Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen määrittäminen ja saatavuus perusterveydenhuollossa

Transkriptio

1 Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan jen määrittäminen ja saatavuus perusterveydenhuollossa Perusterveydenhuollon terveyskeskussairaaloiden vuodeosastojen määrittäminen ja saatavuus Raportti R3 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto hanke Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta -osahanke

2 2(21) Versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus Tarja Tervo-Heikkinen Ensiluonnos, sisällön tuottaminen, ulkoasun muokkaaminen Taina Pitkäaho Kommentit, muutosehdotukset Tarja Tervo-Heikkinen Täsmennykset, korjaukset, pdf, Pääversio

3 3(21) Tiivistelmä Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) määriteltiin hallinnonalan kehittämistehtävät ja keskeisimmät toimenpiteet. KASTE ohjelman toimenpidettä 14 toteutettiin Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) -hankkeessa, joka oli osa Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) - hanketta. Toimenpiteen toteuttamiseen tarvittiin yhtenäistä ja vertailukelpoista tietoa henkilöstövoimavarojen hallinnasta ja niiden kohdentamisen vaikutuksista terveyspalvelujärjestelmän tuloksiin. Tässä raportissa kuvatun tehtävän tavoitteena oli tarkastella erikoissairaanhoidon vuodeosastoilta tuotetun valtakunnallisesti yhteneviin hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan jen saatavuutta ja soveltuvuutta kuvaamaan perusterveydenhuoltoa sekä toimimaan hoitotyön henkilöstövoimavaroja koskevien päätösten perustana. Tämän osaltaan edistää hoitotyön henkilöstövoimavarapäätösten läpinäkyvyyttä ja näyttöön perustuvuutta niin, että hoitotyön vaikuttavuuden seurantaa organisaatio-, toimintayksikkö- ja valtakunnan tasolla voidaan kehittää yhtenevällä tavalla myös perusterveydenhuollossa. Perusterveydenhuollon jen määrittäminen pohjautui erikoissairaanhoidon jen määrittämistyöhön. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnusluvut ryhmiteltiin erikoissairaanhoidon jen määrittämisessä käytetyn viitekehyksen mukaan: hoitotyön intensiteettiä, toimintaympäristön intensiteettiä, hoitotyön voimavaroja ja hoitotyön tulosta indikoiviin ryhmiin. Perusterveydenhuollon ja pystyttiin tuottamaan yhteensä 21 kappaletta, joista 13 oli ja ja kahdeksan primäärilukua. Perusterveydenhuollon jen määrittäminen ja keruu (saatavuus) työstettiin Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymän (Ritkky), Ylä-Savon SOTEn ja VeTeHH:n Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin (PSSHP) yhteistyönä. Tunnuslukuja haettiin molemmista organisaatioista viiden terveyskeskusvuodeosaston osalta. Perusterveydenhuollon yksiköt toimivat hankkeessa omarahoitteisina yhteistyökumppaneina. Tässä raportissa määriteltyjen hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan jen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa riippuu perusterveydenhuollon organisaatioiden välisestä yhteistyöstä ja mahdollisuudesta jatkaa tässä raportissa kuvattua työtä eteenpäin laajentamalla jen testausta useampaan perusterveydenhuollon organisaatioon.

4 4(21) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TAUSTA JA TARKOITUS SEKÄ TEHTÄVÄN KUVAUS TAUSTA JA TARKOITUS AIKAISEMMAT SELVITYKSET JA YHTEISTYÖ KEHITTÄMISTEHTÄVÄN KUVAUS Käsitteet ja indikaattori Toteuttaminen ja aikataulut ORGANISAATIO TULOKSET ARVIOINTI TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN HUOMIOITA TUNNUSLUKUJEN TUOTTAMISESSA PERUSTERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMISTÄ VAIKUTUKSET KÄYTÄNNÖN TOIMINTAAN JA TOIMINNAN SUUNTAAMISEEN TULEVAISUUDESSA YHTEYS KASTE-OHJELMAAN JA SEN TOTEUTTAMISEEN KEHITTÄMISTEHTÄVÄN RESURSSIT Henkilö- ja ajalliset resurssit Kehittämistehtävästä tiedottaminen ja verkostoituminen POHDINTA LÄHTEET: Taulukko 1. HOITOTYÖN HENKILÖSTÖVOIMAVAROJEN HALLINTA (VETEHH) OSAHANKKEEN PERUSTERVEYDENHUOLLON OSASTOJEN TUNNUSLUKUAINEISTON KERÄÄMISOHJE TAULUKKO 2. YHTEENVETO PERUSTERVEYDENHUOLLON VETEHH- VUODEOSASTOAINEISTON PRIMAARILUKUJEN YHTENÄISESTÄ SAATAVUUDESTA

5 5(21) 1 Johdanto Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) määriteltiin hallinnonalan kehittämistehtävät ja keskeisimmät toimenpiteet. KASTE-ohjelman (STM 2008) toimenpidettä 14 toteutettiin Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hankkeen osahankkeessa Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH). Toimenpiteen toteuttamiseen tarvittiin yhtenäistä ja vertailukelpoista tietoa henkilöstövoimavarojen hallinnasta ja niiden kohdentamisen vaikutuksista terveyspalvelujärjestelmän tuloksiin. Erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa toimivien hoitotyön ammattiryhmien henkilömääristä on aikaisemmin ollut saatavilla tietoa Kuntien eläkevakuutuksen tilastoista vakuutettujen määrinä. Tieto on tuotettu vuosi- ja valtakunnan tasolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa hoitotyön henkilöstövoimavaroista tietoa alueellisesti, vuositasolla, ammattinimikkeittäin asukasmääriin suhteutettuna (per asukasta). Nämä tiedot eivät kuitenkaan ole riittäviä kuvaamaan hoitotyön resursseja ja niiden käyttöä varsinkaan johtamisen apuvälineinä. Siksi näiden lisäksi tarvitaan tarkempaa tietoa hoitotyön voimavarojen kohdentumisesta potilashoitoon toimintayksikkötasolla. Tietoa pitäisi myös saada joustavalla aikaintervallilla, jotta voitaisiin kuvata hoitotyön resursoinnin ja hoitotyön tuloksen vaihteluja esim. päivittäin, kuukausi tasolla tai vuositasolla. Tietoa tarvitaan päivittäiseen, lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitteluun sekä myös tulevaisuuden trendien ennustamiseen niin erikoissairaanhoidosta kuin perusterveydenhuollosta. Terveyspalvelujärjestelmän tietojärjestelmiin tallentuu kattavasti ja luotettavasti tietoa potilaiden hoidosta ja hoitohenkilöstöstä (Sund, Nylander & Palonen 2004). Tätä tietoa tarvitaan päätöksenteossa kohdennettaessa terveydenhuollon rajalliset resurssit oikeudenmukaisesti ja tuloksekkaasti (Partanen 2002, Tervo-Heikkinen 2008, Pitkäaho 2011). Tietojärjestelmiin tallentunut tietoaines on harvoin sellaisenaan käyttökelpoista ja sovellettavaa toiminnan suunnittelua tai arviointia ajatellen. Jotta tietojärjestelmiin tallentunut tieto saataisiin käyttöön, on avuksi otettava käyttötarkoitukseen soveltuva teoreettinen malli tai viitekehys (Magee ym ) Ilman ohjaavaa viitekehystä on lähes loputtomasta tietovarannosta vaikea saada haluttua tietoa. (VeTeHH Raportti R1A.) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnusluvut on ryhmitelty erikoissairaanhoidon jen määrittämisessä (VeTeHH. Raportti R1A) käytetyn viitekehyksen mukaan: hoitotyön intensiteettiä, toimintaympäristön intensiteettiä, hoitotyön voimavaroja ja hoitotyön tulosta indikoiviin ryhmiin. Perusterveydenhuollon jen määrittäminen pohjautui erikoissairaanhoidon jen määrittämistyöhön, jossa käytettiin tulostutkimuksessa vankan aseman saavuttanutta Donabedianin (1998) rakenne- prosessi-tulos (RPT) -mallia. Sen mukaisesti voidaan olettaa, että terveydenhuollossa hyvä rakenne (kuten hoitotyön henkilöstömitoitus) tuottaa onnistuneen prosessin kautta halutun lopputuloksen niin potilas-, henkilöstö- kuin organisaatiotasolla. (Donabedian 1988.) Mallia on hyödynnetty yhdessä Partasen (2002) Erikoissairaanhoidon hoitotyön henkilöstömitoituksen alustava arviointi- ja suunnittelumallin kanssa.

6 6(21) 2 Kehittämistehtävän tausta ja tarkoitus sekä tehtävän kuvaus 2.1 Tausta ja tarkoitus KASTE-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaava strateginen ohjelma (STM 2008). KASTE-ohjelman toimeenpanosuunnitelmassa ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet yksilöitiin, konkretisoitiin ja aikataulutettiin vuosille (STM 2009a). KASTE-ohjelman toimenpiteen 14 toteutuksessa tavoiteltiin henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä ja vaikuttavuuden lisäämistä. Toimenpiteen toteuttamiseen tarvitaan yhtenäistä ja vertailukelpoista tietoa henkilöstövoimavarojen hallinnasta ja niiden kohdentamisen vaikutuksista terveyspalvelujärjestelmän tulokseen. Henkilöstövoimavaroja tarkastellaan tietojärjestelmäperusteisten jen avulla ja huomioidaan tarve kansallisen tason henkilöstövoimavarojen ja tuloksen vertailuun. (STM 2009a.) Kansallisesti yhtenäisten hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan jen määrittäminen, vuodeosastotunnusluvut perusterveydenhuollossa tehtävän tarkoituksena oli määrittää hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintaa indikoivat tietojärjestelmistä saatavat yhtenevät tunnusluvut perusterveydenhuollossa. Valitut tunnusluvut kuvasivat hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan ulottuvuuksia hoitotyön intensiteetin, toimintaympäristön intensiteetin, hoitotyön voimavarojen, hoitotyön prosessin ja hoitotyön tuloksen näkökulmista. Perusterveydenhuollon jen määrittäminen pohjautui erikoissairaanhoidon jen määrittämistyöhön, joka on raportoitu VeTeHH-osahankkeen raportissa R1A (Taulukkoraportointi VeTeHH Raportti R1A). Tässä raportissa tarkastellaan jen määrittämistä ja saatavuutta perusterveydenhuollon viitekehyksestä käsin. 2.2 Kehittämistehtävän tavoitteet Tavoitteena oli tarkastella erikoissairaanhoidon vuodeosastoilta tuotetun valtakunnallisesti yhtenevien hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan jen saatavuutta ja soveltuvuutta kuvaamaan perusterveydenhuoltoa sekä toimimaan hoitotyön henkilöstövoimavaroja koskevien päätösten perustana. Tämä edistää hoitotyön henkilöstövoimavarapäätösten läpinäkyvyyttä ja näyttöön perustuvuutta niin, että hoitotyön vaikuttavuuden seurantaa toimintayksikkö-, organisaatio- ja valtakunnan tasolla voidaan kehittää yhtenevällä tavalla myös perusterveydenhuollossa. 2.3 Aikaisemmat selvitykset ja yhteistyö VeTeHH Raportti R1A. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnusluvut. Erikoissairaanhoidon vuodeosastojen määrittäminen. VeTeHH Raportti R1B. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan vuodeosastotunnusluvut. Erikoissairaanhoidon vuodeosastojen saatavuus. Tässä raportissa kuvatussa hankeosiossa tehtiin yhteistyötä Riihimäen terveyskeskuksen kuntayhtymän (Ritkky), Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän sekä VeTeHH-osahankkeen kanssa. VeTeHH Raportissa R1A on esitetty kuvaus jen pohjatyöstä erikoissairaanhoidon vuodeosastotoimintaympäristöstä käsin. VeTeHH Raportissa R1B on esitetty kuvaus jen saatavuus erikoissairaanhoidossa.

7 7(21) 2.5 Kehittämistehtävän kuvaus Käsitteet ja indikaattori Tunnusluku on mitattavalle tekijälle saatu numeerinen arvo, joka tiivistää aineiston sisältämän informaation. Yhteiskunta-, talous ja ympäristötieteissä tunnusluvusta käytetään nimitystä indikaattori, joka kuvaa asioiden tilaa, kehitystä tai muutosta (Tilastokeskus 2005.) Tunnuslukua tulee voida käsitellä ja analysoida tuottamaan kuvauksia ja yhteyksiä ilmentävää tai ennustavaa tietoa. Indikaattorilla tarkoitetaan osoitinta, numerotietoa, joka kuvaa jotakin olennaista piirrettä kuvauskohteesta. Kuvauskohteen kokonaisuutta ei yritetä kuvata yhdellä luvulla, vaan ainoastaan jotakin oleellista siitä. Indikaattorien tulee reagoida herkästi ilmiöissä tapahtuviin merkittäviin muutoksiin. Näin indikaattori tiivistää tietotulvaa tavoitteiden saavuttamisen ja arvioinnin kannalta keskeisiin avaintietoihin. (Sauli & Simpura 2004, Kallio & Heikkilä, 2005.) Terveydenhuollossa kansallisesti yhtenäisen tunnusluvun ja indikaattorin edellytyksenä niiden merkityksellisyys, validius ja tärkeys (Herman & Palmer 2002). Tässä raportissa käytetään käsitettä kuvaamaan sitä numeerista terveydenhuollon järjestelmiin (potilas- ja henkilöstötietojärjestelmät sekä muut rekisterit) tallentunutta numerotietoa Toteuttaminen ja aikataulut Perusterveydenhuollon terveyskeskusvuodeosastojen määrittäminen nojaa kiinteästi erikoissairaanhoidon jen määrittelytyöhön, joka on esitetty VeTeHH:n Raportissa 1A. Tunnuslukujen saatavuuteen liittyvät osat nojaavat puolestaan VeTeHH Raporttiin R1B. Erikoissairaanhoidon vuodeosastojen määrittely käynnistyi 04/2009 ja se päättyi , jolloin ohjausryhmän hyväksyi esityksen hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnusluvuista. Perusterveydenhuollon jen määrittelyssä hyödynnettiin erikoissairaanhoidon vuodeosastotunnusluvuiksi valittuja lukuja. Tunnuslukuja tarkasteltiin erikoissairaanhoidon vuodeosastojen listan pohjalta ensin perusterveydenhuollon organisaatioiden sisällä kevään 2010 aikana (kts. liite 3). Tarkastelua jatkettiin yhteisesti käydyssä videoneuvottelussa (Ritkky, Ylä-Savon SOTE, VeTeHH). Tämän jälkeen molemmat perusterveydenhuollon organisaatiot tarkastelivat jen saatavuutta vielä tarkemmin omissa organisaatioissaan. Hankeaikataulun mukaisesti aineisto tuli olla kerätty (Liitteessä 1 on esitetty perusterveydenhuollon aineiston keräysohje) ja toimitettu PSSHP:n hankeorganisaatioon VeTeHHosahankkeen projektipäällikölle mennessä. Tämän jälkeen ne tarkastettiin, pyydettiin täsmennykset ja yhdistettiin VeTeHH-osahankkeen PSSHP:n projektisuunnittelijan toimesta Kuopiossa syys-talvesta Analyysit, kuvailu ja raportointi suoritettiin samoin Ve- TeHH Kuopion toimiston projektisuunnittelijoiden ja projektiharjoittelijan toimesta.

8 8(21) 3 Organisaatio Perusterveydenhuollon yksiköt, Riihimäen terveyskeskuskuntayhtymä ja Ylä-Savon SOTE, toimivat VeTeHH-osahankkeessa omarahoitteisina yhteistyökumppaneina. Perusterveydenhuollon osion tarkastelu ja kuvaaminen nähtiin hankkeessa erittäin tärkeäksi toteuttaa. Riihimäki ei kuitenkaan pystynyt toteuttamaan osiota itse ja omalta alueelta ei pystytty tehtävää tukemaan tehtäväosio toteutettiin VeTeHH:n Kuopion toimiston avulla. Riihimäen tkky:ssä ja Ylä-Savon SOTEssa on tehtävää käsitelty organisaatioiden omissa hankeverkostoissa. VeTeHH:n osalta tehtävää tuki VeTeHH:n ohjaus ja projektiryhmä (kts. VeTeHH yhteenvetoraportti R0). VeTeHH-osahanke PSSHP:n toimijat: projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen projektisuunnittelija Senja Karjalainen projektisuunnittelija Taina Pitkäaho 4 Tulokset Perusterveydenhuollon yhtenäisten hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan jen määrittelylistalle seuloutui yhteensä 21 tunnus- tai primäärilukua. (Taulukko 1.) TAULUKKO 1. Perusterveydenhuollon yhtenäiset hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnus- ja primaariluvut. Tunnusluku Tunnusluku tai primaariluku Hoitotyön intensiteetti Potilasmäärä primaariluku Bruttohoitopäivät Hoitoisuusluokkien % -osuus saapuessa / poistuessa Hoitoisuuspisteet primaariluku Hoidon tarve komponenttien lukumäärä primaariluku Toimintakyvyn arvio (RAVA) Toimintaympäristön intensiteetti Bruttokuormitusprosentti Potilasvaihtuvuus Sairaansijat primaariluku Yli- ja lisätyötunnit Lyhytaikaisten potilaiden osuus hoidetuista Hoitotyön voimavarat Sairaanhoitajien % - osuus Hoitotyön nettotunnit primaariluku Määräaikaisten % -osuus Osa-aikaisten % -osuus Hoitotyön prosessi Toimintoluokitusten lukumäärä primaariluku Hoitotyön tulos Hoitojakson pituus Sairauspoissaolot tunteina Käsihuuhteen käyttö primaariluku Asiakastyytyväisyys Henkilöstötyytyväisyys

9 9(21) 5 Arviointi 5.1 Tavoitteiden saavuttaminen Tässä raportissa kuvatun tehtävän tarkoituksena oli määrittää hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintaa indikoivat yhtenevästi saatavat perusterveydenhuollon tietojärjestelmien tuottamat tunnusluvut kahden perusterveydenhuollon organisaation osalta. Määrittäminen perustui erikoissairaanhoidon vuodeosastojen määrittämistyöhön, joka on raportoitu VeTeHH-osahankkeen raportissa R1a (VeTeHH 2011a) ja tästä syystä koko menetelmän kuvausta ei tässä raportissa ole tehty. Työn tavoitteena oli tuottaa valtakunnallisesti yhteneviin hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan ihin perustuvaa tietoa johtamisen eri tasoilla tehtävien päätösten perustaksi perusterveydenhuollossa. Lisäksi tavoitteena oli lisätä hoitotyön henkilöstövoimavarapäätösten läpinäkyvyyttä ja näyttöön perustuvuutta terveydenhuollossa niin, että hoitotyön vaikuttavuuden seuranta organisaatio-, toimintayksikköja valtakunnan tasolla voidaan edistää myös perusterveydenhuollon osalta. Edellä mainittu tavoite saavutettiin. Tuloksena oli 21 tunnus- tai primaariluvun lista (Taulukko 1), jonka avulla voidaan tuottaa yhtenevästi tietoa hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan päätöksenteon tueksi perusterveydenhuollossa. 5.2 Huomioita jen tuottamisessa perusterveydenhuollon tietojärjestelmistä Liitteessä 2 on esitetty yhteenveto perusterveydenhuollon VeTeHH-vuodeosastoaineiston primaarilukujen yhtenäisestä saatavuudesta ja liittessä 3 Ylä-Savon SOTEn päätös ja sitä edeltänyt pohdinta jen keräämisen pohjaksi. Tässä esitetyt huomiot ovat Riihimäen tkky:n aineistojen keruusta vastanneiden henkilöiden kuvauksia esille tulleista ongelmista. Henkilöstöä koskevien jen kerääminen tuotti perusterveydenhuollossa ongelmia. Esimerkiksi henkilöstöjen keräämisessä Titania-ohjelmasta jouduttiin tekemään runsaasti käsityötä. Populus-ohjelmasta tietoa saatiin vain kokonaisina päivinä kun tieto olisi haluttu tunteina. Muunnos jouduttiin tekemään käsin laskennalla. Myös hoitoisuusluokista jen kerääminen oli työlästä. Toiminnallisista syistä poikkeavat luvut (esim. saneerauksen evakkoajan vaikutus potilaspaikkoihin) vaativat erityisen paljon työtä. Myös Rittky:n kaikilla osastoilla työskentelevien sijaisten tuntien laskenta yksiköittäin tuotti ongelmia. Hoitohenkilöstön lisä- ja ylitöiden laskeminen oli työlästä. 5.3 Vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa Tässä raportissa määriteltyjen hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan jen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa riippuu perusterveydenhuollon organisaatioiden välisestä yhteistyöstä ja mahdollisuudesta jatkaa tässä raportissa kuvattua työtä eteenpäin laajentamalla jen testausta useampaan perusterveydenhuollon organisaatioon. Samalla tulisi myös tarkastella aktiivisesti sitä, kuinka näitä tietoja pystyttäisiin tulevaisuudessa tuottamaan automaattisesti sähköisistä järjestelmistä käsin ilman mittavaa tietojen keräämistä ja yhdistämistä. Organisaatioiden päätöksenteon ulkopuolinen toimija voi vain aktiivisesti viestittää tuottamastaan tiedosta ja antaa suosituksia.

10 10(21) Tässä tehtävässä keskityttiin määrittämään ja osastotasolla eli mahdollisimman lähelle potilasprosesseja. Näiden jen käytettävyyttä laajemmalti, kuin tarkasteltujen kahden perusterveydenhuollon organisaation osalta tulee ensisijaisesti selvittää. Tämän jälkeen tarkastelua tulisi laajentaa käsittämään käytettävyyden arviointia laajalti organisaatio-, alue- ja valtakunnan tasolla. Terveydenhuollon tulevaisuudessa henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja arviointi ovat hoidon tarpeiden lisääntyessä ja painopisteiden muuttuessa erittäin tärkeitä. Suunnittelun ja arvioinnin perustana yhtenäiset näyttöön perustuvat tunnusluvut ovat välttämättömiä. 5.4 Yhteys KASTE-ohjelmaan ja sen toteuttamiseen Tässä kehittämistehtävässä toteutettiin KASTE-ohjelman toimenpidettä nro 14 toimintaohjelman mukaisesti. Painopisteenä oli tarkastella tiedon tuottamisen mahdollisuutta perusterveydenhuollon osalta, osastotason jen avulla yhdistämällä tietojärjestelmiin tallentunutta tietoa potilaasta, hoitohenkilöstöstä ja toimintaympäristöstä. Perusterveydenhuollon jen tarkastelu VeTeHH-hankkeessa oli linjassa KASTE-ohjelman tavoitteiden kanssa. 5.5 Kehittämistehtävän resurssit Henkilö- ja ajalliset resurssit Hankkeessa yhteistyökumppaneina olleet perusterveydenhuollon organisaatiot toimivat KASTE-hankerahoituksen ulkopuolisina omarahoitteisina kumppaneina. Tästä syystä työpanos, joka tarvittiin perusterveydenhuollon hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan jen määrittämiseen, tuottamiseen ja testaamiseen, irrotettiin VeTeHH-osahankkeen Kuopion toimiston hankehenkilöstön työpanoksesta. Perusterveydenhuollon osalta kerättävän tiedon määrittämiseen ja keruuseen meni yhteensä noin kahden kuukauden työpanos perusterveydenhuollon työntekijältä sekä lisäksi PSSHP:n projektisuunnittelijan sekä projektipäällikön työpanosta noin kaksi kuukautta. Suunnitelmassa tämän osion ajallinen resursointi oli arvioitu puoleksitoista kuukaudeksi, josta VeTeHH Kuopion toimiston osuus oli 0,5 kuukautta. Tämä aikaresurssi ei riittänyt tehtävän tarpeeseen, vaikka jen määrittelytyö erikoissairaanhoidon vuodeosastojen osalta oli tehty kokonaisuudessaan VeTeHH-osahankkeen Kuopion toimiston väen työpanoksella. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan erikoissairaanhoidon vuodeosastojen määrittelytyötä hyödynnettiin tässä perusterveydenhuollon jen määrittelyssä. Tämän lisäksi yhteistyökumppaneina hankkeeseen osallistuneet kaksi perusterveydenhuollon organisaatiota osallistuivat hanketyöhön sekä ohjaus- että projektiryhmien jäseninä Kehittämistehtävästä tiedottaminen ja verkostoituminen Kehittämistehtävään liittyvä virallinen tiedottaminen tapahtui projekti- ja ohjausryhmien kokouksissa, jotka toteutuivat pääasiassa videoneuvotteluina. Lisäksi Share Point sovellusta käytettiin tiedon jakamiseen hanketyöhön osallistuville.

11 11(21) Verkostoituminen hankeen ulkopuolisiin tahoihin tapahtui pääasiassa erilaisten hankkeen tiedotustilaisuuksien kautta. Järjestelmällistä verkostoitumista muihin kuin hankeorganisaatioihin tai ohjaus- ja projektiryhmässä toimiviin organisaatioihin sekä yhteistyökumppaneihin ei juuri tapahtunut. 6 Pohdinta Tässä kehittämistehtävässä oli tarkoitus määrittää kansallisesti yhtenevät tietojärjestelmäperusteiset hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnusluvut erikoissairaanhoidon määrittelyjen pohjalta. Määrittelytyön tuloksena saatiin lista 21 tunnusluvista, joista 13 oli varsinaisia ja ja kahdeksan oli primaarilukuja. Kehittämistehtävässä listalle valikoituneet tunnusluvut olivat yksinkertaisia kahden tai kolmen primaariluvun avulla muodostettuja. Tällä tavalla tuotettujen jen sisältämä informaatio on helposti ymmärrettävissä myös muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen toimesta. Tunnuslukujen perustuminen tietojärjestelmien tietoainekseen tekee niistä myös neutraaleita työvälineitä moniammatilliseen päätöksentekoon. Jatkotyöskentelyssä tulisi jen testaamista laajentaa useampaan perusterveydenhuollon organisaatioon. Ensiarvoisen tärkeää olisi myös tietojärjestelmien kehittäminen niin, että mittavasta käsin tehtävästä jen keräämisestä ja yhdistämisestä voitaisiin päästä tietojärjestelmästä suoraan tietoa tuottavaan muotoon. Myös tulosta kuvaavien yhtenäisten jen kehittäminen olisi erittäin tärkeää.

12 12(21) Lähteet: Donabedian A The quality of care. How can it be assessed? Journal of the American Medical Association 260(12), Kallio, O. & Heikkilä, M-L Tampereen seutukunnan hyvinvointi-indikaattorit. [Verkkojulkaisu] Saatavissa: [Haettu ]. Magee T. Lee S.M. Giuliano K.K & Munro B Generating new knowledge from eisting data. Nursing Research. 55(1) Suppl, Partanen P Hoitotyön henkilöstön mitoittaminen erikoissairaanhoidossa. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 99. Kuopion yliopiston painatuskeskus. Pitkäaho T Hoitotyön henkilöstömitoitus ja tulos kompleksisessa erikoissairaanhoidon toimintaympäristössä. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in health sciences, 49. Kopijyvä. Kuopio. Sauli, H. & Simpura, J Auttaako indikaattoriaalto tietotulvassa? Hyvinvointikatsaus. Tilastollinen aikakauslehti 1/2004, 2-5. STM Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 6. Saatavilla: [Haettu ]. STM KASTE-ohjelman valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma vuosille Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 9. Saatavilla: [Haettu ]. Sund R. Nylander O. & Palonen T Raa asta rekisteriaineistosta terveyspoliittisesti relevanttiin informaatioon. Yhteiskuntapolitiikka 69, Tervo-Heikkinen T Hoitotyön vaikuttavuus erikoissairaanhoidossa. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet [Haettu ]. Tilastokeskus Verkkokoulu. Tieto tiivistyy ihin. Saatavissa: [Haettu ]. VeTeHH Raportti R1A. Kansallisesti yhtenäisten hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan jen määrittäminen. ESH vuodeosastojen määrittäminen. Saatavilla: / Julkaisut. VeTeHH Raportti R1B. Kansallisesti yhtenäisten hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan jen saatavuus tietojärjestelmistä. ESH vuodeosastojen saatavuus tietojärjestelmistä. Saatavilla: / Julkaisut.

13 13(21) Liite 1 sivu 1/6 Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) osahankkeen perusterveydenhuollon osastojen aineiston keräämisohje Perusterveydenhuollosta kerätään tiedot 5 osaston tunnusluvuista (=alkio) vuodelta Useimmista tunnusluvuista ilmoitetaan kuukausittain. Kun alkiotieto kerätään kuukausittain, on sarakkeessa 12 kk ruksi. 2. Tunnusluvut, joista tieto haetaan kuukausittain, tallennetaan yhteiseen Ecel-poimintapohjaan. Poimintapohjan sarakejärjestyksiin ei saa tehdä muutoksia. Jos organisaatiossa on tarve kirjata muita kuin hankkeessa määriteltyjä alkioita, lisätään ne aineiston loppuun. Uusien alkioiden lisäyksestä tulee sopia projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkisen kanssa. 3. Henkilöstötunnusluvuista on huomioitavaa -sarakkeeseen laitettu tieto, mistä raportista tunnusluvun saa ehrminfosta tai joissain tapauksissa pth:n tietojärjestelmästä. Huomioi, että hoitohenkilöstön tunnusluvut haetaan nimikkeittäin eikä esim. hoitohenkilöstö-ammattiluokan mukaan, koska ehr- MInfon hoitohenkilöstöön kuuluu useimmiten myös osastonhoitaja ja joskus myös osastonsihteerit, joita ei tässä hankkeessa lasketa hoitohenkilöstöön kuuluviksi. 4. Puuttuvaan tiedon osalta ecel-soluun kirjataan e. Jos jonkun alkion lukuarvo on nolla, kirjataan se nollaksi aineistoon (esim. hoitoisuusluokka 1, saapuneiden potilaiden hoitoisuusluokan 1 lukumäärä tiettynä kuukautena). 5. PTH:n yhteisen poimintapohjan aineisto tallennetaan nimellä YS_SOTE_aineisto tai RisTK_aineisto. Jos aineistoa toimitetaan erissä, kirjataan lisäksi numerotunnus aineiston nimen perään esim. YS_SOTE_aineisto1 kuvaamaan aineistoerää. 6. Pidä Ecel-aineisto koko ajan tallennettuna vähintään kahteen eri paikkaan (esim. verkkoasema ja muistitikku). 7. Osa alkioista on sellaisia, joista a ei saada yhtenäisesti eri sairaanhoitopiireistä. Sen vuoksi niitä ei tallenneta yhteiseen poimintapohjaan, vaan niiden aineisto toimitetaan VeTe-Kuopioon erillisenä sähköisenä tiedostona. Erillisenä aineistona toimitettavat tunnusluvut ovat taulukon lopussa (yksikön viralliset sairassijat, henkilöstötyytyväisyys, potilastyytyväisyys). Tunnusluvut tulee olla valmiiksi taulukoituna yksiköittäin ja esim. potilastyytyväisyyden tunnusluvusta tulee olla tarkempi kuvaus siitä, mistä aineistosta on saatu. 8. Erillisenä aineistona toimitettavat tunnusluvut tallennetaan nimellä esim. YS_SOTE_lisäaineisto. Tai rakenteisen kirjaamisen osalta esim. osastoittain. 9. Kaikki aineistot toimitetaan VeTeHH:n projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkiselle (viimeistään mennessä tämä esh:n vo-lukujen päivämäärä, pth:n aineistojen viimeistä päivää ei ole sovittu erikseen. 10. Jos aineiston keräämisessä on mitä tahansa epäselvyyttä, ota herkästi yhteys PSSHP:n projektisuunnittelija Senja Karjalaiseen p tai Tarja Tervo-Heikkiseen. Vinkki tallentamistyöskentelyyn! Yksikkökoodi ja kuukaudet kannattaa pitää lähellä tallennettavan alkion solua. Jos sarake on kaukana, piilota välissä olevat sarakkeet maalaamalla piilotettavat sarakkeet ja valitsemalla hiiren oikealla painikkeella piilota. Piilotetut sarakkeet saat takaisin hiiren oikean painikkeen näytä -valinnan avulla.

14 14(21) Liite 1. sivu 2/6 Taulukko 1. Perusterveydenhuollon vuodeosastoilta kerättävät primääriluvut Alkio = primääriluku Lyhenne Kuvaus 12 kk Sairaala SAIRaala 6 = Riihimäen seudun terveyskeskuksen ky 7 = Ylä-Savon SOTE Osasto OSASto Kirjataan sairaalassa käytössä oleva osastokoodi. Tässä käytetään lyhennyksiä. Ilmoittakaa erikseen osastojen lyhennykset ja pitkät nimet Huomioitavaa Sairaalan numerokoodi kopioidaan jokaiselle riville. Osastokoodi kopioidaan jokaiselle riville. (Poimintapohjassa merkitään ensin osasto1 kaikki 12 kk allekkain, sitten osasto2 12 kuukautta.) Kuukausi KK 1 =tammikuu, 2 = helmikuu jne. Numerointi on jo valmiina allekkain. Hoitojaksot HOITjak Yksikön päättyneiden hoitojaksojen lukumäärä kuukauden aikana. Päättyneet hoitojaksot / yksikkö / kuukausi Hoidetut potilaat HOIDp Pth:ssa tarkasteltava pitkien hoitojaksojen vuoksi. Kaikkien potilaiden lukumäärä = hlötunnusten lukumäärä /yksikkö / kk Hoidetut lyhytaikaiset potilaat Hoidetut pitkäaikaiset potilaat HOIDlyh HOIDpit Lyhytaikaisten potilaiden lukumäärä tiettynä kuukautena yksiköittäin. Pitkäaikaisten potilaiden lukumäärä tiettynä kuukautena yksiköittäin. Lyhytaikaiset potilaat = hlötunnusten lukumäärä /yksikkö / kk Onko jako lyhyt- ja pitkäaikaisiin selkeä? Mikä se on? Pitkäaikaiset = hlötunnusten lukumäärä /yksikkö / kk Onko jako lyhyt- ja pitkäaikaisiin selkeä? Mikä se on? Hoidetut intervallipotilaat HOIDint Intervalli potilaiden lukumäärä tiettynä kuukautena yksiköittäin. Intervallipotilaat = hlötunnusten lukumäärä /yksikkö / kk Päivystykselliset hoitojaksot PÄIV Vuodeosaston päättyneet hoitojaksot kuukauden aikana, joissa saapumistapana on ollut päivystys. Hilmo / saapumistapa / päivystys Elektiiviset hoitojaksot ELEKT Vuodeosaston päättyneet hoitojaksot kuukauden aikana, joissa saapumistapana on ollut hoidonvaraus. Hilmo / saapumistapa / hoidonvaraus Saapuneet potilaat SAAPpot Saapuneet potilaat Tarvitaan hoitoisuusluokkatarkastelussa (saapuneiden hoitoisuus)

15 15(21) Liite 1 sivu 3/6 Keskimääräinen hoitojakson pituus HJpitkm Vuodeosaston (erikoisalan) hoitojaksojen keskimääräinen pituus nettohoitopäivinä tiettynä kuukautena. Kirjataan kahden desimaalin tarkkuudella. (Lasketaan päättyneistä hoitojaksoista) Nettohoitopäivät HTPVnet Vuodeosaston hoitopäivien lukumäärä ilman lähtöpäivää kuukauden aikana Bruttohoitopäivät HTPVbrut Vuodeosaston kaikkien hoitopäivien lukumäärä kuukauden aikana (mukaan lukien lähtöpäivät). Effica (RisTK) Käytössä olevien sairaansijojen lukumäärä SS Vuodeosaston käytössä olevat sairaansijat (hoitopaikat) kuukausittain. Huomioidaan muutokset sairaansijoissa (loma-ajan sulut, väliaikaiset tai pysyvät toiminnan muutokset jne). Kuormitusprosentti = toteutuneet hoitopäivät 100 /ss kk pv:t Hoitoisuusluokitusjärjestelmä HOITmittari Yksikön käytössä oleva hoitoisuusluokitusjärjestelmä on PTH:ssa Hilmo Tämä huomioidaan, ei tarvitse kirjata eli ei ole omaa solua poimintapohjassa. Hoitoisuusluokka 1, saapuneet HOIT1saap Hoitoisuusluokkaan 1 luokiteltujen saapuneiden potilaiden lukumäärä kuukauden aikana. Hoitoisuusluokka 1, poistuneet HOIT1pois Hoitoisuusluokkaan 1 luokiteltujen poistuneiden potilaiden lukumäärä kuukauden aikana. Hoitoisuusluokka 2, saapuneet HOIT2saap Hoitoisuusluokkaan 2 luokiteltujen saapuneiden potilaiden lukumäärä kuukauden aikana. Hoitoisuusluokka 2, poistuneet HOIT2pois Hoitoisuusluokkaan 2 luokiteltujen poistuneiden potilaiden lukumäärä kuukauden aikana. Hoitoisuusluokka 3, saapuneet HOIT3saap Hoitoisuusluokkaan 3 luokiteltujen saapuneiden potilaiden lukumäärä kuukauden aikana. Hoitoisuusluokka 3, poistuneet Hoitoisuusluokka 4, saapuneet HOIT3pois HOIT4saap Hoitoisuusluokkaan 3 luokiteltujen poistuneiden potilaiden lukumäärä kuukauden aikana. Hoitoisuusluokkaan 4 luokiteltujen saapuneiden potilaiden lukumäärä kuukauden aikana.

16 16(21) Liite 1 sivu 4/6 Hoitoisuusluokka 4, poistuneet HOIT4pois Hoitoisuusluokkaan 4 luokiteltujen poistuneiden potilaiden lukumäärä kuukauden aikana. Hoitoisuusluokka 5, saapuneet HOIT5saap Hoitoisuusluokkaan 5 luokiteltujen saapuneiden potilaiden lukumäärä kuukauden aikana. Hoitoisuusluokka 5, poistuneet HOIT5pois Hoitoisuusluokkaan 5 luokiteltujen poistuneiden potilaiden lukumäärä kuukauden aikana. Kokoaikainen hoitohenkilöstö KOKOaik Kokoaikaisen hoitohenkilöstön kuuluvien lukumäärä tiettynä kuukautena. Hoitohenkilöstöön lasketaan kuuluvaksi sairaanhoitaja, kätilö, apulaisosastonhoitaja, perushoitaja, lähihoitaja, lastenhoitaja jne. Huom! Osastonhoitajaa ei lasketa kuuluvaksi hoitohenkilöstöön Poikkileikkaustieto, joka otetaan kuukauden 1. päivästä. ehrminfo: henkilöstön rakenne/ rivitiedot/koko/osapäiväisyys/ valitse tarkasteltavat nimikkeet HUOM! Samasta raportista otetaan myös seuraavan alkion osa-aikaisen henkilöstön lukumäärä. Osa-aikainen hoitohenkilöstö OSAaik Osa-aikaisten henkilöiden lukumäärä tiettynä kuukautena. Saa samasta raportista kuin kokoaikainen hoitohenkilöstö. Hoitohenkilöstön kokonaistunnit HOITkoko Yksikön hoitohenkilöstön tekemät kokonaistyötunnit kuukauden aikana. Bruttotunnit. ehrminfo:ajankäyttö/poissaolotuntien palkkakustannukset/valitse tarkasteltavat nimikkeet HUOM! Samasta raportista otetaan myös seuraavan alkion poissaolotunnit Hoitohenkilöstön poissaolotunnit HOITpois Yksikön hoitohenkilöstön poissaolotunnit kuukauden aikana. Saa samasta raportista kuin hoitohenkilöstön poissaolotunnit Poissaoloihin luetaan vuosilomat, sairauspoissaolot, lakisääteiset poissaolot (mm. opintovapaa, vanhempainloma) ja muut poissaolot esim. koulutus. Poissaolo voi olla palkallinen, palkaton, osaaikainen tai osapalkkainen.

17 17(21) Liite 1 sivu 5/6 Sairaanhoitajien kokonaistunnit SHkoko Yksikön sairaanhoitajien tekemät kokonaistyötunnit kuukauden aikana. ehrminfo:ajankäyttö/poissaolotuntien palkkakustannukset/ valitse tarkasteltavat nimikkeet HUOM! Samasta raportista otetaan myös seuraavan alkion poissaolotunnit Sairaanhoitajien poissaolotunnit SHpois Yksikön sairaanhoitajien poissaolotunnit kuukauden aikana. Saa samasta raportista kuin sairaanhoitajien kokonaistunnit. Vakinaisen hoitohenkilöstön kokonaistyötunnit VAKIkoko Yksikön vakinaisen hoitohenkilöstön tekemät kokonaistyötunnit kuukauden aikana. ehrminfo:ajankäyttö/poissaolotuntien palkkakustannukset/ valitse tarkasteltavat nimikkeet HUOM! Saat samasta raportista myös seuraavien kolmen alkion tiedot. Vakinaisen hoitohenkilöstön poissaolotunnit Määräaikaisen hoitohenkilöstön kokonaistyötunnit VAKIpois MÄÄRtun Yksikön vakinaisen hoitohenkilöstön poissaolotunnit kuukauden aikana. Määräaikaisten palvelujaksojen kokonaistyötuntien lukumäärä kuukauden aikana. Määräaikaisiin lasketaan varahenkilöstö ja sijaiset Saa samasta raportista kuin vakinaisen hoitohenkilöstön kokonaistyötunnit. Saa samasta raportista kuin vakinaisen hoitohenkilöstön kokonaistyötunnit Määräaikaisen hoitohenkilöstön poissaolotunnit Hoitohenkilöstön lisätyötunnit MÄÄRpois Määräaikaisten palvelujaksojen poissaolotuntien lukumäärä kuukauden aikana. LISÄtun Yksikön hoitohenkilöstön lisätyötunnit kuukauden aikana. Saa samasta raportista kuin vakinaisen hoitohenkilöstön kokonaistyötunnit ehrminfo/ajankäyttö/ Eurot ja tunnit palkkalajiryhmittäin/ Rivitiedot/palkkalajiryhmä/ valitse tarkasteltavat nimikkeet HUOM! Samasta raportista saa seuraavan alkion hoitohenkilöstön ylityötunnit. Hoitohenkilöstön ylityötunnit YLItun Yksikön hoitohenkilöstön ylityötunnit kuukauden aikana. Samasta raportista kuin hoitohenkilöstön lisätyötunnit

18 18(21) Liite 1 sivu 6/6 Sairauspoissaolot SPO Hoitohenkilöstön (vakinaiset ja sijaiset) sairauspoissaolojen lukumäärä laskennallisina virkoina/toimina kuukauden aikana. Jos tieto on saatavissa päivinä, pitää tarkentaa tarkoitetaanko kalenteri-(365) vai työpäiviä (252). Työtapaturmat TYÖturm Työterveyshuoltoon ilmoitettujen työtapaturmien lukumäärä tietyn kuukauden aikana. ehrminfo/työpanos/työpanos-poissaoloerittely/ valitse tarkasteltavat nimikkeet Populus: kalenteripäivinä pth:ssa Toinen vaihtoehto hakea tieto on työsopimusjärjestelmän (Prima) poissaolotilastoista (poissaolotulosteet). Käsihuuhteen käyttö KÄSIhuuh Yksikön tilaama käsihuuhteen määrä litroina kuukaudessa Koulutuspäivät KOULpv Koulutuspäivät yksiköittäin kuukausittain Vain kuukausitilausmäärät kirjataan Eeliin. Jos kuukausitilausmäärää ei saada, vaan käsihuuhteen käyttö raportoidaan sairaalassa esim. vuositasolla, tallennetaan tieto erilliseen aineistoon. Toimintoluokitus RAVA Pisteet osastoittain kuukausittain Potilasmäärä joka RAVA luokiteltu RAVAp Potilaitten määrä, jotka luokiteltu RAVAn mukaan Erillisenä toimitettavat aineistot (ei poimintapohjassa). Henkilöstötyytyväisyylä Hyvä henki ja Ylä-Savossa TTL:n Poikkileikkaus tiedot osastoittain (indeksi) Riihimäel- Party Potilastyytyväisyys Tämä saatavilla vain Ylä-Savosta vuodelta 2009 Riihimäellä keruu vuosi Stakes mittari. Viralliset sairaansijat Virallisesti vahvistettu sairaansijojen määrä Rakenteinen kirjaaminen Pääluokka ja alaluokka - frekvenssit - tarveluokitus - potilasmäärät kirjauksille - toimintoluokitus Komponentti, pääluokka ja alaluokka - frekvenssit - potilasmäärät kirjauksille Vuoden 2009 kyselyn tulokset tallennetaan erilliseen aineistoon osastoittain. Kyselyn tulokset tallennetaan erilliseen aineistoon osastoittain. Riihimäki ei kerää. Y-S SOTE voi toimittaa nämä halutessaan. Tallennetaan erilliseen aineistoon osastoittain. Nämä erillisellä ecel -pohjalla tulostettuja. Pää- ja alaluokka. Nämä erillisellä ecel -pohjalla tulostettuja.

19 19(21) Liite 2. Taulukko 2. Yhteenveto perusterveydenhuollon VeTeHHvuodeosastoaineiston primaarilukujen yhtenäisestä saatavuudesta. Alkio Riihimäen seudun terveyskeskus Ylä-Savon SOTE Alkiotiedon yhtenäisyys Hoitojaksojen lukumäärä Hoidetut potilaat Hoidetut lyhytaikaiset potilaat Hoidetut pitkäaikaiset potilaat Hoidetut intervallipotilaat SOTE:sta tietoa ei saatu neljästä yksiköstä Päivystykselliset hoitojaksot SOTE:sta tietoa ei saatu yhdestä yksiköstä Elektiiviset hoitojaksot SOTE:sta tietoa ei saatu yhdestä yksiköstä Saapuneet potilaat Hoitojakson pituus SOTE:sta tietoa ei saatu yhdestä yksiköstä Nettohoitopäivät SOTE:sta tietoa ei saatu yhdestä yksiköstä Bruttohoitopäivät Sairaansijojen lukumäärä Hoitoisuusluokka 1-5, saapuneet SOTE:sta tietoa ei saatu yhdestä yksiköstä Hoitoisuusluokka 1-5, poistuneet SOTE:sta tietoa ei saatu yhdestä yksiköstä Kokoaikainen hoitohenkilöstö Osa-aikainen hoitohenkilöstö Hoitohenkilöstön nettotunnit Sairaanhoitajien nettotunnit Vakinaisen hoitohenkilöstön nettotunnit Määräaikaisen hoitohenkilöstön nettotunnit Hoitohenkilöstön lisätyötunnit SOTE:sta tietoa ei saatu yhdestä yksiköstä Hoitohenkilöstön ylityötunnit SOTE:sta tietoa ei saatu yhdestä yksiköstä Sairauspoissaolot Työtapaturmat SOTE:sta tietoa ei saatu mistään yksiköstä Käsihuuhteen käyttö SOTE:sta tietoa ei saatu yhdestä yksiköstä Koulutuspäivät

20 20(21) Liite 3. Terttu Korhonen Henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTe-hanke) / Ylä-Savon SOTE ky Kansallisen hankkeen tavoitteena on tuottaa ja hoitoyön ja johtamisen apuvälineeksi ja VeTe-en Henkilöstövoimavarojen hallinta-osahankeen tarkoituksena on tuottaa yhtenäisiin ihin perustuvaa tietoa hoitotyön henkilöstövoimavaroja koskevien päätösten perustaksi. Tarja Tervo-Heikkinen esittää mukaan otettavista tunnusluvuista seuraavaa: keskeisten vertailukohtein valinta tunnusluvuista sopiminen jen muodostaminen tiedon kerääminen samoin perustein tiedon tuottaminen vastaavien organisaatioiden valinta jen vertailu VeTe-hankkeeseeen liittyen Ylä-Savon SOTE ky kerää aineistoa omaan kehitystyöhön ja Riihimäen terveyskeskukselle vertailuaineistoa joko ajalta tai Jälkimmäinen vaihtoehto lienee sähköisen kirjaamisen näkökulmasta parempi ja edellinen organisaatiomuutoksen näkökulmasta parempi. 1) VeTen mittarit ja tunnusluvut Ylä-Savon SOTE ky:n terveyskeskusten vuodeosastojen tunnusluvuiksi ehdottaisin seuraavia 1 Hoitotyön intensiteetti - potilasmäärä (hoitojaksot + käynnit) - hoitopäivät (bruttopäivät eli sisältää sekä sisään- että ulsokirjoituspäivät) - päivystyspotilaiden/elektiiviten potilaiden osuus kaikista potilaista (tulotapa potilaan sisäänkirjautumisen yhteydessä) - potilaiden toimintakykylyokitus RAVA - lyhytaikaisten hoitopäivien määrä - pitkäaikaisten hoitopäivien määrä 2 Toimintaympäristön intensiteetti - kuormitusprosentti [(bruttopäivät/kk:n päivät*ss)*100] - viralliset sairaansijat - potilasvaihto [potilasmäärä kuukaudessa/(kuukauden päivät*ss)] - tukipalvelu (hoitotyöntekijöiden määrä; laitoshuoltajat, osastosihteeri, konekirjoittajat, farmaseutit), tukipalvelujen %-osuus hoitohenkilöstöstä 3 Hoitotyön voimavarat ja resurssit - hoitajatunnit per hoitopäivä yksiköittäin, ammattinimikkeittäin (toteutuneet työtunnit / bruttohoitopäivät) - vakanssien määrä, netto (yksiköittäin, ammatinimikkeittäin, vakanssit

21 21(21) muutettuna kokoaikaisiksi työnktekijöiksi) - potilas/hoitaja sh:t ja lh/ph:t erikseen; vakanssit muutetaan kokoaikaisiksi; hoitojaksot + käynnit) 4 Hoitotyön tulos - henkilöstön vaihtuvuus % (alkaneet ja päättyneet työsopimukset/yksikkö) - keskimääräinen hoitojakson pituus, brutto (tulo- ja lähtöpäivä mukana) - hoitohenkilöstön palkkakustannukset - hoitajien sairauspoissaolot - Stol TAI vaihtoehtoisesti jotkut seuraavista - työtapaturmat - hakijoiden määrä per avoin työpaikka - painehaavaumat - kaatumiset - sitominen/rajoittaminen - asiakastyytväisyyskyselyn tulokset (onko ollut kaikissa tk:ssa?) - henkilöstön tyytyväisyyskyselyt (onko ollut kaikissa tk:ssa?) 5 Riihimäki toivoo - rakenteiselle kirjaamiselle vertailuaineistoa - osasto- ja avohoidon luvuille vertailuaineistoa - keskustelua, miten mitoitusta tehdään terveyskeskuksessa - varmistetaan, että kerätään yhdenmukaista tietoa Rakenteisen kirjaamisen seurantaan liittyen - potilaiden lukumäärä absoluuttisena lukuna suhteutettuna kirjausten määrään Riihimäen mittarit - hoitopäivät - hoitojaksot - käyttöaste - hoitoisuus - henkilöstöön liittyvät tunnusluvut (ei tarkempaa tietoa) - poissaoloihin liittyvät tunnusluvut lääketieteellisendiagnoosin tunnusluvut (?) - RAVA yksiköittäin/kuukausittain. Rakenteisen kirjaamisen hyödyntäminen työssä perusterveydenhuollossa Riihimåki mukana kohdissa 1,2 ja 4 Liiteen 1 mukaan. 6 Päätös 1) Ylä-Savon SOTE ky:n tehtäväalueiden päälliköt ovat päättäneet mukaan lähtemisestä Alustavasti ollaan lähdössä mukaan yllä mainituilla mittareilla. Resurssi aineiston kokoamiseen ratkaistaan myöhemmin. Aineisto kerätään kesän 2010 aikana.