VIREYSTILAIKKUNA - KEHOTIETOISUUTTA HAMMASHOITO- HENKILSTÖLLE. (LL, psykiatrian erikoislääkäri Anne Pelkonen) HLL, hypnoterapeutti Kati Sarvela

Transkriptio

1 VIREYSTILAIKKUNA - KEHOTIETOISUUTTA HAMMASHOITO- HENKILSTÖLLE (LL, psykiatrian erikoislääkäri Anne Pelkonen) HLL, hypnoterapeutti Kati Sarvela

2 Kati Sarvela, HLL hypnoterapeutti, sensomotorinen psykoterapia II

3 Interpersonaalinen neurobiologia Pat Ogden, tanssi- ja liiketerapia Daniel Siegel, psykiatri

4 Kehotietoisuusharjoitus

5 Mitä tarkoittaa Traumainformoitu?

6 Tapa, miten eri alojen toimijat voi ottaa toiminnassaan huomioon ihmisten erilaiset vaikeat elämänkokemukset siten, että kyseisen toimijan on mahdollista toteuttaa tehtäväänsä tehokkaasti näistä kokemuksista huolimatta samalla välttäen vaikeiden kokemusten heijastumista omaan jaksamiseen. A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

7 iloajatoivoa.fi

8 Mitä tarkoitetaan traumalla?

9 MITÄ TARKOITEAAN PSYKOLOGISELLA TRAUMALLA? Trauma = kokemus, joka on ylittää henkilön sen hetkisen kyvyn integroida tapahtuma tai jokin osa siitä osaksi omaa kokemushistoriaa Ulkoinen tapahtuma ei määrittele sen jättämää traumajälkeä, olennaista on henkilön sen hetkinen kyky ottaa tapahtuma vastaan ja liittää se omaan kokemushistoriaansa. A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

10 Kehoyhteys katkeaa Traumatisoitunut ihminen kadottaa tyypillisesti yhteytensä kehoonsa ja kykynsä säädellä autonomista hermostoansa. Hän ei ole kehossansa. Bessel van der Kolk, The Body Keeps the Score, 2014 Pat Ogden, Sensorimotor psychotherapy, 2015

11 Traumajäljen voimakkuuteen vaikuttaa Perinnöllinen alttius Kiintymyssuhteet Kokijan ikä tapahtumahetkellä Tapahtuman kesto Kyky vaikuttaa tapahtuman kulkuun ja toimia aktiivisesti Kokijan sen hetkinen energiataso Ympäristön reaktiot ja saatu tuki A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

12 TRAUMA 1 JA TRAUMA 2 TRAUMA 1, BIG T - esim. luonnon onnettomuudet, yksittäiset väkivaltateot kuten murhat, raiskaukset tai niiden todistaminen, terroristiset teot, vakavat auto-onnettomuudet TRAUMA 2 LITTLE T - Pitkittyneitä ja vähemmän näkyviä traumatilanteita, esimerkkeinä perheväkivalta, seksuaalisten rajojen ylittyminen, vakava sairastuminen, lääketieteellinen trauma, koulukiusatuksi tuleminen, myös vakava emotionaalinen vaillejääminen Sarvela 2019

13 Vireystilaikkuna Leveä vai kapea? Ylivireys, fight and flight Optimaalisen vireyden alue Alivireys, lamaannus Traumatisoituneella on kapea ikkuna.

14 ACE kuva: npr.org

15 Lähde: Trauma-Informed Care and Oral Health: Recommendations for Practitioners (kts. kuva lopussa)

16

17 Kipu ja krooniset sairaudet Psykologiset traumat vaikuttavat kipukokemukseen. - Toimenpiteisiin liittyvät pelot ja kivut - Krooniset kivu Kuinka vireystilaikkuna vaikuttaa kipukokemukseen? - mm. sydänsairauksien, monien syöpien ja diabetekseen sairastumisen riski kasvaa erityisesti lapsuuden hankalien kokemusten seuraamuksena A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

18 TRAUMOJEN ESIiNTYVYYS SUOMESSA Suomessa tapahtuu vuosittain lähes fyysiseen koskemattomuuteen kohdistuvaa rikosta. Liikenneonnettomuuksissa kuolee tai loukkaantuu noin henkeä ja työtapaturman johdosta vähintään neljän päivän sairasloman saa noin henkilöä. Ulkomaisten arvioiden mukaan kehittyneessä länsimaisessa yhteiskunnassa % väestöstä joutuu elämänsä aikana tilanteeseen, jossa traumaattinen tapahtuma on niin järkyttävä, että se täyttää traumaperäisen stressihäiriön etiologisen kriteerin A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

19 Hierarkinen hermosto Dan Siegelin käsimalli aivoista Järki Tunne ajatukset, järkiperäinen reagointi - aivokuori tunteet, tunneperäinen reagointi - keskiaivot Vaistonvaraiset toiminnot refleksit, yksilön säilymiseen tähtäävät reaktiot, säätelyjärjestelmät - aivorunko A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

20 PORGESIN POLYVAGAALITEORIA - Sympaattisen hermoston lisäksi aivohermoista N. Vagus eli kiertäjähermo on keskeisessä roolissa stressin säätelyssä

21 Polyvagaaliteoria Sympaattinen hermosto Ylivireys, fight and flight N.vaguksen ventraalinen haara - sosiaalinen liittyminen Optimaalisen vireyden alue Alivireys, lamaannus N.vaguksen selänpuoleinen haara

22

23 Miten sinä tunnistat potilaan ylivireyden tai alivireyteen? Miten sinä autat työssäsi potilasta rauhoittumaan? Maadoitus Hengitysharjoitus 3-5-7

24 Miksi traumainformoitua hoitoa??

25 Lisäämään sote-palveluiden tehokkuutta ja Auttajien hyvinvointia - Potilas sitoutuu hoitoihin ja yhdessä sovittuihin käytäntöihin paremmin - Turhat käynnit vähenevät - Hoitohenkilökunta voi paremmin = WIN-WIN A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

26 Miksi traumainformoitua hoitoa tarvitaan? Traumatisoituminen lisää sosiaalisia ongelmia sekä fyysistä että psyykkistä sairastavuutta ja heikentää oppimistuloksia Traumakokemukset estävät ja vaikeuttavat henkilön hakeutumista vastaanotolle muutoin kuin pakon edessä, mikä vähentää ennaltaehkäisevän hoidon mahdollisuuksia ja siirtää painopistettä kiireelliseen ja päivystykselliseen hoitoon Traumakokemukset vaikeuttavat hoito-ohjeiden ja omahoidon ymmärtämistä ja toteuttamista A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

27 Miksi traumainformoitua hoitoa? Väkivaltaa kokeneen voi olla vaikea päästää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaistakaan lähelle kehoaan, mikä saa välttämään seulontoja ja ajanvarauskäyntejä johtaen kroonisten sairauksien havaitsemiseen vasta myöhäisessä vaiheessa Traumatisoituneen ihmisen voi olla vaikea luottaa toiseen ihmiseen ja tämä vaikeuttaa hoidon kannalta olennaisten asioiden tuomista esille vastaanotolla traumaa kokeneet ajautuvat helposti addiktioihin A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

28 Miksi traumainformoitua kohtaamista? 3 Traumajäljen aktivoituminen voi aiheuttaa taistelu-, pako- tai lamaannusreaktion, joka aikana potilas/asiakas on kykenemätön vastaanottamaan hoito- tai elämäntapaohjeita tai kykenee ymmärtämään ne huonosti. Traumajäljen aktivoituminen voi myös tehdä suunnitteilla olevan toimenpiteen mahdottomaksi toteuttaa. A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

29 Miksi traumainformoitua hammashoitoa? - jotta oppisimme ymmärtämään terveyden muita määrittelijöitä, erityisesti sosiaalisia ja sosiopsykologisia määrittelijöitä - hammashoitopelkoisten hoitaminen: se ohjaa tilannetta, joka itse pysyy rauhallisena - Jotta emme synnyttäisi uusia traumoja potilaillemme - Traumoilla on fysiologisia vaikutuksia, jotka vaikuttavat suun terveyteen

30 Mistä kustannussäästöt syntyvät Päivystyskäyntien vähenemisestä Hoitomyöntyvyyden paranemisen kautta kroonisten sairauksien parempana hoitotasapainona Äkillisten peruutusten jäädessä pois suunnitelmallisuuden parantumisesta Traumainformoitu hoitaminen on varhaista puuttumista ja ongelmien ennaltaehkäisyä: hyvän vanhemmuuden tukemista ja lastensuojelua. A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

31 Traumainformoidun hoitomallin 2 osaa Yleiset toimet Traumaspesifiset toimet Pieniä muutoksia, jotka sovellettavissa kaikkiin potilaisiin/asiakkaisiin riippumatta tämän kokemushistoriasta SKOTLANNIN MALLI Toimia, jotka kohdennetaan potilaisiin, joiden historiassa tiedetään olevan traumakokemuksia A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

32 Miten autan potilasta pysymään kehossansa? Pieniä arjen muutoksia: Hallinnan tunteen parantaminen Tapahtumien ennakointi: tutkimusten ja toimenpiteiden kulun läpikäyminen ja tekemisen ja havaintojen selostaminen Intimiteetti - luottamuksellisuus Mahdollisuus kysyä ja tuoda esiin pelkoja Vaihtoehtojen esittäminen Ennakko-odotuksista ja peloista kysyminen suoraan A.Pelkonen&K.Sarvela 2019

33 Pieniä arjen muutoksia, joiden tavoitteena mm. Avoin ja syyllistämätön ilmapiiri Luottamuksellisen yhteystyösuhteen luominen Potilaan sitoutuminen realistiselta pohjalta yhdessä tehtyyn suunnitelmaan Hoitoyksiköistä turvapaikkoja A.Pelkonen & K.Sarvela 2019

34

35 Potilaslähtöinen hoitaminen

36 Traumojen terveysvaikutusten ymmärrys

37 TRAUMAN TERVEYSVAIKUTUKSET - Fyysiset sairaudet: sydän, maksa, keuhkot - Depressio - Autoimmuunisairaudet - Krooniset kivut - Addiktiot - Seksuaalisesti välittyvät sairaudet - Oppimisvaikeudet A.Pelkonen & K.Sarvela 2019

38 Sympaattisen hermoston ja HPA-akselin aktivaatio Hypotalamus-aivolisäke-lisämunuaiskuori-akseli = HPA-akseli Sympaattinen ja parasympaattinen hermosto Sydän ja verisuonisairaudet Diabetes ja insuliiniresistenssi Toiminnalliset suolistosairaudet A.Pelkonen & K.Sarvela 2019

39 traumaoireiden hallinta Haitallistenkin terveystottumusten ymmärtäminen selviytymiskeinoina: tupakointi, päihteiden käyttö, ylensyöminen, seksuaalisuus A.Pelkonen & K.Sarvela 2019

40 Hoitomyöntyvyys Haitallisetkin elintavat voivat toimia tärkeänä säätelykeinona, mikä tekee niiden muuttamisesta vaikeaa Lääkehoitoon voi liittyä erilaisia ennakkokäsityksiä tai pelkoja, mikä vaikeuttaa lääkehoitoon sitoutumista A.Pelkonen & K.Sarvela 2019

41 Miten sovellan tätä työssäni? Ymmärtämällä, että epäterveelliset ja haitalliset elintavat ovat voineet toimia tärkeinä keinoina selviytymisessä traumaattisten kokemusten kanssa Houkuttelemalla potilaan aktiiviseen yhteistyöhön tuomitsemattomalla, tietoisesti läsnäolevalla työskentelyotteella A.Pelkonen & K.Sarvela 2019

42 Moniammatillinen yhteistyö

43

44 Oman historian ja reaktioiden ymmärrys

45 Omien traumojen tunnistaminen - Auttaja voi koulutuksen, työnohjauksen tai oman terapian kautta oppia tunnistamaan omat traumansa. - Auttajalla on metakognitiivisia taitoja: hän osaa ottaa havainnoivan ja reflektoiva suhteen paitsi potilaaseen/asiakkaaseen myös omaan kehomieleensä. Itsemyötätunto ja sopivan vahvat rajat A.Pelkonen & K.Sarvela 2019

46 Auttajalla tutkiva asenne omaan toimintaansa - Auttaja tutkii, havainnoi ja arvioi pätevästi omaa erityisosaamistaan ja pitkän aikavälin toimintansa tuloksellisuutta - Hän voi arvioida sekä suhdettaan tämän hetkiseen potentiaalisesti traumatisoivaan tilanteeseen ja/tai omaan traumahistoriaansa - Itsereflektiotaidot: tunteiden peilaus, kimmoisuus, tunneketteryys A.Pelkonen & K.Sarvela 2019

47 omien traumaperäisten työterveysongelmien tunnistaminen - Burnout - Sijaistraumatisoituminen - Myötätuntouupuminen vai empatiauupumus? A.Pelkonen & K.Sarvela 2019

48 Omien triggeriensä ja reaktiivisuuden tunnistaminen - Auttajalla on kyky maadoittaa itsensä ja hän osaa säädellä tunnetilojansa. A.Pelkonen & K.Sarvela 2019

49 Kati Sarvela 2019 Tietoisuustaidot ja tunnetaidot - Harjoitellaan vireystilan säätelyä - Turvallisen ilmapiirin luominen - Ohjaajalla täytyy olla kyky havainnoida osallistujia - Keholliset harjoitukset turvallisimpia, jooga! - Vaihtoehtojen tarjoaminen - Henkilökohtaisen kokemuksen purun mahdollisuus

50

51 Seulominen