Satakunnan keskussairaalan vuodeosastojen tunnuslukuaineiston kuvaileva analyysi vuodelta 2009

Transkriptio

1 Satakunnan keskussairaalan vuodeosastojen tunnuslukuaineiston kuvaileva analyysi vuodelta 29 Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintahanke (VeTeHH) Raportti R8-SATSHP Piia Astila-Ketonen, projektisuunnittelija Paula Asikainen, hallintoylihoitaja

2 2(72) Versiohistoria Versio Päivitys Tekijä Kuvaus Miina Pakarinen Ensiluonnos, graafinen kuvaaminen Piia Astila-Ketonen Tekstin tarkennuksia, sisällön tuottaminen Piia Astila-Ketonen Tekstin ja kuvioiden tarkastus, tekstin lisäys 2

3 3(72) JOHDANTO... 5 TULOKSET YKSIKÖITTÄIN Hoitotyön intensiteetti Hoitojaksojen lukumäärä Potilasmäärä Hoitopäivät Päivystyksenä ja hoidonvarauksena alkaneet hoitojaksot Toimintaympäristön intensiteetti Sairaansijojen lukumäärä Nettokuormitus Potilasvaihtuvuus DRG- ryhmien lukumäärä Lisä- ja ylityöt Tukipalvelut Laitoshuolto Osastonsihteerit ja tekstinkäsittelijät Hoitotyön voimavarat Hoitohenkilöstön lukumäärä Hoitohenkilöstön nettotyötunnit Yhden potilaan saama hoitotyön keskimääräinen työpanos hoitojaksoa tai käyntiä kohden Sairaanhoitajien tekemien työtuntien prosenttiosuus Määräaikaisen hoitohenkilöstön tekemien työtuntien prosenttiosuus Täydennyskoulutus Hoitotyön tulos Hoitojakson pituus Poissaolot kokonaistyöajasta Sairauspoissaolojen prosenttiosuus Työtapaturmat Käsihuuhteen tilausmäärät

4 4(72) Liite Satakunnan sairaanhoitopiirin somaattiset vuodeosastot, jotka mukana tunnuslukukeräyksessä. 67 Liite VeTeHH KYSin vuodeosastoaineiston tunnuslukujen laskukaavat

5 5(72) JOHDANTO Tässä raportissa kuvataan hoitotyön henkilöstömitoitusta ja tulosta Satakunnan keskussairaalan 15 somaattisella vuodeosastolla vuodelta 29. Osastojen valintaperusteena oli, että potilas- ja henkilöstötiedot olivat kohdistettavissa samaan yksikköön. Taulukossa 1 ja liitteessä 1 on esitetty Satakunnan keskussairaalan somaattiset vuodeosastot, joista tunnusluvut kerättiin. Raportissa ei arvioida hoitotyön henkilöstömitoitusta ja tulosta yksikkötasolla. Tarkempi arvio, onko mitoitus ollut riittävä tuottamaan halutut tulokset, tulisi tapahtua yksikön toimintaan perehtyneiden toimesta. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto (VeTe) -hankkeessa oli neljä (4) osahanketta. Näistä yksi oli Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) -hanke ( joka puolestaan muodostui useista erillisistä tehtävistä. Tässä raportissa henkilöstövoimavarojen hallintaa koskevat tiedot koostuivat pääosin organisaation sähköisistä tietojärjestelmistä poimittavista tiedoista koskien hoitotyön intensiteettiä, hoitotyön toimintaympäristön intensiteettiä, hoitotyön voimavaroja ja hoitotyön tulosta. Liite 1 ja Liite 2 antavat lisäinformaatiota ja helpottavat taulukoitten tulkitsemista. o Liite 1 kertoo osastoista esim. niiden laajan nimen ja sairaansijojen määrän. o Liite 2 kertoo, millaisia laskukaavoja on käytetty tunnuslukujen saamiseksi. Analyysissä on käytetty tunnuslukujen mediaaneja. Mediaani on suuruusjärjestykseen asetetuista havainnoista keskimmäinen (kun havaintoja on pariton lukumäärä) tai kahden keskimmäisen havainnon keskiarvo (kun havaintoja on parillinen määrä). Mediaanin laskemiseksi tarvitaan vähintäänkin järjestysasteikollinen muuttuja. Mediaani ei ole herkkä poikkeaville arvoille ja on usein erittäin käyttökelpoinen vinojen jakaumien, joilla on suuri hajonta, tapauksessa. Tunnuslukujen kerääminen eri tietojärjestelmistä oli aikaa vievää työtä, joten haluankin tässä kiittää osahankkeen projektisuunnittelijana yhteistyöstä kaikkia niitä tahoja, joiden kanssa olen saanut tehdä yhteistyötä. 5

6 6(72) Taulukko 1: VeTeHH SATSHP:n vuodeosastoaineiston osastojen ryhmittely osastotyypeittäin Osastotyyppi Osastotyyppiin kuuluvat osastot Operatiivinen osasto L834, L835, L838, L842, L862 ja L864 Konservatiivinen osasto K6113, K643, K672, K6921,K6922, K6923 ja K6924 Lasten osasto K6611 ja K6612 6

7 7(72) TULOKSET YKSIKÖITTÄIN 1. Hoitotyön intensiteetti 1.1 Hoitojaksojen lukumäärä Hoitojaksojen keskimääräisissä lukumäärissä kuukauden aikana oli paljon vaihtelua (Kuvio 1). Lastentautien osastolla, L1B:llä (tarkkailu, teho) oli vähiten hoitojaksoja. Osastolla hoitojaksot ovat pitkiä ja sairaansijojen määrä on suhteellisen pieni verrattuna muihin vuodeosastoihin (tarkkailu 8 ss, teho 6 ss). Samoin fysiatrian vuodeosastolla hoitojaksot ovat verraten pitkiä, joten niitä ei kerry lukumääräisesti paljon kuukauden aikana. Eniten hoitojaksoja oli kirurgian osastolla, N2A (urologia, verisuonikirurgia), L835. Osasto toimii taustaosastona korva-, nenä- ja kurkkutautien osastolle A2 sulkuaikoina, joka nostaa keskimääräisiä hoitojaksojen määriä. Vaikuttavina tekijöinä yleisesti ottaen ovat osaston koko ja luonne. L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K lkm L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 KUVIO 1: Hoitojaksojen keskimääräinen lukumäärä kuukaudessa osastoittain 7

8 8(72) Tarkasteltaessa hoitojaksojen kuukausikeskiarvojen vaihtelua, oli hoitojaksoja eniten maalis- ja heinäkuussa ja vähiten toukokuussa (Kuvio2) , lkm Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUVIO 2: Hoitojaksojen lukumäärä kuukausikeskiarvojen (n=15) vaihtelu. 8

9 9(72) Hoitojaksojen keskimääräiset lukumäärät kuukaudessa olivat melko erilaiset eri osastotyypeillä (Kuvio 3) lkm Operatiiviset osasto Konservatiiviset osastot Lasten osastot KUVIO 3: Hoitojaksojen keskimääräinen lukumäärä eri osastotyypeillä 9

10 1(72) 1.2 Potilasmäärä Potilasmäärällä tarkoitetaan hoitojaksojen ja käyntien yhteismäärää (käynneissä ei ole otettu soittokäyntejä) huomioon. Potilasmäärään ovat osittain vaikuttaneet osastojen sulut ja osastojen polikliininen luonne. Lopputulokseen on vaikuttanut myös kirjaamiskäytännöt. Joillakin osastoilla kirjataan vain kuntalaskutetut potilaskäynnit. Kirurgian osastolla N2A, L835 hoitojaksojen keskimääräinen lukumäärä on 221 ja hoitokäyntien 77. Lastentautien osastolla L1B, K6612 hoitojaksoja on keskimääräin 33. Keuhkosairauksien vuodeosastolla AB4, K642 hoitojaksoja on keskimäärin 167 ja hoitokäyntejä 11. Tarkasteltaessa yksiköiden (n=15) potilasmäärän kuukausittaisia keskiarvoja, oli potilaita hoidettu eniten syyskuussa ja vähiten kesäkuussa lkm L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 Hoitokäynnit Hoitojaksot KUVIO 4: Hoitojaksojen ja käyntien keskimääräiset määrät (=potilasmäärät) kuukaudessa osastoittain 1

11 11(72) Tarkasteltaessa yksiköiden (n=15) potilasmäärän kuukausittaisia keskiarvoja, oli potilaita hoidettu eniten syyskuussa ja vähiten kesäkuussa (Kuvio 5) lkm 1 5 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUVIO 5: Potilasmäärän kuukausikeskiarvojen (n=15) vaihtelu 11

12 12(72) Potilasmäärässä on laskettu yhteen hoitojaksojen ja käyntien potilasmäärät. Hoidettujen potilaiden keskimääräinen lukumäärä kuukaudessa vaihteli runsaasti kaikissa vuodeosastojen osastotyypeissä (Kuvio 6) lkm 1 66,5 5 Operatiiviset osastot Konservatiiviset osastot Lasten osastot KUVIO 6: Potilasmäärien vaihtelu eri osastotyypeillä 12

13 13(72) 1.3 Hoitopäivät Nettohoitopäivien lukumäärä on sairaalan virallinen tilastoitava hoitopäivien lukumäärä. Nettohoitopäivät tarkoittavat yksikön hoitopäivien lukumääriä ilman kotiinlähtöpäivää. Aineiston nettohoitopäivien lukumäärä kuukausikeskiarvona vaihteli välillä. Lukuihin vaikuttaa olennaisesti osaston luonne, esimerkiksi elektiivisten leikkauspotilaiden määrä (Kuvio 7) lkm L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 KUVIO 7: Nettohoitopäivien keskimääräiset määrät kuukaudessa osastoittain 13

14 14(72) 1.4 Päivystyksenä ja hoidonvarauksena alkaneet hoitojaksot Lastenosaston L1B, K6612 päivystysjaksojen osuus on 84 prosenttia ja hoitojaksojen osuus on yhdeksän prosenttia. Keuhkosairauksien vuodeosastolla AB4, K642 vastaavasti päivystysjaksojen osuus 2 prosenttia ja hoitojaksojen osuus on 73 prosenttia. Hoitojaksojen keskimääräinen kesto vaihtelee kahdesta vuorokaudesta kuuteen vuorokauteen. Lastentautien osastolla L1B, K6612 päivystyksenä alkaneiden hoitojaksojen keskimääräinen prosenttiosuus on yli 8 ja hoitojaksojen kesto yli kuusi vuorokautta (Kuvio 8). 1 % L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 Päivystys Hoidonvaraus KUVIO 8: Yksiköiden päivystys- ja hoidonvaraus hoitojaksojen osuus kakista yksikön hoitojaksoista 14

15 15(72) Päivystyshoitojaksojen prosenttiosuuden ja hoitojakson pitenemisen välillä oli osittain lineaarista yhteyttä osastojen välillä. Poikkeuksena oli esim. naistentautien osasto S1, L862, jossa oli paljon päivystyksenä saapuneita potilaita hoitojakson keskimääräisen keston ollessa lyhyt (Kuvio 9) % vrk K642 L835 K6924 L842 L834 L838 K672 K6923 L862 K6921 K6611 L864 K6922 K6612 Päivystysjaksojen %-osuus Hoitojakson kesto KUVIO 9: Yksiköiden päivystyksenä alkaneiden hoitojaksojen prosenttiosuus ja hoitojaksojen kesto. Fysiatrian osasto (K6113) on poistettu kuviosta, koska sen keskimääräinen hoitojakson pituus ylitti 16 vuorokautta 15

16 16(72) Lasten osastojen hoitojaksoista suurin osa oli alkanut päivystyksenä. Konservatiivisilla ja operatiivisilla osastoilla päivystyksenä alkaneita hoitojaksoja oli alle puolet kaikista hoitojaksoista (Kuvio 1) % Operatiiviste osastot Konservatiiviset osastot Lasten osastot KUVIO 1: Yksiköiden päivystyshoitojaksojen prosenttiosuus kaikista hoitojaksoista eri osastotyypeillä 16

17 17(72) 2. Toimintaympäristön intensiteetti 2.1 Sairaansijojen lukumäärä Sairaansijojen lukumäärällä tarkoitetaan virallisten sairaansijojen ja kalenteripäivien lukumäärän tuloa kuukauden ajanjaksolla. Sairaansijojen lukumäärällä voidaan verrata yksiköiden kokoa toisiinsa. (Kts. Liite 1 viralliset sairaansijat) Huom. K6113 fysiatrian vuodeosastolta saadut arvot ovat seitsemältä kuukaudelta. Lisäksi kokonaismääriin ovat vaikuttaneet muidenkin osastojen sulkuajat ,5 lkm L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 KUVIO 11: Vuodeosastojen sairaansijojen keskimääräinen lukumäärä kuukauden aikana osastoittain 17

18 18(72) Konservatiivisten ja operatiivisten osastojen keskimääräinen sairaansijojen määrä on suhteellisesti samalla tasolla (Kuvio12) lkm Operatiiviset osastot Konservatiiviset osastot Lasten osastot KUVIO 12: Vuodeosastojen keskimääräinen sairaansijojen lukumäärä kuukaudessa toimialueittain 18

19 19(72) 2.2 Nettokuormitus Nettokuormituksella tarkoitetaan nettohoitopäivien lukumäärän (ilman kotiin lähtöpäivää) suhdetta kalenterikuukauden sairaansijojen lukumääriin silloin, kun hoitojakson kesto on vähintään kaksi hoitopäivää. Jos hoitojakson kesto on yksi päivä, lasketaan kotiinlähtöpäivä nettohoitopäiviin mukaan. Kuormitusluvuissa on huomioitu loma-aikojen toiminnan sairaansijojen lukumäärän vähennykset. Nettokuormitus on sairaalan virallinen tunnusluku yksikön kuormituksen tarkasteluun, minkä perusteella esim. kuormituksen tavoitevaihteluväli määritellään % L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 Keskiarvo Minimi Maksimi KUVIO 13: Vuodeosastojen nettokuormituksen minimi, keskiarvo(=mediaani) ja maksimi Tarkasteltaessa kaikkien yksiköiden nettokuormituksen keskiarvon vaihtelua kuukausittain oli nettokuormitus kaikkein korkein huhti-, touko- ja heinäkuussa. Alhaisin kuormitus vuonna 29 oli 19

20 2(72) joulukuussa (Kuvio 14). Aineiston yksiköiden nettokuormituksen keskiarvon vaihteluväli oli 48 ja 98 prosentin välillä (Kuvio 13) ,7 84,8 82,2 86,6 86,3 79,9 88,1 79,2 84,1 81,1 79,9 78,9 7 6 % Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUVIO 14: Vuodeosastojen nettokuormituksen keskiarvojen (=mediaani) kuukausivaihtelu kuukausittain Nettokuormituksen keskiarvon vaihtelu ei ollut suurta toimialueittain (Kuvio15). 2

21 21(72) % Operatiiviset osasto Konservatiiviset osastot Lasten osastot KUVIO 15: Vuodeosastojen nettokuormituksen keskiarvon vaihtelu toimialueittain (Kuukauden nettohoitopäivien lkm jaettuna sairaansijojen lukumäärällä) 21

22 22(72) 2.3 Potilasvaihtuvuus Potilasvaihtuvuudella tarkoitetaan potilasmäärän ja kuukauden sairaansijojen lukumäärän jakotulosta (potilasmäärällä tarkoitetaan hoitojaksojen ja käyntien yhteismäärää). Potilasvaihtuvuuden lukuarvoa tulkitaan siten, että mitä suurempi luku on, sitä lyhyemmän aikaa yksi potilas on hoitojaksolla. Esimerkiksi korva, -nenä ja kurkkutautien osaston A2, L842 vaihtuvuuden lukuarvo on 38 % eli 38 % sairaansijoista sai uuden potilaan päivittäin. Osaston potilasvaihtuvuus on suurinta verrattuna muihin osastoihin (Kuvio 16). Osaston pitkät hoitojaksot ja osaston sairaansijat vaikuttavat suoraan potilasvaihtuvuuteen. Tunnuslukuna potilasvaihtuvuus on yksi tärkeimmistä vertailtavissa olevista tunnusluvuista tässä aineistossa. 4 38, 35 32,4 33,8 31,7 3,9 31,3 3 28,3 27,5 26, 27,6 25 % 2 17,6 16,3 17, , ,8 L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 KUVIO 16: Yksiköiden keskimääräinen potilasvaihtuvuus Potilasvaihtuvuus oli korkeinta operatiivisilla osastoilla (n = 6). Potilasvaihtuvuuden prosenttiluku tarkoittaa niiden yksikön sairaansijojen osuuden, jotka saavat uuden potilaan päivittäin. 22

23 23(72) Operatiivisilla osastoilla 3 % sairaansijoista sai uuden potilaan päivittäin, vastaavasti konservatiivisilla osastoilla 2 % (Kuvio 17) % Operatiiviset osastot Konservatiiviset osastot Lasten osastot KUVIO 17: Yksiköiden keskimääräinen potilasvaihtuvuus eri osastotyypeillä (operatiiviset osastot n = 6, konservatiiviset osastot n = 6, lasten osastot n = 2) 23

24 24(72) 2.4 DRG- ryhmien lukumäärä DRG- ryhmien lukumäärällä tarkoitetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä erikoissairaanhoidon tuotteita, joilla kuvataan ja hinnoitellaan tuotettuja palveluja. Hoitojakson tai käynnin DRG- ryhmä määräytyy potilaalle kirjatun päädiagnoosin, mahdollisten sivudiagnoosien, tehtyjen toimenpiteiden ja hoidon keston perusteella. Yksikön toiminnan näkökulmasta DRG- ryhmien lukumäärällä voidaan kuvata hoidettavien potilaiden hoidossa olon syiden vaihtelua. DRG-ryhmien lukumäärä vaihteli aineistossa 9 ja 89 ryhmän välillä (Kuvio 18). Hoitotyön osaamisen näkökulmasta yksiköt, joissa on vähän DRG-ryhmiä, ovat yleensä erityisosaamisen yksiköitä. Tässä aineistossa esimerkkinä tästä lastentautien osasto L1B, K6612 (tarkkailu, teho) ja synnytysvuodeosasto S, L864. Erityisosaamisen yksiköissä hoitohenkilöstön korvaaminen yleisellä hoitotyön osaamisella on vaikeaa ja työntekijän perehdytysaika on tavanomaista pidempi. Osastot, joissa on paljon DRG-ryhmiä, vaativat hoitotyön tekijältä laaja-alaisempaa ja yleisempää kliinisen hoitotyön osaamista. Tästä esimerkkinä aineistosta on kirurgian osasto N2A (urologia ja verisuonikirurgia), L835 (Kuvio 18) lkm L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 KUVIO 18: Vuodeosastojen DRG- ryhmien keskimääräinen lukumäärä kuukauden aikana 24

25 25(72) lkm Operatiiviset osasto Konservatiiviset osastot Lasten osastot KUVIO 19: Vuodeosastojen DRG- ryhmien keskimääräinen lukumäärä osastoittain 25

26 26(72) 2.5 Lisä- ja ylityöt Lisä- ja ylitöitä tehtiin aineiston yksiköissä vähän. Lisätyötuntien prosenttiosuus yksikön hoitohenkilöstön nettotyötunneista vaihteli,2 ja 2,1 %:n välillä (Kuvio 2).,1 2,5 2,1 2 1,9 1,9 1,5 1,4 1,4 % 1,9,7,8,8,5,5,5,4,3,2,4 L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 KUVIO 2: Lisätyötuntien prosenttiosuus hoitotyön nettotyötunneista (vrt. Kuvio 32 Hoitotyön nettotyötunnit) Ylityötuntien prosenttiosuus yksikön hoitohenkilöstön nettotyötunneista vaihteli,1 ja 1,36 %:n välillä (Kuvio 21). 26

27 27(72) 1,6 1,4 1,36 1,2 1,19 1,83 %,8,72,71,6,4,2,2,34,26,38,12,1,46,54,4,47 L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 KUVIO 21: Ylityötuntien prosenttiosuus keskimäärin hoitotyön nettotyötunneista osastoittain Sekä lisä- että ylitöitä oli tehty eniten yksiköissä neurologian vuodeosasto M1, K672, keuhkosairauksien vuodeosasto AB4, K642 ja sisätautien vuodeosasto M3, K6921 ja vähiten fysiatrian vuodeosastolla, K6113, kirurgian vuodeosastolla, N2B (ortopedia), L838 sekä kirurgian 27

28 28(72) vuodeosastolla N2A (urologia, verisuonikirurgia), L835. Kokonaismäärät ovat kuitenkin erittäin pieniä, mutta suuntaa antavia (Kuvio 22). 3,5 3 2,5 % 2 1,5 1,5 L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 Lisätyö Ylityö KUVIO 22: Lisä- ja ylitöiden prosenttiosuus hoitohenkilöstön nettotyötunneista Lisä- ja ylitöitä oli tehty keskimäärin eniten helmikuussa ja marraskuussa sekä elokuussa ja joulukuussa (Kuvio 23). 28

29 29(72) 3 2,5 2,4 2,4 2 1,8 1,8 1,9 % 1,5 1,5 1,4 1,4 1,8,9,5,6,5 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu KUVIO 23: Vuodeosastojen lisä- ja ylityötuntien prosenttiosuuden vaihtelu kuukausittain 29

30 3(72) 2,5 2 2, 1,5 % 1,2 1,1 1,5 Operatiiviset osasto Konservatiiviset osastot Lasten osastot KUVIO 24: Vuodeosastojen lisä- ja ylityötuntien prosenttiosuuden vaihtelu toimialueittain 3

31 31(72) 2.6 Tukipalvelut Tukipalveluilla tarkoitetaan niiden ammattiryhmien työpanosta, jotka tukevat osastolla potilashoitoa. Tukipalveluja tuottavilla ammattiryhmillä tarkoitetaan tässä aineistossa osastonsihteereitä, tekstinkäsittelijöitä ja laitoshuoltajia. Aineiston kaikissa yksiköissä oli laitoshuollon ja osastosihteereiden tai tekstinkäsittelijöiden tukipalveluja. Alla olevasta kuviosta näkyy kahden tukipalveluiden työpanoksenprosenttiosuus hoitohenkilöstön nettotyöpanoksesta. Osastofarmaseuttitukipalveluita ei ollut vuonna 29 tässä aineistossa. Tukipalveluiden työpanoksen prosenttiosuus hoitohenkilökunnan nettotyöpanoksesta vaihteli aineiston yksiköissä % - yksikön välillä. Suurin tukipalveluiden osuus suhteessa hoitotyön nettotyöpanokseen oli sisätautien vuodeosastolla A5, K6922. Osastolla hoidetaan infektio- ja eristyspotilaita(kuvio 25) % L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 Laitoshuolto Osastosihteeri KUVIO 25: Tukipalveluiden työpanoksen prosenttiosuus hoitohenkilöstön nettotyöpanoksesta osastoittain 31

32 32(72) Tukipalvelujen prosenttiosuudella tarkoitetaan osastonsihteerien, tekstinkäsittelijöiden ja laitoshuoltajien työpanoksen suhdetta hoitotyön nettotyöpanokseen keskimäärin kuukaudessa. Nettotyöpanokseen on laskettu myös varahenkilöstön yksiköissä tekemä työpanos. Eniten tukipalveluja suhteessa hoitohenkilöstön nettotyöpanokseen oli käytetty konservatiivisilla osastoilla (Kuvio 26) ,1 % 2 18, ,9 5 11,2 8,7 4,3 Operatiiviset osastot Konservatiiviset osastot Lasten osastot Osastonsihteeri Laitoshuolto KUVIO 26: Keskimääräinen tukipalvelujen työpanoksen prosenttiosuus hoitotyön nettotyöpanoksesta eri osastotyypeillä 32

33 33(72) Laitoshuoltajat Laitoshuollon työpanos hoitohenkilöstön nettotyöpanoksesta vaihteli 14,5 ja 27,7 %:n välillä. Alhaisin laitoshuollon työpanos suhteessa hoitotyön nettotyöpanokseen oli lastentautien osastolla L1A (tarkkailu, teho), K6921 ja korkein sisätautien vuodeosastolla M3 (gastroenterologia, munuaispotilaat), K6921 (Kuvio 27). 3 25,6 27,7 26,7 25, , 22,2 21,5 2 18,5 18,8 18,9 18,6 % 15 16,5 15,9 14,5 16,4 1 5 L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 KUVIO 27: Laitoshuollon työpanoksen prosenttiosuus hoitohenkilöstön nettotyöpanoksesta 33

34 34(72) Osastonsihteerit ja tekstinkäsittelijät Osastonsihteereiden ja tekstinkäsittelijöiden työpanoksen prosenttiosuus hoitohenkilöstön nettotyöpanoksesta vaihteli 4,1 18,5 %:n välillä eri yksiköissä. Eniten osastonsihteereiden työpanosta oli sisätautien vuodeosastolla A5 (infektio, eristys), K6922 ja sisätautien vuodeosastolla M4 (sydän) K6923 ja vähiten lastentautien osastolla L1B, K6612 (tarkkailu, teho)(kuvio 28). Osastonsihteereiden ja tekstinkäsittelijöiden prosenttiosuus hoitotyön nettotyöpanoksesta vaihteli kaikissa aineiston yksiköissä eri kuukausina vain vähän tässä aineistossa(kuvio 29) ,5 18, ,5 13,4 12 % 1 1,6 9,8 1,2 9,6 1,2 9,4 8 7, ,6 6,3 4,6 4,1 2 L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 KUVIO 28: Osastonsihteereiden ja tekstinkäsittelijöiden työpanoksen prosenttiosuus hoitohenkilöstön nettotyöpanoksesta 34

35 35(72) 12 11,2 11,3 1 9,3 8,7 9,6 9 1,2 9,5 1 1,1 1,6 9,6 8 % Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUVIO 29: Osastonsihteereiden ja tekstinkäsittelijöiden nettotyöpanoksen prosenttiosuuden vaihtelu hoitohenkilöstön nettotyöpanoksesta 35

36 36(72) 12 11,2 1 8,7 8 % 6 4,3 4 2 Operatiiviset osastot Konservatiiviset osastot Lasten osastot KUVIO 3: Osastonsihteereiden ja tekstinkäsittelijöiden nettotyöpanoksen prosenttiosuuden vaihtelu hoitohenkilöstön nettotyöpanoksesta toimialueittain. 36

37 37(72) 3. Hoitotyön voimavarat 3.1 Hoitohenkilöstön lukumäärä Hoitohenkilöstön lukumäärä on poikkileikkaustieto, jolla tarkoitetaan yksikön hoitotyötä tekevän henkilöstön työsopimusten lukumäärää kunkin kuukauden 1. päivänä. Henkilökunnan lukumäärällä ei voida tulkita suoraan eroja hoitohenkilökunnan työpanoksessa, sillä poissaolot kokonaistyöajasta vaihtelevat eri yksiköiden välillä. Lisäksi yksiköissä työskentelee vaihtelevasti varahenkilöstöä ja keikkalaisia, jotka eivät tule huomioiduiksi hoitohenkilöstön lukumäärässä (jollei keikkalaisen työsopimus ole voimassa kuukauden 1. päivänä) (Kuvio 31). Luotettavampaa olisi verrata sairaansijojen määrää henkilöstön vakanssimääriin sairaansijojen lukumäärä , , , ,5 2,5 31, hoitohenkilöstön lukumäärä L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 Sairaansijojen lukumäärä Hoitohenkilöstön lukumäärä KUVIO 31: Vuodeosastojen virallisten sairaansijojen ja hoitohenkilöstön keskimääräiset lukumäärät 37

38 38(72) 3.2 Hoitohenkilöstön nettotyötunnit Hoitotyön nettotunneissa on huomioitu yksikön oman vakituisen ja sijaishenkilökunnan keskimääräiset nettotyötunnit kuukauden aikana. Sijaishenkilökunnan tekemiin nettotunteihin laskettiin määräyskirjalla työsuhteessa olevien (mukaan lukien keikkalaiset) ja varahenkilöstön tekemät tunnit. Hoitotyön nettotunneissa ei ole voitu huomioida niitä työtunteja, joita yksikössä on tehty toisen osaston henkilökunnalla silloin, kun omassa apua antavassa yksikössä on rauhallisempaa. Hoitotyön nettotunneilla voidaan kuvata yleisesti eroja hoitohenkilöstön nettotyöpanoksessa eri yksiköiden välillä. Hoitotyön nettotunnit eivät kuitenkaan huomioi eroja hoitohenkilöstön tarpeessa (hoitopäivien lukumäärä, potilaiden hoitoisuus jne.). Tässä aineistossa korkeimmat nettotyötunnit olivat kirurgian osastolla B3 (vatsakirurgia), L834 ja alhaisimmat naistentautien osastolla S1, L862(Kuvio 32) Tuntia L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 KUVIO 32: Hoitotyön nettotyötuntien keskiarvo kuukauden aikana osastoittain 38

39 39(72) Hoitohenkilöstöresursseja yksiköiden käytössä oli läpi vuoden melko tasaisesti, lukuunottamatta helmi-, huhti- ja kesäkuuta. Korkeimmillaan nettotuntien kuukausikeskiarvo (n = 15 osastoa) oli elokuussa ollen 16,5 % (565 tuntia) enemmän kuin helmikuussa, jolloin nettotuntien määrä oli alhaisimmillaan (Kuvio 33) Tuntia Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUVIO 33: Yksiköiden hoitohenkilöstön nettotyötuntien vaihtelu kuukausittain 39

40 4(72) Yksiköiden (n=15) hoitohenkilöstön nettityötuntien keskiarvon vaihtelu oli suurinta operatiivisilla osastoilla (Kuvio 34) tunnit Operatiiviset osasto Konservatiiviset osastot Lasten osastot KUVIO 34: Yksiköiden hoitohenkilöstön nettotyötuntien keskiarvon vaihtelu toimialueittain 4

41 41(72) 3.3 Yhden potilaan saama hoitotyön keskimääräinen työpanos hoitojaksoa tai käyntiä kohden Yhden hoidetun potilaan saama hoitotyön työpanos laskettiin jakamalla kuukauden potilasmäärä (hoitojaksot ja käynnit) kuukauden hoitohenkilöstön nettotyöpanoksella. Hoitohenkilöstön nettotyöpanoksessa on otettu huomioon varahenkilöstön työpanos. Yhtä potilasta kohden hoitotyön työpanos vaihteli,6 ja,67 työpanoksen välillä (Kuvio 35). Työpanos oli yli 11 kertaa suurempi suurimman työpanoksen yksikössä pienimmän työpanoksen yksikköön verrattuna. Yksiköiden välistä työpanoksen vertailua hoidettua potilasta kohden vaikeuttaa se, ettei tunnusluku ota huomioon eroja hoitojaksojen keskimääräisessä kestossa eri yksiköiden välillä. Hoitotyön nettotyön keskimääräinen tuntimäärä yhtä hoidettua potilasta kohden vaihteli 1 16 tuntia (Kuvio 36).,7,67,6,55,5,4 %,3,21,2,1,11,9,1,6,9,14,1,16,1,13,9,15 L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 KUVIO 35: Hoitotyön keskimääräinen työpanos hoidettua potilasta kohden (Laskukaava: Hoitohenkilöstön nettotyöpanos/potilasmäärä) 41

42 42(72) Suurimmat hoitotyön keskimääräiset tuntimäärät yhtä hoidettua potilasta kohden olivat lastentautien osastolla L1B (tarkkailu, teho), K6612 ja fysiatrian vuodeosastolla, K6113 (Kuvio 36) Tuntia L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 KUVIO 36: Hoitotyön keskimääräinen tuntimäärä yhtä hoidettua potilasta kohden 42

43 43(72) Hoitotyön nettotyötunnit per nettohoitopäivä tai käynti vaihteli 4,2 16, tunnin välillä. Hoitotyön tunnit yhtä nettohoitopäivää tai käyntiä kohden oli korkein lastentautien osastolla L1B (tarkkailu, teho), K6612 ja alhaisin sisätautien vuodeosastolla M3 (gastroenterologia, munuaispotilaat), K6921(Kuvio 37) , ,6 Tuntia , 5,2 4,7 5,2 8,2 6,6 5,4 5,1 4,7 4,2 5,7 4,4 5,1 2 L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 KUVIO 37: Hoitotyön keskimääräiset nettotyötunnit per nettohoitopäivä tai käynti (24 tunnin hoitoaikaa kohden) 43

44 44(72) 3.4 Sairaanhoitajien tekemien työtuntien prosenttiosuus Sairaanhoitajien tekemillä työtunneilla tarkoitetaan yksikön oman henkilökunnan ja varahenkilöstön sairaanhoitajien, kätilöiden ja apulaisosastonhoitajien tekemiä nettotyötunteja. Sairaanhoitajien tekemät keskimääräiset nettotyötunnit yksikön kaikista hoitohenkilöstön nettotyötunneista vaihtelivat 6-95 %:n välillä (Kuvio 38) % L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 Keskiarvo Minimi Maksimi KUVIO 38: Sairaanhoitajien tekemien nettotyötuntien prosenttiosuus hoitotyön nettotyötunneista (%) keskimäärin kuukaudessa, minimi ja maksimi osastoittain Matalin sairaanhoitajien tekemien työtuntien osuus on toukokuussa ja korkein tammikuussa (Kuvio 39). 44

45 45(72) % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu KUVIO 39: Sairaanhoitajien tekemien nettotyötuntien keskimääräisen prosenttiosuuden (%) vaihtelu hoitohenkilökunnan nettotyötunneista kuukausittain 45

46 46(72) Sairaanhoitajien prosenttiosuudella tarkoitetaan sairaanhoitajien tekemien nettotyötuntien prosenttiosuutta yksikön hoitohenkilöstön tekemistä nettotyötunneista. Sairaanhoitajien ja hoitohenkilöstön nettotyötunneissa huomioitiin keikkalaisten ja varahenkilöstön tekemät työtunnit. Sairaanhoitajien tekemien työtuntien keskimääräinen prosenttiosuus oli korkein konservatiivisilla osastoilla (n = 5) ja matalin lastenosastoilla (n = 2) (Kuvio 4) % Operatiiviset osasto Konservatiiviset osastot Lasten osastot KUVIO 4: Sairaanhoitajien nettotyöpanoksen osuus hoitohenkilöstön nettotyöpanoksesta toimialueittain 46

47 47(72) 3.5 Määräaikaisen hoitohenkilöstön tekemien työtuntien prosenttiosuus Määräaikaisella henkilöstöllä tarkoitetaan hoitohenkilöstöä, jolla on yksikköön määräaikainen työsopimus (ml. keikkalaiset eli alle 13 päivän työsuhteiset). Tämän lisäksi määräaikaiseen henkilöstöön on laskettu varahenkilöstön yksikköön tekemät tunnit. Määräaikaisen hoitohenkilöstön tekemät keskimääräiset nettotyötunnit hoitohenkilöstön nettotyötunneista vaihtelivat 8 ja 41 %:n välillä. Eniten määräaikaista hoitohenkilöstöä oli neurologian vuodeosastolla M1, K672 ja kirurgian vuodeosastolla B3 (vatsa), L834 sekä vähiten naistentautien osastolla S1, L862 ja fysiatrian vuodeosastolla K6113 (Kuvio 41) % L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 KUVIO 41: Määräaikaisen henkilöstön tekemien nettotyötuntien prosenttiosuus nettotyötunneista 47

48 48(72) Määräaikainen henkilöstö teki eniten hoitotyön nettotyötunneista kesä- ja heinäkuun lomakuukausien aikana kuukausikeskiarvon (n = 15 osastoa) mukaan tarkasteltuna (Kuvio 42) % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu KUVIO 42: Määräaikaisen hoitohenkilöstön tekemien nettotyötuntien keskiarvon prosenttiosuuden vaihtelu kuukausittain 48

49 49(72) Määräaikaisten osuudella tarkoitetaan määräaikaisella työsopimuksella olevan hoitohenkilöstön, keikkalaisten ja varahenkilöstön tekemien nettotyötuntien osuutta kaikista yksikössä tehdyistä hoitohenkilöstön nettotyötunneista. Määräaikaisten tekemien työtuntien keskimääräinen prosenttiosuus oli korkein tässä aineistossa lasten osastoilla (n = 2) ja alhaisin operatiivisilla osastoilla (n = 6) (Kuvio 43) % Operatiiviset osasto Konservatiiviset osastot Lasten osastot KUVIO 43: Määräaikaisten hoitohenkilöstön nettotyötuntien prosenttiosuuden keskiarvon vaihtelu toimialueittain 49

50 5(72) 3.6 Täydennyskoulutus Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan työajalla tapahtuvaa koulutusta, joka ei johda tutkintoon. Hoitohenkilöstön täydennyskoulutustiedot saatiin Satakunnan sairaanhoitopiirin koulutushallintajärjestelmästä. Koulutus on voinut olla Satakunnan sairaanhoitopiirin järjestämää omaa alueellista koulutusta tai sairaalan ulkopuolella tapahtuvaa koulutusta. Eri yksiköiden toteutunutta täydennyskoulutusta on tarkasteltu jakamalla vuoden 29 aikana täydennyskoulutukseen käytettyjen työpäivien lukumäärä hoitohenkilöstön keskimääräisellä lukumäärällä. Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä yhtä hoitotyön tekijää kohden vaihteli aineiston yksiköissä, 2,2 työpäivän välillä. Suurimman ja pienimmän arvon kohdalla on nähtävissä epäluotettavuutta; tilastollista epätarkkuutta yritettiin selvittää, mutta siihen ei löydetty syytä (Kuvio 44) ,2 16,3 työpäivä 15 13,8 1 8,3 5 4,5 6,5 4,4 4,8 4,1 4, 6, 6,2 6,7 2,8 L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924, KUVIO 44: Täydennyskoulutuspäivien (henkilötyöpäivää/kk) keskimääräinen lukumäärä kuukaudessa osastoittain 5

51 51(72) Täydennyskoulutus ajoittuu kevät ja syyskuukausille, jolloin henkilökuntaa on eniten työssä (Kuvio 45) Työpäiviä Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUVIO 45: Täydennyskoulutuspäivien keskimääräinen lukumäärä, kuukausivaihtelu (henkilötyöpäivää/kk) 51

52 52(72) osallistujaa L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 KUVIO 46: Täydennyskoulutukseen osallistujien keskimääräinen lukumäärä kuukaudessa osastoittain (henkilö/kk) 52

53 53(72) osallistujaa Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUVIO 47: Täydennyskoulutukseen osallistuneiden keskimääräinen lukumäärä, kuukausivaihtelu 53

54 54(72) 4. Hoitotyön tulos 4.1 Hoitojakson pituus Hoitojakson keskimääräinen pituus lasketaan jakamalla päättyneiden hoitojaksojen nettohoitopäivien lukumäärä päättyneiden hoitojaksojen lukumäärällä. Hoitojaksojen keskimääräinen pituus oli neljä hoitopäivää. Hoitojakson kesto vaihteli vajaan kahden päivän pituisesta lähes viikon kestävään hoitojaksoon. Yksiköissä, joissa hoitojaksoja oli vähän, hoitojaksojen kesto oli pitkä, esimerkkinä tässä aineistossa fysiatrian osasto K6113 (Kaavio 48) , vrk lkm ,7 3,3 4, 1,9 1,9 3,3 5,6 2,4 6,3 4, 5,2 6,2 3,5 6, 1 5 L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 Hoitojaksojen pituus Hoitojaksojen lkm kuukaudessa KUVIO 48: Päättyneiden hoitojaksojen keskimääräinen kesto ja lukumäärä kuukaudessa osastoittain 54

55 55(72) 6 5,3 5 4,2 4 3,3 vrk Operatiiviset osastot Konservatiiviset osastot Lasten osastot KUVIO 49: Hoitojakson keskimääräinen pituus eri osastotyypeittäin 55

56 56(72) 4.2 Poissaolot kokonaistyöajasta Poissaoloilla tarkoitetaan työntekijän poissaoloja kokonaistyöajasta eli miten suuren osa työsopimuksen mukaisesta työajasta työntekijä ei tee työtään. Poissaolot muodostuvat työntekijän vuosilomista, sairauspoissaoloista, lakisääteiset poissaoloista (mm. opintovapaa ja vanhempainloma) ja muista poissaoloista (esim. koulutus). Poissaolojen vaihteluväli eri osastojen välillä oli 24,5-36, prosenttia (Kuvio 5). 4 36, 35, ,9 29,2 29,4 27,9 3,8 29,2 29,5 29,4 32,8 28, ,1 24,5 24,7 % L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 KUVIO 5: Yksiköiden poissaolotuntien prosenttiosuus yksiköiden hoitohenkilökunnan kokonaistunneista (Laskukaava: HOITpoissa/HOITkoko*1) 56

57 57(72) Hoitotyön johtamisessa voidaan käyttää hyödyksi tietoa vuodeosastojen poissaolotuntien keskimääräisestä prosenttiosuuden vaihtelusta hoitohenkilökunnan kokonaistunneista suunniteltaessa yksikön vuoden toimintaa. Tieto luo pohjan toiminnan vuosikellolle (Kuvio 51) % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu KUVIO 51: Vuodeosastojen poissaolotuntien keskimääräinen prosenttiosuuden vaihtelu hoitohenkilökunnan kokonaistunneista kuukausittain 57

58 58(72) Poissaolotuntien prosenttiosuus yksiköiden hoitohenkilökunnan kokonaistunneista oli tasainen osastotyypeittäin (Kuvio 52) ,9 3,4 29, % Operatiiviset osasto Konservatiiviset osastot Lasten osastot KUVIO 52: Yksiköiden poissaolotuntien prosenttiosuus yksiköiden hoitohenkilökunnan kokonaistunneista osastotyypeittäin 58

59 59(72) 4.3 Sairauspoissaolojen prosenttiosuus Sairauspoissaolojen prosenttiosuudella tarkoitetaan sairauspoissaolotuntien osuutta yksikön hoitohenkilöstön nettotyöpanoksesta. Hoitohenkilöstön nettotyöpanokseen ei ole laskettu varahenkilöstön yksikköön tekemiä työtunteja. Yli puolessa osastoista sairauspoissaolojen prosenttiosuus hoitohenkilöstön nettotunneista oli yli viisi prosenttia. Sairauspoissaolojen prosenttiosuus vaihteli 1,6 ja 11,8 %:n välillä (Kuvio 53) ,8 1 % 8 6 5,4 6,9 5,6 5,3 5,7 7,6 5,9 5,9 4,6 4 3,8 3,2 3,4 3,7 2 1,6 L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 KUVIO 53: Sairauspoissaolotuntien osuus yksikön hoitohenkilöstön nettotyöpanoksesta 59

60 6(72) Sairauspoissaolojen prosenttiosuuden keskiarvo vaihteli 2, ja 12, %:n välillä eri yksiköissä (Kuvio 54) % L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 Keskiarvo Minimi Maksimi KUVIO 54: Sairauspoissaolojen prosenttisosuus hoitohenkilöstön nettotyötunneista Sairauspoissaoloja oli eniten heinäkuussa (7,7 %) ja vähiten lokakuussa (6,5 %) (Kuvio 55). 6

61 61(72) 9 8 7, % 5,3 6,4 5,9 4,7 4,6 5,3 4,9 6,2 4,2 4,6 5, tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu KUVIO 55: Sairauspoissaolojen keskimääräisen prosenttiosuuden vaihtelu kuukausittain Sairauspoissaolojen osuudessa keskimäärin kuukaudessa oli melko vähän eroja osastotyypeittäin (Kuvio 56). 61

62 62(72) 7 6 5,9 5,4 5 4,6 4 % Operatiiviset osasto Konservatiiviset osastot Lasten osastot KUVIO 56: Sairauspoissaolojen prosenttiosuuden vaihtelu osastotyypeittäin 62

63 63(72) 4.4 Työtapaturmat Työtapaturmalla tarkoitetaan työterveyshuoltoon ilmoitettuja työtapaturmailmoituksia. Työterveyshuoltoon ilmoitettuja työtapaturmia oli aineiston yksiköissä tapahtunut vuoden 29 aikana vähän. Kuudella vuodeosastolla ei tehty yhtään työtapaturmailmoitusta ja muissa yksiköissä ilmoituksia tehtiin korkeintaan kuusi vuoden aikana (Kuvio 57) lkm L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 KUVIO 57: Työterveyshuoltoon ilmoitetut työtapaturmat vuoden 29 aikana 63

64 64(72) 4.5 Käsihuuhteen tilausmäärät Tässä aineistossa käsihuuhteen käyttötiedot tarkoittavat, miten paljon erilaisia käsihuuhdetuotteita tilattiin vuoden 29 eri kuukausina. Yksiköihin tilattu käsihuuhde käytetään tuotteen osastolle saapumisen jälkeen, mikä ei tapahdu välttämättä tilauskuukauden aikana. Käsihuuhteen käyttö jakaantuu hoitohenkilökunnan, muun henkilökunnan, potilaiden ja omaisten käyttöön. Eniten käsihuuhdetta käytettiin tässä aineistossa keskimäärin per nettohoitotyön tunti 5,8 ml sisätautien vuodeosastolla M3 (gastroenterologia, munuaispotilaat), K6921 (Kuvio 58) , ,5 4,9 4,5 4, 4,3 4,6 4,9 4,4 4,7 5,3 4,7 5, ml 3,3 3 2,8 2 1 L834 L835 L838 L842 L862 L864 K6113 K642 K6611 K6612 K672 K6921 K6922 K6923 K6924 KUVIO 58: Yksiköiden käsihuuhteen keskimääräinen käyttö per nettohoitotyön tunti (mittayksikkönä millilitraa) 64

65 65(72) Käsihuuhdetta tilattiin eniten toukokuussa ja marras- ja joulukuussa (Kuvio 59). Loppuvuoden tilausmäärien kasvuun on saattanut vaikuttaa infektioepidemia, joka on mahdollisesti terävöittänyt yksiköiden hygieniakäytäntöjä (Kuvio 59) ,5 17,5 17, , ,5 13 litraa Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu KUVIO 59: Kaikkien yksiköiden käsihuuhteiden keskimääräinen tilausmäärä kuukausittain (mittayksikkö litra) 65

66 66(72) Käsihuuhdetta yhden kuukauden aikana oli tilattu keskimäärin eniten operatiivisille osastoille (n = 6) (Kuvio 6) ,8 16, ,5 litraa 15 15, 14,5 14, ,5 13 Operatiiviset osasto Konservatiiviset osastot Lasten osastot KUVIO 6: Käsihuuhteen keskimääräinen tilausmäärä kuukaudessa osastotyypeittäin 66

67 67(72) Liite 1 Satakunnan sairaanhoitopiirin somaattiset vuodeosastot, jotka mukana tunnuslukukeräyksessä Osaston koodi Osaston nimi Huomioitavaa Viralliset sairaansijat L834 kirurgian osasto, B3 (vatsa) 32 L835 kirurgian osasto, N2A (urologia, verisuonikirurgia) L838 kirurgian osasto, N2B (ortopedia) L842 Korva-, nenä- ja kurkkutautien osasto, A2 taustaosasto A 2:n sulkujen aikana HaSule ja silmäosaston tarv. vp:t L862 naistentautien osasto, S1 15 L864 synnytysvuodeosasto, S 25 K6113 fysiatrian vuodeosasto 4 K642 keuhkosairauksien vuodeosasto, AB4 K6611 lastentautien osasto, L1A (infektio) K6612 lastentautien osasto, L1B (teho, tarkkailu) K672 K6921 K6922 neurologian vuodeosasto, M1 (1 ihopaikka) sisätautien vuodeosasto, M3 (gastroenterologia, munuaispot.) sisätautien vuodeosasto, A5 (infektio + eristys, 2 geriatria) K6923 sisätautien vuodeosasto, M4, (sydän) K6924 sisätautien vuodeosasto, A6, (hematologia) A4 uniyksikkö, B4 vuodeosasto + pkl (1 korvat.,/4 lastenkir./2 silmät./2 ki./2hammassl) pkltoimintaa 2 67

68 68(72) Liite 2 VeTeHH KYSin vuodeosastoaineiston tunnuslukujen laskukaavat (Käytössä myös Satakunnan keskussairaalan somaattisten vuodeosastojen tunnuslukutyöskentelyssä) Tunnusluku Hoitoisuusluokkien prosenttiosuus yksikön bruttohoitopäivistä Tunnusluvun laskukaava HOIT1 5 HTPVbrut * 1 (Eri hoitoisuusluokkiin luokiteltujen hoitopäivien lukumäärä / yksikön bruttohoitopäivien lukumäärä * 1) HOITeiluok HTPVbrut Luokittelemattomien hoitopäivien prosenttiosuus bruttohoitopäivistä * 1 Käyntien lukumäärä (Luokittelemattomien hoitopäivien lukumäärä / yksikön bruttohoitopäivien lukumäärä * 1) ENSIk UUSIkäynt PÄIVkäynt SARJkäyn Potilasmäärä (Ensi-, uusinta-, päivystys ja sarjahoitokäyntien summa) HOITjak ENSIk UUSIkäynt PÄIVkäynt SARJkäyn (Päättyneiden hoitojaksojen lukumäärän ja ensi-, uusinta-, päivystys sekä sarjahoitokäyntien summa) PÄIV HOITjak Päivystyshoitojaksojen prosenttiosuus * 1 (Päivystyksenä alkaneiden hoitojaksojen lukumäärä / päättyneiden hoitojaksojen kokonaismäärä * 1) ELEKT HOITjak Elektiivisten hoitojaksojen prosenttiosuus * 1 (Hoidonvarauksena alkaneiden hoitojaksojen lukumäärä / päättyneiden hoitojaksojen lukumäärä * 1) 68

69 69(72) Bruttokuormitusprosentti HTPVbrut SS *1 (Yksikön kuukauden bruttohoitopäivien lukumäärä / kuukauden sairaansijojen lukumäärä * 1) Nettokuormitusprosentti HTPVnet SS *1 (Kuukauden nettohoitopäivien lukumäärä / kuukauden sairaansijojen lukumäärällä * 1) Hoitohenkilöstön lisätyötuntien nettotyöajasta tekemien prosenttiosuus LISÄtun HTomanetto *1 (Lisätyötuntien lukumäärä / yksikön oman hoitohenkilökunnan nettotyötunnit * 1) YLItun HTomanetto Hoitohenkilöstön ylityötuntien prosenttiosuus nettotyöajasta * 1 (Ylityötuntien lukumäärä /yksikön oman hoitohenkilökunnan nettotyötunnit * 1) Tunnusluku Yksikön oman hoitohenkilöstön nettotyötunnit Tunnusluvun laskukaava HOITkoko HOITpois (yksikön oman hoitohenkilöstön kokonaistunnit vähennettynä poissaolotunneilla) Hoitohenkilöstön nettotyötunnit Htomanetto VARAyht (Yksikön oman hoitohenkilöstön nettotyötuntien ja varahenkilöstön yksikössä tekemien tuntien summa) Sairaansijojen kuukaudessa lukumäärä Sairaansijojen lukumäärä * vuoden 29 kalenteripäivät tai vuoden 29 päivät, jolloin yksikkö on ollut toiminnassa Potilasvaihtuvuus ((Käynnit +hoitojaksot)/sairaansijat kuukaudessa)) * 1 69

70 7(72) Tukipalvelujen työpanos yhteensä SIHTtp LAITtp FARMtp (Osastonsihteereiden, laitoshuoltajien ja farmaseuttien työpanosten summa) SIHTtp FARMtp LAITtp HOITtpyht VARAtp Tukipalvelujen prosenttiosuus hoitohenkilöstön työpanoksesta * 1 (Osastosihteereiden, laitoshuoltajien ja osastofarmaseuttien työpanosten summa / yksikön oman hoitohenkilöstön ja varahenkilöstön työpanosten summa * 1) Farmasian prosenttiosuus hoitohenkilöstön työpanoksesta FARMtp HOITtpyht VARAtp *1 (Osastofarmaseutin työpanos / yksikön oman hoitohenkilöstön ja varahenkilöstön työpanosten summa * 1) Laitoshuollon prosenttiosuus hoitohenkilöstön työpanoksesta LAITtp HOITtpyht VARAtp *1 (Laitoshuollon työpanos / yksikön oman hoitohenkilöstön ja varahenkilöstön työpanosten summa * 1) Sihteereiden prosenttiosuus hoitohenkilökunnan työpanoksesta SIHTtp HOITtpyht VARAtp *1 (Osastonsihteereiden ja konekirjoittajien työpanos / yksikön oman hoitohenkilöstön ja varahenkilöstön työpanosten summa *1) Hoitotyötunnit per bruttohoitopäivä tai per käynti HOITtyht HTPVbrut POTkäyn (Hoitohenkilöstön nettotyötunnit / bruttohoitopäivien ja käyntien summa) Hoitotyötunnit per nettohoitopäivä HOITtyht HTPVnetto (Hoitohenkilöstön nettotyötunnit / nettohoitopäivien määrä) 7

71 71(72) Tunnusluku Hoitotyötunnit per bruttohoitopäivä Tunnusluvun laskukaava HOITtyht HTPVbrutto (Hoitohenkilöstön nettotyötunnit / bruttohoitopäivien määrä) Hoitohenkilöstön työpanos per potilasmäärä HOItotyöntp potilasmäärä Hoitotyötunnit per potilasmäärä (Hoitohenkilöstön nettotyöpanos / potilasmäärä) HOITtyht HOIDpot (Hoitohenkilöstön nettotyötunnit / potilasmäärä) Varahenkilöstön tekemien työtuntien prosenttiosuus hoitohenkilöstön nettotyötunneista VARAyht HOITyht *1 (Varahenkilöstön yksikössä tekemät työtunnit / Hoitohenkilöstön nettotyötunnit * 1) Sairaanhoitajien prosenttiosuus SHnettoyht HOITyht *1 (Sairaanhoitajien tekemät nettotyötunnit / hoitohenkilöstön nettotyötunnit * 1) Määräaikaisen henkilökunnan tekemät nettotyötunnit MÄÄRnetto( oma) VARAyht (Määräaikaisella työsopimuksella olevien työntekijöiden nettotyötuntien ja varahenkilöstön tekemien työtuntien summa) Määräaikaisten tekemien työtuntien prosenttiosuus hoitohenkilöstön nettotyötunneista MÄÄRnetto( yht) *1 VAKInetto MÄÄRnetto( yht) (Määräaikaisten työntekijöiden tekemät nettotyötunnit / vakinaisen ja määräaikaisen hoitohenkilöstön tekemät nettotyötunnit * 1) 71

72 72(72) Osa-aikaisten yksikön lukumäärästä prosenttiosuus hoitohenkilöstön OSAaik HOITmäärä *1 (Osa-aikaisten lukumäärä / hoitohenkilöstön lukumäärä * 1) Sairauspoissaolojen prosenttiosuus oman hoitohenkilöstön nettotyöpanoksesta SPO HTomanetto *1 (Sairauspoissaolotunnit / yksikön oman hoitohenkilöstön nettotyötunnit * 1) Hoitohenkilöstön lukumäärä KOKOaik OSAaik (Kokoaikaisen ja osa-aikaisen hoitohenkilöstön lukumäärien summa) Tunnusluku Nettotyötuntien työpanoksiksi muuntaminen Tunnusluvun laskukaava Nettotyötunnit 163 (Varahenkilöstön tekemien työtuntien summa jaettuna 163) HOITpois HOITkoko Poissaolojen prosenttiosuus kokonaistunneista * 1 (Hoitohenkilöstön poissaolotunnit/hoitohenkilöstön kokonaistunnit * 1) 72