Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito
|
|
- Tyyne Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pään alueen kiputilat MIRJA HÄMÄLÄINEN Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito Lapsen kohtalainen tai kova toistuva päänsärky vaatii toisin kuin lievä päänsärky lääkärintutkimusta syyn selvittämiseksi ja hoidon suunnittelemiseksi. Lasten toistuvaa hoitoa vaativa päänsärky on yleensä migreeniä. Lasten migreenikohtausten ja migreenityyppisen päänsäryn hoitoon sopivat hyvin parasetamoli ja ibuprofeeni. Sumatriptaaninenäsuihke on triptaaneista parhaiten tutkittu lapsilla ja rekisteröity migreenin hoitoon 12-vuotiaille ja sitä vanhemmille. T oistuvaa päänsärkyä (vähintään kerran kuussa) esiintyy 5 10 %:lla kouluikäisistä ja migreeniä 3 6 %:lla (Sillanpää 1983, Sillanpää ja Anttila 1996). Tytöillä ilmenee murrosiästä lähtien enemmän päänsärkyä ja migreeniä kuin pojilla (Sillanpää ym. 1991, Abu- Arafeh ym. 1996). Kyseisessä iässä 25 % pojista ja 35 % tytöistä kärsii elämää haittaavasta päänsärystä (Sillanpää 1983, Carlsson 1996) ja migreeniä esiintyy 8 15 %:lla pojista ja %:lla tytöistä (Sillanpää 1983, Abu-Arafeh ym. 1996, Anttila ym 2002). Migreenitaipumus on vahvasti perinnöllinen. Päänsärky- ja migreenitaipumus säilyy usein läpi koko elämän (Bille 1997, Aromaa ym. 2000). Päänsäryn syitä Päänsärky on yleisoire, jonka takana voi olla lukuisia syitä. Migreeni ja jännityspäänsärky ovat lasten yleisimmät ei-elimelliset päänsäryt. Niitäkin voivat laukaista erilaiset elimelliset tekijät, kuten infektiot, allerginen nuha ja yleissairaudet (taulukko 1). Duodecim 2005;121:675 9 Diagnoosi Päänsäryn diagnoosi perustuu esitietojen huolelliseen kartoitukseen ja kliiniseen tutkimukseen. Niihin on varattava riittävästi aikaa. Päänsäryn luonne, siihen liittyvät muut oireet ja laukaisevat tekijät tulisi saada selville. Vakavat syyt, kuten kohonnut kallonsisäinen paine, on pyrittävä sulkemaan pois. Migreenin diagnoosi perustuu lapsilla samoihin oireisiin kuin aikuisillakin, mutta lasten migreenikohtaukset voivat olla lyhyempiä ja päättyä useammin uneen (Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry. 2003). Migreenidiagnoosin edellytyksenä ovat päänsäryn muiden vakavien syiden pois sulkeminen ja se, että lapsen vointi palautuu normaaliksi migreenikohtausten välillä. Migreenikohtauksen voivat laukaista valoaltistus, voimakkaat hajut, paasto ja valvominen (Suomen Neurologinen Yhdistys ry. 2002). Noin puolella lapsista migreenikohtaus alkaa esioireella, (tavallisesti näköhäiriö, harvemmin puutumis- tai tuntoaistimukset). Pitkittyneet esioireet, kuten puheen tuoton tai ymmärtämi- 675
2 TAULUKKO 1. Lasten päänsäryn syitä. Primaariset Migreeni Jännityspäänsärky Sarjoittainen päänsärky (harvinainen lapsilla, ks. Käypä hoito -suositus, Suomen Neurologinen yhdistys ry 2002) Sekundaariset Psykososiaaliset Koulukiusaaminen, oppimisvaikeudet, perhetilanne Elimelliset Piilokarsastus ja taittoviat Purentavirheet Pään ja niskan alueen vammojen jälkitilat Sinuiitti ja muut pään alueen infektiot tai tulehdukset Kohonnut kallonsisäinen paine Epilepsiakohtaus Obstruktiivinen uniapnea (kuorsaus) Kohonnut verenpaine (harvinainen) Yleissairaudet, muun muassa anemia ja aineenvaihduntahäiriöt Elämäntapoihin liittyvät Liian vähäinen yöuni Väärät ruokailutottumukset Päihteiden käyttö Muut Lääkkeet: hormonit, epilepsialääkkeet, teofylliini Häkämyrkytys TAULUKKO 2. Syitä, joiden vuoksi päänsärkyä potevan lapsen aivojen kuvantaminen (magneettikuvaus tai tietokonekerroskuvaus) on tarpeen. Alle viiden vuoden ikä Päänsärkyä tai oksentelua tai molempia esiintyy öisin tai aamuisin Päänsäryn yhteydessä esiintyy tajunnanhäiriöitä Fyysinen ponnistus tai yskiminen pahentaa voimakkaasti päänsärkyä Päänsärky on paheneva tai hoitoresistentti Lapsen luonne tai käytös muuttuu Somaattinen kasvu on poikkeava Pään kasvu kiihtyy Todetaan poikkeavia neurologisia löydöksiä tai poikkeava kehitys sen ongelmat, motorinen heikkous, ataksia, huimaus ja sekavuus, voivat olla epilepsiakohtauksen tai aivoinfarktin oireita. Esioireen lisäksi voimakas kipu on merkittävä haitta (Mortimer ym. 1992). Tiheiden migreenikohtausten taustalla tai siitä erillisenä saattaa esiintyä myös jännityspäänsärkyä, joka on lievää tai kohtalaista, tasaista ja usein puristavaa. Siihen ei liity pahoinvointia tai oksentelua. Osa jännityspäänsäryistä liittyy poikkeavaan lihasjännitykseen pään alueella, psyykkisiin tekijöihin tai purentaelinten toimintahäiriöön. Mikään päänsäryn ominaisuuksista ei yksinään vahvista tai sulje pois tiettyä diagnoosia. Stressi voi pahentaa päänsärkytaipumusta, ja pahentuneen päänsärkykohtaustilanteen taustalla saattavat olla muun muassa vaikeudet koulussa, toverisuhteissa tai perheessä. Toisaalta erilaiset muutokset, esimerkiksi stressin laukeaminen, voivat laukaista migreenikohtauksen. Joskus psyykkinen rasitus pitää yllä päänsärkyä, joka ei vastaa hoitoon. Psyykkisten tekijöiden laukaisema päänsärky jatkuu useimmiten päivästä toiseen samanlaisena ja on luonteeltaan epämääräistä. Se ei häiritse tavallista toimintaa yhtä paljon kuin migreeni tai jännityspäänsärky, mutta itse psyykkiset ongelmat, kuten masennus, koulupelko ja univaikeudet, voivat olla vaikeita ja hoitoa vaativia. Tällöin päänsäryn taustan selvittäminen saattaa vaatia psykologin tutkimuksen, perhetilanteen kartoituksen ja joskus lastenpsykiatrisen tutkimuksenkin. Kliiniseen tutkimukseen kuuluvat normaalin pediatrisen yleistutkimuksen lisäksi verenpaineen mittaus, niska-hartiaseudun ja pään alueen lihasten, kaularangan, ryhdin, purennan, kasvutietojen (myös päänympärys) ja puberteettistatuksen tarkistus. Neurologiseen tutkimukseen sisältyvät arvio karkea- ja hienomotoriikasta, puolieroista, tasapainosta ja koordinaatiosta, aivohermojen toiminnasta, aistitoiminnoista ja kokonaiskehityksen kulusta sekä näöntarkkuuden, näkökenttien ja silmänpohjien tutkiminen. Jatkotutkimukset Voimakas, äkillisesti alkanut tai toistuva ja hoitoon reagoimaton päänsärky edellyttää päivys- 676 M. Hämäläinen
3 tysluonteisia tutkimuksia (taulukko 2). Kohonneeseen kallonsisäiseen paineeseen tai aivokasvaimeen viittaavat oireet tai löydökset, kuten aamuinen tai yöllinen päänsärky tai pahoinvointi, päänsärky uutena, pahenevana tai tihentyvänä oireena, päänsäryn paheneminen yskiessä ja asennon muutoksissa sekä päänsäryn luonteen muutos edellyttävät jatkotutkimuksia (Rossi ja Vassella 1989). Toistuva päänsärky on ensimmäisinä elinvuosina harvinainen, joten kynnyksen aivojen kuvantamiseen tulee tällöin olla matala. Kuvantamistutkimuksista magneettikuvaus on tietokonetomografiaa tarkempi menetelmä, mutta siihen ei ole usein mahdollisuutta. EEG-tutkimus tehdään vain, jos päänsärkyä epäillään epilepsian aiheuttamaksi. Päänsäryn hoito Jännityspäänsäryssä biopalautehoidolla ja rentoutuksella on saatu parhaat tulokset, mutta Suomessa biopalautehoitoja ei ole juuri saatavilla. Fysioterapeutin antamat rentoutus- ja venyttelyohjeet sekä ohjaus väärien työasentojen korjaamiseksi voivat vähentää jännityspäänsäryn oireita. Lasten migreenin hoitoon kuuluvat ärsyttävien tekijöiden (mm. vilkkuvat valot) välttäminen ja lepo kuten aikuisillakin. Parasetamoli (15 mg/kg, enintään 60 mg/kg/vrk) ja ibuprofeeni (10 mg/kg, enintään 40 mg/kg/vrk) suun kautta annettuina ovat tehokkaita lasten migreenikohtausten hoidossa. Lääkettä tulee antaa heti oireiden alussa ja uusi annos tarvittaessa kahden tunnin kuluttua. Parasetamolin vaikutus alkaa nopeammin kuin ibuprofeenin, mutta ibuprofeeni lopettaa migreenikohtauksen kaksi kertaa todennäköisemmin kuin parasetamoli (Hämäläinen ym. 1997). Tulehduskipulääkkeet eivät sovellu tiheästi uusivan päänsäryn eivätkä kohtauskierteen hoitoon, sillä niiden liiallinen ja etenkin liian tiheä käyttö voi lisätä päänsäryn esiintymistä (särkylääkepäänsärky). Salisylaatteja tulee välttää virus- ja kuumetautien aikaisissa migreenikohtauksissa Reyen syndrooman riskin (kuolemaan johtava maksakooma) vuoksi (Linnemann ym. 1975). Sumatriptaani on pelkästään migreenin hoitoon tarkoitettu lääke, serotoniini 1 -reseptorin agonisti. Se supistaa aivoverisuonia ja estää kolmoishermon toimintaa. Se tehoaa sekä kohtauksen alussa että myöhemmin, mutta sitä ei saa käyttää migreeniauran aikana, jolloin verisuonet ovat vielä supistuneet. Sumatriptaani nenäsuihkeella on saatu parhaat tulokset lasten ja nuorten migreenin hoidossa (Ueberall ja Wenzel 1999, Winner ym. 2000, Ahonen ym. 2004). Se on rekisteröity 12-vuotiaille ja sitä vanhemmille lapsille. Kokemukset muista uusista triptaaneista lasten ja nuorten hoidossa ovat hyvin vähäiset. Triptaaneja ei pidä käyttää hemiplegisen, basilaarisen tai oftalmoplegisen migreenin hoitoon. Kipulääkkeen varhainen anto näyttäisi vähentävän myös migreenikohtauksen aikaista pahoinvointia. Pahoinvoinnin hillitsemiseen voidaan käyttää tarvittaessa metoklopramidia annoksin 0,1 0,3 mg/kg. Toisena vaihtoehtona on väsyttävämpi proklooriperatsiini (0,1 0,3 mg/kg) (ks. Käypä hoito -suositus Lasten päänsärky 2003, Bulloch ja Tenenbein 2000, Kabbouche ym. 2001, Brousseau ym. 2004). Molemmat lääkkeet voivat aiheuttaa rajuja ekstrapyramidaalisia ja dystonisia oireita, jotka häviävät lääkkeen poistuessa elimistöstä. Muun hoidon ohella on varmistuttava siitä, että lapsen ateriarytmi (etenkin aamupala) ja Y D I N A S I A T Lasten päänsärky on yleistä. Toistuva voimakas päänsärky on useimmiten migreeniä. Kohonneeseen kallonsisäiseen paineeseen viittaavat oireet, kuten aamupäänsärky ja oksentelu vaativat aina lisätutkimuksia. Hoitoon reagoimaton päänsärky vaatii aina lisäselvittelyjä. Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito 677
4 unirytmi ovat säännölliset ja että lapsi nukkuu ja liikkuu riittävästi fyysisen kunnon ylläpitämiseksi. Silmien suojaaminen kirkkaalta valolta on muistettava migreenikohtausten ehkäisemiseksi etenkin kesäaikaan vesillä ja lumisessa ympäristössä. Biobehavioraaliset hoidot ovat vähintään yhtä tehokkaita kuin lääkitys lasten migreenin ehkäisyssä (Olness ym. 1987, Hermann ym. 1995), ja niistä näyttäisi olevan apua myös jännityspäänsäryn hoidossa (Larsson ja Melin 1986, Larsson ym. 1990, Labbe 1995, Bussone ym. 1998). Biopalautehoidossa harjoitellaan ruumiin toimintojen (esimerkiksi lihasjänteyden ja ruumiin lämpötilan) tietoista säätelyä välittömän palautteen avulla. Muita biobehavioraalisia menetelmiä ovat rentoutushoidot ja käyttäytymiseen vaikuttavat hoidot. Niitä ei kuitenkaan juuri ole saatavana Suomessa. Ehkäisevä lääkehoito voidaan joutua aloittamaan, jos lapsen migreenikohtaukset ovat vaikeita ja esiintyvät tiheästi (useita kertoja kuukaudessa). Ensisijainen estolääke on propranololi (Ludvigsson 1974). Seitsenvuotiaille ja sitä vanhemmille annos on 0,5 2 mg/kg/vrk kahdesti tai kolmesti vuorokaudessa, enintään 160 mg/vrk. Verenpaine ja EKG tulee tarkistaa ennen propranololilääkityksen aloittamista, koska lääke saattaa laskea verenpainetta ja harventaa sykettä. Sykevaihtelun väheneminen voi heikentää rasituksensietoa, minkä vuoksi urheilua harrastavien propranololilääkitys kannattaa aloittaa pienillä annoksilla (0,5 1 mg/kg/vrk). Propranololi saattaa myös pahentaa astmaa ja aiheuttaa hypoglykemiaa, mutta näitä haittavaikutuksia esiintyy vain harvoin. Bisoprololia, joka on vahvasti beeta 1 -selektiivinen salpaaja ja joka sopii astmaa sairastaville paremmin kuin propranololi, on käytetty myös migreenin estossa etenkin murrosikäisillä, vaikka siitä ei ole tehty kontrolloituja tutkimuksia lapsilla. Papaveriini on erityisluvalla saatava lääke, josta voi olla hyötyä migreenin estossa (Sillanpää ja Koponen 1978). Sitä käytetään annoksin 1,5 5 mg/kg kahdesti tai kolmesti vuorokaudessa enintään 10 mg/kg/vrk tai 300 mg/vrk. Tärkein haittavaikutus on punasteluoire. Valproaatti on ollut tehokas aikuisten migreenin estossa, mutta sen vaikutusta lasten migreeniin ei ole riittävästi selvitetty (Igarashi ym. 1992, Pakalrus ym. 2001, Serdaroglu ym. 2002). Topiramaatista ja gabapentiinistä alkaa kertyä sen verran lisätietoa, että niistä voi tulla uusia hoitovaihtoehtoja lähivuosina. Amitriptyliiniä käytetään lasten migreenin estoon lähinnä Yhdysvalloissa. Sen vaikutus tunnetaan kroonisen kivun hoidossa ainakin aikuisilla, mutta tehoa lasten migreenin estossa ei ole kunnolla tutkittu (Sorge ym. 1982, Hershey ym. 2000). Viimeistään puolen vuoden kuluttua profylaktisen lääkehoidon aloittamisesta kannattaa arvioida tilanne ja sen salliessa pitää tauko. Lopuksi Useimmat lasten lievistä satunnaisista päänsäryistä eivät vaadi jatkoselvittelyjä. Toistuva ja voimakas päänsärky on useimmiten migreeniä. Kohonneeseen kallonsisäiseen paineeseen viittaavat oireet, kuten aamupäänsärky ja oksentelu, vaativat aina lisätutkimuksia. Kirjallisuutta Abu-Arefeh I, Russell G. Prevalence of headache and migraine in schoolchildren. BMJ 1994;309: Ahonen K, Rantala H, Hämäläinen ML, Hoppu K. Nasal sumatriptan is effective in the treatment of migraine attacks in children a randomized trial. Neurology 2004;62: Anttila P, Metsähonkala L, Aromaa M, ym. Determinants of tension-type headache in children. Cephalalgia 2002;22: Aromaa M, Sillanpää M, Aro H. A population-based follow-up study of headache from age 7 to 22 years. J Headache Pain 2000;1:11 5. Bille B. A 40-year follow-up of school children with migraine. Cephalalgia 1997;17: Brousseau DC, Duffy SJ, Anderson AC, Linakis JG. Treatment of pediatric migraine headaches: a randomized, double-blind trial of prochlorperazine versus ketorolac. Ann Emerg Med 2004;43: Bulloch B, Tenenbein M. Emergency department management of pediatric migraine. Pediatr Emerg Care 2000;16: Bussone G, Grazzi L, D Amico D, Leone M, Andrasik F. Biofeedbackassisted relaxation training for young adolescents with tensiontype headache: a controlled study. Cephalalgia 1998;18: Carlsson J. Prevalence of headache in schoolchildren: relation to family and school factors. Acta Paediatr 1996;85: Headache Classification Committee of the International Headache Society. 678 M. Hämäläinen
5 Classification and diagnostic criteria for headache disorders, cranial neuralgias and facial pain. Cephalalgia 1988;8 Suppl 7:1 96. Hermann C, Kim M, Blanchard EB. Behavioral and prophylactic pharmacological intervention studies of pediatric migraine: an exploratory meta-analysis. Pain 1995;60: Hershey AD, Powers SW, Bentti AL, Degrauw TJ. Effectiveness of amitriptyline in the prophylactic management of childhood headaches. Headache 2000;40: Hämäläinen ML, Hoppu K, Valkeila E, Santavuori P. Ibuprofen or acetaminophen for the acute treatment of migraine in children a double-blind, randomized, placebo-controlled, crossover study. Neurology 1997;48: Igarashi M, May WN, Golden GS. Pharmacologic treatment of childhood migraine. J Pediatr 1992;120: Kabbouche MA, Vockell AL, LeCates SL, Powers SW, Hershey AD. Tolerability and effectiveness of prochlorperazine for intractable migraine in children. Pediatrics 2001;107:E62. Labbe EE. Treatment of childhood migraine with autogenic training and skin temperature biofeedback: a component analysis. Headache 1995;35:10 3. Larsson B, Melin L. Chronic headaches in adolescents: treatment in a school setting with relaxation training as compared with information-contact and self-registration. Pain 1986;25: Larsson B, Melin L, Döberl A. Recurrent tension headache in adolescents treated with self-help relaxation training and a muscle relaxant drug. Headache 1990;30: Linnemann CC Jr, Shea L, Partin JC, Schubert WK, Schiff GM. Reye s syndrome: epidemiologic and viral studies, Am J Epidemiol 1975;101: Ludvigsson J. Propranolol used in prophylaxis of migraine in children. Acta Neurol Scand 1974;50: Mortimer MJ, Kay J, Jaron A. Childhood migraine in general practice: clinical features and characteristics. Cephalalgia 1992;12: Olness K, MacDonald JT, Uden DL. Comparison of self-hypnosis and propranolol in the treatment of juvenile classic migraine. Pediatrics 1987;79: Pakalrus A, Greenberg G, Drake ME Jr, Paolichi J. Pediatric migraine prophylaxis with divaproex. J Child Neurol 2001;16: Rossi LN, Vassella F. Headache in children with brain tumors. Childs Nerv Syst 1989;5: Serdaroglu G, Erhan E, Tekgul H, ym. Sodium valproate prophylaxis in childhood migraine. Headache 2002;42: Sillanpää M, Koponen M. Papaverine in the prophylaxis of migraine and other vascular headache in children. Acta Paediatr Scand 1978;67: Sillanpää M. Changes in the prevalence of migraine and other headaches during the first seven school years. Headache 1983;23:15 9. Sillanpää M, Piekkala P, Kero P. Prevalence of headache at preschool age in an unselected child population. Cephalalgia 1991;11: Sillanpää M, Anttila P. Increasing prevalence of headache in 7-year-old schoolchildren. Headache 1996;36: Sorge F, Barone P, Steardo L, Romano MR. Amitriptyline as a prophylactic for migraine in children. Acta Neurol 1982;4: Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry. Käypä hoito -suositus. Lasten päänsärky. Duodecim 2003;119: Suomen Neurologinen Yhdistys ry. Käypä hoito -suositus. Migreenin hoito. Duodecim 2002;118: Ueberall MA, Wenzel D. Intranasal sumatriptan for the acute treatment of migraine in children. Neurology 1999;52: Winner P, Rothner AD, Saper J. A randomized, double-blind, placebocontrolled study of sumatriptan nasal spray in the treatment of acute migraine in adolescents. Pediatrics 2000;106: MIRJA HÄMÄLÄINEN, LT, erikoislääkäri HYKS:n lasten ja nuorten sairaala PL 280, HUS Lapsen toistuvan päänsäryn diagnostiikka ja hoito 679
Lasten päänsärky. Käypä hoito -suositus. Keskeinen viesti. Tavoite ja kohderyhmät. Syyt. Esiintyvyys
Käypä hoito -suositus Keskeinen viesti Lasten lievät päänsäryt edellyttävät harvoin lisätutkimuksia tai hoitoa. Ongelmalliset ja toistuvat päänsäryt vaativat lääkärin tutkimuksen etiologian selvittämiseksi
LisätiedotKäypä hoito -suositus. Päänsärky (lapset)
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päänsärky (lapset) Päivitetty 31.5.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti
LisätiedotMIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015
MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS 4.9.2015 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä Puheenjohtaja: Markus Färkkilä, LKT, professori Jäsenet: Hannele
LisätiedotMiten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Miten tunnistaa akuutti migreenikohtaus? Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy Migreeni: Oirejatkumo Ennakkooireet Mieliala Uupumus Kognitiiviset oireet Lihaskipu
LisätiedotLAPSEN PÄÄNSÄRKY SISÄLTÖ
LAPSEN PÄÄNSÄRKY Elina Leinonen, evl KSSHP, 12.12.2018 Tavoitteet Esiintyvyys Päänsärkyjen luokitus Päänsäryn syyt Anamneesi Tutkimukset Primaariset pääsäryt ja niiden hoito Migreeni Jännityspäänsärky
LisätiedotSuomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Päänsärky (lapset) Päivitetty
Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Päivitetty 12.11.2015 PDF-versio sisältää suositustekstin, keskeiset taulukot ja kuvat sekä kirjallisuus
LisätiedotTietoa lasten ja nuorten päänsäryistä
Tietoa lasten ja nuorten päänsäryistä Diat on tarkoitettu kaikille kiinnostuneille, erityisesti nuorille ja heidän vanhemmilleen Päänsärky esiintyvyys Migreeni altistavat tekijät hoito ennaltaehkäisy Toistuva
LisätiedotAsiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä. Lisätietoja www.migreeni.org. Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi
Migreeni Asiantuntijana Neurologian erikoislääkäri Markku Nissilä Lisätietoja www.migreeni.org Tilaukset www.kuurojenpalvelusaatio.fi Esitteen on tuottanut Suomen Migreeniyhdistys ry ja Kuurojen Palvelusäätiön
LisätiedotAIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI
AIVORUNKO- ELI BASILAARIMIGREENI JA HEMIPLEGINEN MIGREENI Aivorunko- ja hemipleginen migreeni ovat vaikeita migreenisairauksia, joihin liittyy rajuja neurologisia auraoireita. Sairaudet ovat erittäin harvinaisia.
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotNeurodiagnostiikka! Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012
Neurodiagnostiikka Mikko Kallela, Olli Häppölä Neurologian klinikka, HYKS 2012 Mikä tauti, miten tutkit? Anamneesi Status Äkillinen päänsärkykohtaus SAV Tuumori + aivopaine koholla SAV = Subaraknoidaalivuoto
LisätiedotJännityspäänsäryn kliininen tutkimus ja hoito
Pään alueen kiputilat MARKKU NISSILÄ Jännityspäänsäryn kliininen tutkimus ja hoito Jännityspäänsärky on valikoitumattomassa väestössä yleisin päänsäryn syy. Monet jännityspäänsäryn tutkimus- ja hoitomenetelmät
LisätiedotUusinta uutta kroonisesta migreenistä. Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy
Uusinta uutta kroonisesta migreenistä Markku Nissilä, neurologi Ylilääkäri, kliininen tutkimus Suomen Terveystalo Oy G43.3 Komplisoitunut migreeni ICHD-3 koodit 1.3. Krooninen migreeni 8.2. Lääkkeen liikakäyttöön
LisätiedotPäätä särkee. Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS
Päätä särkee Liisa Metsähonkala,, lastenneurologi Liisa Viheriälä,, lastenpsykiatri LNS Päänsärky on taipumus, oire, suojamekanismi Päänsäryt ovat yksi yleisimmistä lasten ja nuorten toistuvista kiputiloista
LisätiedotNeuropaattisen kivun lääkkeet
Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.
LisätiedotLasten ja nuorten MIGREENI
Lasten ja nuorten MIGREENI LASTEN PÄÄNSÄRYT Päänsäryt ovat lapsilla yleisiä. Toistuvia päänsärkyjä esiintyy 10 35 prosentilla kouluikäisistä. Migreeniä esiintyy 5 25 prosentilla. Satunnaisia päänsärkyjä
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017)
Käypä hoito -indikaattorit; Alaselkäkipu Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Alaselkäkipu Käypä hoito -suositukseen (2017) 1 2 Keston mukaan selkäkipu jaetaan akuuttiin (alle 6 vkoa), subakuuttiin
LisätiedotMikä migreeni on? Migreenin hoidosta:
Mikä migreeni on? Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus. Henkilö, jolla on migreeniominaisuus, on kohtausten välissä terve ja toimintakykyinen.
LisätiedotAstma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P)
Astma lapsella. L-PKS ja L-PSHP (R.I.P) 24.01.2018 Astma Infektio KNK ongelmat Allergia Refluksitauti TIC oire (toiminallinen) YSKÄ Hengenahdistus Bronkioliitti Akuutti obstruktiivinen bronkiitti Infektioastma
LisätiedotNeurologiset syyt Päänsärky
Neurologiset syyt Päänsärky neurologian erikoislääkäri, LT, dosentti, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian yksikkö Helsingin yliopisto, farmakologian ja lääkehoidon
LisätiedotKroonisen päivittäisen päänsäryn määrittely
Pään alueen kiputilat MARKUS FÄRKKILÄ Krooninen päivittäinen päänsärky Lähes päivittäisestä päänsärystä kärsii 3 5 % väestöstä, ja ranskalaisen tutkimuksen mukaan heistä kahdella kolmasosalla on migreeni.
LisätiedotMigreeniä sairastaa Suomessa noin henkilöä.
KROONINEN MIGREENI Kun migreeni kroonistuu, päänsärky on jatkuvampaa ja sitä voi olla jopa päivittäin. Kohtauslääkkeiden käytön rajoittaminen, migreenin estolääkitys, riittävä lepo ja liikunta auttavat
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
LisätiedotMITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA?
LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS KUNTOOTUS KOHALLEEN KUOPIO 10.-11.9.2015 MITÄ UUTTA BOTULIINIHOIDOISTA? Heli Sätilä LT, Lastenneurologi Ylilääkäri Päijät-Hämeen ks Liiallinen syljeneritys: johdanto Esiintyy
LisätiedotPAKKAUSSELOSTE. Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos. salbutamoli
PAKKAUSSELOSTE Airomir 5 mg/2,5 ml sumutinliuos salbutamoli Lue tämä pakkausseloste huolellisesti, ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen. - Säilytä tämä pakkausseloste. Voit tarvita sitä myöhemmin. -
LisätiedotKolmoishermosärky. www.migreeni.org
Kolmoishermosärky Kipu tuntuu vasemman yläleuan hampaissa ja nenänpielessä, ja vetää samanpuoleiseen korvaan. En voi käsittää miten voi olla näin kauhean kova kipu edes olemassa!!?? Se ei kestä kauaa,
LisätiedotNeurologiset päänsäryn syyt
Neurologiset päänsäryn syyt Juha Puustinen osastonylilääkäri LT, kliinisen lääkehoidon dosentti, neurologian erikoislääkäri, lääkärikouluttajan erityispätevyys Satakunnan sairaanhoitopiiri, neurologian
LisätiedotTässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.
Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella
LisätiedotMigreenin hoito. Käypä hoito -suositus. Keskeinen viesti. Aikuisten migreenin hoito. Tavoite ja kohderyhmät. Määritelmä ja epidemiologia
Käypä hoito -suositus Suomen Neurologinen Yhdistys ry Keskeinen viesti Lievän migreenikohtauksen hoidoksi sopivat tulehduskipulääkkeet joko yksinään tai metoklopramidiin yhdistettyinä. Vaikeissa tai invalidisoivissa
LisätiedotAri Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015
Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri 10.11.2015 Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon periaatteet Muistisairauden hoidon kokonaisuus Lääkkeettömät hoidot Etenevät muistisairaudet ovat
LisätiedotMONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY. Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014
MONIMUOTOINEN PÄÄNSÄRKY Hanna Harno, LT, Neurologian erikoislääkäri, HYKS Neurologian klinikka ja Kipuklinikka 13.03.2014 Sisältö Taustaa Kroonistumisen riskitekijöitä Merkittävimmät tekijät Särkylääkkeiden
LisätiedotLiite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn
LisätiedotVerenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa
Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,
LisätiedotLIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS
LIITE III VALMISTEYHTEENVEDON JA PAKKAUSSELOSTEEN MUUTOS Nämä muutokset valmisteyhteenvetoon ja pakkausselosteeseen ovat voimassa Komission päätöksestä. Jäsenvaltioiden viranomaiset päivittävät valmistetiedot
LisätiedotEpilepsian lääkehoito
Epilepsian lääkehoito Hanna Ansakorpi Kliininen opettaja, LT Neurologian erikoislääkäri Oulun yliopisto, Lääketieteen laitos, neurologia OYS, Medisiininen tulosalue, neurologia Mikä on epilepsia? Epileptinen
LisätiedotLapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala
Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste
LisätiedotMigreenin käypä hoito
1 Migreenin käypä hoito Suomen Neurologinen Yhdistys ry (**Sisällysluettelo numerot alussa ok, sitten vähän aikaa 2 numeroa pienemmät kuin pitäisi ja jälleen lopussa ok. Viite 11 poistettu, koska siihen
LisätiedotCluster Horton. Mikko Kallela 2011
Cluster Horton Mikko Kallela 2011 Episodittainen 80% Krooninen 20% Sarjoittainen päänsärky 0.1% CPH SUNCT HC 1000 sarjoittaisesta päänsärystä kärsivää miljoonaa ihmistä kohti Auraton migreeni Aurallinen
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA -hoidosta
Tärkeää tietoa GILENYA -hoidosta Ensimmäisen GILENYA-annoksen jälkeen lääkärisi pyytää sinua jäämään vastaanotolle vähintään kuuden tunnin ajaksi, jotta tarvittaviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä, jos
LisätiedotLapsen päänsärky psykoa vai soomaa?
Katsaus Liisa Metsähonkala ja Liisa Viheriälä Lapsen päänsärky psykoa vai soomaa? Lapsen päänsärky voi liittyä oireena moneen eri sairauteen tai häiriöön. Vaikka päänsäryn taustalla olisi elimellinen sairaus
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotKUUKAUTISMIGREENI. Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei
NAISTEN MIGREENI KUUKAUTISMIGREENI Mikä se on? Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei Ketä se koskee? voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus. 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus 9.9.2015 Annamari Rouhos LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Sydän- ja keuhkokeskus HYKS Riippuvuuden tunnusmerkkejä voimakas halu tai pakonomainen tarve käyttää
LisätiedotLÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI. Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita
LÄÄKEHAITTACASE JA ARVIOINTI Sirkka-Liisa Kivelä Professori, emerita MIES 72 v Ongelmat alkaneet kesällä ja pahentuneet syyskesällä ja syksyllä - Laihtuminen, 178 cm, paino 54.6 kg - Käsien vapina, ajoittain
LisätiedotKUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02.2011 - Neurologia. Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus
KUTSUNTATARKASTUSKOULUTUS- TILAISUUS 09.02. - Neurologia Tuula Nylund Hallintoylilääkäri, Neurologian erikoislääkäri Sotilaslääketieteen keskus 0 VAATIMUSPERUSTEET Palvelusturvallisuus Kaikki varusmiehet
LisätiedotUnesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes
Unesta ja unettomuudesta Eeva Liedes 21.3.2019 Unen vaiheet ja rakenne nonrem uni: torke, kevyt uni, syvä uni nonrem uni lisääntyy ruumiillisen rasituksen jälkeen REM uni: unennäkemisen univaihe REM uni
LisätiedotSuomen Migreeniyhdistys ry 1/2003
Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2003 Suomen Migreeniyhdistys toimii myös muita päänsärkyjä kuin migreeniä sairastvien hyväksi. Vuoden 2001 alusta perustettiin Hortonin neuralgian alaosasto. Hortonistien toiminta
LisätiedotHeikki Rantala Kuumekouristukset
Heikki Rantala Kuumekouristukset Diagnoosipohjainen infolehtinen Kuumekouristukset ovat yleisin syy lapsuusiän tajuttomuuskouristuskohtauksiin ja niitä saa jopa noin 5% lapsista. Useimmiten niitä esiintyy
LisätiedotPOTILAAN OPAS MAVENCLAD. Potilaan opas. Kladribiini (MAVENCLAD) RMP, versio 1.0 Fimean hyväksymä
MAVENCLAD Potilaan opas POTILAAN OPAS RISKIENHALLINNAN KOULUTUSMATERIAALI FI/CLA/1117/0050 Tärkeää tietoa MAVENCLAD-hoidon aloittaville potilaille Sisällys MAVENCLAD-valmisteen esittely Kuinka MAVENCLAD-hoito
LisätiedotLiite III. Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset
Liite III Valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden vastaavien kohtien muutokset Huomautus: Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on tulosta menettelystä asian saattamiseksi käsittelyyn. Jäsenvaltion
LisätiedotMigreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta.
MIGREENI Migreeni on kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä aikuisiän yleisin neurologinen sairaus, jonka kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä, voi
LisätiedotPäänsärky, purenta ja TMD. 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto
Päänsärky, purenta ja TMD 26.5.2016 Taru Kukkula Oikomishoidon erikoishammaslääkäri Porin perusturva, Suun terveydenhuolto Etiologia Epäselvä, monitekijäinen Useita etiologialtaan ja patologialtaan erilaisia
LisätiedotKohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016
Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)
LisätiedotTärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. Tärkeää tietoa GILENYA (fingolimodi) -hoidosta Vanhemmille/huoltajille Ensimmäisen annoksen jälkeen lääkäri pyytää lasta jäämään vastaanotolle vähintään kuuden
LisätiedotKäypä hoito -suositus
Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Neurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä Julkaistu ensimmäisen kerran Aikakauskirja Duodecimissa 2002;118(11):1200-9 1. PÄIVITYS
LisätiedotMigreeni: Oirejatkumo
Migreeni Migreeni on hyvin tavallinen, kohtauksellinen, osittain geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka aivan kaikkia mekanismeja ei vielä tunneta. Koska geenien periytyminen on täysin yksilöllistä,
Lisätiedotrosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta
rosacea Tietoja aikuisten iho-ongelmasta ROSACEA. Noin 2 10 prosenttia aikuisväestöstä sairastaa rosaceaa (ruusufinni). Se on krooninen ihosairaus, joka aiheuttaa punoitusta, pieniä näppylöitä ja tulehduksellista
LisätiedotFirmagon eturauhassyövän hoidossa
Firmagon eturauhassyövän hoidossa Käytännön tietoa ja ohjeita potilaalle Eturauhassyöpään sairastuminen ja sen hoito aiheuttavat uuden elämäntilanteen. Mielessä voi pyöriä monia kysymyksiä. Ajatusten kanssa
LisätiedotKlaudikaatio eli katkokävely. Potilasohje.
Klaudikaatio eli katkokävely Potilasohje Katkokävely eli klaudikaatio Yksi valtimotaudin mielipaikoista ovat alaraajoihin johtavat valtimot. Aortta haarautuu lantion korkeudella kahdeksi lonkkavaltimoksi,
LisätiedotKolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia
Kolmoishermosärky eli Trigeminusneuralgia Kolmoishermo eli nervus trigeminus on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kummallakin puolen kasvoja on oma kolmoishermo. Kolmoishermosärky on tämän hermon
LisätiedotNuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos
Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen
LisätiedotHENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA
HENGITYSTIEINFEKTIOON SAIRASTUNEEN LEIKKI-IKÄISEN (1-3 vuotiaan) LAPSEN HOITO KOTONA Sisältö Johdanto... 3 Yleinen kotihoito... 4 Nuhakuume... 7 Keuhkoputkentulehdus... 8 Kurkunpääntulehdus... 9 Milloin
LisätiedotOsteoporoosi (luukato)
Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua
LisätiedotAIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen
AIVOTÄRÄHDYS & URHEILU MUUTTAAKO TUORE KANSAINVÄLINEN KONSENSUSLAUSUMA KÄYTÄNTÖJÄ? Matti Vartiainen 10.11.2016 m.vartiainen@kolumbus.fi Agenda Tunnistamisen jälkeinen RTP RTP= Return to play Paluu arkeen,
LisätiedotHoidatko migreeniä vai itseäsi?
Hoidatko migreeniä vai itseäsi? Tarja Suomalainen Neurologian erikoislääkäri Lääkärikeskus Mehiläinen Allergiatalo 15.11.2010 Miksi migreeniä pitää hoitaa? Migreeni heikentää elämänlaatua ja aiheuttaa
Lisätiedotbukkaalinen fentanyylitabletti Effentora_ohjeet annostitrausta varten opas 6.indd :04:58
10 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Yksilöllisesti sopiva annos jokaiselle syövän läpilyöntikivuista kärsivälle potilaalle: Viisi Effentora - vahvuutta mahdollistavat yksilöllisen läpilyöntikipujen hoidon Ohjeet
LisätiedotEnnaltaehkäisevää urheilulääketiedettä
Ennaltaehkäisevää urheilulääketiedettä Harri Hakkarainen LL, LitM Urheilulääkäri / - valmentaja Suomen vahvuuksia Ortopedinen osaaminen huippua Onko syynä vammojen suuri määrä Tieto vammojen kuntoutuksesta
LisätiedotEMPULLA ON MIGREENI. - lastenkirja migreenistä 4 5-vuotiaille lapsille, heidän vanhemmilleen ja hoitoalan ammattilaisille
EMPULLA ON MIGREENI - lastenkirja migreenistä 4 5-vuotiaille lapsille, heidän vanhemmilleen ja hoitoalan ammattilaisille Tiina Lehtimaa Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä,
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotSukellus ja lääkehoito
Sukellus ja lääkehoito Yksi DANin lääkäreille useimmiten esitetyistä kysymyksistä liittyy siihen, onko turvallista sukeltaa silloin kun henkilöllä on käytössään jokin tietty lääke. Vastaus tähän kysymykseen
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CIWA-AR-VIEROITUSOIREIDEN ARVIOINTIASTEIKKO /. Lievät vieroitusoireet, CIWA-Ar-pisteet
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotLiite III. Muutokset tuotetietojen olennaisiin kohtiin
Liite III Muutokset tuotetietojen olennaisiin kohtiin Huomautus: Nämä valmistetiedot ovat tulos referraaliprosessista, johon tämä komission päätös liittyy. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat
LisätiedotPitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden
LisätiedotNaisten migreeni www.migreeni.org
Naisten migreeni Kolmen päivän särkyputki. Päätä särkee, vatsaan koskee, turvottaa, oksettaa. Töihin menoa ei voi ajatellakaan. Ja taas sama vaiva kuukauden päästä. www.migreeni.org Kuukautismigreeni Mikä
LisätiedotRaskausdiabetes. GDM Gravidassa Tammikuun kihlaus Kati Kuhmonen
Raskausdiabetes Tammikuun kihlaus GDM Gravidassa 2017 302 potilaalla dg O24.4 Potilaita GDM-kirjalla 164 Sokerisoittoja 618 Ohjauskäyntejä 137 Lääkehoitoisia potilaita 66 Metformiini 41 potilaalle fi insuliini
LisätiedotG2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.
G2P0 + C 2 H 5 OH =?! Antti Koivukangas LT, yleislääketieteen erikoislääkäri EPSHP/ Psykiatria Ei sidonnaisuuksia (KH) 20.11.2008 Vaasa 1 Nuoret aikuiset ja päihteet päihteiden käyttö runsaimmillaan 20
Lisätiedot203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet
1 / 5 27.11.2015 13:07 Yhteistyökumppanit / Lääkärit ja terveydenhuolto / Lääkkeet ja lääkekorvaukset / Lääkkeiden korvausoikeudet / Erityiskorvaus / 203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat
LisätiedotMuistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys
Muistisairauksien lääkkeetön hoito Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Muistisairauksien erityispätevyys 23.11.2018 Muistisairauksien lääkkeetön hoito Muistisairauksista Muistisairauksien lääkehoidon
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotSISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI
SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen
LisätiedotUutta lääkkeistä: Ulipristaali
Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 3/2012 UUTTA LÄÄKKEISTÄ Uutta lääkkeistä: Ulipristaali Annikka Kalliokoski Esmya, 5 mg tabletti, PregLem France SAS. Ulipristaaliasetaattia voidaan käyttää kohdun myoomien
LisätiedotHengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa
Hengenahdistus palliatiivisessa ja saattohoitovaiheessa Hengenahdistus on yleistä monien sairauksien loppuvaiheessa (kuva 1 ja 2). Hengenahdistuksen syyt ovat moninaisia (taulukko 1) ja ne on tärkeä selvittää,
LisätiedotPäänsärkyisen lapsipotilaan ohjauksen arviointi Toteutuuko Käypä hoito -suositus
Niina Kokko, Nina Suni Päänsärkyisen lapsipotilaan ohjauksen arviointi Toteutuuko Käypä hoito -suositus Alaotsikko Metropolia Ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja (AMK) Hoitotyö Opinnäytetyö 28.4.2011 Tiivistelmä
LisätiedotALLE 12-VUOTIAIDEN LASTEN PÄÄNSÄRYN LÄÄKKEETÖN HOITO
ALLE 12-VUOTIAIDEN LASTEN PÄÄNSÄRYN LÄÄKKEETÖN HOITO Kirjallisuuskatsaus Tuovi Luttinen Opinnäytetyö Marraskuu 2012 Hoitotyön koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI
LisätiedotLapsen. epilepsia. opas vanhemmille
Lapsen epilepsia opas vanhemmille Alkusanat Suomessa noin 600 800 lasta sairastuu epilepsiaan vuosittain. Epilepsia on pitkäaikaissairaus, joka johtuu aivojen sähköisen toiminnan häiriöstä. Epilepsiakohtaukset
Lisätiedotesimerkkipakkaus aivastux
esimerkkipakkaus aivastux Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle Aivastux 10 mg tabletit setiritsiini Lue tämä pakkausseloste huolellisesti ennen kuin aloitat lääkkeen käyttämisen, sillä se sisältää sinulle
LisätiedotAIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA
AIVOVAMMOJEN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO - HISTORIAA JA TULEVAISUUTTA Olli Tenovuo Ylilääkäri, yksikön johtaja TYKS Aivovammakeskus HISTORIAA Aivovammojen historia on yhtä vanha kuin ihmisenkin historia Antiikin
LisätiedotSSLY Kortisoni. Heikki Saaren-Seppälä, HYKS
SSLY Kortisoni Heikki Saaren-Seppälä, HYKS 23.3.2017 Mitä se sellainen kortisoni ihan oikeesti on?? Stressireaktion säätelijä Mitä se stressi ihan tarkalleen ottaen sitten on?? Ei vain hetkellinen fyysinen
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotKOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia
KOLMOISHERMOSÄRKY eli trigeminusneuralgia Kolmoishermo (nervus trigeminus) on kasvojen alueen kolmihaarainen tuntohermo. Kukin haara huolehtii tietyn kasvojen alueen tuntoaistista. Hermoja on kaksi, kummallakin
LisätiedotADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO)
ADHD:N LÄÄKEHOIDON SEURANTA PERUSTASOLLA (TERVEYSKESKUS/KOULUTERVEYDENHUOLTO) Yleistä - ADHD:n lääkehoitoa on tutkittu paljon ja näyttö lääkehoidon tehosta on vahva - lääkkeiden vaikutus perustuu ADHD:ssa
LisätiedotMigreeni. Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org
Migreeni Yksi hyvä puoli löytyy, ja sehän on se, kun kohtaus on ohi niin olo on suorastaan ihana! www.migreeni.org Etsi päänsärkyysi selitys Ensimmäinen askel päänsärkysi hallinnassa on selvittää, liittyykö
LisätiedotNovartis Finland Oy. Aclasta-potilasopas osteoporoosin hoidossa
Novartis Finland Oy Aclasta-potilasopas osteoporoosin hoidossa Tämä potilasopas on tarkoitettu osteoporoosia sairastaville potilaille, joilla on suurentunut luunmurtumariski ja jotka saavat Aclasta-hoitoa.
LisätiedotPÄÄNSÄRKY 10 12-VUOTIAAN LAPSEN ELÄMÄSSÄ
PÄÄNSÄRKY 10 12-VUOTIAAN LAPSEN ELÄMÄSSÄ Minna Hirvasniemi Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, DIAK Etelä, Helsinki Sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK) TIIVISTELMÄ
Lisätiedot