Kansallisesti yhtenäisten hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen määrittäminen:

Transkriptio

1 Kansallisesti yhtenäisten hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen määrittäminen: Vuodeosastotunnusluvut erikoissairaanhoidossa Raportti RA Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveyden huolto 9 -hanke Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta -osahanke

2 9 - () Versiohistoria Versio Päiväys Tekijä Kuvaus... Taina Pitkäaho Ensiluonnos... Taina Pitkäaho Sisällön tuottaminen, ulkoasun muokkaaminen. 7.. Tarja Tervo-Heikkinen Tekstin tarkastus ja muokkaus... Taina Pitkäaho Ulkoasu..8. Tiina Romppanen Viimeistely, lisätty luku Taina Pitkäaho. 7.. Taina Pitkäaho Valmiina www-sivuille. 8.. Tarja Tervo-Heikkinen Ulkoasun yhtenäistäminen, tarkistus, pääversio, pdf

3 9 - () Tiivistelmä Tausta ja tarkoitus Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) 8 määritellään hallinnonalan kehittämistehtävät ja keskeisimmät toimenpiteet. KASTE ohjelman toimenpidettä : Laaditaan valtakunnallinen suositus optimaalisesta henkilöstörakenteesta ja -mitoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon uusia toimintaympäristöjä varten tuottavuuden parantamiseksi toteutetaan Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (VeTeHH) - osahankkeessa, joka on osa Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 9 (VeTe) -hanketta. VeTeHH-osahankkeen ensimmäisenä tehtävänä oli määrittää kansallisesti yhtenevät tietojärjestelmäperusteiset hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnusluvut integroimalla kirjallisuus- ja asiantuntijatietoa. Aineisto ja menetelmät Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen kehittämisessä tarkasteltiin pääsääntöisesti tietojärjestelmäperusteisia vuodeosastotunnuslukuja. Tunnuslukujen määrittäminen toteutettiin yhdistämällä tutkimus- ja asiantuntijatietoa. Integroitu katsaus 7 kansainväliseen ja kansalliseen julkaisuun tuotti 7 tunnuslukua. Ne ryhmiteltiin henkilöstöhallinnan rakennetekijöihin (hoitotyön intensiteetti, toimintaympäristön intensiteetti, hoitotyön voimavarat) ja tulokseen (hoitotyön tulos). VeTeHH:n ohjausryhmän jäsenten (n = 9) valinnassa katsauksen tunnusluvuista ja sen ulkopuolisista ohjausryhmän ehdotuksista muotoutui 8 tunnusluvun lista. Se oli perusta ohjaus- ja projektiryhmälle suunnatussa kyselyssä, jossa ryhmien jäsenet (n =) arvioivat tunnusluvun hoitotyöherkkyyttä asteikolla = hyvin herkkä, = jonkin verran herkkä, = vähän herkkä, = ei lainkaan herkkä. Aineisto luokiteltiin uudelleen siten, että luokat ja (herkkä) sekä ja (ei herkkä) yhdistettiin. Tunnusluku pisteytettiin integroidun katsauksen, ohjausryhmän valinnan ja kyselyn tuottaman tiedon perusteella, jolloin tunnusluku saattoi saada maksimissaan kolme pistettä per osio eli yhteensä yhdeksän pistettä. Tunnusluvuista valittiin työstettäväksi neljä pistettä tai enemmän saaneet. Lisäksi mukaan otettiin kuusi tunnuslukua, joiden pisteytys jäi alle neljän pisteen rajan. Ne tulivat valituiksi asiantuntijanäkemyksen perusteella. Tulokset Kansallisesti yhtenäisten hoitotyön henkilöstöhallinnan tunnuslukujen määrittelylistalle seuloutui yhteensä tunnuslukua. Tunnuslukujen ryhmittelyyn muotoutui myös uusi komponentti: hoitotyön prosessi. Johtopäätökset Työskentelyn avulla saatiin tuotettua aikaisempaan kirjallisuuteen ja kansalliseen asiantuntijuuteen perustuva kansallinen hoitotyön henkilöstöhallinnan tunnuslukulista jatkotyöskentelyä varten. Tunnusluvut tullaan keräämään VeTeHH-osahankkeeseen osallistuvien organisaatioiden tietojärjestelmistä ja näin syntyvää aineistoa mallinnetaan tilastollisin menetelmin näyttöön perustuvan hoitotyön henkilöstöhallinnan määrittämiseksi.

4 9 - () Sisällysluettelo JOHDANTO... KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TAUSTA JA TARKOITUS SEKÄ TEHTÄVÄN KUVAUS.... TAUSTA JA TARKOITUS....KEHITTÄMISTEHTÄVÄÄN LIITTYVÄT AIKAISEMMAT SELVITYKSET.... KEHITTÄMISTEHTÄVÄSSÄ TEHTY YHTEISTYÖ...7. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN TARKEMPI KUVAUS Käsitteet tunnusluku ja indikaattori Integroitu kirjallisuuskatsaus Asiantuntijaraadin kannanotto Kysely Tunnuslukuvalintojen eri näkökulmien pisteytys..... Yhteenveto Tehtävän aikataulut... KEHITTÄMISTEHTÄVÄN ORGANISAATIO... TULOKSET... ARVIOINTI.... TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMINEN.... VAIKUTUKSET KÄYTÄNNÖN TOIMINTAAN JA TOIMINNAN SUUNTAAMISEEN TULEVAISUUDESSA.... YHTEYS KASTE-OHJELMAAN JA SEN TOTEUTTAMISEEN.... KEHITTÄMISTEHTÄVÄN RESURSSIT..... Ajallinen resursointi..... Henkilöresurssit..... Käytettyjen menetelmien osuvuus..... Kehittämistehtävästä tiedottaminen ja verkostoituminen... POHDINTA... LÄHTEET:...7 LIITE : INTEGROIDUN KIRJALLISUUSKATSAUKSEN JULKAISUT...9 LIITE : INTEGROIDUN KIRJALLISUUSKATSAUKSEN TUNNUSLUKULISTA... LIITE : PISTEYTYS... LIITE : KYSELY TUNNUSLUKUJEN HOITOTYÖHERKKYYDESTÄ...9

5 9 - () Johdanto Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (KASTE) 8 määriteltiin hallinnonalan kehittämistehtävät ja keskeisimmät toimenpiteet. KASTE ohjelman toimenpidettä : Laaditaan valtakunnallinen suositus optimaalisesta henkilöstörakenteesta ja -mitoituksesta sosiaali- ja terveydenhuollon uusia toimintaympäristöjä varten tuottavuuden parantamiseksi (STM 8, 7) toteutetaan Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta (Ve- TeHH) -osahankkeessa, joka on osa Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto 9 (VeTe) -hanketta. Toimenpiteen toteuttamiseen tarvitaan yhtenäistä ja vertailukelpoista tietoa henkilöstövoimavarojen hallinnasta ja niiden kohdentamisen vaikutuksista terveyspalvelujärjestelmän tulokseen. Erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa toimivien hoitotyön ammattiryhmien henkilömääristä on saatavilla tietoa Kuntien eläkevakuutuksen tilastoista vakuutettujen määrinä. Tieto tuotetaan vuosi- ja valtakunnan tasolla. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa hoitotyön henkilöstövoimavaroista tietoa alueellisesti, vuositasolla, ammattinimikkeittäin asukasta kohti. Tarvitaan kuitenkin tarkempaa tietoa hoitotyön voimavarojen kohdentumisesta potilashoitoon toimintayksikkötasolla. Tietoa pitäisi myös saada joustavalla aikaintervallilla, jotta voitaisiin kuvata hoitotyön resursoinnin ja hoitotyön tuloksen vaihteluja esim. päivittäin, kuukausi tasolla tai vuositasolla. Tietoa tarvitaan päivittäiseen, lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitteluun sekä myös tulevaisuuden trendien ennustamiseen. Terveyspalvelujärjestelmän tietojärjestelmiin tallentuu kattavasti ja luotettavasti tietoa potilaiden hoidosta ja hoitohenkilöstöstä (Sund, Nylander & Palonen ). Tätä tietoa tarvitaan päätöksenteossa kohdennettaessa terveydenhuollon rajalliset resurssit oikeudenmukaisesti ja tuloksekkaasti (Partanen, Tervo-Heikkinen 8, Pitkäaho ). Tietojärjestelmiin tallentunut tietoaines on harvoin sellaisenaan käyttökelpoista ja sovellettavaa toiminnan suunnittelua tai arviointia ajatellen. Jotta tietojärjestelmiin tallentunut tieto saataisiin käyttöön, on avuksi otettava käyttötarkoitukseen soveltuva teoreettinen malli tai viitekehys (Magee ym..) Ilman sitä on lähes loputtomasta tietovarannosta vaikea saada haluttua tietoa. Tässä kehittämistehtävässä käytetään tulostutkimuksessa vankan aseman saavuttanutta Donabedianin rakenne- prosessi-tulos (RPT) -mallia. Sen mukaisesti voidaan olettaa, että mitä parempi on hoitotyön rakenne (kuten henkilöstömitoitus) sitä suurempi on todennäköisyys onnistuneen prosessin kautta saavuttaa haluttu lopputulos potilas-, henkilöstö- ja organisaatiotasolla. (Donabedian 988.) Mallia käytetään yhdessä Partasen () Erikoissairaanhoidon hoitotyön henkilöstömitoituksen alustava arviointi- ja suunnittelumallin kanssa (Partanen ). Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnusluvut ryhmitellään viitekehyksen mukaan seuraavasti: hoitotyön intensiteettiä, toimintaympäristön intensiteettiä, hoitotyön voimavaroja ja hoitotyön tulosta indikoiviin ryhmiin.

6 9 - () Kehittämistehtävän tausta ja tarkoitus sekä tehtävän kuvaus. Tausta ja tarkoitus KASTE-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön lakisääteinen sosiaali- ja terveydenhuoltoa ohjaava strateginen ohjelma (STM 8). KASTE-ohjelman toimeenpanosuunnitelmassa ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet yksilöitiin, konkretisoitiin ja aikataulutettiin vuosille 8 (STM 9a). KASTE-ohjelman toimenpiteen toteutuksessa tavoiteltiin henkilöstövoimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä ja vaikuttavuuden lisäämistä. Henkilöstövoimavaroja tarkastellaan tietojärjestelmäperusteisten tunnuslukujen avulla ja huomioidaan tarve kansallisen tason henkilöstövoimavarojen ja tuloksen vertailuun. (STM 9a,.) Lisäksi tässä raportissa kuvattu tehtävä toimii linjassa Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön -toimintaohjelman kanssa (STM 9b). Kansallisesti yhtenäisten hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen määrittäminen - vuodeosastotunnusluvut erikoissairaanhoidossa tehtävän tarkoituksena oli määrittää hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintaa indikoivat tietojärjestelmistä saatavat yhtenevät tunnusluvut.. Kehittämistehtävän tavoitteet Tavoitteena oli tuottaa valtakunnallisesti yhteneviin hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukuihin perustuvaa tietoa hoitotyön henkilöstövoimavaroja koskevien päätösten perustaksi. Lisäksi tavoitteena oli lisätä hoitotyön henkilöstövoimavarapäätösten läpinäkyvyyttä ja näyttöön perustuvuutta terveydenhuollossa niin, että hoitotyön vaikuttavuuden seuranta organisaatio-, toimintayksikkö- ja valtakunnan tasolla mahdollistuu yhtenevällä tavalla.. Kehittämistehtävään liittyvät aikaisemmat selvitykset Kehittämistehtävässä hyödynnettiin seuraavia kansallisia hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintaa selvittäviä raportteja (raportit esitetty julkaisujärjestyksessä): Partanen P.. Hoitotyön henkilöstön mitoittaminen erikoissairaanhoidossa. Väitöskirja. alustava erikoissairaanhoidon hoitotyön henkilöstömitoitusmalli Aalto ym.. Henkilöstöresurssien tarpeen arviointi tietokantojen avulla: ehelmi - hanke. tietojärjestelmäperusteiset henkilöstötunnusluvut ja tulostunnusluvut Perälä M-L. Junttila K & Toljamo M. 7. Benchmarking järjestelmän kehittäminen hoitotyöhön. tunnuslukujen vertailtavuus Pitkäaho ym. 8. Hoitohenkilöstön mitoituksen tunnusluvut. Tunnuslukujen saatavuus tietojärjestelmistä ja niiden käytettävyys. Pilottitutkimus Kuopion yliopistollisen sairaalan sisätautien klinikassa. alustava teoreettinen viitekehys, kirjallisuuskatsaus, rekisterit Tervo-Heikkinen T. 8. Hoitotyön vaikuttavuus erikoissairaanhoidossa. Väitöskirja. teoreettinen viitekehys, kirjallisuuskatsaus, rekisterit

7 9-7() Junttila K & Simonen O. 9. Kansallisesti yhtenäiset hoitotyön tiedot -hanke 7 8 (HoiData). HUS- osahankeen loppuraportti. tunnuslukujen tuottaminen ja raportointi Pitkäaho. Hoitotyön henkilöstömitoitus ja tulos kompleksisessa erikoissairaanhoidon toimintaympäristössä. Väitöskirja. teoreettinen viitekehys, kirjallisuuskatsaus, rekisterit. Kehittämistehtävässä tehty yhteistyö Tässä raportissa kuvatussa tehtävässä tehtiin tiiviisti yhteistyötä VeTeHH-osahankkeen ohjaus- ja projektiryhmän kanssa. Ohjausryhmän yhteistyö korostui kirjallisuuskatsauksesta esiin nousseiden tunnuslukujen sopivuuden arvioimisessa kansalliseen käyttöön. Projektiryhmä osallistui yhdessä ohjausryhmän kanssa kyselyyn, jolla arvioitiin ohjausryhmän valitsemien tunnuslukujen hoitotyöherkkyyttä. Kirjallisuuskatsaukseen liittyvissä asioissa tehtiin yhteistyötä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen kanssa.. Kehittämistehtävän tarkempi kuvaus.. Käsitteet tunnusluku ja indikaattori Tunnusluku on mitattavalle tekijälle saatu numeerinen arvo, joka tiivistää aineiston sisältämän informaation. Yhteiskunta-, talous ja ympäristötieteissä tunnusluvusta käytetään nimitystä indikaattori, joka kuvaa asioiden tilaa, kehitystä tai muutosta (Tilastokeskus.) Tunnuslukua tulee voida käsitellä ja analysoida tuottamaan kuvauksia ja yhteyksiä ilmentävää tai ennustavaa tietoa. Indikaattorilla tarkoitetaan osoitinta, numerotietoa, joka kuvaa jotakin olennaista piirrettä kuvauskohteesta. Kuvauskohteen kokonaisuutta ei yritetä kuvata yhdellä luvulla, vaan ainoastaan jotakin oleellista siitä. Indikaattorien tulee reagoida herkästi ilmiöissä tapahtuviin merkittäviin muutoksiin. Näin indikaattori tiivistää tietotulvaa tavoitteiden saavuttamisen ja arvioinnin kannalta keskeisiin avaintietoihin. (Sauli & Simpura, Kallio & Heikkilä,.) Terveydenhuollossa kansallisesti yhtenäisen tunnusluvun ja indikaattorin edellytyksenä niiden merkityksellisyys, validius ja tärkeys (Herman & Palmer ). Tässä raportissa käytetään käsitettä tunnusluku kuvaamaan sitä numeerista terveydenhuollon järjestelmiin (potilas- ja henkilöstötietojärjestelmät sekä muut rekisterit) tallentunutta numerotietoa... Integroitu kirjallisuuskatsaus Perinteisesti systemaattinen katsaus ja meta-analyysi tekevät yhteenvedon, esittävät lyhyesti tai referoivat (alkuperäsi)tutkimusjulkaisuja systemaattisesti tiettyjen sääntöjen mukaan huomioiden tutkimuksen tarkoituksen, tehtävän, aineiston ja menetelmän (Greenhalgh, ). Systemaattisen katsauksen lopputuloksena olevaa tulosten tilastollista yhteenvetoa kutsutaan meta-analyysiksi. Tiedon matemaattinen oikeellisuus tai sen mahdollisuus ei ole itse kuitenkaan systemaattisen katsauksen ainoa tarkoitus. Katsaustutkimusten menetelmät ja aineistot saattavat olla niin erilaisia, että uskottava yhteenveto on sanallinen synteesi. (The Cochrane Library, 9.)

8 9-8() Integroitukatsaus on menetelmä syntetisoida systemaattisesti hoitotyön henkilöstöhallinnan ja hoitotyön tutkimustietoa erilaisista lähteistä. Tavoitteena on tuottaa synteesi aihepiiristä olevasta tiedosta ja osoittaa tutkimusta tarvitsevat aihealueet. (Cooper 989, ). Tässä integroidussa kirjallisuuskatsauksessa etsittiin hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintaa ja hoitotyön tuloksen muuttujia, tunnuslukuja ja indikaattoreita, jotka kuvasivat henkilöstövoimavarojen hallintaa seuraavien näkökulmien kautta: hoitotyön intensiteetin, toimintaympäristön intensiteetin, hoitotyön henkilöstövoimavarat hoitotyön prosessi ja hoitotyön tulos Näiden näkökulmien valinnan taustalla olivat Donabedianin (988) ja Partasen () mallit. Kirjallisuus haku toteutettiin yhdistämällä Boolen operaattoreilla and/ or päähakusanat katsaus, henkilöstömitoitus ja tulos. Hakua rajattiin useilla hakusanoilla. (Taulukko.) Taulukko. Kirjallisuuskatsauksen haussa käytetyt tietokannat ja sivustot sekä hakusanat. TIETOKANNAT: Kuopion yliopisto/itä- Suomen yliopiston Nelli portaalin kautta EBSCO Cochrane Library Ebrary LINDA Medic PubMed SCIRUS Web of Science (ISI) Lisäksi haut seuraavilta sivustoilta Google scholar Agency of Healthcare Research and Quality American Nurse Association HAKUSANAT: katsaus, review akuuttihoito, acute care hoitaja, nurse hoitotyö, nursing hoitoisuus, acuity, dependency, patient classification henkilöstö, personel henkilöstöresursointi, human resources henkilöstömitoitus, nurse staffing indikaattori, indicator laatu, quality miehitys, mitoitus, staffing, staffing level, workforce, ratio potilas, patient resursointi, resources sairaala, hospital tunnusluku, parameter tulos, (patient, nurse organisation) outcomes, performance, end result työmäärä, workload vuodeosasto, unit, ward, inpatient unit/ward Tässä integroidussa kirjallisuuskatsauksessa oli rajauksena aihepiirin liittyvien runsaiden tutkimusjulkaisujen vuoksi lähtökohdiltaan teoreettiset ja empiiriset katsaustyyppiset julkaisut ja eri maiden kansallisten työryhmien raportit liittyen hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintaan ja hoitotyön tulokseen erikoissairaanhoidossa somaattisilla vuodeosastoilla. Katsaukseen mukaan otettavien julkaisujen valintakriteerit olivat: Julkaisun piti vastata aihealuetta Vuosikriteeri 9

9 9-9() Suomen- tai englanninkielinen Abstrakti saatavilla Saatavuus Kuopion yliopiston/itä-suomen yliopiston tietokannoista tai muista suomalaisista kirjastoista Poissulkukriteerinä: Kohdentuminen vain yhteen erikoisalaan (CCU, ICU tms.) Lisäksi tarkasteluun otettiin mukaan ohjausryhmän toiveesta yksittäinen tutkimus, jossa tarkasteltiin hoitotyön henkilöstömitoitusindikaattoreita Balanced scorecard näkökulmasta ja Magneettisairaala tutkimusta käsittelevä kirja. HAKUTULOS: Tietokannoista ja manuaalisella haulla löytyi hakukriteerit täyttävää julkaisua. Tarkasteluun valikoitui mukaan seitsemän (7) kotimaista julkaisua hoitotyön henkilöstö mitoituksesta (kotimaiset erikoissairaanhoidon henkilöstömitoitusta käsittelevät väitöskirjat ( kpl) ja kansallisia raportteja ( kpl) sekä kolmen () sairaanhoitopiirin raportit henkilöstömitoituksen määrittelystä) ja 8 kansainvälistä julkaisua (review, meta-analyysi tai työryhmäraportti), yksi yksittäinen tutkimus (BSC) aiheesta ja Magneettisairaala käsittelevä kokooma teos. Yhteensä tarkastelussa oli mukana 7 julkaisua (Liite ). Julkaisussa oli viitekehyksenä seuraavat: Donabedianin SPO-malli kpl Balanced Scorecard kpl Partasen alistava henkilöstömitoitusmalli kpl Donabedian + Partanen kpl Cochrane Database of Systematic Reviews kpl Meta-analyysi kpl Delphi-menetelmä/ asiantuntijaa/ maata kpl Ei nimettyä viitekehystä kpl Tarkastelussa olleissa julkaisuissa mitoitusta peilattiin tuloksiin (outcome, performance, quality), koska mitoitus on merkityksellinen vain tuloksen kautta tarkasteltuna. Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintaan liittyviä tunnuslukuja katsauksessa oli 7 kpl (Liite ). Näille oli tyypillistä heterogeenisuus. Tunnusluku saattoi olla tietojärjestelmistä saatava primaariluku esim. hoitopäivien määrä tai kahden primaariluvun yhdistelmä esim. potilaita sairaanhoitajaa kohti tai indeksiluku kuten case mix... Asiantuntijaraadin kannanotto Ohjausryhmästä tuli kaikkiaan yhdeksän (9) kannanottoa kansallisesti yhteneviksi hoitotyön henkilöstöhallinnan tunnusluvuiksi. Jokaisessa kannanotossa oli viisi () valintaa listalla olevista ja lisäksi oli ehdotettu joko listalta tai sen ulkopuolelta - tunnuslukua. Liitteessä on esitetty yhteenveto ohjausryhmän valinnoista... Kysely Tunnuslukujen listalle valikoitui asiantuntija raadin kannanottojen jälkeen 8 tunnuslukua. Ohjaus- ja projektiryhmälle lähetettiin sähköinen Webropol-kysely. Vastaajien tuli arvioida näiden 8 tunnusluvun hoitotyöherkkyyttä asteikolla: = hyvin herkkä, = jonkin verran herkkä, = vähän herkkä, = ei lainkaan herkkä, henkilöstöhallinnan eri osa-alueissa (hoitotyön intensiteetti, toimintaympäristön intensiteetti, hoitotyön voimavarat/resurssit, hoitotyön prosessi ja hoitotyön tulos). Liitteessä on kysely ja yhteenveto kyselyn vastausfrekvensseistä (Webropol-ohjelman raportti).

10 9 - ().. Tunnuslukuvalintojen eri näkökulmien pisteytys Hoitotyön henkilöstöhallinnan tunnuslukujen määrittämiseksi tehtiin synteesi kolmesta eri näkökulmasta pisteyttämällä. A) Kirjallisuuskatsaus, (7 lähdettä) B) Ohjausryhmän valinta (9 jäsenen kannanotot) C) Hoitotyöherkkyys -kysely (n = ), suunnattu ohjaus- ja projektiryhmälle (N = ) Kirjallisuuskatsauksesta esiin nousseet 7 tunnuslukua pisteytettiin seuraavalla tavalla: = ei mainintaa kk:ssa (ohjausryhmän esitys katsauslistan ulkopuolelta) = heikko ( lähteessä mainittu) = kohtalainen ( 8 lähteessä mainittu ) = vahva (9 lähteessä mainittu) Ohjausryhmän valinnan myötä kirjallisuuskatsauksesta valituista tunnusluvuista ja ohjausryhmän ehdotuksista muotoutui 8 tunnusluvun lista. Ohjausryhmän työskentelyn myötä tunnuslukujen ryhmittely muotoutui kolmikomponenttiseksi: hoitotyön henkilöstöhallinnan rakenne (hoitotyön intensiteetti, toimintaympäristön intensiteetti, hoitotyön voimavarat/resurssit), prosessi (hoitotyön prosessi) ja tulos (hoitotyön tulos). Ohjausryhmän valinnan mukaan tunnusluvut pisteytettiin seuraavalla tavalla: = heikko ( valintaa) = kohtalainen ( valintaa) = vahva (7 9 valintaa) Hoitotyöherkkyys -kyselyssä vastaajat arvioivat tunnuslukujen hoitotyöherkkyyttä seuraavalla asteikolla: = hyvin herkkä, = jonkin verran herkkä, = vähän herkkä ja = ei lainkaan herkkä. Hoitotyöherkiksi tunnusluvuiksi määritettiin ne jotka olivat saaneet kyselyssä yli puolelta vastaajista arvion hyvin herkkä tai jonkin verran herkkä. Aineisto siirrettiin SPSSohjelmaan ja luokiteltiin uudelleen siten, että luokat ja (herkkä) sekä ja (ei herkkä) yhdistettiin. Tämän jälkeen herkkyyttä luokiteltiin pisteytystä varten seuraavasti: = ei herkkä ( ) = heikko herkkä (, -,7 %), = kohtalainen herkkä (,8-8, %), = vahva herkkä (8, ) Liitteessä on esitetty yhteenveto tunnuslukujen pisteytyksestä kolmesta näkökulmasta

11 9 - ().. Yhteenveto Ohjausryhmälle tehtyyn esitykseen tulivat mukaan ne tunnusluvut, jotka olivat saaneet pisteytyksessä neljä pistettä tai enemmän (maksimi yhdeksän pistettä). Lisäksi esitettäväksi otettiin joitakin pienemmän pisteytyksen saaneita tunnuslukuja asiantuntija näkemyksen perusteella. Kaikkiaan tunnuslukua valikoitui listalle valtakunnallisesti yhtenäisiksi tunnusluvuiksi. (Kuvio.). KIRJALLISUUSKATSAUS PISTEYTYS 7 julkaisua / 7 tunnuslukua 7 kotimaista julkaisua Kirjallisuuskatsauksen tunnuslukujen kansainvälistä julkaisua, joista 8 katsausta = ohjausryhmän esitys katsauslistan ulko- pisteytys: Ryhmiteltynä: puolelta hoitotyön intensiteetti = heikko ( lähteessä mainittu) toimintaympäristön intensiteetti = kohtalainen ( 8 lähteessä mainittu ) hoitotyön voimavarat/resurssit = vahva (9 lähteessä mainittu) hoitotyön tulos. ASIANTUNTIJARAATI PISTEYTYS Ohjausryhmän (n = 9) valinnat ja täydennykset 8 TUNNUSLUKUA Ohjausryhmän valinnan mukaan tunnusluvut pisteytys: = heikko ( valintaa) = kohtalainen ( valintaa) = vahva (7 9 valintaa). KYSELY PISTEYTYS Sähköinen kysely ohjaus- ja projektiryhmän jäsenille (n = ) Uudelleen luokittelu: luokat ja = herkkä ja tunnuslukujen (8 kpl) herkkyydestä kuvata luokat ja = ei herkkä henkilöstöhallintaa Luokkaan herkkä sijoittuneet tunnusluvut sen eri osa-alueilla. Arviointi asteikolla: pisteytettiin: = hyvin herkkä, = ei herkkä (< ) = jonkin verran herkkä = heikko herkkä (,,7 %), = vähän herkkä, = kohtalainen herkkä (,8 8, %), = ei lainkaan herkkä = vahva herkkä (8, ) Yhteensä kansallisesti yhtenäistä hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukua KUVA : Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen määrittäminen pisteyttämällä kirjallisuuskatsauksen, asiantuntijaraadin ja kyselyn tulokset (Poster-esitys, HTTS:n konferenssissa, Pitkäaho, Partanen, Tervo-Heikkinen, Saarinen)...7 Tehtävän aikataulut Tunnuslukujen määrittely käynnistyi /9 ja se päättyi 9.., jolloin ohjausryhmän hyväksyi esityksen hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnusluvuista.

12 9 - () Kehittämistehtävän organisaatio Kehittämistehtävällä ei ollut erillistä organisaatiota, vaan se toimi suoraan VeTeHHorganisaation alaisuudessa. Hankejohtaja: Jari Saarinen Projektipäällikkö: Tarja Tervo-Heikkinen Ohjausryhmä: Yhdistetyn ohjaus- ja johtoryhmän jäsenet edustavat VeTeHHosahankkeessa mukana olevia sairaanhoitopiirejä sekä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitosta. Ohjausryhmän tehtävänä oli valvoa ja tukea osahankkeen tehtävien etenemistä sekä toimivat projektipäällikön tukena. Ohjausryhmän jäsenet: projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen (PSSHP) hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (PSHP) hallintoylihoitaja Paula Asikainen (SATSHP) varalla tutkimus- ja kehittämisylihoitaja Marita Koivunen (SATSHP) kehittämispäällikkö Kristiina Junttila (HUS) hankepäällikkö Maritta Korhonen (PSSHP, tietohallinto) johtava ylihoitaja Sirkka Kukkola (Ritkky) erikoissuunnittelija Pia Liljamo (PPSHP) johtava ylihoitaja Anne Mikkonen (Ylä-Savon SOTE ky) lehtori Pirjo Partanen (UEF, hoitotieteen laitos) tutkimusprofessori Marja-Leena Perälä (THL) professori Kaija Saranto (UEF, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) kehittämisylihoitaja Kaarina Tanttu (VSSHP) Projektiryhmä: Projektiryhmä vastaa osahankkeen toteutuksesta toimintasuunnitelman mukaisesti. Ryhmä sovittaa osahankkeen toteutuksen aikatauluista laajemman aikataulutuksen puitteissa. Projektiryhmä tuottaa ehdotukset toimenpiteiksi ohjausryhmälle sekä suunnittelee omaa tehtäväkuvaansa projektipäällikön ja ohjausryhmän tuella. Ryhmän jäsenet vastaavat osahankkeen toimintasuunnitelman mukaisesta käytännön toteutuksesta. Projektiryhmän jäsenet: projektipäällikkö Tarja Tervo-Heikkinen (PSSHP) osastonhoitaja Salme Anttila (Ritkky) suunnittelija Pia Astila-Ketonen (SATSHP) projektisuunnittelija Tiina Hassinen (VSSHP) projektisuunnittelija Anniina Heikkilä (HUS) projektisuunnittelija Senja Karjalainen (PSSHP) osastonhoitaja Niina Kivelä (Ritkky) projektisuunnittelija Taina Pitkäaho (PSSHP) PSHPn projektipäällikkö Sirpa Salin (PSHP) projektisuunnittelija Päivi Stenberg (PSHP) *lehtori Pirjo Partanen (UEF, hoitotieteen laitos) *ylihoitaja Ritva Pietarinen-Lyytinen (PSSHP) *professori Olli-Pekka Ryynänen (UEF, lääketieteen laitos) * asiantuntija edustajat

13 9 - () Tulokset Kansallisesti yhtenäisten hoitotyön henkilöstöhallinnan tunnuslukujen määrittelylistalle seuloutui yhteensä tunnuslukua. Näistä 9 oli primaarilukuja tai vastaavia, joita käytetään tunnuslukujen muodostamiseen. Tunnuslukujen ryhmittelyyn muotoutui myös uusi komponentti: hoitotyön prosessi. (Taulukko.) Prosessia kuvaavia tietojärjestelmäperusteisia tunnuslukuja ei juuri ole raportoitu hoitotyön tulos- ja henkilöstömitoitustutkimuksessa, mikä on johtunut vaikeudesta muotoilla prosessia tietojärjestelmiin soveltuvaan muotoon (Savitz, Jones & Bernard, Pitkäaho ). TAULUKKO. Kansallisesti yhtenäiset hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnus- ja primaariluvut. Tunnusluku Tunnusluku tai primaariluku Hoitotyön intensiteetti Päivystys/elektiivisten potilaiden osuus tunnusluku Potilasmäärä primaariluku Bruttohoitopäivät tunnusluku Hoitoisuusluokkien % -osuus tunnusluku Hoitoisuuspisteet primaariluku Toteutunut hoitoisuus tunnusluku Hoidon tarve komponenttien lukumäärä primaariluku Toimintakyvyn arvio (RAVA) tunnusluku Toimintaympäristön intensiteetti Bruttokuormitusprosentti tunnusluku Potilasvaihtuvuus tunnusluku Sairaansijat primaariluku Yli- ja lisätyötunnit tunnusluku DRG-ryhmien määrä tunnusluku Tukipalvelujen % -osuus hoitohenkilöstöstä tunnusluku Yksikön arkkitehtuuri? Hoitotyön voimavarat Hoitotyön tunnit per nettohoitopäivä tunnusluku Potilaita hoitajaa kohden tunnusluku Sairaanhoitajien % - osuus tunnusluku Hoitotyön nettotunnit primaariluku Määräaikaisten % -osuus tunnusluku Hoitajavastaanotot (arvio) primaariluku Hoitotyön työpanos primaariluku Osa-aikaisten % -osuus tunnusluku Osaaminen (täydennyskoulutus) primaariluku Koulutus primaariluku Hoitotyön prosessi Toimintoluokitusten lukumäärä primaariluku Hoitotyön tulos Hoitojakson pituus tunnusluku Sairauspoissaolot tunnusluku Hoitohenkilöstön vaihtuvuus tunnusluku Lääkevirheet primaariluku Haittatapahtumien lukumäärä primaariluku Kaatumiset (HaiPro) primaariluku Painehaavaumat primaariluku Kipu primaariluku Sairaalainfektiot primaariluku Työtapaturmat primaariluku Käsihuuhteen käyttö primaariluku CLES-mittarin tulos tunnusluku Asiakastyytyväisyys tunnusluku Henkilöstötyytyväisyys tunnusluku Hoitotyön laatu hoitajien arvioimana tunnusluku

14 9 - () Arviointi. Tavoitteiden saavuttaminen Tässä kuvatun tehtävän tarkoituksena oli määrittää hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallintaa ja hoitotyön tulosta indikoivat yhtenevästi tietojärjestelmistä saatavat kansalliset tunnusluvut. Tavoitteena oli tuottaa valtakunnallisesti yhteneviin hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukuihin perustuvaa tietoa päätösten perustaksi hoitotyön henkilöstövoimavaroista. Lisäksi tavoitteena oli lisätä hoitotyön henkilöstövoimavarapäätösten läpinäkyvyyttä ja näyttöön perustuvuutta terveydenhuollossa niin, että hoitotyön vaikuttavuuden seuranta organisaatio-, toimintayksikkö- ja valtakunnan tasolla mahdollistuu yhtenevällä tavalla. Edellä mainittu tavoite saavutettiin. Tuloksena oli tunnus- tai primaariluvun lista, jonka avulla voidaan tuottaa yhtenevästi tietoa hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan päätöksenteon tueksi. Tietojärjestelmiin tallennetun tietoaineksen työstämisessä käytetty teoreettinen viitekehys oli toimiva. Lisäksi tunnuslukujen pisteyttäminen mahdollisti tunnuslukujen valinnassa objektiivisuuden. Laajan kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen täyttivät jossain määrin näyttöön perustuvan tiedon tuottamisen kriteeristön vrt. The Cochrane Library ja Joanna Briggs Institute protokollat. Perusta hoitotyön vaikuttavuuden seuraamiselle prosessitasolta valtakunnantasolle on mahdollista yhtenevillä tunnusluvuilla.. Vaikutukset käytännön toimintaan ja toiminnan suuntaamiseen tulevaisuudessa Tässä raportissa määriteltyjen hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnuslukujen hyödyntäminen hoitotyön johtamisessa on paljolti riippuvainen organisaatioiden välisestä yhteistyöstä ja organisaatioiden päätöksentekojärjestelmien (linjaorganisaation) halusta viedä näitä asioita käytäntöön. Organisaatioiden päätöksenteon ulkopuolinen toimija voi vain aktiivisesti viestittää tuottamastaan tiedosta ja antaa suosituksia. Tässä osassa keskityttiin määrittämään tunnuslukuja osastotasolla eli mahdollisimman lähelle potilasprosesseja. Näiden tunnuslukujen käytettävyyttä organisaatio-, alue- ja valtakunnan tasolla tulee vielä arvioida. Terveydenhuollon tulevaisuudessa henkilöstövoimavarojen suunnittelu ja arviointi on hoidon tarpeiden lisääntyessä ensiarvoisen tärkeää. Suunnittelun ja arvioinnin perustana näyttöön perustuvat tunnusluvut ovat välttämättömiä. Valtakunnantason tiedontuottamiseen tarvitaan sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistusta ja jonkin kansallisen toimijan panosta.. Yhteys KASTE-ohjelmaan ja sen toteuttamiseen Tässä kehittämistehtävässä toteutettiin KASTE-ohjelman toimenpidettä nro toimintaohjelman mukaisesti. Painopisteenä oli tuottaa osastotasolta tunnuslukuja hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnasta (hoitotyön intensiteetti, toimintaympäristön intensiteetti, hoitotyön voimavara, hoitotyön prosessi ja tulos) yhdistämällä tietojärjestelmiin tallentunutta tietoa potilaasta, hoitohenkilöstöstä ja toimintaympäristöstä.

15 9 - (). Kehittämistehtävän resurssit.. Ajallinen resursointi Kehittämistehtävään oli suunniteltu käytettävän yhdentoista () kuukauden työpanos. Työ saatiin tehtyä suunnitellussa aikataulussa. Tunnuslukujen määrittämisessä voitiin hyödyntää aikaisempia kansallisia selvityksiä (ks.. Kehittämistehtävään liittyvät aikaisemmat selvitykset). Tämä mahdollisti mittavan ja vaativan työn toteutumisen jopa hieman suunnitelmaa lyhyemmässä ajassa eli kymmenessä () kuukaudessa /9 /... Henkilöresurssit Tunnuslukujen määrittelytyöstä kirjallisuuskatsaus ja tunnuslukujenpisteytys olivat PSSHPn suunnittelijan vastuulla. Yhteistyössä projektipäällikön kanssa toteutettiin työskentely asiantuntijoiden kanssa: ohjausryhmän (9 henkilöä) valinnat kirjallisuuskatsauksesta ja Webropolkysely ohjaus ja projektiryhmälle (yht. henkilöä). Tunnuslukujen määrittämisessä käytiin vilkasta keskustelua sekä ohjaus- että projektiryhmässä. Eri asiantuntijoiden painotukset tulivat esiin ohjausryhmän tekemissä valinnoissa. Asiantuntijoiden näkemykset painottuivat myös kyselyssä, joka koski ohjausryhmän kirjallisuuskatsauksesta valitsemien tunnuslukujen hoitotyöherkkyyttä... Käytettyjen menetelmien osuvuus Kehittämistehtävässä ei aktiivisesti noudatettu mitään olemassa olevaa protokollaa tuotettaessa palvelujärjestelmälle tietoa hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnusluvuista. Toiminnassa oli kuitenkin tunnistettavissa näyttöön perustuvan toiminnan tunnusmerkit: tieto haettiin olemassa olevasta kirjallisuudesta ja sen soveltuvuutta arvioitiin. Uutena toimintatapana oli eri näkökulmien pisteytys. Kehittämistehtävässä keskustelut käytiin pääosin sähköpostin ja puhelimen välityksellä kahden henkilön välillä. Kehittämistehtävän haasteellisuuden ja laajuuden huomioiden olisi ollut mielekästä tavata useammin perinteisesti face to face tyyppisesti. Hankeen käynnistämisvaiheessa. ja.9.9 olleissa kokouksissa oli myös muita tärkeitä teemoja, joten keskustelu jäi lyhyeksi. Hankkeen käytössä olleella Share Point -ohjelmalla olisi ollut mahdollista käydä kaikille näkyvää avointa keskustelua, mutta ohjelmaa ei käytetty tällä tavalla kuin kokeilumielessä... Kehittämistehtävästä tiedottaminen ja verkostoituminen Kehittämistehtävään liittyvä virallinen tiedottaminen tapahtui projekti- ja ohjausryhmien kokouksissa, jotka toteutuivat pääasiassa videoneuvotteluina. Lisäksi Share Point -ohjelmaa käytettiin työpapereiden ja muistioiden jakamiseen hanketyöhön osallistuville. Verkostoituminen hankeen ulkopuolisiin tahoihin tapahtui pääasiassa erilaisten hankkeen tiedotustilaisuuksien kautta. Järjestelmällistä verkostoitumista muihin kuin hankeorganisaatioihin tai ohjaus- ja projektiryhmässä toimiviin organisaatioihin sekä yhteistyökumppaneihin ei juuri tapahtunut.

16 9 - () Pohdinta Tässä kehittämistehtävässä oli tarkoitus määrittää kansallisesti yhtenevät tietojärjestelmäperusteiset hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan tunnusluvut integroimalla kirjallisuus- ja asiantuntijatietoa. Tietojärjestelmiin tallentuneen mittavan tietoaineksen jäsentämiseen käytettiin Donabedianin (988) RPT-mallia ja Partasen () erikoissairaanhoidon hoitotyön henkilöstömitoituksen alustavaa arviointi- ja suunnittelumallia. Mallit toimivat työkaluina kirjallisuuden tuottamien tunnuslukujen ryhmittelyssä hoitotyön intensiteettiä, toimintaympäristön intensiteettiä, hoitotyön voimavaroja ja hoitotyön tulosta indikoiviksi. Määrittelytyön tuloksena esitettiin lista tunnusluvista, joista 9 oli primaarilukuja. Käsitteet primaari- ja tunnusluku aiheuttivat jonkin verran sekaannusta etenkin asiantuntijatyöskentelyssä. Primaariluvun rinnalla käytettiin myös käsitettä alkio. Käsitteiden määrittelyyn olisi pitänyt olla enemmän aikaa ja keskustelumahdollisuuksia. Primaarilukuja käytettiin tunnuslukujen tuottamiseen ja/tai yksikön toiminnan kuvaamiseen. Suurimmalle osalle primaariluvuista oli ominaista niiden voimakas riippuminen yksikön koosta sairaansijojen mukaan tarkasteltuna. Primaarilukujen käyttö yksikön sisäisen vaihtelun tarkastelussa eri ajankohtina on mielekästä. Osastojen väliseen vertailuun primaariluku ei sovellu, vaan se on suhteutettava jokin toisen primaariluvun kanssa, kuten sairaanhoitajien tuntien osuus hoitotyön tunneista. Kehittämistehtävässä listalle valikoituneet tunnusluvut olivat hyvin yksinkertaisia kahden tai kolmen primaariluvun avulla muodostettuja. Tällä tavalla tuotettujen tunnuslukujen sisältämä informaatio on helposti ymmärrettävissä myös muiden asiasta kiinnostuneiden tahojen toimesta. Tunnuslukujen perustuminen tietojärjestelmien tietoainekseen tekee niistä myös neutraaleita työvälineitä moniammatilliseen päätöksentekoon. Jatkotyöskentelyssä tunnusluvut tullaan keräämään viiden erikoissairaanhoidon organisaation somaattiselta vuodeosastolta kustakin ja kahden perusterveydenhuollon organisaation viideltä () vuodeosastolta. Näin saatua valtakunnallisesti yhtenevästi tuotettua tunnuslukuaineistoa analysoidaan tilastollisin keinoin, mallinnetaan ja käytetään hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinnan graafiseen kuvailuun. Jatkotyöskentely koko aineiston osalta tehdään PSSHPn suunnittelijan toimesta. Organisaatiokohtainen aineistojen analysointi ja testaaminen tehdään ko. organisaation puitteissa ja organisoimana.

17 9-7() Lähteet: Aalto P. Karhe L. Koivisto A-M. & Välimäki M.. Henkilöstöresurssien tarpeen arviointi tietokantojen avulla: ehelmi -hanke. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin julkaisuja. Cooper H.M Integrating research. A guide for literature reviews.. painos. Sage Publications. Donabedian A The quality of care. How can it be assessed? Journal of the American Medical Association (), Greenhalgh T.. How to read a paper. The basics of evidence-based medicine. BMJ Books. Hermann, R. & Palmer, R.H.. Common ground: a framework for selecting core quality measures for mental health and substance abuse care. Psychiatric Services, (), Joanna Briggs Institute (JBI). Clinical Online Network of Evidence for Care and Therapeutics. Saatavissa: [Haettu: 7..]. Junttila K & Simonen O. 9. Kansallisesti yhtenäiset hoitotyön tiedot -hanke 7 8 (HoiData). HUS-osahankeen loppuraportti. Kallio, O. & Heikkilä, M-L.. Tampereen seutukunnan hyvinvointi-indikaattorit. [Verkkojulkaisu] Saatavissa: [Haettu..]. Magee T. Lee S.M. Giuliano K.K & Munro B.. Generating new knowledge from existing data. Nursing Research. () Suppl,. Partanen P.. Hoitotyön henkilöstön mitoittaminen erikoissairaanhoidossa. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 99. Kuopion yliopiston painatuskeskus. Perälä M-L. Junttila K & Toljamo M. 7. Benchmarking -järjestelmän kehittäminen hoitotyöhön. Työpapereita. 9/7. [Verkkojulkaisu] Saatavilla: [Haettu..]. Pitkäaho T. Partanen P. Vehviläinen-Julkunen K. & Miettinen M. 8. Hoitohenkilöstön mitoituksen tunnusluvut. Tunnuslukujen saatavuus tietojärjestelmistä ja niiden käytettävyys. Pilottitutkimus Kuopion yliopistollisen sairaalan sisätautien klinikassa. Kuopion yliopistollisen sairaalan monistamo. Pitkäaho T.. Hoitotyön henkilöstömitoitus ja tulos kompleksisessa erikoissairaanhoidon toimintaympäristössä. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in health sciences, 9. Kopijyvä. Kuopio. Sauli, H. & Simpura, J.. Auttaako indikaattoriaalto tietotulvassa? Hyvinvointikatsaus. Tilastollinen aikakauslehti /, -.

18 9-8() Savitz L.A. Jones C.B. & Bernard, S.. Quality Indicators Sensitive to Nurse Staffing in Acute Care Settings [Verkkojulkaisu] Advances in Patient Safety: From Research to Implementation. Saatavilla: [Haettu 7..] STM, Sosiaali- ja terveysministeriö. 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 8. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Saatavilla: [Haettu: 7..]. STM, Sosiaali- ja terveysministeriö. 9a. KASTE-ohjelman valtakunnallinen toimeenpanosuunnitelma vuosille 8. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 9. Saatavilla: [Haettu: 7..]. STM, Sosiaali- ja terveysministeriö. 9b. Johtamisella vaikuttavuutta ja vetovoimaa hoitotyöhön. Hoitotyön kansallinen toimintaohjelma 9 -. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 9:8. Saatavilla [Haettu: 7..]. Sund R. Nylander O. & Palonen T.. Raa asta rekisteriaineistosta terveyspoliittisesti relevanttiin informaatioon. Yhteiskuntapolitiikka 9, Tervo-Heikkinen T. 8. Hoitotyön vaikuttavuus erikoissairaanhoidossa. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet. [Haettu.9.]. The Cochrane Library.. [www-sivusto] Saatavilla: [Haettu..]. The Cochrane Library. 9. What are systematic reviews and protocols? [Verkkojulkaisu] Saatavilla: [Haettu 7..]. Tilastokeskus.. Verkkokoulu. Tieto tiivistyy tunnuslukuihin. [Verkkojulkaisu] Saatavissa: [Haettu..]

19 9-9() / Liite : Integroidun kirjallisuuskatsauksen julkaisut Aalto P. 7. Erikoissairaanhoidon hoitohenkilöstön perusmiehityksen seurataan, arviointiin ja vuosisuunnitteluun tarvittavat tunnusluvut ja mittarit. ANA. American Nurse Association.. Utilization guide for the ANA principles for nurse staffing. [verkkojulkaisu] Saatavilla: gstandards/anaprinciples/utilizationguide.aspx [Haettu..]. Butler MM. Collins R. Drennan J. Halligan P. O Mathúna DP. Schultz TZ. Sheridan, A. & Vilis, E. 8. Hospital nurse staffing models and patient and staff-related outcomes (Protocol). Cochrane Database of Systematic Reviews. Currie V. McKenna H. Keeney S. Harvey G. & West E.. Relationship between quality of care, staffing levels, skill mix and nurse autonomy: literature review. Journal of Advanced Nursing (), 7 8. Flynn M. & McKeown M. 9. Nurse staffing levels revisited: a consideration of key issues in nurse staffing levels and skill mix research. Journal of Nursing Management 7(), Hirvonen L., Lähtökohtia hoitohenkilökunnan mitoitukseen. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, Hoitotyön ryhmä, Mitoitustyöryhmä. Hyun S. Bakken S. Douglas K. & Stone P.W. 8. Evidence-based staffing: potential roles for informatics. Nursing Economic$ (), 8. Kane R. Shamliyan T. Mueller C. Duval S. & Wilt T. 7a. The association of registered nurse staffing levels and patient outcomes: systematic review and meta-analysis. Medical Care (), 9-. Kane R. Shamliyan T. Mueller C. Duval S. & Wilt T. 7b. Nursing staffing and quality of patient care. Minnesota Evidencebased Practice Center, Minneapolis, Minnesota. AHRQ Agency for Healthcare Research and Quality. Publication No. 7-E Lang T.A. Hodge M. & Olson V.. Nurse-patient ratios: a systematic review on the effects of nurse staffing on patient, nurse employee, and hospital outcomes. Journal of Nursing Administration (7/8), 7. Lankshear A.J. Sheldon T.A. & Maynard A.. Nurse staffing and healthcare outcomes: a systematic review of the international research evidence. Advanced Nursing Science 8(), 7. McClure M.L. & Hinshaw A.S. (toim.). Magnet hospitals revisited: Attraction and retention of professional nurses, American Nurse Association. Silver Spring, MD 9.

20 9 - () McGillis Hall L. Peterson J. B. Ross G. Brown A. Pink G.H. McKillop I. Daniel I. & Pedersen C. 8. Nurse staffing and system integration and change indicators in acute care hospitals: evidence from a balanced scorecard. Journal of Nursing Care Quality (),. Montalvo I. 7. The national database of nursing quality indicators (NDNQI). Online Journal of Issues in Nursing (),. [Verkkojulkaisu] Saatavilla: bleofcontents/volume7/nosept7/nursingqualityindicators.aspx?css=print [Haettu..]. Partanen P.. Hoitotyön henkilöstön mitoittaminen erikoissairaanhoidossa, Kuopion yliopisto. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 99. Kuopion yliopiston painatuskeskus. Pearson A. O'Brien-Pallas L. Thomson D. Doucette E. Tucker D. Wiechutla R. Long L. Porritt K. & Jordan Z.. Systematic review of evidence on the impact of nurse workload and staffing on establishing healthy work environments. International Journal of Evidence Based Healthcare, 7 8. Perälä M. Junttila K. & Toljamo M. 7. Benchmarking järjestelmän kehittäminen hoitotyöhön. Stakes. Työpapereita 9/7. Valopaino Oy. Helsinki. Pitkäaho T. Partanen P. Vehviläinen-Julkunen K. & Miettinen M. 8. Hoitohenkilöstön mitoituksen tunnusluvut. Tunnuslukujen saatavuus tietojärjestelmistä ja niiden käytettävyys. Pilottitutkimus Kuopion yliopistollisen sairaalan sisätautien klinikassa. Kuopion yliopistollisen sairaalan monistamo. Riehle A.I. Hanold L.S. Sprenger S.L. & Loeb J.M. 7. Specifying and standardizing performance measure for use at a national level. Implications for nurse-sensitive care performance measures. Medical Care Research & Review (), 8. Savitz L.A. Jones C.B. & Bernard, S.. Quality Indicators Sensitive to Nurse Staffing in Acute Care Settings [Verkkojulkaisu] Advances in Patient Safety: From Research to Implementation. Saatavilla: [Haettu..] Stone P.W. Pogorzelska M. Kunches L. & Hirschhorn L.R. 8. Hospital staffing and health care-associated infections: a systematic review of the literature. Clinical infectious diseases. Infectious Diseases Society of America 7(7), Kansallisesti yhtenäiset hoitotyön tiedot -hanke (HoiData) 9/7 /9 loppuraportti. 9 Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Hallintokeskus. Tervo-Heikkinen T. 8. Hoitotyön vaikuttavuus erikoissairaanhoidossa. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja. E. Yhteiskuntatieteet. 9// [Haettu.9.]. /

21 9 - () Thungjaroenkul P. Cummings G.G. & Embleton A. 7. The impact of nurse staffing on hospital costs and patient length of stay: A systematic review. Nursing Economic$ (), -. Twigg D. & Duffield C. 8. A review of workload measures: A context for a new staffing methodology in Western Australia. International Journal of Nursing Studies (), Unruh L. Russo C.A. Jiang H.J. & Stocks C. 9. Can state databases be used to develop a national, standardized hospital nurse staffing database? Western journal of nursing research (), 88. Van den Heede K. Vleugels A. Sermeus W. Aiken L. & Clarke S. 7. International experts' perspectives on the state of the nurse staffing and patient outcomes. Journal of Nursing Scholarship 9(), /

22 9 - () / Liite : Integroidun kirjallisuuskatsauksen tunnuslukulista Tunnuslukutaulukon lukuohjeet sekä ohjeita tunnuslukujen valintaa varten. Taulukon lukuohje: Ensimmäisessä sarakkeessa on esitetty kirjallisuuskatsauksista poimitut tunnusluvut. Tunnusluvut on koottu yhdistävän teeman alle mikäli mahdollista Mikäli tunnuslukuun liittyy jotain huomioitavaa Ehdotus perustuu katsauksien määrällisiin osioihin, haettuun viitekehykseen sekä siihen mitä on todennäköisimmin mahdollista tuottaa organisaatioiden rekistereistä. TÄRKEÄ SARAKE - valitessasi tunnuslukua huomioi tämän sarakkeen punaisella merkityt tekstit. Nämä kertovat primaariluvun joka tulisi pystyä tuottamaan organisaatiostasi Katsauksista nousseet tunnusluvut/ indikaattorit Huomioitavaa Ehdotus tunnusluvuksi Tunnusluvun tuottamiseen tarvittava tieto Esim. teema: Potilaiden hoitoisuus - sisältää useita eri tunnuslukuja kirjallisuudesta Esim. Mahdollinen ongelma luvun tuottamisessa: Hoitoisuusluokitusten erilaisuus Ehdotus luvuksi tummettuna Hoitoisuusluokkien % - osuus Mahdollinen luvuksi Ehkä: Hoitoisuuspisteiden ka Ohjeet valitsijalle: Hoitoisuusluokitus ohjelma Potilasmäärä per Hoitoisuusluokka (x x n ) Valitse Taulukoista kolme () tunnuslukua kustakin (= kpl) sekä neljä () tunnuslukua näiden lisäksi joko ehdotetuista luvuista tai kokonaan näiden taulukoiden ulkopuolelta. Olet valinnut näin yhteensä tunnuslukua. Voit ilmoittaa valintasi joko lähettämällä tämän taulukon, johon olet merkinnyt valintasi esim. väreillä tai pelkän oman listasi sähköpostitse: tarja.tervo-heikkinen@kuh.fi

23 9 - () Taulukko : Hoitotyön intensiteetti: Tiivistetty katsauksesta nousseet tunnuslukua 8 teemaksi, joista on tehty ehdotus tunnusluvuksi ja huomiot tunnusluvun osastotasolle tuottamiseen tarvittavista tiedoista. / Katsauksista nousseet tunnusluvut/indikaattorit Huomioitavaa Ehdotus tunnusluvuksi Tunnusluvun tuottamiseen tarvittava tieto. Potilaiden hoitoisuus Hoitoisuusluokkien % -osuus Keskimääräinen kuukausittainen hoitoisuus (kktasolla raportoitava tieto esim. erikoisaloittain), OPC, Hoitorisuusluokkajakauma/vuosi/DRG/Ryhmä, OPC Hoitoisuusluokkajakauma/vuosi/DRG/Ryhmä, OPC Hoitoisuus (pisteet) per htt/htpv/htkk/htv, OPC Toteutunut hoitoisuus suhteessa optimihoitoisuuteen, Rafaela Hoitoisuus/ hoitaja Potilaiden/Asiakkaiden toimintakyky, RAVA. Potilasmäärä (hoitojaksot ja käynnit) Käynnin/hoitojakson ajankohta Hoitoisuusluokitusten erilaisuus Yhdistelmä monista tunnusluvuista Hoitojaksot eivät yksin riitä kuvaamaan osaston kävijämäärää Hoitoisuusluokkien % - osuus Toteutunut hoitoisuus prosessiluku Ehkä: Hoitoisuuspisteiden ka Toteutunut hoitoisuus suhteessa optimihoitoisuuteen, Rafaela Potilasmäärä (hoitojaksot ja käynnit) Hoitoisuusluokitus ohjelma Potilasmäärä per Hoitoisuusluokka (x x n ) Hoitoisuuspisteet Hoitojaksot + käynnit = potilasmäärä (oberon, musti tmv.) Optimaalinen hoitoisuus (Rafaela) Toteutunut hoitoisuus (Rafaela) Hoitojaksot Käynnit. Case mix Yhdistelmäluku Case mix Muu vastaava tieto potilaan hoitoon kirjautumisesta Case mix, DRG ryhmien määrä ja painokertoimet. Hoitopäivät Bruttohoitopäivät Nettohoitopäivät Potilaiden eri ikäryhmien % -osuus bruttohoitopäivistä Nettohoitopäivät eivät ole riittävät kuvaamaan hoitotyön kuormaa Bruttohoitopäivät eivät ole virallinen luku Bruttohoitopäivät Bruttohoitopäivät Sisään tulo ja poistumiskirjaus Hoitojaksot + nettohoitopäivät (virhe jos kotiutuu saman vrk sisällä) tai tieto sisään ja uloskirjautumisesta jatkuu

24 9 - () Taulukko jatkuu / Katsauksista nousseet tunnusluvut/indikaattorit Huomioitavaa Ehdotus tunnusluvuksi Tunnusluvun tuottamiseen tarvittava tieto. Potilaan tunnistetiedot Ikä, keski-ikä Kotikunta Potilaiden piirteet/demografia Potilaan sukupuoli Potilaan sukupuoli % -osuus ym. demografia Tiedon tuottamiseen tarvitaan sotu tason tiedot Ehkä Ikä Sukupuoli Kotikunta Sotu Kuntalaskutustieto. Päivystyspotilaiden/ elektiivisten osuus kaikista potilaista Ehkä Päivystyspotilaiden osuus kaikista potilaista Tulotapa hoitoon sisään kirjautumisen yhteydessä Potilasmäärä 7. Koko työn määrä yksikössä Välitön hoitotyö Välittömän hoitotyö osuus bruttotunneista Välillinen hoitotyö 8. Potilaiden/asiakkaiden hoidon tarve (ShTal) ja niihin vastaaminen (SHToL) Diagnoosit (hoitotyö/lääketiede) Miten mitataan/määritetään välillinen ja välitön työ: hoitotyön rakenteinen kirjaaminen Hoitoisuus ja hoidontarpeen/diagnoosin suhde?? Ei Hoidon tarpeen luku määrä, tarveluokitusten määrä Koodattu ja aikamitatut/ arvioidut interventioajat Sähköinen kirjaamisohjelma ja kaikille yhteinen rakenteinen kirjaamisen malli Tarveluokituskomponenttien määrä Potilaiden/asiakkaiden hoidon tarpeeseen vastaaminen (SHToL): kuvaavat prosessia Prosessia kuvaavaksi tunnusluvuksi toimintoluokitusten lukumäärät? Toimintoluokituskomponentit lukumäärä

25 9 - () / Taulukko : Toimintaympäristön intensiteetti: Tiivistetty katsauksesta nousseet tunnuslukua teemaksi, joista on tehty ehdotus tunnusluvuksi ja huomiot tunnusluvun osastotasolle tuottamiseen tarvittavista tiedoista. Katsauksista nousseet tunnusluvut/indikaattorit. Kuormitusprosentti Brutto Netto Potilaiden lukumäärä klo. Ylityöt/lisätyöt Alimiehitys/puuttuva miehitys/vuorossa Lisä- ja ylityöt kokopäivästä sh kohti Tekemättä jääneet tehtä- Huomioitavaa Ehdotus tunnusluvuksi Tunnusluvun tuottamiseen tarvittava tieto Yhdistelmäluku Bruttokuormitusprosentti Bruttokuormitusprosentti Mistä tieto syntyy? Lisä- ja ylityörajat ovat erilaiset osa-aikaisilla ja täysiaikaisilla työntekijöillä vät, (Missed care) Kokoaikainen tt -käsite. Sairaansijat Viralliset sairaansijat Käytössä olleet ss Keskimäärin käytössä olleet ss Tieto ss:sta on usein asiapapereissa Yli- ja lisätyötunnit Viralliset sairaansijat Bruttohoitopäivät kk päivät sairaansijat [(Bruttohoitopäivät/kk päivät) *ss)]* Prima tai vastaava työsopimustieto Yli- ja lisätyötunnit ehrminfo poimintaohjelma (Prima) tai vastaava Tietojärjestelmiin tallentuva tieto ss:sta. DRG-ryhmien määrä DRG- ryhmien määrä DRG määräytyy hoitojakson diagnoosien ja toimenpiteiden perusteella. Hoitojakson vähimmäistietosisältö on seuraava: Päädiagnoosin ICD- koodi Sivudiagnoosien ICD- koodit Päätoimenpiteiden Suomen toimenpideluokituksen mukaiset koodit Toimenpiteen tekotapaa kuvaavat Z-koodit (mikäli z-koodit puuttuvat komplisoituneiden ja hieman enemmän kuluttavien hoitojen osuus laskee) Poistumistapa: Kuollut, Lähetetty jatkohoitoon, Poistunut omalla vastuulla, Henkilötunnuksen perusteella voidaan päätellä potilaan ikä ja sukupuoli. Jos henkilötunnusta ei ole käytettävissä, on potilaan ikä ja sukupuoli merkittävä erikseen tietueelle. jatkuu