Kehitysvammaiset ihmiset töihin -hanke

Transkriptio

1 Kehitysvammaiset ihmiset töihin -hanke Valtakunnalliset erityishuoltopäivät 16.9 Tea Kairi 1 9/12/2016 Projektin tavoitteet Päätavoitteena on ottaa käyttöön ja soveltaa näyttöön perustuvaa työhönvalmennusta kehitysvammaisille henkilöille. Projektin osatavoitteet Työvalmentajien, esimiesten ja johtavien viranhaltijoiden työhönvalmennuksen tavoitteet täsmentyvät sekä toimintatavat ja tukirakenteet kehittyvät Kehitysvammaiset ihmiset saavat tietoa työllistymisestä ja osa rohkaistuu tavoittelemaan työllistymistä Työnantajat saavat tietoa kehitysvammaisista henkilöistä osaavana työvoimana Saadaan tutkimustietoa kehitysvammaisten ihmisten nykyisestä työtilanteesta ja heidän kokemuksistaan työllistymisen suhteen

2 Taustaa: Näyttöön perustuvan työhönvalmennuksen laatukriteerit 1. Työllistyminen avoimille työmarkkinoille asetetaan ensisijaiseksi tavoitteeksi 2. Palvelu on avoin niille kehitysvammaisille henkilöille, joiden henkilökohtaisena tavoitteena on työllistyminen palkkatyöhön 3. Ripeä ja aktiivinen työn etsintä 4. Asiakkaan omat valinnat ja toiveet työpaikasta ovat keskeisellä sijalla 5. Työllistyvälle annetaan riittävän pitkä ja yksilöllisten tarpeiden mukaan määrittyvä työhönvalmennus ja tuki työstä suoriutumiseen 6. Työhönvalmennuksella on itsenäinen asema ja tarvittavaa yhteistyötä muun palvelujärjestelmän kanssa 7. Taloudellisia etuuksia ja tukia koskeva neuvonta ja ohjaus sisältyvät työhönvalmennuspalveluun Kehitysvammaisten ihmisten työllisyystilanne Suomessa on noin kehitysvammaista henkilöä Työikäisiä noin Päivätoiminnassa noin henkilöä Työtoiminnassa tai työllistymistä tukevassa toiminnassa on noin henkilöä Yli henkilöä on avotyötoiminnassa Työtoimintaa tavallisella työpaikalla Ei-työsuhteista = ei palkkaa, ei vuosilomaa, ei työntekijän suojaa henkilöä on palkkatyössä Tavallinen työsuhde työnantajaan = palkka, vuosiloma, työntekijän suoja Ilman palkkatukea tai palkkatuella Yleensä osa-aikaisesti (Kelan työkyvyttömyyseläke + tulorajan mahdollistama ansiotulo) Noin potentiaalista palkkatyöntekijää Työtoiminnassa toimintakeskuksissa tai avotyötoiminnassa Työtoiminnan ohjaajien arvio asiakkaidensa työllistymispotentiaalista (Vesala ym. 2015)

3 Työnantajien kokemuksia kehitysvammaisista työntekijöistä Kehitysvammaiset työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä ja suoriutuvat työtehtävistään. He vaikuttavat positiivisesti niin työyhteisön ilmapiiriin kuin organisaation imagoon. He tulevat hyvin toimeen työtovereiden ja asiakkaiden kanssa. Heillä ei ole muita suurempaa tapaturmariskiä eikä muita enempää sairauspoissaoloja. Työtehtävien suorittaminen vaatii varsinkin alussa tavallista enemmän aikaa. Riittävän ohjauksen jälkeen itsenäinen toiminta on vahvistunut. Yli puolet vastaajista katsoi, että kehitysvammaisen henkilön työpanos täytti sille asetetut laadulliset ja määrälliset vaatimukset. (Vesala ym. 2016) Yhteistyökumppanit Projektin yhteistyökumppanit Kymenlaaksossa sekä Kouvolan, Kotkan ja Haminan kaupungit Kaakkois-Suomen TE-toimisto

4 Työnantajien kokemuksia kehitysvammaisista työntekijöistään Kokemukset ovat ainoastaan myönteisiä. On äärimmäisen palkitsevaa nähdä, kun ihminen on sitoutunut työtehtävään ja saa työstä iloa ja sisältöä omaan elämään. Asiakaspalvelu on meidän ammatissamme tosi tärkeä ja siinä hän on ihan ykkönen. Kehitysvammaiset työntekijämme ovat olleet tunnollisia ja täsmällisiä. Heidän kauttaan muu työyhteisö ja asiakaskunta tutustuvat erilaisuuteen. Asenne ja arvot kohdallaan, hyvä huumori ja hetkessä eläminen: siinäpä oppimista kaikille! Työllistymistä tukeva vertaisryhmätoiminta Vertaisryhmätoiminnan tavoitteet Osallistujat voivat keskustella työstä ja kuulla toistensa ajatuksia ja kokemuksia Osallistujat tunnistavat omia taitojaan ja vahvuuksiaan Osallistujat oppivat työhönvalmennuksesta, työn hausta ja työsuhteisesta palkkatyöstä sekä sen eroista suhteessa työtoimintaan Osallistujat löytävät työhön liittyviä kiinnostuksen kohteita tai tavoitteita Joku/jotkut osallistujista voivat rohkaistua ryhtymään työnhakijaksi

5 Vertaisryhmätoiminnan toteutus ja tulokset Vertaisryhmän ohjaajakoulutus järjestettiin alan toimijoille. 8 vertaisryhmää toteutui Osallistujista 17 (n. 30%:a) rohkaistui ilmoittautumaan TE-toimistoon työnhakijaksi. 1 kehitysvammainen henkilö työllistyi kesätöihin + 4 vertaisryhmän osallistujaa, joilla ei ollut kehitysvammadiagnoosia, työllistyi projektin aikana. Projektin aikana työllistyi 10 kehitysvammaista henkilöä useita avotyötoimintasuhteita työsuhteiksi Työhönvalmentajat voivat hyödyntää KIT-vertaisryhmiä asiakkaiden työllistymistä koskevan tiedon jakamisessa. Toiminta voi antaa asiakkaille tukea omien vahvuuksien tunnistamiseen ja päämäärien asettamiseen. (Opinnäytetyö Minna Lonka, 2015) Ryhmäläisten kokemuksia vertaisryhmistä Opin, miten voin kertoa omista hyvistä puolista esim. mitä osaan tehdä ja missä työtehtävissä olen hyvä. Opin, että jos toiset ovat myös samaa mieltä minusta ja minun vahvuuksistani kuin minä niin sitten se on niin, osaan ehkä paremmin hyväksyä itseni ja olen iloinen ominaisuuksistani. Opin miten työtä voi hakea. Opin työosuusrahasta ja palkasta. Opin miten saa palkkaa. Työllistyminen ei ole niin vaikeaa kuin olin ymmärtänyt. Minäkin voin työllistyä johonkin ja minusta on johonkin. Ryhmä kannusti työnhakuun rohkeasti.

6 Työhönvalmentajarengas Työhönvalmentajien koulutusta ja sparrausta tuloksellisesta työhönvalmennuksesta ja sen käyttöön ottamisesta. avotyön ohjaajasta työhönvalmentajaksi Käsiteltyjä aiheita näyttöön perustuva työhönvalmennuksen laatu- ja arviointikriteerit yksilökeskeisen suunnittelun työvälineet palvelupolku työnantajayhteistyö: evästystä ja rohkaisua. Iskuduot. yhteistyö TE-toimiston kanssa Oman työskentelyn arviointia ja kokemusten jakamista muille Organisaation toiminnan itsearviointia, toimintasuunnitelmien tekoa ja seuraamista Työhönvalmentajarenkaan kokemuksia Uutta tietoa työhönvalmennuksesta Ajattelu- ja toimintatapojen muutosta Uskoa tuetun työhönvalmennuksen tulevaisuuteen. Avotyötoiminta on tullut uudelleen mietittäväksi ja uusia asiakkuuksia ei ole ohjautunut avotöihin projektin aikana. Olen ottanut uuden toimintamallin käyttöön käytännön työssä. Paljon on muuttunut myös asennetasolla. Avotyöstä on siirtynyt palkkatyöhön kolme asiakasta syksyn 2014 aikana. Projekti muutti ajatteluani kehitysvammaisten työllistymisestä ja työotteeni on muuttunut sen mukaisesti. Työllistyminen on toimintaa ohjaavana ajatuksena toimipisteessämme ja projektin myötä asiassa ollaan oltu horjumattomia. Projekti toi uuden suunnan työtoimintaan. Vertaistuki ja alueelliseen yhteistyöhön uutta virtaa Yhteistyö on parasta Teen tätä aika yksin

7 Toiminnan toteuttamisen haasteita matkalta Työhönvalmennuksen toteuttaminen ei kaikkialla mahdollista Mahdollisia selittäviä tekijöitä: Tavoite tuetusta työllistymisestä kunnan tasolla puuttuu Rakenteelliset esteet työhönvalmennuksen toteuttamiselle: esim. tuettu työ ei ole palveluvalikossa tai työhönvalmennuspalvelua ei osteta palveluntuottajalta Muiden ryhmien kuten pitkäaikaistyöttömien työllistyminen priorisoidaan Henkilöstöresurssien puute: Aika menee tämänhetkisten asiakkuuksien hallintaan Muutosten tekeminen hidasta ja byrokraattista (Johtuuko tulevista uudistuksista?) Tarvittaisiin rohkeita päätöksiä tuettuun työhön panostamiseen ylemmiltä tahoilta KIT-projektin toimintaympäristökartoituksen tulokset Toimintaympäristöön liittyviä työllistymistä tukevia ja estäviä tekijöitä: Kehitysvammaisen työllistyminen ei strategisena tavoitteena Prosessivastuuta tuetusta työllistymisestä ei määritelty Eri toimijoiden saama hyödyt epäselvät Olemassa olevia voimavaroja ei hyödynnetä täysimääräisesti Kehitysvammaisilla henkilöillä on korkea riski jäädä työmarkkinoiden marginaaliin tai ulkopuolelle. Kehitysvammaisten työtoiminta vakiintunutta ja siihen ollaan tyytyväisiä. Kehitysvammaisilla on edelleen riski tulla ylisuojelluksi työelämältä. Kehittämissuositukset Tuettu työllistyminen kehittämistyön kohteeksi Tuetun työllistymisen palvelu kehitysvammaisille tarjottavien palveluiden valikkoon Prosessivastuiden määrittäminen ja sopiminen paikallisten toimijoiden kesken Elämänkulkuun liittyvien siirtymien huomioiminen koko potentiaalisen työuran aikana Hyvien käytäntöjen siirtäminen alueellisesti ja kansallisesti Jaakko Harkko

8 Tuetun työllistymisen strategiaryhmät Kouvola, Kotka ja Hamina Kunnan tuetun työllistymisen tavoitteen määrittelyä, ratkaisuehdotusten hakua sekä suunnitelman tekoa tarvittavista toimenpiteistä Ongelmakohdat tunnistettu ja tavoiteltavia tuloksia muotoiltu esim. seuraavasti: 1. Asiakas saa työhönvalmennuksen tukea koko prosessin ajan 2. Työnantajakontaktointi onnistuu 3. Avotyötoimintapaikkoja muuttuu työsuhteisiksi 4. Palkkatyöstä kiinnostuvien asiakkaiden määrä lisääntyy 5. Kehitysvammaisten ihmiset voivat työllistyä palkkatyöhön 6. TE-palvelut tukevat kehitysvammaisten työllistymistä Haasteita Strategiaryhmien osallistujat eivät kaikkialla tarttuneet toimeen asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi Näyttöön perustuvan työhönvalmennuksen laatu- ja arviointikriteereiden käyttöönottoon sellaisenaan ei voitu sitoutua Työtoiminnasta palkkatyöhön: Salla Pennasen urapolku Youtube:

9 Kehitysvammaliiton tulevia koulutuksia Työhönvalmennuksen tikapuut Koulutuksesta saa valmiuksia toteuttaa laadukasta ja tuloksellista työhönvalmennusta Koulusta töihin seminaari Miten siirtymävaihe koulusta töihin saadaan toimivaksi? Miten yhteistyö eri toimijoiden välillä sujuu? Miten tukea tulevaa työllistyjää polullaan? Näihin kysymyksiin näkemyksiä tuo kotimaisten toimijoiden lisäksi apulaisprofessori Laura Owens Yhdysvalloista. Työpaja työnantajayhteistyöstä ja työn muotoilusta 1.12 Kouluttajana Laura Owens ja kehitysvammaliiton asiantuntijat Lisätietoa: Tea Kairi Marika Ahlsten Susanna Hintsala