Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 1 Talousarvio 2016 Taloussuunnitelma Kuntajohtajakokous Seutuhallitus Yhtymäkokous

2 SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT... 3 Yhteistyön strategiaperusta... 3 Seutustrategia Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-sopimus... 3 Seutuyhteistyön toimintaympäristö... 4 Kansallinen MAL-verkosto... 6 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen... 7 Maankäytön ja asumisen yhteistyö... 7 Liikennejärjestelmäyhteistyö... 8 Hyvinvointipalveluyhteistyö... 8 Infrapalvelujen yhteistyö... 9 SEUTUYHTEISTYÖN MUUT TAVOITTEET Tietohallinnon yhteistyö... 9 Joukkoliikenteen suunnitteluyhteistyö... 9 Elinkeinojen ja osaamisen seutuyhteistyö KANSALLISEN MAL-VERKOSTON TAVOITTEET TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Talousarvion osat Talousarvion tehtäväkokonaisuudet ja sitovuus Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta KÄYTTÖTALOUSOSA Seutuyksikkö Kansallinen MAL-verkosto TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA TALOUSSUUNNITELMA

3 YLEISPERUSTELUT Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä toimii kuntayhteistyötä toteuttavana organisaationa. Jäsenkuntia ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Kuntayhtymän tehtävänä on syventää jäsenkuntien seudullista ajattelua ja valmistella kunnille seudullisia ratkaisuehdotuksia yhteistyöhyötyjen konkretisoimiseksi. Kuntayhtymä on perustettu huolehtimaan - kuntayhteistyön yleisestä kehittämisestä - kuntien välisen yhteistoiminnan kehittämisestä - yhteisten suunnittelu- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta - jäsenkuntien yhteisestä edunvalvonnasta - aluepolitiikan toteuttamisesta osaltaan - muista yhteisesti sovittavista seutuyhteistyöhön liittyvistä tehtävistä. Yhteistyön strategiaperusta Seutustrategia 2020 Yhteistyötä ohjaa jäsenkuntien hyväksymä seutustrategia. Siinä määritellään yhteistyön visio: Vetovoimainen Tampereen kaupunkiseutu sujuvan elämän, kestävän kasvun ja yhteistyön edelläkävijä Strategian tavoitteet on jaettu pääteemoihin: 1. maankäyttö, asuminen ja liikenne, 2. palvelut sekä 3. elinkeinot ja osaaminen. Tavoitteet tarkennetaan toimenpiteiksi vuosittain kuntayhtymän ja muiden vastuutahojen talousarviossa. Seutuhallitus arvioi kaupunkiseudun strategian toteutumista vuoden 2015 aikana ja päättää päivitystarpeesta. Rakennesuunnitelma 2040 ja MAL-sopimus Kuntayhteistyötä ohjaa strategian lisäksi kaupunkiseudun valtuustojen 2015 hyväksymä Rakennesuunnitelma Se kuvaa kaupunkiseudun tavoitteellisen yhdyskuntarakenteen ja jaksottaa toteuttamisen eri vuosikymmenille. Rakennesuunnitelma ohjaa kuntien ja niiden eri toimialojen toimenpiteet yhteisen vision suuntaan. Lopputuloksena on kilpailukykyisempi ja yhtenäisempi kaupunkiseutu.

4 MAL3-sopimuksella konkretisoidaan rakennesuunnitelman lähivuosien toimenpiteet. Sopimus on osa valtion ja suurten kaupunkiseutujen yhteistyömenettelyä. Sipilän hallituksessa MALsopimuksilla tuetaan strategista tavoitetta Kilpailukyky ja työllisyys. Valtio vahvistaa sopimusten vaikuttavuutta tekemällä niistä ns. valtioneuvoston periaatepäätöksen. MAL-sopimus on myös kuntien keskinäinen sopimus yhteensovitettavista asioista. MAL3-sopimus valmistellaan vuosille Seutuyhteistyön toimintaympäristö Kymmenes toimintavuosi Kuntayhtymän toiminta alkoi , jolloin Tampereen kaupunki siirsi käynnistysvaiheen jälkeen seutuyhteistyön toimintavastuun kuntayhtymälle. Juhlavuosi huomioidaan kuntayhtymän toiminnassa. Kesällä 2016 kuntayhtymä muuttaa yhteisiin toimitiloihin Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan jätehuollon, Tredean ja Itämeri-instituutin kanssa. Yhteiset toimitilat mahdollistavat toimijoiden yhteistyön tiivistämisen. Hallituksen kuntapolitiikka Maan hallitus korostaa vapaaehtoisuutta kuntarakenteiden muuttamisessa. Tampereen kaupunkiseudulla tämä tarkoittaa yhteistyöhön perustuvaa toimintamallia seudullisten asioiden hoitamisessa. Kuntaliitoshankkeita ei ole vireillä. Rakenteelliset uudistukset kohdistuvat jatkossa kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka siirtyvät itsehallintoalueiden tehtäväksi Muutos tarkoittaa merkittävää valmistelutyötä kunnissa lähivuosina. Samaan aikaa kunnat valmistautuvat uuden kunnan rooliin organisaatiorakentein ja strategioin sekä pohtien yhteistyön roolia elinvoiman tuojana. Kaupunkiseutupolitiikkaa hallitusohjelma käsittelee pääosin asuntotuotannon näkökulmasta. Keinoina ovat mm. MAL-sopiminen, jossa huomioidaan ajankohtainen maahanmuuttotilanne. Kokonaisvaltainen kaupunkiseutupolitiikka ja kaupunkiseutujen menestyminen jäävät näinolleen kuntien omaehtoiseksi tehtäväksi. Samalla edunvalvonnan merkitys korostuu. Kokeilut, digitalisaatio ja hallinnon sujuvoittaminen ovat niin ikään hallituksen kärkitavoitteita. Niillä tähdätään asiakaslähtöisyyden ja toiminnan tehokkuuden parantamiseen. Kaupunkiseudun kuntien hyvä järjestäytyminen ja muun muassa seudullinen tietohallinto antavat mahdollisuuden digiloikkaan ja seudullisiin kokeiluihin. Väestönkehitys kaupunkiseudulla Väestönkasvu näyttää edelleen suuntautuvan keskuskaupunkiin, mutta myös kehyskunnat jatkavat kasvuaan. Kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 2015 alussa henkilöä, jossa on kasvua asukasta (1,1 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Tampereen kasvu oli asukasta ja kehyskuntien sukasta. Tampereen kaupunkiseudun väestönkehityksen odotetaan jatkuvan positiivisena. Kaupunkiseutu on varautunut suunnitelmissaan, että vuonna 2040 seudulla olisi asukkaita Tämä toteutuu noin hengen vuosikasvulla, joka vastaa 2000-luvulla toteutunutta vuosikasvua.

5 Kuntien väestön ja työllisyyden kehitys Elokuun 2014 lopussa työttömyystilanne Pirkanmaalla (14,1 %) oli koko maata (12,2 %) heikompi, ja Tampereen kaupunkiseudulla työttömyysaste oli maakunnan korkein. Tampereen kaupungin työttömyystilanne on yksi huonoimmista vertailtaessa maan 20 suurinta kaupunkia. Maan hallitus on käynnistämässä uutta työllisyyden kuntakokeilua, johon kaupunkiseutu on ilmaissut kiinnostuksen yhtenäisenä työssäkäyntikohteena. Väestö muutos muutos% Kangasala ,4 Lempäälä ,8 Nokia ,5 Orivesi ,5 Pirkkala ,7 Tampere ,2 Vesilahti ,4 Ylöjärvi ,6 Kaupunkiseutu ,0 Työttömyysaste-% syyskuussa muutos% Kangasala 11,3 11,4 0,1 Lempäälä 10,1 11,3 1,2 Nokia 13,2 13,4 0,2 Orivesi 13,1 12,6-0,5 Pirkkala 10,9 11,2 0,3 Tampere 16,2 17,4 1,2 Vesilahti 9,5 10,3 0,8 Ylöjärvi 11,7 12,2 0,5 Kaupunkiseutu 14,4 15,3 0,9 Pirkanmaa 13,9 14,7 0,8 Koko maa 12,0 12,8 0,8 Elinkeinojen kehitys Yhden kaupunkiseudun elinkeinon peruspilarin, teknologiateollisuuden irtisanomiset ovat jatkuneet. Myös konepajateollisuuden tilanne jatkuu vakavana. Kaupan-, palveluiden ja liikenteen toimialoilla on sen sijaan varovainen kasvu jatkunut vuoden 2014 ja alkuvuoden 2015 aikana. Kehityksen odotetaan näillä toimialoilla jatkuvan positiivisena myös vuonna Hidas talouskasvu näkyy rakentamisessa, mutta kasvua odotetaan vuonna Biotieteiden ja -teknologian osaaminen on vahvaa kaupunkiseudulla, ja sen odotetaan nousevan tulevaisuudessa merkittäväksi toimialaksi. Myös hallituksen panostukset biotalouteen kehittävät toimialaa. (Lähde: Pirkanmaan talouskatsaus)

6 Kuntien talouden kehitys Heikon kuntatalouden arvellaan jatkuvan lähivuodet. Tämä pakottaa kuntia toisaalta kiristämään kunnallisverotusta, ja toisaalta etsimään entistä tehokkaampaa toimintatapaa ja konkreettisia säästöjä. Kuntien talouden kantokyky vuodelle 2016 ei ole aikaisempia vuosia vahvempi. Soteuudistuksen ja itsehallintoalueiden toiminnan rahoituksen vaikutukset kuntatalouteen ovat vielä epäselvät. Kokonaisuudessaan Suomen kansantalouden tilanne ja ennusteet ovat jopa heikoimpia Euroopassa. Kasvun ennustetaan olevan hidasta jopa vuoteen 2019 asti (VM, JTS). Kuntien verotulojen odotetaan kasvavan vain +0,5 % vuoden 2016 aikana. Kaupunkiseudun kunnilla verotulojen kasvun odotetaan olevan jonkin verran parempi kuin Suomessa keskimäärin. Kaupunkiseudun kuntien kunnallisveroprosenttien kehitys TAE 2016 Muutos Kangasala 20,00 20,50 21,00 21,00 -- Lempäälä 20,50 20,50 20,50 20,50 -- Nokia 19,75 19,75 19,75 19,75 -- Orivesi 20,50 21,50 22,25 22,25 -- Pirkkala 20,00 20,00 20,00 20,00 -- Tampere 19,00 19,75 19,75 19,75 -- Vesilahti 20,50 21,50 21,50 21,50 -- Ylöjärvi 19,75 20,50 20,50 20,50 -- Kansallinen MAL-verkosto Kuntayhtymän hallinnoima kansallinen MAL-verkosto toimii kaupunkiseutujen ja ministeriöiden välisenä yhteistyöalustana. Verkoston toiminta perustuu kansalliseen kaupunkipolitiikkaan ja jäsenseutujen tarpeisiin. Mukana on 16 kaupunkiseutua eri puolilta Suomea. Rahoittajina toimivat verkostoon kuuluvien jäsenalueiden lisäksi YM, LVM, Suomen Kuntaliitto ja ARA.

7 KUNTAYHTYMÄN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2016 Valtuustojen hyväksymästä seutustrategiasta 2020, rakennesuunnitelmasta 2040 ja MALaiesopimuksista johdetut yhteistyötavoitteet jakautuvat asiaryhmiin seuraavasti: seutuyhteistyön yleinen kehittäminen, maankäytön ja asumisen yhteistyö, liikennejärjestelmäyhteistyö, hyvinvointipalveluyhteistyö ja infrapalvelujen yhteistyö. Lisäksi kuvataan seudullisen tietohallinnon, seudullisen joukkoliikennelautakunnan, elinkeinojen ja osaamisen ja kansallisen MAL-verkoston toiminnan painopisteet Seutuyhteistyön yleinen kehittäminen 1. Seutuyhteistyön toimintamalli ja strategia Tavoitetaso: Varaudutaan seutustrategian päivittämiseen seutuhallituksen linjausten mukaisesti. Panostetaan seutuyksikön osaamisen kehittämiseen sekä yhteistyön syventämiseen uusien toimitilakumppaneiden kanssa. 2. Seutuviestintä Tavoitetaso: Kymmenvuotisjuhlavuosi näkyy seutuviestinnässä. WWW-sivujen kokonaisuudistus toteutetaan. Seutupäivä ja seutufoorumi järjestetään. Maankäytön ja asumisen yhteistyö 3. MAL-aiesopimus Tavoitteet: Uusi MAL3-sopimus hyväksytään ja toteuttaminen käynnistyy. Seurantaaineisto MAL2-aiesopimuksen toteutumisesta valmistuu. 4. Rakennesuunnitelman 2040 toteuttaminen Tavoitteet: Rakennesuunnitelman toteuttamista edistetään kunnissa yleiskaavojen laadinnalla ja muilla kuntakohtaisilla toimenpiteillä. Kuntayhtymä ja kunnat vaikuttavat rakennesuunnitelman näkymiseen maakuntakaavassa. 5. Maapoliittiset periaatteet Tavoitteet: Seudullisten maapoliittisten periaatteiden päivitys valmistuu. 6. Seudullinen paikkatieto Tavoite: Digitaalisen ja karttapohjaisen MAL-aineiston ylläpito ja hyödyntäminen kehittyvät. 7. Asuntopolitiikka ja -tuotanto Tavoitteet: Kohtuuhintaista vuokratuotantoa koskeva kaavoituksen ja tontinluovutuksen ohjelman laadinta käynnistyy kunnissa. Aso-asuntojen hakumenettelyn kehittämistarpeet selvitetään.

8 Liikennejärjestelmäyhteistyö 8. Raitiotieliikenne Tavoite: Varaudutaan selvittämään raitiotien laajenemissuuntien (Pirkkala ja Ylöjärvi) toteuttamisen edellytykset. 9. Lähijunaliikenne Tavoite: Uusien asemapaikkojen toteutuksen edellytykset selvitetään. Syksyllä 2015 alkanut työ valmistuu keväällä Työn tulosten perusteella valmistaudutaan tarvittaviin liikenteen ja maankäytön jatkotoimenpiteisiin. 10. Liikkuminen palveluna Tavoite: Liityntäpysäköinnin toteuttamista edistetään ja liikenteen digitaalisten palveluiden syntymistä tuetaan esim. osallistumalla Liikkuminen palveluna -kokeiluihin. 11. Kävely ja pyöräily Tavoite: Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmasta toteutetaan seudullisten pääreittien laadun parantamista ja käyttäjämäärä- ja tyytyväisyystietojen seurantaa. 12. Henkilöliikennetutkimus Tavoite: Osallistutaan valtakunnalliseen henkilöliikennetutkimukseen. Lentoliikenteen kehittäminen Tavoite: Lentoliikenteen projektisuunnitelman toteutus etenee. Työstä vastaa Tredea. Hyvinvointipalveluyhteistyö 13. Sote-uudistus Tavoite: Toimitaan yhteistyöfoorumina kuntien sosiaali- ja terveyspalvelutuotannolle ja tarvittaessa keskustelufoorumina sote-palveluiden uudelleenjärjestelyissä. 14. Lukiokoulutuksen yhteistyö Tavoite: Tuetaan kaupunkiseudun lukioyhteistyön tavoitteellisuutta ja käytäntöjen kehittymistä vuoden 2015 suunnittelun pohjalta. 15. Yksityisen päivähoidon ohjauksen ja valvonnan kehittäminen Tavoite: Luodaan toimintamalli yksityisen päivähoitotarjonnan hallinnalle ja yhtenäiselle menettelyille kunnissa. 16. Sähköiset palvelut Tavoite: Luodaan kuntiin yksi uusi yhtenäinen sähköinen toimintatapa tai asiakaspalveluratkaisu yhdessä tietohallinnon kanssa.

9 Infrapalvelujen yhteistyö 17. Rakennusvalvonta Tavoite: Kehitetään Rakennesuunnitelman 2040 toteuttamista tukevia yhteisiä käytäntöjä ja toimintatapoja. 18. Tilapalvelut Tavoite: Selvitetään kuntien palvelurakennusten energiatehokkuuden parantamista osallistumalla TTYn hankkeeseen. 19. Yhdyskuntatekniset palvelut Tavoite: Valmistellaan liikuntapaikkojen ja viheralueiden tuotteistamistyötä. 20. Ilmasto- ja energiatehokkuustyö Tavoite: Arvioidaan kaupunkiseudun ilmastostrategian vaikuttavuus ja päivitetään kuntien ilmastoriskien hallintaa. Vesihuoltoyhteistyö Tavoite: Yhteistyö jätevesiratkaisuissa etenee seudullisen yhtiön kautta. SEUTUYHTEISTYÖN MUUT TAVOITTEET 2016 Tietohallinnon yhteistyö Kaupunkiseudun kunnilla on sopimus tietohallintoyhteistyöstä, jota johtaa Tampereen kaupunki. Käytännön työstä vastaa seudullinen johtoryhmä. Vuonna 2016 seudullisia painopisteitä ovat: 1) Kommunikaatio- ja tietoverkkopalvelujen sekä perustietotekniikka- ja integraatiopalvelujen uusien toimittajasopimusten edellyttämien siirtoprojektien läpivienti. 2) Sote uudistuksen ICT osuuden toteuttamisen edistäminen mm. AKUSTI-, VAKAVA- ja UNA - hankkeissa. Tietohallinto pyrkii mukauttamaan toimintaansa sote uudistuksen tarpeisiin. 3) Seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen Lisäksi digitalisaation edistäminen ja sähköisten palveluiden etenemisen vauhdittaminen on keskeisesti mukana kaikessa kehittämisessä. Toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. Joukkoliikenteen suunnitteluyhteistyö Joukkoliikenteen operatiivisista tehtävistä vastaa Tampereen kaupungin seudullinen joukkoliikenneyksikkö ja -lautakunta. Kaupunkiseudulla siirrytään alkaen yhtenäiseen lippu- ja tariffijärjestelmään. Samanaikaisesti Ylöjärven ja Oriveden suuntien siirtymäajan liikennöintisopimukset päättyvät ja liikenne siirtyy kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan järjestämisvastuulle. Vuonna 2011 ensimmäisen kerran toteutettu joukkoliikenteen palvelutasomäärittely uusitaan seuraavaksi viisivuotiskaudeksi koko kaupunkiseudulla vuonna Toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle.

10 Elinkeinojen ja osaamisen seutuyhteistyö Tredea Oy vastaa kaupunkiseudun seudullisen elinkeinopolitiikan toteutuksesta ja kaupunkiseudun kilpailukyvyn ja vetovoiman vahvistamisesta. Yhtiö keskittyy kolmeen osa-alueeseen: investointien hankintaan, matkailun edistämiseen ja kilpailukykyisen liiketoimintaympäristön kehittämiseen. Tredea houkuttelee kansainvälisiä ja kotimaista investointeja aktiivisella markkinointi- ja myyntityöllä. Kansainvälisen matkailumarkkinoinnin lisäksi Tredea panostaa kotimaiseen tunnettuuteen yhdessä matkailuyritysten kanssa. Lentoliikenteen kehittämisellä ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistamisella yhtiö turvaa seudun elinkeinoelämän kilpailukykyä, saavutettavuutta ja houkuttelevuutta. Yhtiö kehittää myös yritys- ja innovaatiopalveluita yrityksille helpommin hyödynnettävämmiksi. Kehittämisvälineinä ovat mm. yhtiön koordinoimat kaupunkiseudun strategiset ohjelmat; Avoin Tampere, 6Aika ja Innovatiiviset kaupungit (INKA). Tredean toiminnasta raportoidaan vuosittain kuntajohtajakokoukselle ja seutuhallitukselle. KANSALLISEN MAL-VERKOSTON TAVOITTEET 2016 Kaupunkiseudun kuntayhtymä hallinnoi ministeriöiden ja alueiden muodostamaa vapaaehtoista MAL-verkostoa. Mukana on16 jäsenseutua. Työllä tuetaan jäsenyhteisöjen MALyhteensovittamistyötä ja madalletaan organisaatioiden välisiä rajoja. Verkoston asiasisällöt painottuvat 2016 seuraaviin kysymyksiin: - Asemanseutujen kehittäminen - Monimuotoinen asuminen seuduilla - Resurssiviisas yhdyskunta - Elinvoimaa MALPE-suunnittelulla (suunnittelun kokonaisvaltaisuus) Läpäisevät teemat: - Keskuskaupunki- kehystarkastelu, kuntaparit/ kehyskäytävät - Sopimusmenettelyt ja uudet seudulliset prosessit MAL-verkoston toimintaa suuntaa rahoittajista koottu ohjausryhmä. Syksyllä 2015 valmistunut MAL-verkoston ulkoinen arviointi anoi hyvän arvosanan verkoston toiminnan vaikuttavuudelle.

11 TALOUSARVION RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA Talousarvion osat Kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän talousarvio muodostuu yleisperusteluista, käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Käyttötalousosassa kuvataan kuntayhtymän varsinaista toimintaa. Käyttötalousosassa yhtymäkokous hyväksyy kuntayhtymän eri tehtäväkokonaisuuksille meno- ja tuloarviot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan, kuinka kuntayhtymän tilikauden tulorahoitus riittää käyttömenoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosa sisältää kuntayhtymän investointisuunnitelmat talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosille. Kuntayhtymä muuttaa yhdessä Pirkanmaan liiton, Pirkanmaan jätehuollon, Tredean ja Itämeri-instituutin kanssa yhteisiin toimitiloihin kesällä Tilojen käyttöönottoon tulee liittymään mm. kalustohankintoja, joiden vaikutus huomioidaan muutostalousarviossa Rahoitusosassa esitetään kuntayhtymän käyttötalous-, tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta, eli varsinaisen toiminnan kassavirta. Rahoitusosaan merkitään myös antolainauksen, lainakannan ja oman pääoman muutokset sekä arvioidaan talousarvion vaikutusta maksuvalmiuteen. Talousarviolla 2016 ei ole vaikutusta kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Talousarvion tehtäväkokonaisuudet ja sitovuus Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymällä on kaksi tehtäväkokonaisuutta, joiden nettobudjetoidun talousarvion toimintakate on yhtymäkokoukseen nähden sitova. Talousarviossa esitetään toiminnalliset tavoitteet talousarviovuodelle. Tavoitetasot ovat yhtymäkokoukseen nähden sitovia. Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion toteutumista seurataan kuntayhtymän tasolla toteutettavalla raportoinnilla. Raportoinnilla seurataan sekä taloudellisen tuloksen että toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Taloudellisen tuloksen ja toiminnallisten tavoitetasojen toteutumisesta raportoidaan yhtymäkokoukselle kerran talousarviovuoden aikana. Tavoitetasojen toteutumisesta raportoidaan seutuhallitukselle kerran talousarviovuoden aikana ajanjaksolta 1-8. Talouden toteutumisesta seutuhallitukselle toimitetaan talousarviovuodelta raportit ajanjaksoilta 1-4 ja 1-8. Tavoitteiden raportointi toimitetaan myös jäsenkunnille.

12 KÄYTTÖTALOUSOSA Seutuyksikkö Seutuyksikön menot ja tulot 2016 Seutuyksikön henkilöstömenot muodostuvat seutujohtajan, seutusihteerin, seutusuunnittelupäällikön, liikennejärjestelmäinsinöörin, hyvinvointipalvelujen kehittämispäällikön, infrapalvelujen kehittämispäällikön ja seutuassistentin palkka- ja henkilösivukuluista. Seutuyksikköön on budjetoitu myös seutuhallituksen, yhtymäkokouksen ja tarkastuslautakunnan kokouspalkkiot ja ansiomenetyskorvaukset. Henkilöstömenot on budjetoitu siten, että ne vastaavat laskennallisesti kunnallisen työehtosopimuksen tasoa ja ennakkoon ilmoitettuja sosiaalisivukulujen muutoksia. Palvelujen ostot muodostuvat atk-palveluista, posti- ja telepalveluista, kirjanpidon, maksuliikenteen ja palkanlaskennan palveluista, sekä painatuksiin, ilmoituksiin ja viestintään liittyvistä palveluista. Palvelujen ostoissa ovat mukana myös seutuyksikön henkilöstön matkustukseen ja koulutukseen liittyvät kulut sekä erilaisten tapahtumien, mm. seutufoorumin ja seutupäivän, järjestämiseen liittyvät kulut. Palvelujen ostoihin on budjetoitu euron sitomaton hankeraha, jolle seutujohtaja hyväksyy käyttösuunnitelman. Rahalla ostetaan lisäasiantuntijuutta yhteistyötä tukeviin hankkeisiin. Aine-, tarvike-, tavara-, ja muut menot muodostuvat seutuyksikön tarvitsemista käyttökulutustavaroista. Toimitilavuokra on budjetoitu käytettyjen neliöiden mukaan ja uuden toimitilan vaikutus huomioiden. Seutuyksikön toimintatuotot muodostuvat jäsenkuntien asukasmäärän suhteessa laskutettavista maksuosuuksista. Kuntayhtymän käyttömenojen osalta jäsenkuntien maksuosuus on 100 % kokonaiskustannuksista. Vuoden 2016 talousarvio on seutuyksikön osalta laadittu siten, että kuntien maksuosuudet pysyvät vuoden 2015 tasolla.

13 Seutuyksikön budjetin kehitys Kuntayhtymä on vuosittain toteuttanut jäsenkuntien odotukset maksuosuuksien tasosta. Vuodelle 2013 toteutui pieni lisäys kuntayhtymän resursointiin, yhteensä euroa. Tämän jälkeen resursseja on supistettu siten, että toimintaa toteutetaan nyt vuoden 2012 tasoisella resursoinnilla. Kuntayhtymän kehittämis- ja hankerahalla hankitaan ulkopuolista asiantuntemusta ja lisäresurssia yhteistyöhankkeiden toteuttamiseen. Rahoituksen taso on laskenut, koska pakollisten käyttömenojen nousu on katettu kuntayhtymän budjetista. Hankerahaa oli vuonna euroa. Vuoden 2016 talousarviossa sitomatonta hankerahaa on euroa. Toiminnan käynnistyessä hankerahan tavoitetaso oli noin 1 euro/ asukas. Vuonna 2016 sitä on 0,53 euroa/asukas. Tuloslaskelma seutuyksikkö TA 2016 TA 2015 TAE 2016 Muutos Muutos % Myyntitulot/kunnat ,00 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,00 % Palkat ja palkkiot ,02 % Sivukulut ,00 % Henk.kulut yht ,02 % Palvelujen ostot ,13 % Vuokrat ,08 % Tarv., yms ,24 % Kaluston hankinta ,00 % Menot yht ,00 %

14 Kansallinen MAL-verkosto Kansallinen MAL-verkosto tukee seutujen yhdyskuntarakenteen suunnittelua kehittämällä MALohjauskeinoja, -suunnitteluprosesseja ja toteutuksen välineitä sekä levittämällä hyviä käytäntöjä. Toimintatapoina ovat työpajat, asiantuntijaseminaarit ja kehityshankkeet. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä toimii verkoston isäntäorganisaationa hyödyntäen verkostoa toiminnassaan. MAL-verkoston toiminnan rahoittavat LVM, YM, Suomen Kuntaliitto, ARA ja verkoston jäsenalueet. Kuntayhtymä osallistuu verkoston työskentelyyn ja maksaa kuntien puolesta jäsenosuuden 6000 e/v. MAL-verkoston budjetti 2016 on valmisteltu kuluvan vuoden tasoisena. Verkoston ohjausryhmä vahvistaa talous- ja toimintasuunnitelman loppuvuodesta MAL-verkoston henkilöstömenot muodostuvat projektipäällikön ja suunnittelijan palkka- ja henkilösivukuluista. Palvelujen ostot muodostuvat mm. atk-palveluista, posti- ja telepalveluista, kirjanpidon, maksuliikenteen ja palkanlaskennan palveluista, sekä painatuksiin, ilmoituksiin ja viestintään liittyvistä palveluista. Palvelujen ostoissa ovat mukana myös henkilöstön matkustus- ja koulutuskulut sekä erilaisten tapahtumien järjestämiseen liittyvät kulut ja konsulttipalkkiot. Aine-, tarvike-, tavara- ja muut menot muodostuvat käyttökulutustavaroista. Toimitilavuokra on budjetoitu käytettyjen neliöiden mukaisessa suhteessa. Tuloslaskelma MAL-verkosto TA 2016 Muutos Muutos TA 2015 TAE 2016 % Myyntitulot/verk.jäsenet ,00 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,00 % Palkat ja palkkiot ,05 % Sivukulut ,94 % Henk.kulut yht ,03 % -10,54 % Palvelujen ostot Vuokrat ,21 % Tarv., yms ,11 % Kaluston hankinta ,00 % Menot yht ,00 %

15 TULOSLASKELMAOSA Kuntayhtymän yhdistetystä tuloslaskelmasta käy ilmi, että talousarviolla 2016 ei ole vaikutusta kuntayhtymän taloudelliseen tilanteeseen tai maksuvalmiuteen. KUNTAYHTYMÄ TA 2015 TAE 2016 Muutos Muutos % Myyntitulot ,00 % Muut tuet ja avust ,00 % Tulot yht ,00 % Palkat ja palkkiot ,72 % Sivukulut ,73 % Henk.kulut yht ,72 % Palvelujen ostot ,95 % Vuokrat ,23 % Tarv., yms ,01 % Kalusto ,00 % Menot yht ,00 % Toimintakate 0 0 Vuosikate 0 0 Tilikauden tulos 0 0 INVESTOINTIOSA Kuntayhtymä muuttaa uusiin toimitiloihin kesällä Tilojen käyttöönottoon tulee liittymään mm. kalustohankintoja, joiden vaikutus huomioidaan muutostalousarviossa 2016, koska tuolloin vaikutus voidaan huomioida todellisten kustannusten mukaisina.

16 RAHOITUSOSA Kuntayhtymän tulorahoitus perustuu jäsenkuntien maksuosuuksiin. Tulorahoituksella katetaan käyttömenot ja investointien poistot, jolloin kuntayhtymän vuosikate on nolla. Kuntayhtymän kokonaistalous ja vuoden 2016 rahoitusosa suunnitellaan niin, että sillä ei ole vaikutusta kuntayhtymän maksuvalmiuteen eikä jäsenkuntien maksuosuuksiin. Vuoden 2016 talousarvion rahoitusosa esitetään täydellisenä muutostalousarviossa. Jäsenkuntien maksuosuudet pysyvät edellisvuoden tasolla vuonna TAE 2016 TAE 2015 muutos muutos väestö % SY Yhteensä Yhteensä euroa % Yhteensä ,0 Kangasala , ,7 Lempäälä , ,7 Nokia , ,6 Orivesi , ,6 Pirkkala , ,6 Tampere , ,1 Vesilahti , ,7 Ylöjärvi , ,5 Rahoituslaskelma, joka täydentyy muutostalousarviossa vuodelle TAE 2015 TAE 2016 TASU 2017 TASU 2018 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta tulorahoituksen vuosikate investoinnit Rahoitustoiminnan kassavirta lainakannan muutokset omanpääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen

17 TALOUSSUUNNITELMA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toiminta on budjetoitu vuoden 2015 laajuisena koko taloussuunnittelukaudelle Mikäli seutuyhteistyön toimintatapaan arvioidaan tarvittavan muutoksia, huomioidaan ne erikseen tulevissa budjeteissa. Taloussuunnitelmakaudella kuntayhtymällä toteutuu käyttöomaisuusinvestointeja kesällä 2016, joiden vaikutukset vuosille esitetään muutostalousarviossa. Kuntayhtymällä ei ole varauksia, lainoja eikä rahastoja. Taloussuunnitelmakauden seutuyksikön rahoitus perustuu kuntien maksamiin osuuksiin. MAL-verkoston osalta rahoitus perustuu jäsenalueiden maksamiin maksuosuuksiin sekä Ympäristöministeriön, Liikenne- ja viestintäministeriön, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen sekä Suomen Kuntaliiton maksuosuuksiin. Kuntien maksuosuuksia ei käytetä MAL-verkoston rahoittamiseen. Tulorahoituksella katetaan käyttömenot (ml. poistot) kokonaisuudessaan, jolloin kuntayhtymän vuosikate on nolla. TALOUSSUUNNITELMA KUNTAYHTYMÄ TAE 2015 TAE 2016 TASU 2017 TASU 2018 Myyntitulot/kunnat , , , ,00 Muut tuet ja avust , , , ,00 Tulot yht , , , ,00 Palkat ja palkkiot , , , ,00 Sivukulut , , , ,00 Henk.kulut yht , , , ,00 Palvelujen ostot , , , ,00 Vuokrat 76500, , , ,00 Tarv., yms 9300, , , ,00 Kalusto 10000, , , ,00 Menot yht , , , ,00 Toimintakate Vuosikate Tilikauden tulos Tilikauden yli- / alijäämä