esitetään tiiviste ryhmien työstä Toimialaryhmien työhön liittyvää tausta-aineistoa on saatavilla Keski-Suomen liitossa

9 Kuva 1 MARE-ennakointimalli 0$$ 817$675$7(*,$ MEGATRENDIT, VISIOT, SKENAARIOT, INNOVAATIOT ELINKEINOSTRATEGIA ELINKEINORAKENNE - Syöttötieto (SM:n ennuste) VÄESTÖ TYÖVOIMAN IKÄ - Varttunut työvoima TOIMIALOJEN AMMATTI- RAKENTEET - TOL1 Maa- ja metsätalous - TOL3 Teollisuus - TOL5 Rakentaminen - TOL6 Kauppa - TOL7 Liikenne - TOL8 Bisnespalvelut - TOL9 Yht. Palvelut POISTUMAT AMMATTIRAKENNE Tuotannon reaalinen osaamisrakenne (Kokonaismuutos) UUDEN TYÖVOIMAN TARVE REKRYTOINTISTRATEGIA AMMATTI-KOULUTUS-AVAIN KOULUTUSTARJONTA - aloituspaikat v koulutuksen läpäisy - opintojen jatkaminen - ammatissatoimivuus KOULUTETTUJEN TARVE - koulutuslohkoittain - koulutusasteittain/tyyppeittäin 9

10 10 2 KESKI-SUOMEN TULEVAISUUS- KUVA 2 1 Visio ja sen kulmakivet Maakunnan kehittämisen strateginen päämäärä ilmenee visiossa, joka täsmentyy vuonna 2002 laadittavassa maakuntasuunnitelmassa Luonnos visioksi vuodelle 2010 on seuraava: Keski-Suomi on tiedolla ja taidolla tulevaisuuttaan rakentava mahdollisuuksien ja elämänlaadun maakunta Vision lyhennetty versio voi olla myös: Keski-Suomi on tiedolla ja taidolla tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta Keski-Suomen määrätietoisella kehittämistyöllä on saavutettu tuloksia Tulevat haasteet ovat entistä suurempia ja siksi on tarpeen asettaa strateginen päämäärä vuoteen 2010 hieman erilaisin korostuksin kuin viime vuosikymmenen puolivälissä, jolloin uusi aluepolitiikka muotoutui ja Suomi liittyi Euroopan unionin jäseneksi Keski-Suomen vision 2010 eettisenä perustana on huolenpito maakunnan ihmisistä ja yrityksistä, maakunnassa syntyneistä ja varttuneista sekä maakuntaan muualta hakeutuvista Visio merkitsee tiedon mer-ityksen ymmärtämistä, luottamista omiin taitoihin ja itse valittuun toimintatapaan, yrittäjyyden edistämistä, elinympäristön kestävää kehittämistä sekä turvaamista nykyisille ja tuleville polville Vision toiminnallinen perusta on näkemyksellisyys, tavoitteellisuus, nopeus ja herkkyys, luottamus ja yhteistyö, mahdollisuuksien avaaminen, maakunnan sisäinen ja sen rajat ylittävä verkottuminen Maakunnan visio on avara suunnan osoittaja Tavoitteellisella visiolla halutaan osoittaa, että Keski-Suomi on mahdollisuuksien maakunta, jossa jokaisella on mahdollisuus toteuttaa oma visionsa Keski-Suomen visiossa on kolme kulmakiveä Tieto ja osaaminen, tutkimus ja koulutus on maakunnan tulevan kehittymisen ja kehittämisen vahva tae, jota tarvitaan kaikessa yritystoiminnassa yhä enemmän Maakunnan kilpailukyky on viime vuosina kohentunut tiedon ja osaamisen ansiosta Paljon painoa on pantu informaatioteknologisen osaamisen kehittämiselle ja näin on tehtävä vastaisuudessakin Tulevaisuudessa on myös rakennettava koko maakunnan kattavaa innovaatiojärjestelmää ja oltava mukana kansallisissa ja maailmanlaajuisissa innovaatioketjuissa Sijoittamalla tietoon ja osaamiseen vastataan markkinatalouden kovenevaan globaaliin kilpailuun Hyvä ja korkeatasoinen oppimis- ja tutkimusympäristö on luovien innovaatioiden kannalta ensiarvoinen kehitystekijä, jonka merkitys maakunnassa ymmärretään jo nyt ja vuonna 2010 entistä syvällisemmin Tiedon ja osaamisen olennainen osa on tietoyhteiskuntavalmiuksien ja -taitojen turvaaminen sekä yrityksille että kansalaisille Tiedon merkityksen korostaminen tarkoittaa kehittämistyössä myös teknologiapainotteisuutta Kehittämistyössä on yhä enemmän otettava huomioon käyttäjäystävällisen teknologian vaatimukset ja sovellukset Toisen kulmakiven muodostaa taito, taitavuus, ammattitaito, yrittämisen taito, työelämässä hankittu taito ja kädentaidot Taitavuuden korostaminen nostaa ammatillisen koulutuksen, työssä oppimisen ja jokaisen ihmisen taitojen omaehtoisen ja tuetun kartuttamisen maakunnan kehittämisen merkittäväksi ja kannustavaksi kehitystekijäksi Maakunta varautuu edessä oleviin haasteisiin, kuten suurten ikäluokkien poistumiseen työelämästä, ammatillisia taitoja kasvattamalla Erityisen paljon painoa on tarpeen panna aikuiskoulutuksen kehittämiseen, onhan yli 50- vuotiaista noin puolet vailla minkäänlaista peruskoulutuksen jälkeistä lukio- tai ammatillista tutkintoa Taidon merkityksen korostaminen tiedon rinnalla tarkoittaa sitä, että tieteellisen tiedon ja ammatillisen taidon välille rakennetaan siltoja ja hälvennetään näin tarpeetonta vastakkainasettelua Niin akateemisesti koulutetut kuin ammatillisen koulutuksen saaneetkin oppivat suurimman osan työssään tarvitsemista taidoista arkielämän tilanteissa vuorovaikutuksessa lähi- ja toimintaympäristön kanssa sekä toimimalla tulevaisuudessa entistä enemmän osana verkostoja Kolmas maakunnan kehittämisen kulmakivi on elämänlaatu, laadukas elinympäristö, hyvin-vointipalvelut ja hyvinvointiin perustuvan yritystoiminnan kehittäminen Keski-Suomi ja erityisesti Jyväskylän seutu on jo nyt vetovoimainen toiminta- ja asumisympäristö, joka houkuttelee erityisesti opiskelijoita Jyväskylän yliopistoon, Jyväskylän ammattikorkeakouluun ja Humanistisen ammattikorkeakoulun yksiköihin sekä ammatilliseen koulutukseen Keski-Suomen monialaiset koulutusmahdollisuudet ovat monissa selvityksissä osoittautuneet koko maan vetovoimaisimmiksi Opiskelu- ja oppimisympäristöjä on jatkuvasti kehitettävä ja koulutuksen tehokkuutta omilla toimilla nostettava Elämänlaadun kohottamisessa tarvitaan koulutus- ja työmahdollisuuksien ohella monia muitakin toimenpiteitä Hyvinvoinnin edistämisessä on hyödynnettävä kehittyvää teknologiaa Hyvinvointiosaamisen varaan voidaan rakentaa uutta liiketoimintaa ja kehittää uusia palveluja Hyvinvointipalveluiden turvaamisessa tarvitaan julkisen sektorin tehokkaita, kustannuksiltaan edullisia rakenteita sekä julkisen ja yksityisen toiminnan yhteistyötä ja yhä enemmän yksityiseen yritteliäisyyteen perustuvaa hyvinvointipalveluiden tuotantoa Elämänlaatua ovat hyvät tietoyhteydet, korkeatasoiset kulttuuripalvelut ja osallistumismah-

11 dollisuudet, itsensä kehittämisen mahdollisuudet ja hyvät fyysiset yhteydet muualle maahan ja maailmalle Yhä merkittävämmäksi tulevat nopeat yhteydet kasvavalle pääkaupunkiseudulle sekä maakunnan sisäiset aluekeskusten väliset yhteydet 2 2 Keski-Suomen oma toimintatapa Uudistettu visio on jatkoa EU:n ensimmäisen ohjelmakauden ( ) strategiselle päämäärälle, joka määriteltiin seuraavasti: Keski-Suomi on tiedolla ja työllä itsensä elättävä maakunta, joka yrittäjyysvetoisella toimintatavalla parantaa jatkuvasti yritystoiminnan edellytyksiä Poluksi päämäärään ja tieksi tulevaisuuteen Keski-Suomessa on valittu yrittäjyysvetoinen toiminta, jossa hyvinvointia luodaan kannattavalla yritystoiminnalla Yritystoiminnan kehittämisen yksi keskeinen toimintatapa on ollut valittujen toimialojen piirissä tehtävä työ, jonka ensimmäinen vaihe ulottui vuoteen 1999 saakka ja toinen vaihe vuoden 2001 loppuun saakka Ensimmäisessä vaiheessa rakennettiin valituille toimialoille (metalliteollisuus, puuteollisuus, elektroniikkateollisuus, graafinen teollisuus, matkailu, käsiteollisuus) toimintamalli ja toisessa vaiheessa syvennettiin toimialojen kehittämissuunnitelmia Toimialamallin jatkamisesta on tehty päätökset vuoden 2004 loppuun saakka Toimialamallin ohella erityistä painoa on pantu osaamisen kehittämiseen, erityisesti informaatioteknologiaan, joka on yksi Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman aloista Muut osaamisalat ovat paperinvalmistus sekä energia- ja ympäristöteknologia Paperinvalmistuksella on haluttu tukea maakunnan perusteollisuuden, paperiteollisuuden ja metalliteollisuuden toimintaedellytyksiä Energia- ja ympäristöteknologiat ovat kasvavia aloja, joiden kehittämiseen on hyvät edellytykset Tulevan kasvun ala Jyväskylän seudulla ja Keski-Suomessa on hyvinvointiteknologia Keski-Suomen kehittämisen ja strategisten valintojen tuloksia voidaan karkeasti arvioida tarkastelemalla viime vuosien ja viime aikojen kehitystä toimialatietojen perusteella (Keski-Suomen Aikajana , toimialakatsaus 2001/1) Keski-Suomen teollisuuden kehitys on ollut eräillä merkittävillä toimialoilla viime vuosina positiivisempaa kuin koko maassa keskimäärin Selvästi tämä on näkynyt graafisessa teollisuudessa, metalliteollisuudessa, puutuoteteollisuudessa ja matkailussa Elektroniikkateollisuudessa hyvin alkanut kasvu on viime aikoina osassa maakuntaa heikentynyt, mutta tuleviin kasvunäkymiin uskotaan Maakunnan perinteisesti vahvat alat ovat olleet hyvinvoinnin perusta Panostukset informaatioteknologiaan ovat tukeneet perinteisiä aloja sekä uusia kasvualoja kuten elektroniikkateollisuutta Vaikutukset näkyvät selvästi liike-elämän palveluiden voimakkaana kasvuna Ohjelmistotuotanto ja muut osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut ovat kasvaneet Kehittämistyön tulokset näkyvät työllisyyden erittäin myönteisenä kehityksenä Julkisen hallinnon ja hyvinvointipalveluiden työllisyys on myös kasvanut Julkisten palveluiden työllistävyyden merkitys on maakunnassa suuri Alkutuotannon työllisyys on jatkanut supistumistaan eikä kasvua ole tapahtunut myöskään rakennustoiminnassa eikä liikenteessä Keski-Suomen tulevaisuuden rakentamisessa yritystoiminnan edellytyksistä huolehtiminen, innovatiivisen toimintaympäristön jatkuva kehittäminen ja yrittäjyyden edistäminen on yhä tärkeämpää Suhteellisen monipuolinen teollinen rakenne antaa hyvän perustan yritystoiminnalle, mutta uusien kasvualojen vauhdittaminen ja osallistuminen globaaleihin verkostoihin edellyttää entistä suurempaa taitoa Tietointensiivisten toimintojen ja tietointensiivisissä tehtävissä toimivien vaatimukset toimintaympäristölle ja elämänlaadulle ovat korkeat Kehittämissijoituksia tarvitaan uusien avausten tekemiseen Vision saavuttamisen kannalta on tarpeen tuoda entistä painokkaammin esille, että vain kannattavalla liiketoiminnalla menestytään 2 3 Vuosien EU-ohjelmien strategiat Keski-Suomen vision toteuttamisessa työtä tehdään lähivuosina EU-ohjelmien (ohjelmakausi ) tuella ja niiden kautta tulevien lisäresurssien turvin Yleisperiaatteena EU-ohjelmien toteuttamisessa on, että resurssit kohdennetaan suurimpaan kasvupotentiaaliin ja tulevaisuuden kannalta merkittäviin toimintoihin Julkinen sektori keskittyy parantamaan yritystoiminnan edellytyksiä ja yksityinen sektori on vahvasti mukana kehittämistoiminnan toteutuksessa Kehittämistoiminnan palvelut tuotetaan yrityksissä, kunnissa, niiden kehittämisyhtiöissä ja maakunnan liitossa, työvoima- ja elinkeinokeskuksessa sekä järjestöissä Pohjoisessa Keski-Suomessa Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnissa toteutetaan omaa maakunnan elinkeinostrategiasta eriytynyttä toimintatapaa, jossa kehittämistoiminnan tarkoituksena on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit alueen luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin niissä toimivien johdolla ja ehdoilla Verkostot sijoittuvat metallin, puuteollisuuden, kiviteollisuuden, maatalouden ja matkailun aloille Keski-Suomen tavoite 2-ohjelman (Jyväskylän, Jäm-sän, Äänekosken, Keuruun ja Kaakkoisen Keski-Suomen seutukunnat) perusstrategia on alueellinen erikoistuminen, joka perustuu kuntaja seutukuntakohtaisten, aluetaloutta vahvistavien kilpailutekijöiden tunnistamiseen Alueita ja niiden yritysten kilpailukykyä sekä osaamista 11

12 12 vahvistetaan investointien, verkostomaisen toiminnan ja koulutuksen avulla Kuntien, erityisesti maakunnan keskuksen valinnoilla on vaikuttavuutta ja merkitystä koko Keski-Suomen kilpailukyvyn kannalta Jyväskylän erikoistumisvalinnat ovat informaatioteknologia sekä liikuntaja terveysosaaminen Maakunnan kehittämisen kannalta merkittäviä ovat tavoite 1- ja tavoite 2-ohjelman ohella tavoite 3- ohjelma sekä alueellinen maaseutuohjelma, joiden toteuttamisessa noudatetaan täydentävyyden periaatetta suhteessa tavoite 1- ja 2-ohjelmiin EUohjelmien jatkoksi tarvitaan koko maakunnan strategian täsmentämistä ja varautumista nykyisten ohjelmien jälkeiseen aikaan Strategista työtä tehdään myös aluekeskusohjelmien ja osaamiskeskusohjelman kautta Keski-Suomeen on hyväksytty Jyväskylän ja Jämsän seutujen aluekeskusohjelmat Jyväskylän ohjelmassa on seudun neljän kunnan lisäksi mukana erityisperusteluin 7 muuta kuntaa Jyväskylän seudun ohjelmassa painottuu hyvinvointistrategia ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen 2 4 Keskeiset tavoitteet ja kehittämisen painopisteet Keski-Suomen vision saavuttaminen edellyttää tavoitteellista toimintaa Suotuisa väestönkehitys on edellytys monien tavoitteiden saavuttamiselle Maakunnan väestönkehitys on ollut koko maan vertailussa suhteellisen myönteinen, vaikka maakunnan sisällä onkin tapahtunut väestön keskittymistä Maakunnan väestötavoite vuodelle 2010 asetetaan kasvavaksi seuraavalla tavalla: Keski-Suomen väestötavoite vuonna 2010 on henkeä Keski-Suomen väkiluku oli vuoden 2001 lopussa Tilastokeskuksen väestönmuutostietojen mukaan henkeä Nykyinen väkiluku on suurempi kuin sisäasiainministeriön perusurassa käytetty ja hyvin lähellä tilastokeskuksen ennusteita vuoteen 2010 Tilastokeskuksen vuonna 2001 valmistuneen omavaraislaskelman mukaan Keski-Suomen väestömäärä vuonna 2010 olisi melko tarkoin vuoden 2001 tasolla eli henkeä Muuttoliikkeen huomioiva trendilaskelma antaisi Keski-suomen väestöksi henkeä Keski-Suomella on hyvät edellytykset kasvattaa edelleen väestöään Asetettu väestötavoite tarkoittaa muuttovoiton hienoista vahvistumista, mikä puolestaan edellyttää työpaikkojen tarjonnan kasvua sekä vetovoimaista työ- ja oppimisympäristöä Etelä- Suomeen suuntautuvan muuttoliikkeen hillitsemiseen on myös mahdollisuuksia, mikäli työtä on opiskelun jälkeen tarjolla ja koulutus vastaa työelämän tarpeita Väestönkasvun toteutuminen väestötavoitteiden mukaisesti tarkoittaa samalla työvoiman tarjonnan kasvumahdollisuuksia usealla tuhannella hengellä Käytettävissä olevat työvoimavarat kasvavat myös mikäli työhön osallistumisen astetta pystytään nostamaan Sisäasiainministeriön alueittaisissa työvoimalaskelmissa työllisyysosuudeksi (työlliset/ vuotiaat) on arvioitu 60,7 prosenttia Tätä arviota on tarpeen tavoitteellisesti nostaa: Työllisyysosuutta nostetaan niin, että se on vuonna 2010 vähintään 62 prosenttia Työllisyysosuuden nostaminen edellyttää ennen kaikkea aikuiskoulutuksen voimakasta kehittämistä ja tehostamista Organisatorista tehokkuutta voidaan nostaa maakunnan omilla toimenpiteillä Valtakunnallisia resursseja ja toimintamahdollisuuksia tarvitaan lisää tehokkaan organisoinnin ohella, jotta edessä oleviin työllisyyttä edistäviin ja toimialojen koulutustarpeisiin voitaisiin vastata Erityisesti työssä olevien kouluttamiseen tarvitaan oleellisesti parempia mahdollisuuksia kuin nykyisin Työllisyysosuuden kohottamiseen pyritään tehostamalla maakunnan ammatillista koulutusta kaikilla asteilla ja huolehtimalla siitä, että kaikilla maakunnan nuorilla on koulutuspaikka peruskoulun jälkeen Syrjäytymis- ja putoamisuhan alaisten tukemiseen koulutuksessa ja elämässä yleensäkin on tarpeen etsiä luontevia paikallisia ja maakunnallisia ratkaisuja esimerkiksi EU-hankkeiden avulla Työssä oloa entistä pidempään voidaan tukea työoloja ja palveluja kehittämällä Kuntoutuksen ja hoidon tarve kasvaa väestön ikääntyessä Työssä jaksamiseksi tarvitaan toimintaa työpaikoilla ja yritysten johdon myönteisiä asenteita Elämänlaatu maakunnan visiossa tarkoittaa myös sitä, että yritysten johto ja henkilöstö pyrkivät yhdessä parantamaan työolosuhteita niin, että työssä viihdytään ja jaksetaan nykyistä paremmin Keski-Suomessa asetettiin EU-ohjelmien ensimmäisellä kaudella yritysten perustamisen määriä koskevia sekä bruttokansantuotteen kehittämiseen liittyviä tavoitteita, jotka eivät ole täysin toteutuneet Tavoitteiden asettaminen ei kuitenkaan ole ollut merkityksetöntä, sillä niiden suuntaan on päämäärätietoisella toiminnalla edetty Alueellinen kehittäminen on monisyinen ja uudenlaista resurssien mobilisointia vaativa tehtävä Kaikki tarvittavat kehittämisinstrumentit eivät ole läheskään riittävällä tavalla omissa paikallisissa tai maakunnallisissa käsissä EU-ohjelmilla tavoitellaan uusia yrityksiä ja työpaikkakasvua Tavoite 1 ja tavoite 2 -ohjelmilla pyritään yhteensä 8000 työpaikan luomiseen ohjelmakautena Uusia yrityksiä on tarkoitus ohjelmien tuella synnyttää 2100 Muilla EU-ohjelmilla tähdätään myös työpaikkojen ja yritysten lisäämiseen Kaikkien

13 EU-ohjelmien tuella tavoitellaan lähes uutta työpaikkaa Keski-Suomeen Ohjelmilla pyritään myös säilyttämään olemassa olevia työpaikkoja Työpaikkatavoitteiden toteutumista edistävät useat EUohjelmien koulutushankkeet Yritysten nettomääräinen kasvu on viime vuosina ollut melko vähäistä niin koko maassa kuin Keski-Suomessakin Yritysideoiden etsimistä ja kehittämistä koulutuksen yhteydessä on ryhdytty toteuttamaan sekä ammatillisessa koulutuksessa että yliopistojen yhteydessä Erityisesti uusien kasvualojen kehittämisessä tämä toiminta on merkittävää ja sitä on tarpeen voimistaa Yrittäjyyden edistämiseen tarkoitettua toimintaa on tarpeen yleensäkin voimistaa niin valituilla toimialoilla kuin muillakin toimialoilla Uusien yritysten lukumääräinen kasvu voi tulevaisuudessa olla suurinta palvelualoilla, yksityisissä palveluissa, palveluissa liike-elämälle ja hyvinvointipalveluissa Koulutuksen ja kulttuurin alueella on myös mahdollisuuksia uudelle yrittäjyydelle aiempaa enemmän Keski-Suomen kehittämisen ydinkysymykset sijoittuvat kahteen pääryhmään Ensinnäkin uusien kasvualojen mm informaatio- ja kommunikaatioteknologian aloilla tarvitaan edelleenkin voimakkaita kasvusysäyksiä, jotta hyvin käyntiin lähtenyttä kasvuhakuista toimintaa voidaan jatkaa ja tehostaa ICT-alan kehittämisessä on ehkä tarpeen tehdä nykyistä enemmän valintoja potentiaalisten kasvu-ideoiden valinnassa Keski-Suomella on edellytyksiä olla myös aiempaa enemmän mukana energia- ja ympäristöteknologian uusissa innovaatioissa ja niihin perustuvan liiketoiminnan kehittämisessä Uutena kasvualana on lähtenyt käyntiin hyvinvointiteknologian kehittäminen Sen kehitystyössä tarvitaan verkostoitunutta yhteistyötä muiden kasvukeskusten, esimerkiksi Oulun ja Tampereen kanssa Kehittämistyön toinen painopiste sijoittuu olemassa olevan perusteollisuuden ja maakunnan vahvojen toimialojen alueelle (metalliteollisuus, puuteollisuus, graafinen teollisuus) Näillä aloilla tehdään toimialan kehittämistyötä ja panostetaan tuotekehitykseen, innovaatioihin ja henkilöstökoulutukseen Koulutuksen työelämäyhteyksiä ja työssä oppimista kehitetään myös voimakkaasti Maakunta ja sen ydinseudut ovat viime vuosina menestyneet valtakunnallisissa vertailuissa (ks Huovari, Kangasharju ja Alanen: Alueiden kilpailukyky Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja 176/2001 ) 3 TYÖELÄMÄN RAKENNEMUU- TOS JA TYÖVOIMATARVE 3 1 Elinkeino- ja ammattirakenne-ennusteen laatiminen Tässä ennakoinnissa on keskitytty uuden koulutetun työvoiman tarpeeseen ja sen koulutukselliseen rekrytointiin Työskentelyssä on ollut keskeistä antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mitä rakenteellisia muutoksia tapahtuu elinkeinorakenteessa eri toimialoilla? Mitä työtä Keski-Suomessa teemme ja missä ammateissa tulevaisuudessa? Mikä on uuden työvoiman tarve (muutostarve + poistuma)? Miten rekrytoimme työvoimaa tähän tar-peeseen eri koulutustasoilta ja -aloilta? Mitä kehitystavoitteita koulutusorganisaatiolle asetetaan kysyntään Miten innovoidaan uutta osaamista ja kehitetään koulutuksen laatua? Visio ja rakennemuutokset asettavat tavoitteita myös aikuiskoulutukselle ja työvoimapoliittiselle koulutukselle Aikuiskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen muodot ja merkitys eivät ole olleet tässä työssä käsittelyn kohteena Työvoima- ja koulutustarve-ennusteen keskeiset ennusteoletuksia sisältävät osat ovat elinkeinorakenne-ennuste, arvio poistumista, ammattirakenne-ennuste ja arvio toimialojen innovatiivisista kehittämisalueista Toimialojen ammattirakenteen ja poistumien perusteella ennakoitu uuden työvoiman tarve kohdennetaan ammatti-koulutus-avaimella koulutusaloihin ja asteisiin Näin syntyy käsitys sekä työvoiman että koulutuksen tarpeesta Elinkeinorakenteen muutosarvio (taulukko 2) perustuu sisäasianministeriön syksyllä 2001 julkaisemaan maakunnittaiseen ennusteeseen Ennusteen taustalla olevat väestö- ja työllisyysarviot on kuvattu taulukossa 1 Sisäasianministeriön ennuste perustuu työvoimatutkimukseen, kun taas MARE-malli käyttää väestölaskennan lukuja Näiden välillä on laskentatavasta johtuvia eroja työllisen työvoiman määrässä kuten taulukkoja 1 ja 2 vertailemalla voi päätellä (Työvoimatutkimuksessa työllisten määrä on noin suurempi kuin väestönlaskennassa) MAREennusteessa on käytetty sisäasianministeriön ennusteen päätoimialojen kasvuoletuksia kullakin seitsemällä päätoimialalla MARE:n työvoima- ja koulutustarve-ennusteessa on keskeisintä ennakoida muutos aikavälillä , ei niinkään absoluuttinen työllisten määrä jonain tiettynä vuonna 13

14 Sisäasiainministeriön ennusteessa Keski-Suomen väestö on noin henkeä vuonna 2010 Tavoitteeksi asetettiin henkeä Työllisyysaste on visiossa yhden prosenttiyksikön korkeampi, mikä tarkoittaa noin 2700 työllistä enemmän Työssä päätettiin laatia sisäasianministeriön perusuran lisäksi teknologia- ja hyvinvointiskenaariot, joissa työllisten määrä ylittää selvästi perusennusteen Maakuntastrategiaa ja sitä tukevaa koulutusstrategiaa edelleen pohdittaessa tulisi tarkoin analysoida se, mihin tuotannon ja koulutuksen aloihin työllisen työvoiman kasvu kohdistuu Edellä kuvatussa visiossa viitattiin perustoimialoihin sekä ICT-sektoriin Asiantuntijaryhmien työskentelyn perusteella kasvupotentiaaleja löytyy useilta päätoimialoilta (ks luku 4) Jatkotyössä on syytä määritellä kasvukohteet vielä yksilöidymmin ja johtaa näiden työvoima- ja osaamistarpeet esimerkiksi klusterianalyysien avulla Päätoimialojen ammattirakenne-ennusteet (liitteet 1-7) on laadittu asiantuntijaryhmissä Koko työvoiman ammattirakenteen muutos on päätoimialojen ennusteiden summa (taulukot 5 ja 6) Kunkin päätoimialan ammattirakenteeseen vaikuttaa toisaalta tuotannon kysynnän kohdentuminen ja toisaalta muutokset tuotantotavassa ja siitä johtuvassa työnjaossa Poistuma on merkittävin uuden työvoiman tarpeeseen vaikuttava tekijä, joskin ammattikohtaiset erot voivat olla suuria Poistuma työvoimasta on arvioitu ikärakenteen perusteella Suuret ikäluokat sisältyvät poistumalaskelmaan Suuret ikäluokat ( syntyneet) ovat nyt vuotiaita Mittavampi eläköityminen käynnistyy vuoden 2007 paikkeilla, jolloin vuonna 1947 syntyneet täyttävät 60 -vuotta Eläköityminen on melko tarkoin ennakoitavissa ammattikohtaisesti, kun ottaa iän lisäksi huomioon kunkin ammatin eläköitymiskäytännöt ja niihin vaikuttavat mahdolliset muutokset etenkin eläkejärjestelmissä Ammattilohkotason poistumaluvut käyvät ilmi taulukosta 7, jossa on kuvattu myös uuden työvoiman tarve-ennuste Uuden työvoiman tarve on ammattirakenteen ja sen taustalla olevan elinkeinorakenteen muutokset ja poistuman summa Ammattiryhmittäinen ennuste on kuvattu taulukossa 8 Taulukko 1 Keski-Suomen väestö- ja työllisyysoletukset vuoteen 2020 sisäasiainministeriön mukaan (perusura), Työvoimatutkimuksen luvuin (1000 henkeä) Väestö 252,8 258,1 259,8 260,5 261,1 262,2 262,8 263,0 Työikäiset v 188,8 193,4 194,9 195,5 195,9 197,4 199,0 196,8 Työvoima 123,8 120,1 117,4 119,0 120,4 121,3 118,5 110,9 Työvoimaosuus v % 65,6 62,1 60,2 60,9 61,5 61,4 59,5 56,4 Työllisyysaste v, % 70,3 57,0 57,3 59,6 61,3 61,9 61,0 63,8 Työlliset 118,1 97,1 98,2102,9 106,0 107,8 105,7 101,7 Työttömät 5,7 23,0 19,2 16,1 14,4 13,5 12,8 9,2 Työttömyysaste, % 4,6 19,2 16,4 13,5 12,0 11,2 10,8 8,3 Lähde: Sisäasianministeriön www-sivut, marraskuu

15 Taulukko 2 Keski-Suomen elinkeinorakenteen kehitysarvio perusuran mukaan Väestölaskennan luvuin Toimiala Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja matkailu Liikenne Liike-elämän palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Tuntematon Yhteensä Taulukko 3 Keski-Suomen elinkeinorakenteen kehitysarvio perusuran mukaan, prosenttia Toimiala Maa- ja metsätalous 14,2 11,6 7,8 7,7 6,5 6,3 6,1 Teollisuus 23,6 23,3 25,4 22,4 22,2 22,0 21,8 Rakentaminen 7,3 7,1 5,1 6,8 7,2 7,1 7,1 Kauppa ja matkailu 13,7 13,5 13,0 13,5 13,7 14,1 14,5 Liikenne 6,7 6,0 6,2 4,7 4,8 4,7 4,6 Liike-elämän palvelut 5,9 8,2 9,7 10,2 10,5 10,7 10,9 Yhteiskunnalliset palvelut 28,3 28,1 30,9 34,7 35,2 35,1 35,0 Tuntematon 0,3 2,1 1,9 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 15

16 3 2 Kolme kehitysvaihtoehtoa Tulevaa kehitystä on tarkasteltu kolmen kehitysvaihtoehdon mukaisesti Perusuran väestönkehitys on Tilastokeskuksen väestönkehityksen mukainen Keski-Suomen erityispiirteet on kuvattu toimialaryhmien esittämässä muodossa Perusuraa täydentää kaksi vaihtoehtoa, jotka on nimetty teknologian ja hyvinvoinnin kehittämisskenaarioiksi Vaihtoehtoiset kehitysurat ovat tavoitteellisia ja lähinnä ne osoittavat, millä toimialoilla on kehittämistyön paino ja kasvun mahdollisuuksia Tavoitteellisten urien mahdollinen toteutuminen vaikuttaa myös muihin kuin kehitettäviin toimialoihin ja tavalla, jota on vaikea ennakoida Teknologiaskenaariossa merkittävää on teollisuuden kasvu perusuraa selvästi voimakkaammin Teollisuus saattaa kasvaa edelleen hyvinvointiskenaariossa, vaikka ennusteessa ei ole niin esitettykään Hyvinvointiteknologian voimakas kehittäminen saattaa synnyttää uutta teollisuutta maakuntaan ja vahvistaa olemassa olevia yrityksiä Liike-elämän palvelut on suhteellisen voimakkaan kasvun toimiala ja kasvu saattaa olla suurempaakin kuin on ennakoitu, mikäli taloudellinen perusta vahvistuu selvästi Kasvavat toimialat saattavat keskittyä entistä enemmän Jyväskylään ja Jyväskylän seutukunnalle Muiden seutukuntien omista strategisista valinnoista ja kehittämistyöstä osittain riippuu se, kuinka tuleva kasvu heijastuu myös muihin seutukuntiin Taulukko 4 Toimialaskenaariot Skenaariot 2010 Toimiala Perusura Teknologia Hyvinvointi Maa- ja metsätalous Teollisuus Rakentaminen Kauppa ja matkailu Liikenne Liike-elämän palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Yhteensä Teknologian kehitysuraan liittyy vahva yritystoiminnan ja yritysverkostojen kehittäminen Perustana on visiota toteuttava perusuraa nopeampi väestökehitys, kasvukeskusten kehittäminen, teknologiakehitys sekä vahva panostus osaamiseen Hyvinvoinnin kehitysura rakentuu edellisen päälle Kehittämistyön kohteeksi tulevat tällöin teknologioiden lisäksi hyvinvointipalvelut ja elämänlaatu koko maakunnassa Kehitysvaihtoehdoissa näkyvät muutokset toimialojen työvoimatarpeessa Tavoitteellisten kehitysurien toteutuminen saattaa pienentää joidenkin toimialojen työpaikkakehitystä perusuran tasoa alemmaksi (esimerkiksi maa- ja metsätalous) Skenaarioiden mukaisella vaihtoehtotarkastelulla halutaan kuvata ja nostaa keskusteluun erityisesti ennustettua voimakkaamman tavoitteellisen väestönkehityksen vaikutukset rakenteisiin Perusuralla työvoiman tarve säilyy lähes nykyisellä tasolla Toimialarakenne muuttuu lähinnä palvelualoilla sekä yksityisten että liike-elämän palveluiden osalta Yhteiskunnallisten palveluiden osuus säilyy vahvana Skenaariovaihtoehdoissa rakenteiden muutos kohdistuu teollisuuden, palveluiden sekä hyvinvointia ja väestökehitystä tukevan yhteiskunnallisten palveluiden kasvuun 3 3 Ammattirakenne ja uuden työvoiman tarve Ammattirakenne kuvaa erityisesti ydintöitä ja työkokonaisuuksia, joita tehdään eri toimialoilla Esimerkiksi palvelutyö ja toimistotyö ovat tyypillisesti töitä, joita on kaikilla toimialoilla Perusurassa voimakkaimmat muutokset ovat hoitotyön kasvu sekä maa- ja metsätaloustyön ja toimistotyön väheneminen Perusurassa teknisen asiantuntijatyön sekä johto- ja asiantuntijatyön kasvu on suhteellisen varovaisesti arvioitu Edellytyksiä arvioitua voimak-kaampaan kasvuun on olemassa (taulukot 5 ja 6 sekä kuva 2) Uuden työvoiman tarve saadaan ammattiryhmien ja ammattilohkojen määrällisen muutoksen ja poistuman summana Poistuman merkitys muutostekijänä on huomattavasti suurempi kuin ammattiryhmien ja ammattilohkojen määrällisistä eroista aiheutuva muutos Poistuma on suurin teollisen työn ammattilohkossa, jossa se on 500 henkilöä vuodessa Palvelutyön ja hoitotyön poistumaluvut ovat myös suuria (taulukko 7) Muutostekijät ja tarve on koottu ammattiryhmittäin taulukkoon 8 Taulukkoon 7 on taulukosta 8 koottu yhteenveto ammattilohkoittain 16

17 Kuva 2 Keski-Suomen ammattirakenne ammattilohkoittain Maa- ja metsätaloustyö 2 Teollinen työ 3 Rakennustyö 4 Liikennetyö 5 Postityö 6 Tekninen asiantuntijatyö 7 Palvelutyö 8 Toimistotyö 9 Johto- ja asiantuntijatyö 10 Hoitotyö 11 Sivistystyö 12 Suojelutyö 17

18 Taulukko 5 Keski-Suomen työvoiman ammattirakenne perusuran mukaan Ammattilohko Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Palvelutyö Toimistotyö Johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Sivistystyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä Taulukko 6 Keski-Suomen työvoiman ammattirakenne , prosenttia Ammattilohko Maa- ja metsätaloustyö 13,211,7 7,8 6,9 5,6 5,2 5,1 2 Teollinen työ 21,2 19,7 19,9 19,4 19,2 19,1 19,1 3 Rakennustyö 5,5 4,8 3,6 4,0 4,1 4,24,2 4 Liikennetyö 4,1 3,9 3,9 3,3 3,3 3,23,1 5 Postityö 1,9 1,7 1,3 1,0 0,9 0,9 1,0 6 Tekninen asiantuntijatyö 6,1 7,1 7,7 8,3 8,8 9,29,1 7 Palvelutyö 16,4 16,4 15,8 16,8 17,4 17,5 17,4 8 Toimistotyö 8,8 8,8 8,8 9,1 7,8 7,4 6,4 9 Johto- ja asiantuntijatyö 4,5 4,8 6,0 6,3 7,1 7,27,7 10 Hoitotyö 10,7 11,3 14,1 14,1 15,215,9 16,2 11 Sivistystyö 5,5 6,1 7,8 7,9 8,28,28,7 12 Suojelutyö 1,4 1,6 1,8 1,9 1,8 1,5 1,6 00 Tuntematon 0,6 2,0 1,5 1,1 0,6 0,4 0,4 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 18 Taulukko 7 Uuden työvoiman vuotuinen tarve eri skenaarioiden mukaan Muutostekijät Tarve Ammattirakenne Ammattilohko Muutos Poistuma Perusura TeknologiaHyvinvointi Maa- ja metsätaloustyö Teollinen työ Rakennustyö Liikennetyö Johto- ja asiantuntijatyö Hoitotyö Sivistystyö Suojelutyö Tuntematon Yhteensä ilman tuntemattomia

19 Kokonaisuudessaan uuden koulutetun työvoiman tarve vuosina on kehitysvaihtoehdosta riippuen henkilöä Vuoteen 2017 työvoimasta arvioidaan vaihtuvan noin puolet Kaikki uudet työllistettävät tarvitsevat ammatillisen koulutuksen Koulutustarvetta lisää oleellisesti jo työssä olevan väestön jatkuva kouluttaminen joko entisiin tai uusiin tehtäviin Työpaikkojen turvaamiseksi tämä koulutus on yhtä tärkeätä kuin uusien työntekijöiden kouluttaminenkin, mutta tällaisen koulutuksen tarvetta ei ole tässä selvityksessä arvioitu Perusurassa uuden työvoiman vuotuinen tarve on suurin hoitotyössä Teknologiaskenaariossa sekä myös hyvinvointiskenaariossa suurin tarve on teollisen työn ammattilohkolla, jonka sisällä tarvetta on erityisesti prosessityössä, asennustyössä, muussa teollisessa työssä ja metallityössä (ks taulukko 8) Tarve on suuri ja kasvava myös palvelutyössä Teknisen asiantuntijatyön sekä johto- ja asiantuntijatyön ammattilohkot ovat kasvavia ammattilohkoja kaikissa skenaarioissa Sivistystyössä kasvua on erityisesti hyvinvointiskenaariossa (taulukko 7, ks myös taulukko 8) Ammattilohkojen sisällä saattaa tapahtua suuria muutoksia poistuman korvaamisessa Etenkin teknisessä asiantuntijatyössä poistuma saattaa sisältää ennen muuta teknikoita ja perinteisten alojen insinöörejä, kun taas rekrytointi saattaa kohdistua esimeriksi informaatioteknologian asiantuntijoihin ja insinööreihin Maataloudessa poistumaa ei todennäköisesti korvata yhtä suoraviivaisesti kuin muiden alojen ammateissa Muidenkaan ammattien kohdalla arvioinnin logiikka ei perimmiltään ole näin yksinkertainen, sillä tarjoaahan mittava poistuma myös tilaisuuden tuotannon uudistamiseen ja tuottavuuden kohottamiseen Toimialojen tuottavuuskehitys kuten myös muuttoliike on otettu huomioon elinkeinorakenne-ennusteissa, jotka perustuvat Työvoima 2017 ja 2020 analyyseihin Työttömyys säilyy perusuran (taulukko 1) mukaan pitkään korkealla tasolla Tämä selittyy ikääntyneiden, heikosti koulutettujen ja ylipäätään heikosti työllistyvien suurella määrällä Ongelma helpottuu suurten ikäluokkien eläköityessä Työttömyyden helpottamiseksi tarvitaan myös uutta matalan osaamisen tuotantoa ja työpaikkoja, todennäköisesti runsaasti myös kolmannen sektorin toimintaa Korkean työttömyyden rinnalla ongelmana on todennäköisesti työvoimapula joillakin aloilla 19

20 20 Taulukko 8 Uuden työvoiman vuotuinen tarve ammattiryhmittäin eri skenaarioiden mukaan Muutostekijät Tarve Ammattilohko ja -ryhmä Muutos Poistuma Perusura Teknologia Hyvinvointi 1 Maa- ja metsätaloustyö Maataloustyö Puutarhatyö Luontaistyö Metsätyö Teollinen työ Elintarviketyö Tevatyö Metallityö Asennustyö Koneenkäyttötyö Puutyö Prosessityö Sähköasennustyö Graafinen työ Varastotyö Muu teollinen työ Rakennustyö Talonrakennustyö Putkityö Maalaustyö Muu rakennustyö Liikennetyö Maaliikennetyö Vesiliikennetyö Postityö Tekninen asiantuntijatyö Alkutuotannon johtotyö Insinöörityö Työnjohtotyö Liikenteen johtotyö Palvelutyö Kiinteistötyö Siivoustyö Kotitalouspalvelutyö Myyntityö Ravintolatyö Matkailutyö Toimistotyö Toimistotyö Taloustyö Johto- ja asiantuntijatyö Johtamistyö Rahoitustyö Lakityö Luonnontieteellinen työ Muu asiantuntijatyö Hoitotyö Lääkärityö Sairaanhoitotyö Muu terveystyö Sosiaalityö Sivistystyö Opetustyö Viestintätyö Käsityö Taidetyö Suojelutyö Tuntematon

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

Arvoisa vastaanottaja,

Arvoisa vastaanottaja, Arvoisa vastaanottaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt asettaa koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointia ja valmistelua varten työryhmän 17.9.2014. Työryhmän tehtävänä on 1) Koordinoida koulutustarpeen

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja

AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko. Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun. Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja AMKEn luovat verkostot -seminaari 15.5.2012, Aulanko Ennakointitiedon lähteitä henkilöstösuunnitteluun Lena Siikaniemi henkilöstöjohtaja PHKKn visio 2017 Olemme oppimisen ja kestävän uudistamisen kansainvälinen

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus

Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä. Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Osaamisen ennakointi osana strategiatyötä Päivi Mäkeläinen Helsingin kaupunki, henkilöstökeskus Mitä, miksi, milloin ennakoidaan? Alueellinen palvelutarve muuttuu ja palvelutuotannon vaatimukset kasvavat.

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012

Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Rakenteet murroksessa Koulutuksen ennakointi ratkaisevassa asemassa 29.11.2012 Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto 15-vuotiaat vuosina 2008 ja 2020 2 410 1 898-21,3

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN

UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN UUDENLAISEEN ENNAKOINTIAJATTELUUN Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiainneuvoston ennakointijaoston esitys työvoima- ja koulutustarpeen ennakoinnin kehittämiseksi Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI

OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulevaisuus haastaa nyt! Oulu 21.3.2018 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen yhteisenä koulutuksen ennakoinnin asiantuntijaelimenä

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi

Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Koulutustoimikunnista osaamisen ennakointifoorumiksi Ennakointiryhmien aloitusseminaari 1.6.2017 Ylijohtaja Mika Tammilehto 1 Osaamisen ennakointifoorumi Toimii opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Muutosjoustavuuden ja riskien analysointi Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Tausta aineistoa löytyy osoitteesta http://www.pohjanmaalukuina.fi/aluetalous/erm/. Kysymys 1: Teollisuustoimialojen

Lisätiedot

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö

Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Ennakoinnin ajankohtaisfoorumi 18.8.2010: Koulutustarjonta 2016-prosessin käynnistyminen alueilla ja alueellinen ennakointiyhteistyö Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto Esityksen sisältö lyhyesti: -

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011

Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä. Turku 30.8.2011 Ennakointi koulutustoimikunnissa - osaamistarpeiden ennakointi osaksi koulutustoimikuntatyötä Turku 30.8.2011 1 KOULUTUSTOIMIKUNTAJÄRJESTELMÄ Valtioneuvoston asetus koulutustoimikuntajärjestelmästä. Koulutustoimikuntajärjestelmä

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi

ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET. Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUEIDEN KOULUTUSTARPEET Luova tulevaisuus -ennakointiseminaari Turku 30. 31.8.2011 Matti Kimari Opetushallitus/Ennakointi ALUSTUKSEN SISÄLTÖ - Yleistä koulutustarpeiden ennakoinnista - Ennakointiyhteistyö

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Kuntamarkkinat 11.9.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z ja? sukupolvi työurien jatkaminen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta Page 1 of 6 Euroopan unionin rakennerahastokauden 2007 2013 jälkiä Pirkanmaalta Page 2 of 6 OSAAMISELLA KILPAILUKYKYÄ Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukykyä on parannettu kehittämällä yritysten

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Klusterianalyysi-työkirja

Klusterianalyysi-työkirja Analyysin laatijat (yhteystietoineen): Version päiväys: 2000 KLATYÖKIRJA.RTF Klusterianalyysi-työkirja Saatesanat Käsillä on työkirja klusterianalyysin laatimiseksi pitäen silmällä erityisesti osaamistarpeiden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu

Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Ennakointiaineistojen hyödyntäminen kouluissa, haastattelu Logomo 12.3.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.3.2012 1 http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1473/alueelliset_talousnakymat_1_2012_web.pdf

Lisätiedot

LAPLAND Above Ordinary

LAPLAND Above Ordinary LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia

Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Matkailun asiantuntijaseminaari Jyväskylä 12.12.2012 Tieto-osasto / Toimialapalvelu Esa Tikkanen Toimialaraporttien käyttö 12 000-22 000 kpl/kk Alueelliset

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Koulutuksen järjestäjän tiedot (yhteystahona toimivan koulutuksen järjestäjän tiedot) Seinäjoen koulutuskuntayhtymä,

Lisätiedot

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi

Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Lapin Kuntapäivä 22.9.2010 Koulutuksen turvaaminen ja ennakointi Rovaniemi Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela, Suomen Kuntaliitto Jatkumo esiopetuksesta perusopetuksen kautta toiselle asteelle nuoruus

Lisätiedot

Kuntien työvoimatarve 2010-2025

Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan seutukunnat Jyrki Käppi http://www.immigratum.fi/doc/kuntaselvitys.pdf Sisällysluettelo Kuntien työvoimatarve 2010-2025 Luoteis- ja Ylä-Pirkanmaan

Lisätiedot

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto

YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Riittääkö seutukuntien vetovoima?

Riittääkö seutukuntien vetovoima? Riittääkö seutukuntien vetovoima? Maakuntavaltuuston ja maakunnan yhteistyöryhmän -seminaari 15.5.2017 Sulevi Komulainen Sisältö Työn murros Kolme näkökulmaa työn tulevaisuuteen Tulevaisuuden osaamistarpeet

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA

TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA TYÖTTÖMYYS ON PAHIN YHTEISKUNNALLINEN ONGELMA Suomen talouden ja työllisyyden parantaminen edellyttää viennin vetoa ja monipuolistamista, investointeja sekä tuottavuuden kasvua kaikilla sektoreilla. Seuraavan

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen esittely

E-verkostomallialoitteen esittely E-verkostomallialoitteen esittely ICT-talo 20.1.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.1.2012 1 Tässä ennakoinnilla tarkoitetaan Valituilta ilmiöalueilta: o Tulevaisuustiedon tuottamista

Lisätiedot

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen

TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa. Tervetuloa! Mikko Väisänen TYÖPAJA: Osaamisrakenteet murroksessa Tervetuloa! Mikko Väisänen 14.8.2014 Osaamisrakenteet murroksessa Tulevaisuus- hankkeen 5. työpaja Tulevaisuus- hankkeen avulla Pohjois-Pohjanmaan ennakointityö entistä

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi

Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve 2025 koulutuksen aloittajatarpeiksi Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi VATT:n toimialaennuste (työlliset) 2008 2025» Perusura ja tavoiteura Toimialaennuste muunnettu ammattirakenne-ennusteeksi

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto

Olli Pekka Hatanpää Suunnittelupäällikkö Uudenmaan liitto Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Ammatillisen lisäkoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan laadun kehittäminen tiedotus- ja keskustelutilaisuus 4.12.2013 Olli Pekka Hatanpää

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki

Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Janne Kinnunen Viitasaaren kaupunki Viitasaaren seutukaupungin vetovoiman kehittäminen, pääpointit Kaupungin kohtalonyhteys paikallisen, seudullisen ja maakunnallisen elinkeinoelämän kanssa, kaupunki kehittyy

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki

Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin. OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki Työelämä haastaa, koulutus vastaa näkymiä tulevaisuuden koulutustarpeisiin OSAAMISEN ENNAKOINTIFOORUMI Tulosseminaari Ilpo Hanhijoki Osaamisen ennakointifoorumi Ennakoinnin määrällisen osuuden päävaiheet

Lisätiedot

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Koulutusasiainneuvottelukunta Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH Koulutusasiainneuvottelukunta 5.10.2016 Jouni Ponnikas Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH 11.4.2013 Kainuun liitto/nimi 1 Valtakunnallinen aikuiskoulutuksen ennakointi hanke, OPH

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus tarvitsee oman kehittämisohjelmansa

Oppisopimuskoulutus tarvitsee oman kehittämisohjelmansa 1 Kokoomuksen Talouspoliittinen Seura ry / työllisyystyöryhmä www.kotary.net 5.5.2009 Kirjoittajat: Kari Viinisalo, Sylva Lankinen Oppisopimuskoulutus tarvitsee oman kehittämisohjelmansa Vallitsevassa

Lisätiedot

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA

ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA ENNAKOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN TOIMINTANA OSUVA Veli-Pekka Laukkanen Kehitysjohtaja 12.2.2013 Tavoitteena OSUVA ennakointi: Työelämään osuva, alueellisesti verkostoitunut koulutuksen sekä kehittämis-

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot