Kroonisen päivittäisen päänsäryn määrittely
|
|
- Pauli Aro
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pään alueen kiputilat MARKUS FÄRKKILÄ Krooninen päivittäinen päänsärky Lähes päivittäisestä päänsärystä kärsii 3 5 % väestöstä, ja ranskalaisen tutkimuksen mukaan heistä kahdella kolmasosalla on migreeni. Tanskalaisen tutkimuksen aineistossa 18 % kroonista jännityspäänsärkyä sairastavista ja 41 % muuntunutta migreeniä sairastavista käytti liikaa särkylääkkeitä. Krooninen päänsärky on vaikea diagnostinen ja hoidollinen ongelma, jonka takaa voi löytyä myös sekundaarinen päänsärkysairaus, ja ennen hoitoa tänä mahdollisuus on suljettava pois tarvittaessa neurologia konsultoiden. Särkylääkkeiden liikakäyttö on lopetettava, jotta hoito tehoaisi. Kroonista päänsärkyä potevat voidaan hoitaa avohoidossa. Keskeisessä asemassa on omalääkäri, joka huolehtii asianmukaisesta kohtauslääkityksestä ja mahdollisen estolääkityksen seurannasta ja valvonnasta ja estää särkylääkkeiden liikakäytön uusiutumisen. Kroonisen päivittäisen päänsäryn määrittely on hankalaa: tutkijat eri puolilla maailmaa määrittelevät tämän käsitten eri tavalla, eikä kriteereistä ole saavutettu konsensusta. Kirjallisuudessa eniten esiintyvä termi on chronic daily headache (CDH). Yhdysvaltalaisten päänsärkykeskusten lääkärit ovat käyttäneet 1990-luvulta alkaen myös nimitystä muuntunut migreeni (transformed migraine). Sen mekanismia ei ole kuitenkaan voitu todentaa. Yhdysvaltalainen neurologiryhmä esitti yli kymmenen vuotta sitten kriteerit päivittäiselle tai lähes päivittäiselle päänsärylle: särky kestää vähintään neljä tuntia päivässä, ja särkypäiviä on vähintään 15 kuukaudessa (Silberstein ym. 1994). Tämän luokittelun mukaan kroonisen päivittäisen päänsäryn alatyyppejä ovat muuntunut migreeni, krooninen jännityspäänsärky, uusi päivittäinen jatkuva päänsärky (new daily persistent headache) ja hemicrania continua. Nämä voitaisiin jakaa vielä alaryhmiin sen mukaan, liittyykö niihin särkylääkkeen liikakäyttöä vai ei. Myös muita luokituksia on käytössä. International Headache Societyn luokittelukomitean kanta on, että käsitettä krooninen päivittäinen päänsärky ei pitäisi käyttää. Vuoden 2004 alusta käyttöön tulleen kansainvälisen luokituksen mukaan diagnostisessa mielessä pitäisi puhua kroonisesta migreenistä eikä muuntuneesta migreenistä. Luokittelukomitea on määritellyt kroonisen migreenin taulukossa 1 esitettyjen kriteerien mukaisesti ja kroonisen TAULUKKO 1. Kroonisen migreenin kriteerit (International Classication of Headaches and Facial Pain 2004). Päivittäinen tai lähes päivittäinen (yli 15 päivänä kuukaudessa) päänsärky yli kuukauden ajan, päänsärky kestää yli 4 tuntia vuorokaudessa (hoitamattomana) ja lisäksi yksi seuraavista: 1. Potilaalla on aiemmin diagnosoitu jokin jaksottaisen migreenin alatyyppi 2. Potilaan migreenin kohtaustaajuus on suurentunut samalla kun säryn voimakkuus ja migreenipiirteet ovat vähentyneet vähintään kolmen kuukauden ajan 3. Nykyinen päänsärky täyttää jonkin migreenin alatyypin diagnostiset kriteerit lukuun ottamatta säryn kestoa Vähintään yksi seuraavista ehdoista täyttyy: 1. Potilas ei sairasta sekundaarista päänsärkyä 2. Potilaalla voidaan epäillä sekundaarista päänsärkyä, mutta se on suljettu pois asianmukaisin tutkimuksin 3. Potilaalla on sekundaarinen päänsärky, mutta ensimmäiset migreenikohtaukset eivät osuneet ajallisesti yhteen sekundaarisen päänsäryn kanssa Duodecim 2005;121:
2 TAULUKKO 2. Kroonisen jännitystyyppisen päänsäryn kriteerit (International Classification of Headaches and Facial Pain 2004). A. Päänsärkyä esiintyy yli 15 päivänä kuukaudessa yli kuuden kuukauden ajan ja sekä B- että C-kriteerit täyttyvät B. Vähintään kaksi seuraavista kivun kriteereistä täyttyy: 1. Särky on luonteeltaan puristavaa tai kiristävää 2. Särky on lievää tai kohtalaista 3. Särky on molemminpuolista 4. Fyysinen rasitus ei pahenna särkyä C. Molemmat seuraavista täyttyvät: 1. Oksentelua ei esiinny 2. Päänsärkyyn liittyy enintään yksi seuraavista: pahoinvointi, valonarkuus, ääniherkkyys. jännityspäänsäryn taulukon 2 mukaisesti (International Classification of Headaches and Facial Pain 2004). Alan kirjallisuudessa on kuitenkin käytetty lähes pelkästään käsitettä krooninen päivittäinen päänsärky mitä se sitten kullekin tutkijalle on aikoinaan merkinnytkään. Päivittäisestä tai lähes päivittäisestä päänsärystä kärsii Yhdysvalloissa tutkimusten mukaan 5 % väestöstä ja 0,5 %:lla särky on päivittäistä. Kroonista päänsärkyä esiintyy myös lapsilla ja nuorilla, ja 80 %:ssa tapauksista päänsärkyä, useimmiten migreeniä, esiintyy myös suvussa. Esitetyt diagnostiset kriteerit sopivat huonosti lapsiin ja nuoriin, ja heillä on todettu olevan taipumus päänsärkyjen pahenemiseen ja kehittymiseen migreenityyppiseksi. Espanjalaisessa tutkimuksessa haastateltiin lähes viittätuhatta päänsärkypotilasta, joilla oli vähintään kymmenen särkypäivää kuukaudessa. Heistä 1,41 % (95 %:n luottamusväli 1,1 1,8) täytti kroonisen päivittäisen päänsäryn ja lääkkeiden liikakäytön kriteerit. Esiintyvyys oli naisilla 2,6 % ja miehillä 0,19 %. Kolmasosa lääkkeitä liikaa käyttävistä potilasta käytti liikaa tavallisia särkylääkkeitä, 22 % ergotamiineja, 12,5 % opiaatteja ja 2,7 % triptaaneja. Loput 28 % käytti liikaa näiden yhdistelmiä (Colas ym. 2004). Lääkkeiden liikakäyttö liittyy oleellisesti päivittäiseen päänsärkyyn. Tanskalaisessa aineistossa 18,4 % kroonista jännityspäänsärkyä sairastavista ja 40,9 % muuntunutta migreeniä potevista käytti liikaa särkylääkkeitä. Useat tutkijat ovatkin todenneet, että 80 % erityisesti muuntunutta migreeniä sairastavista käyttää liikaa lääkkeitä. Saksalaisessa tutkimuksessa seurattiin vuoden ajan 532:ta potilasta, jotka kärsivät episodeittaisesta migreenistä (alle 15 särkypäivää kuukaudessa). Heistä 64:lle (14 %) kehittyi krooninen päänsärky (yli 15 särkypäivää kuukaudessa). Lääkkeiden liikakäyttö muodosti riskin päänsäryn kroonistumiselle, mutta mikään lääkeryhmä ei ollut muita enemmän tai nopeammin migreeniä kroonistava. Lisäksi kolmannekselle migreenipotilaista kehittyi krooninen päänsärky ilman lääkkeiden liikakäyttöä (Katsarava ym. 2004). Yhdysvaltalaisessa tertiääristen päänsärkyklinikoiden potilailla selvitettiin migreenilääkkeiden liikakäytön ja migreenin kroonistumisen (muuntunut migreeni) välistä yhteyttä (taulukko 3). Potilaat jaettiin kahteen ryhmään, lääkkeiden liikakäytön lopettaneisiin ja sitä jatkaneisiin. Vuoden seuranta-ajan jälkeen 70 % oli vieroittunut onnistuneesti lääkkeiden liikakäytöstä ja 30 % käytti edelleen liikaa särkylääkkeitä. Vieroittuneilla päänsärkyjen lukumäärä oli vähentynyt 74 % mutta lääkkeistä riippuvaisilla vain 17 %. Päänsäryn kestoajat olivat vähentyneet näissä ryhmissä 61 % ja 15 %. TAULUKKO 3. Lääkkeiden liikakäytön rajat Bigalin ym. (2004) mukaan. Lääke Tavalliset särkylääkkeet Yhdistelmäsärkylääkkeet (kofeiini- tai butalbitaaliyhdistelmiä) Opiaatit Ergotamiinit Triptaanit Annos yli 1000 mg asetyylisalisyylihappoa tai parasetamolia yli viitenä päivänä viikossa yli kolme tablettia päivässä yli kolmena päivänä viikossa yli yksi tabletti päivässä yli kahtena päivänä viikossa 1 mg per os tai 0,5 mg peräpuikkona yli kahtena päivänä viikossa yli yksi tabletti päivässä yli viitenä päivänä viikossa 658 M. Färkkilä
3 Erot olivat merkitseviä (p < 0,0001). Onnistuneesti vieroitetuista 71 %:lla migreeni palasi episodeittaiseksi ja liikakäyttöä jatkaneista 15 %:lla. Eniten liikaa käytettyjä lääkkeitä olivat butalbitaalia sisältävät yhdistelmävalmisteet (48 %), parasetamoli (46 %), opiaatit (33 %), asetyylisalisyylihappo (32 %), ergotamiinit (12 %), muut tulehduskipulääkkeet kuin asetyylisalisyylihappo (10 %) ja triptaanit (18 %) (Bigal ym. 2004). Diagnostiikka Diagnostiikassa ja hoidon pohdinnassa selvitetään aluksi, onko päänsäryn taustalla mahdollisesti olevat sekundaariset syyt suljettu pois riittävän varmasti. Usein primaarin päänsäryn diagnostiikka on vaikeaa tai mahdotonta, koska särky on koko ajan jatkuvaa ja siitä ovat kadonneet sellaiset piirteet, joilla olisi mahdollista diagnosoida esimerkiksi migreeni. Kun asianmukainen erotusdiagnostiikka on tehty, selvitetään lääkkeiden käyttö. Mitä lääkkeitä potilas käyttää, kuinka paljon ja kuinka usein? Miten lääkkeet tehoavat? Mitä lääkkeitä on jo kokeiltu ja millaisin tuloksin? Tämän jälkeen selvitetään, onko päänsäryssä mukana lääkkeiden liikakäyttöä, ja jos on, potilas on ensin vieroitettava liikaa käytetyistä särkylääkkeistä. Noin kolmesta päivästä viikkoon kestävän kovan vierotussärkyvaiheen kuluttua särky usein vähenee ja muuttuu jälleen jaksoittaiseksi, jolloin taustalla olevan primaarin päänsärkysairauden piirteet tulevat esiin ja potilaan eri päänsärkysairaudet voidaan diagnosoida ja hoitaa kukin erikseen. Vasta tässä vaiheessa kannattaa aloittaa mahdollinen estohoito, esimerkiksi estolääkitys. Krooninen jatkuva päänsärky on vaikea diagnostinen ja hoidollinen ongelma. Sen takaa voi löytyä myös sekundaarinen päänsärkysairaus, ja ennen hoitojen antamista nämä on suljettava pois. Asian selvittää yleislääkäri tai työterveyslääkäri, mutta siinä saatetaan tarvita useiden erikoisalojen edustajien, kuten hammaslääkärin, neurologin, korvalääkärin, silmälääkärin, sisätautilääkärin, fysiatrin tai psykiatrin, yhteistyötä. Taulukossa 4 on lueteltu erotusdiagnostiikassa kyseeseen tulevia tauteja. Krooninen päivittäinen päänsärky TAULUKKO 4. Tiloja, jotka on otettava huomioon kroonisen päivittäisen päänsäryn erotusdiagnostiikassa. Trigeminushermon, hampaiden ja suun sairaudet Krooniset infektiot: neuroborrelioosi, HIV-infektio, neurosarkoidoosi, sienimeningiitti ym. Matalan likvoripaineen syndrooma Krooninen (sfenoidaali)sinuiitti Aivokasvain, nasofaryngeaalinen karsinooma Aivojen laskimosinusten tromboosi Chiarin epämuodostuma, muu kallo-kaularanka-alueen sairaus Endokrinologinen sairaus (hypertyreoosi, akromegalia ym.) Glaukooma tai muu silmän sairaus Aivoverisuonivaskuliitti, temporaaliarteriitti Tolosa Huntin syndrooma Patofysiologiaa Miksi migreeni joskus muuttuu kohtauksittaisesta lähes päivittäiseksi särkypainajaiseksi? Tätä ei toistaiseksi tiedetä. Aivan äskettäin on myös esitetty, että migreeni olisi etenevä sairaus, joka johtaa vähitellen valkean aivoaineen kumulatiiviseen vaurioitumiseen. Kuitenkaan hollantilaisessa tutkimuksessa ei todettu aivoinfarktien tai valkean aineen degeneratiivisten muutosten lisääntymistä migreenipotilailla. Takaverenkierron alueella pikkuaivoissa migreenipotilailla esiintyi kuitenkin enemmän infarkteja kuin verrokeilla (5,4 % vs 0,7 %, p = 0,02). Riski oli suurin aurallista migreeniä sairastavilla, joilla esiintyi useampia kuin yksi kohtaus kuukaudessa (Kruit ym. 2004). Kun on tutkittu kivun välittymistä selkäytimen nousevissa radoissa kohti aivoja ja talamusta ja siitä aivokuoreen ja tietoisuuteen, on havaittu kipuratojen mm. synapsien toiminnan muuntuvan. Normaalielimistössä kivunsäätelyjärjestelmä sammuttaa vähitellen kipusignaalin etenemisen aivokuoreen. Päänsäryn kroonistumisen mekanismeiksi on esitetty kipua välittävien hermoston rakenteiden muutoksia, kuten nosiseptoreiden herkistymistä, sentraalista sensitisaatiota, jolla ymmärretään nucleus caudaliksen neuroneiden aktiivisuuden lisääntymistä, ja muutoksia endogeenisessa kivunsäätelyjärjestelmässä. Kipua välittävissä hermovälittäjäainejärjestelmissä on myös havaittu muutoksia, kuten pienen serotoniinipitoisuuden 659
4 aiheuttama reseptorien vahvistussäätely (upregulation), NMDA-reseptorien toiminnan häiriö, noradrenaliinin lisääntynyt aineenvaihdunta ja aivorungon»migreenigeneraattorin» jatkuva aktiivisuus (Srikiatkhachorn 2002). Särkylääkkeiden päivittäisen käytön on osoitettu lisäävän tätä päänsärylle herkistymistä keskushermostossa. Kaikille särkylääkkeitä käyttäville ei kehity kroonista päänsärkyä, vaan ongelma koskee lähinnä päänsärkypotilaita. Saksalaisessa tutkimuksessa todettiin, että särkylääkkeiden runsas käyttö (yli 15 kertaa kuukaudessa) saattaa aiheuttaa särkylääkepäänsäryn. Viive särkylääkityksen aloittamisesta säryn muuttumiseen päivittäiseksi oli tässä tutkimuksessa triptaaneilla 1 2 vuotta, ergotamiineilla kolme vuotta ja tavallisilla särkylääkkeillä viisi vuotta (Diener ja Katasarva 2001). Toisaalta on ajateltu, että jos kaikki migreenikohtaukset hoidettaisiin alusta alkaen tehokkaasti, tällä voisi olla ehkäisevää vaikutusta sentraalisen sensitisaation kehittymiseen ja siten kroonisen migreenin estymiseen. Tämä on kuitenkin vain hypoteesi. Kroonista päänsärkyä on myös pidetty särkylääkkeiden liikakäytön vieroitusoireena, mutta osalle päänsärkypotilaita kehittyy päivittäinen päänsärky ilman lääkkeiden käyttöä. Onkin herännyt kysymys, onko liiallinen särkylääkkeiden käyttö kroonisen päänsäryn syy vai seuraus (Tepper ym. 2002). Särkylääkkeiden jatkuvan käytön on osoitettu moduloivan kipua välittävän järjestelmän ns. on-soluja, ja hermoston kasvutekijät ja sytokiinit lisäävät keskushermoston solujen herkkyyttä kipupäätteiden välittämille ärsykkeille. Migreeniä on pidetty pienen serotoniinipitoisuuden syndroomana. Migreenipotilaiden särkylääkkeiden liikakäytön on osoitettu vähentävän verihiutaleiden serotoniinipitoisuutta ja särkylääkkeistä vieroittamisen johtavan verihiutaleiden serotoniinipitoisuuden lisääntymiseen ja samalla päänsäryn lievenemiseen. Särkylääkkeiden jatkuva liikakäyttö aiheuttaa 5-HT 2a -reseptorien vahvistussäätelyn, joka puolestaan herkistää kivun välittymistä. Näiden mekanismien kliinistä merkitystä ei tunneta. Särkylääkepäänsäryn hoito Katkaisuhoito. Kaikki asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että särkylääkkeiden liikakäytön lopettaminen on kroonisen päivittäisen päänsäryn hoidon kulmakivi ja välttämätöntä, jotta muusta hoidosta saataisiin tuloksia. Eurooppalaisen käytännön mukaan liiallinen särkylääkitys lopetetaan heti kokonaan, kun taas Yhdysvalloissa sovelletaan erilaisia vähittäisiä annoksen pienentämisohjelmia seurantakäynteineen. Molemmilla tavoilla kolme neljäsosaa potilaista pääsee eroon päivittäisestä päänsärystä ainakin joksikin aikaa. Lapsilla ja nuorilla lääkevieroituksesta on saatu vielä parempia tuloksia. Jos potilas ei pysty lopettamaan lääkitystä avohoidossa, voidaan katkaisuhoito toteuttaa vuodeosastolla 3 5 vuorokauden aikana. Jos potilas käyttää liikaa myös bentsodiatsepiineja tai huumaavia kipulääkkeitä, vieroitus on tehtävä hitaasti useiden päivien kuluessa. Lääkkeiden liikakäytöstä on vähän tutkimustietoa. Kirjallisuudessa on esitetty, että päänsärkypotilailla ergotamiinien ja opiaattiryhmän analgeettien osalta liikakäytön raja olisi kahdessa käyttökerrassa viikossa, asetyylisalisyylihapon, parasetamolin ja tulehduskipulääkkeiden 4 5 kerrassa viikossa tai 100 tablettia kuukaudessa ja triptaanien 3 4 kerrassa viikossa. Saksalaisessa tutkimuksessa todettiin, että yli 18 päivänä kuukaudessa triptaaneja käyttävät ovat vaarassa ajautua triptanismiin. Luvut tarkoittavat keskimääräistä kulutusta kuukausien aikana, ja aivan asiallisessakin hoidossa saattaa olla satunnainen viikko, jolloin nämä rajat ylittyvät. Särkylääkepäänsäryn osuutta arvioitaessa tärkein asia on selvittää, kuinka monen päivän taukoja lääkityksessä potilas voi säryttä pitää. Jos esimerkiksi triptaanien käytössä on kahden päivän taukoja ilman päänsärkyä, voidaan katsoa, että kyseessä ei ole triptaanien ylläpitämä päänsärky. Ergotamiineja käytettäessä tauon pituus tulee olla vähintään kolme päivää. Asiantuntijoiden mielipiteet steroidien käytöstä kroonisen päivittäisen päänsäryn katkaisuhoidossa vaihtelevat. Tutkimusnäyttöä on erittäin vähän, mutta useissa päänsäryn hoitoon erikoistuneissa keskuksissa annetaan ly- 660 M. Färkkilä
5 hyt steroidikuuri (1 7 vrk) särkylääkevieroituksen tueksi ja päänsärkykierteen katkaisemiseksi (Krymchantowski ja Barbosa 2000). Steroidia voidaan antaa suoneen, lihakseen tai suun kautta. Steroidien käyttö aiheuttaa merkittävän riskin, ellei potilaalta ole ensin suljettu pois erotusdiagnostisessa taulukossa 3 mainittuja tauteja. Sen vuoksi steroidien käyttö tulee rajata vain hyvin tutkittuihin ja lääkärille tuttuihin potilaisiin. Meilahden päivystyspoliklinikassa on käytetty 1980-luvulta alkaen kroonisen kovan päänsärkykierteen katkaisussa infuusiota. Glukoosipitoisessa keittosuolaliuoksessa annetaan indometasiinia mg ja hydrokortisonia 400 mg/1 000 ml. Infuusion kesto 6 12 tuntia. Lääkityksen valinta perustuu siihen, että eräät harvinaiset trigeminaaliset autonomiset päänsäryt reagoivat vain indometasiiniin ja tämä lääkitys kattaa nekin, jos tarkempi diagnostiikka ei aivan onnistu päivystysolosuhteissa. Käsitykset oikeasta hoidosta lääkevieroituksen jälkeen vaihtelevat, eikä mitään yleisesti tehokkaaksi todettua hoitoa ole (Redillas ja Solomon 2000). Estohoito. Krooniseen päänsärkyyn on useita samanaikaisesti vaikuttavia syitä, ja ne kaikki on hoidettava, jotta edellytyksenä päänsärky paranisi. Jos kohtauksittainen migreeni palaa lääkevieroituksen jälkeen, hoitolinjat perustuvat migreenin normaaliin käypään hoitoon (Färkkilä ym. 2002). Useimmat asiantuntijat suosittelevat särkylääkkeiden käytön vähentämiseksi jotain taustalla olevaan primaariin päänsärkysairauteen suunnattua estolääkehoitoa. Taulukossa 5 on esitetty vuoden 1990 jälkeen julkaistuja kontrolloituja tutkimuksia kroonisen päänsäryn estolääkehoidoista. Ongelmana on, että niissä potilasmäärät ovat olleet pieniä ja ryhmät heterogeenisia, ja kun kroonisen päivittäisen päänsäryn määritelmä on edelleen usein tutkijakohtainen, näiden tutkimusten perusteella ei voida antaa selkeitä hoitosuosituksia. Jos taustalla todetaan jännitystyyppinen päänsärky (taulukko 2), on hoito suunnattava tähän. Ainoa tieteellisin menetelmin tehokkaaksi osoitettu lääke kroonisen jännitystyyppisen pään säryn estohoidossa on amitriptyliini. Sen vaikutuksen on oletettu perustuvan serotoniinin takaisinoton estoon, mutta tuoreimman tutkimuksen mukaan amitriptyliinin teho perustuisi myös noradrenaliinin takaisinoton estoon, NMDA-reseptoriantagonismiin ja muskariinireseptorien salpaukseen (Ashina ym. 2004). Amitriptyliinistä on eniten näyttöä myös kroonisen päänsäryn estohoidossa. Annos voisi olla mg iltaisin sen mukaan, miten suurta annosta potilas pystyy käyttämään. Myös nor triptyliiniä ja doksepiinia on käytetty. Uudet depressiolääkkeet ovat olleet amitriptyliiniä tehottomampia. Suotuisia kokemuksia on julkaistu jonkin verran myös gabapentiinista, topiramaatista ja valproaatista, ja niitä voidaan kokeilla. Myös titsanidiinista on osoitettu olevan hyötyä kroonisen päänsäryn estohoidossa. Sen vaikutuksen arvellaan perustuvan sentraalisen alfa 2 - adrenergiseen vaikutukseen. Takaraivon alueelle useaan kohtaan ruiskutetusta botulinumtoksiini A:sta on julkaistu alustavia suotuisia tuloksia. Tuore satunnaistettu lumekontrolloitu tutkimus botulinumtoksiinista kroonisen jännitystyyppisen päänsäryn hoidossa antoi negatiivisen tuloksen: mitään eroja ei ilmennyt 12 viikkoa hoidon jälkeen (Padberg ym. 2004). Lopullinen näyttö Y D I N A S I A T Väestöstä 5 % kärsii päivittäisestä päänsärystä, ja heistä 80 % käyttää liikaa särkylääkkeitä. Särkylääkkeiden liikakäyttö on tärkein yksittäinen syy päivittäiseen päänsärkyyn. Vieroitus särkylääkkeistä on hoidon kulmakivi. Vieroituksen jälkeen hoito suunnataan taustalla olevaan primaariin päänsärkysairauteen. Toimiva potilas-lääkärisuhde on hoidossa keskeinen; vain tarvittaessa konsultoidaan neurologia, kipulääkäriä, fysiatria, hammaslääkäriä, neurokirurgia tai psykiatria. Krooninen päivittäinen päänsärky 661
6 TAULUKKO 5. Satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia kroonisen päivittäisen päänsäryn estohoidoista. Tutkitut lääkkeet Tutkimus Potilaita Tulokset Amitriptyliini (75 mg) vs sitalopraami (20 mg) Amitriptyliini (50 mg) fluoksetiini (20 mg) Klomipramiini ( mg) vs mianseriini (30 60 mg) Gabapentiini ( mg) vs ketamiini (0,15 1 mg/kg) vs lamotrigiini (150 mg) Fluvoksamiini ( mg) vs mianseriini (30-60 mg) Bendtsen ym Amitriptyliini vähensi päänsäryn frekvenssiä ja kestoa, sitalopraami tehoton Sandrini ym molemmat vähensivät päänsäryn intensiteettiä Langemark ym Nicolodi ja Sicuteri ? ei eroja lumelääkkeeseen kaikki aktiivilääkkeet vähensivät päänsäryn frekvenssiä lumeeseen nähden Manna ym fluvoksamiini parempi kuin mianseriini Titsanidiini (6 12 mg) Murros ym ei eroa lumelääkkeeseen Titsanidiini (6 18 mg) Fogelholm ja Murros vähensi päänsäryn frekvenssiä ja kestoa Topiramaatti (50 mg/vrk) Titsanidiini (ad 24 mg/vrk siedetty) Alpratsolaami (0,75 mg) Sulpiridi (20 30 mg) vs paroksetiini ( mg) Botuliumtoksiini A (35 80 yks.) Silvestrini ym. 2003? vähensi päänsärkypäiviä (p < 0,0007) Stein vähensi päänsärkypäiviä ja päänsäryn intensiteettiä Shukla ym vähensi päänsäryn intensiteettiä ja analgeettien käyttöä Langemark ja Olesen vähensi päänsäryn frekvenssiä, sulpiridi parempi, ei eroa analgeettien tarpeessa Relja ja Korsic vähensi päänsäryn intensiteettiä, frekvenssiä ja kestoa Sumatriptaani (2 tai 4 mg) Brennum ym ei vähentänyt päänsäryn intensiteettiä Fluoksetiini (40 mg) Saper ym säryttömien päivien lisääntyminen, mielialan paraneminen tämän aineen tehosta kroonisen päänsäryn hoidossa puuttuu. Myös lihasrelaksantteja, serotoniiniagonisteja ja -antagonisteja, ergotamiineja ja bentsodiatsepiineja on kokeiltu. Lääkehoito yksinään ratkaisee kuitenkin vain harvoin näiden potilaiden päänsärkyongelman. Käyttäytymisterapia yhdistettynä lääkitykseen osoittautui pelkkää lääkitystä tehokkaammaksi kolmen vuoden aikana särkylääkkeiden liikakäyttöön liittyvän kroonisen päivittäisen päänsäryn hoidossa (Grazi ym. 2002). Yleinen havainto on, että opiaatit ovat tehottomia kroonisen päänsäryn hoidossa. Tämä voi johtua opiaattien indusoimasta hyperalgesiasta, ja onkin esitetty, että osa kroonisesta päivittäisestä päänsärystä edustaa neuropaattista kipuoireyhtymää. Lääkevieroituksen jälkeen päänsäryt vähitellen tihenevät ja kehittyvät uudelleen päivittäisiksi suurella osalla potilaista estolääkityksestä huolimatta. Yleisin virhe hoidossa on, että särkylääkkeiden käyttö ja liikakäyttö jää selvittämättä riittävän hyvin ja lääkäri määrää potilaalleen uudennimistä särkylääkettä»kokeeksi». Lopuksi Toistuvasti uusiutuvien ja hoitoon reagoimattomien ongelmatapausten hoidossa tarvitaan monialaista kipupoliklinikkatyyppistä yhteistyötä, sillä osa potilaista tarvitsee neurologin, kipulääkärin, fysiatrin, hammaslääkärin, psykologin, neurokirurgin, korvalääkärin tai psykiatrin 662 M. Färkkilä
7 arvion kokonaisvaltaisen hoidon suunnittelemiseksi ja pitkäaikaisempien hoitotulosten saavuttamiseksi. Kipupoliklinikan tai neurologian poliklinikan tutkimusten jälkeen heidät voidaan hyvin hoitaa avohoidossa, jossa keskeistä on toimiva potilas-lääkärisuhde ja omalääkäri, joka huolehtii lääkityksen seurannasta ja valvonnasta ja estää särkylääkkeiden liikakäytön uusiutumisen. Kirjallisuutta Ashina S, Bendtsen L, Jensen R. Analgesic effect of amitriptyline in chronic tension -type headache is not diractly related to serotonin reuptake inhibition. Pain 2004;108: Bendtsen L, Jensen R, Olesen J. A non-selective, but not a selctive serotonin re-uptake inhibitor is effective in the prophylactic treatment of chronic tension-type headache. J Neurol Neurosurg Psychiatry 1996;61: Bigal ME, Rapoport AM, Sheftell FD, Tepper SJ, Lipton RB. Transformed migraine and medication overuse in a tertiary headache centre clinical characteristics and treatment outcomes. Cephalgia 2004;24: Brennum J, Kjeldsen M, Olesen J. The 5-HT-like agonist sumatriptan has a significant effect in chronic tension type headache. Cephalgia 1992;12: Colas R, Munoz P, Temprano R, Gomez C, Pascual J. Chronic daily headache with analgesic overuse: epidemiology and impact on quality of life. Neurology 2004;62: Diener H-C, Katsarawa Z. Analgesic/abortive overuse and misuse in chronic daily headache. Curr Pain Headache Rep 2001;5: Fogelholm R, Murros K. Tizanidine in chronic tension type headache: a placebo-controlled double-blind cross-over study. Headache 1992; 32: Färkkilä M, Havanka H, Hämäläinen M, Säkö E, Lohioja T. Migreenin hoito. Käypä hoito -suositus, Suomen Neurologinen Yhdistys, Duodecim 2002;118: Grazzi L, Andrasik F, D Amico D, ym. Behavioral and pharmacologic treatment of transformed migraine with analgesic overuse: outcome at 3 years. Headache 2002;42: International Classification of Headaches and Facial Pain. Cephalalgia 2004;24 (suppl 1) Katsarawa Z, Schneeweiss S, Kurth T, ym. Incidence and predictors for chronicity of headache in patients with episodic migraine. Neurology 2004;62: Kruit MC, van Buchem MA, Hofman PAM, ym. Migraine as a risk factor for subclinical brain lesions. JAMA 2004;291: Krymchantowski AV, Barbosa JS, Prednisone as initial treatment of analgesic-induced daily headache. Cephalalgia 2000;20: Langemark M, Loldrup D, Bech P, Olesen J. Clomipramine and mianserine in the treatment of chronic tension headache. A double-blind, controlled study Headache 1990;30: Langemark M, Olesen J. Sulpiride and paroxetine in the treatment of chronic tension type headache. An explanatory double-blind trial. Headache 1994;34:20 4. Manna V, Bolino F, Di Cocco L. Chronic tension type headache, mood, depression and serotonin: therapeutic effects of fluvoxamine and mianserine. Headache 1994;34:44 9. Murros K, Kataja M, Hedman C, ym. Modified-release formulation of tizanidine in chronic tension-type headache. Headache 2000; 40: Nicolodi M, Sicuteri F. NMDA-negative modulation in the therapy of chronic migraine. Cephalgia 1997;17:436. Padberg M, de Bruijn S, de Haan R, Tavy D. Treatment of chronic tensiontype headache with botulinum toxin: a double-blind, placebocontrolled clinical trial. Cephalalgia 2004;24: Redillas C, Solomon S. Prophylactic pharmacological treatment of chronic daily headache. Headache 2000;40: Relja M, Korsic M. Treatment of tension-type headache by injections of botulinum toxin type A: double-blind placebo-controlled study. Neurology 1999;52(suppl 2) A211. Sandrini G, Ruiz L, Patruno G, Bussone G, Verri AP, Nappi G. Antalgic and antidepressant activities of fluoxetine in daily chronic headache. Cephalalgia 1991;11: Saper JR, Silberstein SD, Lake AE, Winters ME. Double-blind trial of fluoxetine: chronic daily headache and migraine. Headache 1994; 34: Saper JR, Lake AJ, Cantrell DT, Winner PK, White JR. Chronic daily headache prophylaxis with tizanidine: a double-blind, placebocontrolled, multicenter outcome study. Headache 2002;42: Shukla R, Nag D, Ahuja RC. Alprazolam in chronic tension type headache. J Assoc Physicians India 1996;44: Silberstein SD, Lipton RB, Solomon S, Mathew NT. Classification of daily and near-daily headaches: proposed revisions to the IHS criteria. Headache 1994;34:1 7. Silvestrini M, Bartolini M, Coccia M, Baruffaldi R, Taffi R, Provinciali L. Topiramate in the treatment of chronic migraine. Cephalalgia 2003 Oct;23(8): Srikiatkhachorn A. Chronic daily headache: a scientist s perspective. Headache 2002;42: Tepper SJ, Dodick DW. Debate: analgesic overuse is a cause, not consequence, of chronic daily headache. Headache 2002;42: MARKUS FÄRKKILÄ, dosentti, osastonylilääkäri HYKS:n neurologian klinikka HUS 663
Uusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön
LisätiedotMIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015
MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele
LisätiedotJännityspäänsäryn kliininen tutkimus ja hoito
Pään alueen kiputilat MARKKU NISSILÄ Jännityspäänsäryn kliininen tutkimus ja hoito Jännityspäänsärky on valikoitumattomassa väestössä yleisin päänsäryn syy. Monet jännityspäänsäryn tutkimus- ja hoitomenetelmät
LisätiedotNeurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012
Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto
LisätiedotNeurologiset syyt Päänsärky
Neurologiset syyt Päänsärky neurologian erikoislääkäri, LT, dosentti, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö Helsingin yliopisto, farmakologian ja lääkehoidon
LisätiedotMiten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu
LisätiedotCluster Horton. Mikko Kallela 2011
Cluster Horton Mikko Kallela 2011 Episodittainen 80% Krooninen 20% Sarjoittainen päänsärky 0.1% CPH SUNCT HC 1000 sarjoittaisesta päänsärystä kärsivää miljoonaa ihmistä kohti Auraton migreeni Aurallinen
LisätiedotNeuropaattisen kivun lääkkeet
Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.
LisätiedotMONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014
MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014 Sisältö Taustaa Kroonistumisen riskitekijöitä Merkittävimmät tekijät Särkylääkkeiden
LisätiedotLapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito
Pään alueen kiputilat MIRJA HÄMÄLÄINEN Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito Lapsen kohtalainen tai kova toistuva päänsärky vaatii toisin kuin lievä päänsärky lääkärintutkimusta syyn selvittämiseksi
LisätiedotTietoa lasten ja nuorten päänsäryistä
Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva
LisätiedotAIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI
AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.
LisätiedotMIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA
MIGREENIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TERVEYSKESKUKSESSA Sonja Nikula Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos SONJA
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotNeuropaattinen kipu. Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka
Neuropaattinen kipu Yleislääkäripäivät 26.11.2010 Maija Haanpää dosentti, neurologi KuntoutusORTON, Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lähtökohta Onko neuropaattisen kivun käsite tuttu? Miten yleinen
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Julkaistu ensimmäisen kerran Aikakauskirja Duodecimissa 2002;118(11):1200-9 1. PÄIVITYS
LisätiedotUutisia Parkinson maailmasta. Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy
Uutisia Parkinson maailmasta Filip Scheperjans, LT Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka Toimitusjohtaja, NeuroInnovation Oy Kaksi aihetta Parkinsonin taudin suolisto-oireet ja bakteerimuutokstet
LisätiedotVielä 1970-luvulla migreenin lääkehoidossa
Lääkevaaka Mikko Kallela Suomen markkinoilla on nykyisin peräti kuusi triptaaniryhmän»täsmälääkettä» migreenikohtauksen hoitoon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että kaikki ovat tehokkaita. Triptaanien välillä
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotAsiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi
Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön
LisätiedotNeuropaattisen kivun lääkkeet. Migreenilääkkeet. Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto
Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista. (Kalso ym.
LisätiedotMigreeniä sairastaa Suomessa noin henkilöä.
KROONINEN MIGREENI Kun migreeni kroonistuu, päänsärky on jatkuvampaa ja sitä voi olla jopa päivittäin. Kohtauslääkkeiden käytön rajoittaminen, migreenin estolääkitys, riittävä lepo ja liikunta auttavat
LisätiedotNeuroendokriinisten syöpien lääkehoito
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2015 TEEMAT Neuroendokriinisten syöpien lääkehoito Maija Tarkkanen / Kirjoitettu 16.6.2015 / Julkaistu 13.11.2015 Neuroendokriinisten (NE) syöpien ilmaantuvuus lisääntyy,
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotTässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.
Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella
LisätiedotMiten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin. Tupakkariippuvuus
Miten tuen potilasta pääsemään eroon tupakasta? Sairaanhoitajat Jaana Kainulainen ja Tiina Julin Tupakkariippuvuus Fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta sisältävä oireyhtymä (F17, ICD-10) Tarkoitetaan
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotSSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI
SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva
LisätiedotOlysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olysio (simepreviiri) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on yhteenveto Olysio-valmisteen riskienhallintasuunnitelmasta (risk management plan, RMP), jossa esitetään yksityiskohtaisesti
LisätiedotMitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku
1 Mitä uutta eturauhassyövän sädehoidosta? Mauri Kouri HUS Syöpätautien klinikka Onkologiapäivät 31.8.13 Turku 2 ASCO GU 2013 Radikaali prostatektomian jälkeinen sädehoito ARO 92-02 / AUO AP 09/95 10v
LisätiedotOpioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?
Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotPropyyliheksedriini. Eventin. Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany. Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen
Liite I 3 Aine: Propyyliheksedriini Tämä päätös Huomioitava ennen lääkkeen Lääkevalmisteen ottamista kauppanimi Saksa Knoll AG Postfach 210805 Ludwigshafen DE 67008 Germany Eventin 4 Aine Fenbutratsaatti
LisätiedotCOPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka
COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotMigreeni on episodeittain esiintyvä krooninen neurologinen. Naisilla ja miehillä erilainen migreeniprofiili. lääketiede. Alkuperäistutkimus
Alkuperäistutkimus Marja-Liisa Sumelahti, Heini Huhtala, Petteri Maunu Naisilla ja miehillä erilainen migreeniprofiili Lähtökohdat Migreeniä sairastaa arviolta noin 10 % väestöstä. Esiintyvyys on suurimmillaan
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotNikotiiniriippuvuus. Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö
Nikotiiniriippuvuus Sakari Karjalainen, pääsihteeri Suomen Syöpäyhdistys ja Syöpäsäätiö 8.2.2016 1 Miksi nikotiiniriippuvuus on tärkeä asia? Tupakan nikotiini aiheuttaa fyysistä riippuvuutta. Tupakkariippuvuuteen
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää sumatriptaanisukkinaattia, joka vastaa 50 mg tai 100 mg sumatriptaania.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Oriptan 50 mg tabletti, kalvopäällysteinen Oriptan 100 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kalvopäällysteinen tabletti
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotVanhojen ja uudempien masennuslääkkeiden
Lääkehoito Esa Leinonen Trisykliset masennuslääkkeet muodostivat depression lääkehoidon perustan 1950- ja 1960-lukujen vaihteesta lähtien lähes kolmen vuosikymmenen ajan. 1980-luvun alkupuolella saatiin
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 18. päivänä
LisätiedotIkääntyminen ja alkoholi
Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen
LisätiedotNucala. 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
EMA/671186/2015 Nucala 01.02.2016 Versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Tämä on Nucalan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet,
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Migreeni
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 4.9.2015 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,
LisätiedotSelkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito. Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa
Selkäpotilas TYKS:ssa Lähetteen vaatimukset ja potilaan hoito Alueellinen koulutus 21.4.2016 Katri Pernaa Vuonna 2015 n 5000 poliklinikkakäyntiä degeneratiivisten selkäsairauksien vuoksi Näistä viidennes
LisätiedotToiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS
Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS Työnantaja: VSSHP Sidonnaisuudet Ei omistuksia terveydenhuoltoalan yrityksissä
LisätiedotOrtopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito. LT Antti Liukas
Ortopedisen potilaan postoperatiivinen kivunhoito LT Antti Liukas Lähtökohta Sairaalaan tultu kipujen vuoksi Kipujen taustalta löydetty vaiva, johonka operatiivisella hoidolla odotettavissa apua. Tavoite
LisätiedotAikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala
Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?
LisätiedotMigreenin hoitoon yksilöllisiä vaihtoehtoja. Kallela, Mikko.
https://helda.helsinki.fi Migreenin hoitoon yksilöllisiä vaihtoehtoja Kallela, Mikko 2016 Kallela, M 2016, ' Migreenin hoitoon yksilöllisiä vaihtoehtoja ' Suomen lääkärilehti, Vuosikerta. 71, Nro 48, Sivut
LisätiedotSyöpäkivun lääkehoito
EGO 30.10.2015 Helsinki Syöpäkivun lääkehoito Katri Hamunen HYKS Kipuklinikka Syöpäkivun hoidon tavoi8eet Kivun lievitys yöunen turvaaminen lepokivun lievitys liikekivun lievitys Hai8avaikutusten seuranta
LisätiedotKokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008
KLIINIKKO, TUTKIJA VAI KLIINIKKOTUTKIJA? Kokemuksia kliinikkotutkijalle kohdistetuista hankeapurahoista 2001 2008 Tero Kivelä Säätiöstä Suomen Lääketieteen Säätiö Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin perustama
LisätiedotNeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa. Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka
NeuPSIG:n uusi suositus neuropaattisen kivun hoidossa Maija Haanpää Ylilääkäri, Etera Kipukonsultti, HYKS, neurokir. klinikka Company AbbVie Allergan Sidonnaisuudet x x Luentopalkkio Konsultointipalkkio
LisätiedotOlmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan
LisätiedotPäivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP
Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka
LisätiedotVammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS
1 Vammapotilaan kivunhoito Jouni Kurola KYS Vammautuneen erityispiirteet Tajunnan muutokset Hengitystie-ongelmat Hengitysongelmat Verenkierron epävakaus Erilaiset vammat Yksittäiset raajavammat kivunhoito
LisätiedotKeuhkoahtaumataudin monet kasvot
Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä
LisätiedotKUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei
NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden
LisätiedotNeurologiset päänsäryn syyt
Neurologiset päänsäryn syyt Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, kliinisen lääkehoidon dosentti, neurologian erikoislääkäri, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian
LisätiedotA - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen. 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen. Asiasisältö
A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 - erityisosaaminen Asiasisältö Keskeisyys Taso 1 2 3 A B C 1 Autonomisen hermoston farmakologia 1.1 Parasympatomimeetit
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotHoidatko migreeniä vai itseäsi?
Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Tarja Suomalainen Neurologian erikoislääkäri Lääkärikeskus Mehiläinen Allergiatalo 15.11.2010 Miksi migreeniä pitää hoitaa? Migreeni heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotMigreenin käypä hoito
1 Migreenin käypä hoito Suomen Neurologinen Yhdistys ry (**Sisällysluettelo numerot alussa ok, sitten vähän aikaa 2 numeroa pienemmät kuin pitäisi ja jälleen lopussa ok. Viite 11 poistettu, koska siihen
LisätiedotAutoimmuunitaudit: osa 1
Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,
LisätiedotMigreenin hoito. Käypä hoito -suositus. Keskeinen viesti. Aikuisten migreenin hoito. Tavoite ja kohderyhmät. Määritelmä ja epidemiologia
Käypä hoito -suositus Suomen Neurologinen Yhdistys ry Keskeinen viesti Lievän migreenikohtauksen hoidoksi sopivat tulehduskipulääkkeet joko yksinään tai metoklopramidiin yhdistettyinä. Vaikeissa tai invalidisoivissa
LisätiedotNaisten migreeni www.migreeni.org
Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä
LisätiedotKansaneläkelaitoksen päätös
Kansaneläkelaitoksen päätös tarvittavista selvityksistä ja lääketieteellisistä edellytyksistä, joiden tulee rajoitetusti erityiskorvattavan lääkkeen korvaamiseksi täyttyä Annettu Helsingissä 15. päivänä
LisätiedotImmunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS
Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi Immunosupressiopotilaat
LisätiedotMigreeni: Oirejatkumo
Migreeni Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka aivan kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä,
LisätiedotAlkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito
Päihteet, terveys ja erityispalvelut -ajankohtaispäivät Juvenes, Tampere Alkoholivieroituksessa käytettävä lääkehoito Pekka Heinälä 29.1.2010 ALKOHOLINKULUTUS SATAPROSENTTISENA ALKOHOLINA HS 151209 1 Käypä
LisätiedotPsyykenlääkkeet. Masennuslääkkeet. Käypä hoito-suositus (2009) Vaikutusmekanismit. Masennuksen hoito
Psyykenlääkkeet Masennuslääkkeet Pekka Rauhala 2012 Ahdistuslääkkeet Masennuslääkkeet Mielialan tasaajat Psykoosilääkkeet (Antipsykootit) Käypä hoito-suositus (2009) Masennustila Ahdistuneisuushäiriö 40-60%
LisätiedotLASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT. ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS
LASTEN NARKOLEPSIAN TUTKIMUS- JA HOITOKÄYTÄNNÖT ASIANTUNTIJARYHMÄN SUOSITUS Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS SISÄLTÖ Asiantuntijaryhmän esittely Narkolepsian diagnostiikka Narkolepsian
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
LisätiedotLIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVETOJEN JA PAKKAUSSELOSTEIDEN MUUTTAMISELLE
LIITE II EUROOPAN LÄÄKEVIRASTON TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA PERUSTEET VALMISTEYHTEENVETOJEN JA PAKKAUSSELOSTEIDEN MUUTTAMISELLE 105 TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET YHTEENVETO VALPROIINIHAPPOA/VALPROAATTIA
LisätiedotLääkkeet muistisairauksissa
Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan
LisätiedotSuomen Migreeniyhdistys ry 1/2003
Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2003 Suomen Migreeniyhdistys toimii myös muita päänsärkyjä kuin migreeniä sairastvien hyväksi. Vuoden 2001 alusta perustettiin Hortonin neuralgian alaosasto. Hortonistien toiminta
LisätiedotNEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa
NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa Aika torstai 18.5.2017 klo 12.00 16.00 Biomedicum, luentosali 2, Haartmaninkatu 8, 00290 Helsinki Järjestäjät HY neurologian koulutusohjelma, HUS Neurologian
LisätiedotLAPSEN PÄÄNSÄRKY SISÄLTÖ
LAPSEN PÄÄNSÄRKY Elina Leinonen, evl KSSHP, 12.12.2018 Tavoitteet Esiintyvyys Päänsärkyjen luokitus Päänsäryn syyt Anamneesi Tutkimukset Primaariset pääsäryt ja niiden hoito Migreeni Jännityspäänsärky
LisätiedotHYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI
HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI TULOSTEN LUOTETTAVUUTEEN VAIKUTTAVAT Leposyke Alkoholi Maksimisyke Sairaudet Lääkitys Puuttuva syketieto LEPOSYKE VAIKUTTAA PALAUTUMISEN MÄÄRÄÄN Mittausjakso
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Päänsärky (lapset)
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päänsärky (lapset) Päivitetty 31.5.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti
LisätiedotLääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista
Lääkäreille ja apteekkihenkilökunnalle lähetettävät tiedot Bupropion Sandoz 150 mg ja 300 mg säädellysti vapauttavista tableteista Valmisteyhteenveto on luettava huolellisesti ennen Bupropion Sandoz -valmisteen
LisätiedotEDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO
EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO Parkinsonin tauti on etenevä neurologinen sairaus, jonka oireita ovat liikkeiden hitaus, lepovapina, lihasjäykkyys ja tasapainovaikeudet. Oireet johtuvat aivojen mustan
LisätiedotUnenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia. Tarja Saaresranta
Unenaikaisen hengitysfysiologian perusteet, obstruktiivisen ja sentraalisen uniapnean patofysiologia Tarja Saaresranta 16.11.2018 Sidonnaisuudet Luentopalkkioita (Duodecim, Suomen Keuhkolääkäriyhdistys,
LisätiedotMilloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka
Milloin uskallan määrätä po0laalleni opioideja? Tarja Heiskanen LT, anestesiologian erikoislääkäri HYKS Kipuklinikka M.D.Sullivan and J.C.Ballantyne, Arch Intern Med 2012 2011 Solja Niemelä, Suomen Lääkärileh;
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää
LisätiedotModified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa
Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa Noora Suhonen Neuropsykologiaan erikoistuva psykologi, PsM OYS, OY, HY Neurologia-seminaari: Käytösoireet muistisairauksissa
LisätiedotKivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto
Kivun lääkehoidon seuranta Lääkehoidon päivä 19.3.2015 APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto fifthvital singn viides elintärkeä toiminto Pulssi Hengitys Kehonlämpö, Diureesi RR K i p u Kivunhoidon portaat. mukaillen
LisätiedotPotilaan päiväkirja. Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi
Potilaan päiväkirja Avuksi maksa-arvojen ja käyntiaikojen seurantaan ensimmäisen hoitovuoden ajaksi POTILAAN TIEDOT Nimi: Osoite: Puh.: Erikoislääkäri: Erikoislääkärin puh.: Parkinsonhoitaja: Parkinsonhoitajan
LisätiedotViiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja
Viiveet keuhkosyövän diagnostiikassa ja hoidossa Johanna Hietamäki Tutkija, Lääk.yo Esityksen kulku Kehittämishankkeen esittely Toteutettu selvitys Menetelmät, aineisto Tulokset Johtopäätökset ja jatkosuunnitelmat
LisätiedotMedisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari
Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,
LisätiedotTULE- vaivat, liikunta ja terveys
TULE- vaivat, liikunta ja terveys Jukka Pekka Kouri Kipuklinikan ylilääkäri, ORTON Fysiatrian ja yleislääket. erikoislääkäri Kivunhoidon erityispätevyys Kuntoutuksen erityispätevyys 2 Sisältö Tule- vaivojen
LisätiedotMigreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta.
MIGREENI Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä, voi
LisätiedotLIITE I. Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle
LIITE I Tieteelliset päätelmät ja perusteet myyntilupien ehtojen muuttamiselle Tieteelliset päätelmät - Vieroitusoireyhtymä: Effentora-/Actiq-valmisteiden käyttöön on liittynyt 54 tapausta, joissa potilaalla
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
Lisätiedot