Suljetuista ja avoimista ammatillisen yhteistyön tavoista. Kati Närhi Saranan alkuseminaari Perustuu Jorma Hännisen luentoon

Transkriptio

1 Suljetuista ja avoimista ammatillisen yhteistyön tavoista Kati Närhi Saranan alkuseminaari Perustuu Jorma Hännisen luentoon

2 Alustuksen lähtökohdat Tarkoitus jäsentää moniammatillisen tilannearviotyöskentelyn käsitteellistä taustaa suljetun ja avoimen asiantuntijuuden käsitteillä Käsitteet ovat peräisin professioiden sosiologiasta, jossa tarkastellaan modernin professionalismin ja jälkimodernin asiantuntijuuden välisiä suhteita (esim. Johnson 1981, Konttinen 1989, Konttinen 1991, Kirjonen, Remes, Eteläpelto 1997, Pirttilä & Erikson 2002)

3 Suljettu asiantuntijuus Modernin profession pyrkimys erikoistumiseen, ammatillinen monopoli, muiden ulos sulkeminen mm. laillistettujen pätevyysvaatimusten avulla. Turvataan ammattikunnan etu kamppailussa eri ammattien kanssa. Modernit professiot muodostavat hierarkkisen järjestelmän, jossa on ylempiä asemia (lääkäri) ja apuprofessioita (sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, psykologi) Ammatit kamppailevat asiakkaista, arvostuksesta, julkisesta tunnustuksesta ja oikeudesta määritellä asiakkuutta ja ongelmia ja sosiaalista todellisuutta. Eriytynyt tietopohja ja keskittyminen teknologioihin erottaa asiantuntijat maallikoista ja asiakkaista, sekä ammatit ja asiantuntijuudet toisistaan. Asiantuntijoiden ja asiakkaiden välinen suhde vertikaalinen, työntekijän osaamista ja toimintaa painottavaa, mikä tekee asiakkaasta työn kohteen. Erikoistumista tukee sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon sektorointilogiikka, joka osoittaa ammateille organisatorisen paikan ja ihmisten ongelmille luukun.

4 Avoin asiantuntijuus Viittaa tasavertaisempaan ajatteluun asiantuntijoiden ja maallikoiden välillä sekä asiantuntija-ammattien kesken. Tapahtunut muutos asiantuntijatyön toimintaympäristössä. 1. Asiakkaalla on vain harvoin yksi, selkeärajainen ongelma, vaan useita, vaikeasti määriteltäviä, toisiinsa nivoutuneita, jatkuvasti muuttuvia ongelmia ongelmakimppuja. 2. Asiakkaat valistuneita ja tietoisia oikeuksistaan eivätkä alistu toimenpiteiden kohteiksi. Monimutkaisten ongelmien kohtaamisessa työntekijöiden ja asiakkaiden tilannekohtainen ja kokemustieto toimii universaalia tietopohjaa paremmin. Muuttaa asiakassuhdetta horisontaaliseen, kumppanuutta korostavaan suuntaan. Työskentely asiakkaan osallistumista, tavoitteita, voimavaroja ja selviytymiskeinoja huomioon ottavaa (Särkelä 2001). Asiantuntijat joutuvat avautumaan suhteessa toisiinsa, yhteistyö.

5 Suljettu vs. avoin asiantuntijuus Asiantuntijuus: suljettua ja ennalta tietävää tai avointa ja neuvottelevaa (Eräsaari 2002; Karvinen Niinikoski 2005) Suljettu/vertikaalinen asiantuntijuus: Tietäjä ja tietämisen kohde, hierarkkisuus, ylhäältä alaspäin Avoin/horisontaalinen asiantuntijuus: maallikon ja asiantuntijan välisen raja-aidan häipyy; kuka tahansa voi olla asiantuntija. Toinen tieto ja kokemuksellisuuden korostus. Vastavuoroinen dialogisuus, tasa-arvoinen asiantuntijuus Sosiaalityössä usein läsnä molemmat: lakisääteinen virkamiesrooli sekä ihmisten kanssa neuvotteleva ja muutokseen tähtäävä kumppani

6 Yhteistyö ja suljettu asiantuntijuus Työntekijät toimivat omalla ammatillisella ja organisatorisella reviirillään. Yhteistyötä tehdään pääosin ammattikunnan ja organisaation sisällä Yhteistyö co-operation -tyyppistä yhdessä toimimista ammattialan tai organisaation tavoitteiden toteuttamiseksi (Isoherranen 2012) Moniammatillista yhteistyötä vain silloin, kun se ei uhkaa oman ammatin tai organisaation etua. Yhteistyöaloitteet kulkevat ylhäältä alas tai lähtevät hallinnon tarpeista, jolloin yhteistyö enemmän asiantuntijakeskeistä kuin asiakaslähtöistä. Yhteistyötä hallitsee valta-näkökulma, vahvempi tai motivoituneempi osapuoli voi suostutella tai pakottaa heikomman yhteistyöhön. Asetelma altis konflikteille, koska osapuolet pyrkivät viime kädessä omiin tavoitteisiinsa. (Isoherranen mt.)

7 Yhteistyö ja avoin asiantuntijuus Pyritään rajoja ylittämällä kyseenalaistamaan hierarkkisia asetelmia ammattien, oppialojen ja organisaatioiden välillä. Yhteistyön lähtökohtana ei muodollinen ammatillinen tai organisatorinen asema, vaan tasavertainen osallistuminen ja siihen perustuva yhteisen osaamisen vahvistuminen. Tunnistetaan asiakaskuntaa, kohdeongelmia, tietopohjaa ja työmenetelmiä koskevat erot, mutta niitä ei pidetä uhkana, vaan omaa näkökulmaa rikastuttavina ja asiakkaiden tarpeita palvelevina asioina (Särkelä 2001). Tunnistetaan samankaltainen eettinen koodi, lainsäädäntö, psykososiaalinen lähestymistapa ja pyrkimys dialogisuuteen sekä asiakassuhteissa että asiantuntijoiden keskinäissuhteissa Asiantuntijakeskeisyydestä kohti asiakaslähtöisyyttä. Yhteistyön lähtökohta asiakkaiden etu yhdistyneenä moniammatillisen tiimin yhteisiin voimavaroihin. Organisaatiot pyrkivät keskenään vastavuoroiseen vaihtoon, josta kaikki hyötyvät kun resurssit ovat niukat (Isoherranen 2012). Yritetään aikaansaada collaborative-tyyppistä, parhaimmillaan sosiaalisia innovaatioita tuottavaa yhteistoimintaa, joka (1) luo jotakin uutta, (2) muuttaa vallitsevia käytäntöjä, (3) lisää työn vaikuttavuutta ja (4) mikä ei ole yhden ammatin, oppialan tai organisaation sisällä mahdollista.

8 Jaettu ja kollektiivinen asiantuntijuus Jaettu asiantuntijuus: yhdessä osaaminen, kuulluksi tuleminen, aktiivinen toimijuus, dialogisuus Kollektiivinen asiantuntijuus; suhteessa muihin työntekijöihin ja asiakkaisiin/kansalaisiin, yksittäinen asiantuntijuus on enemmän kuin osiensa summa Sarana-malli haastaa avoimeen, jaettuun ja kollektiiviseen asiantuntijuuteen

9 Sarana-malli avoimen koodin asiantuntijuutena Sarana-hanke ei ole salaseura eikä Sarana-malli puhtaasti Sarana-hankkeen oma luomus, vaan vaikutteita muualta. Esim. refleksiivisyydestä ja dialogisuudesta keskusteltu kymmeniä vuosia eri ammatti- ja tieteenaloilla. Sarana-mallin erityispiirteitä kuitenkin moniammatillisuus ja -alaisuus Sarana-malli toimii avoimella koodilla, joka on kaikkien käytössä ja jota voi muokata omia intressejä vastaavaksi. Työntekijöillä tulisi olla ryhmänä ja yksilöinä halua ja rohkeutta toimia toisin ja yhdessä muiden kanssa. Jos yhteistyöhalua ei ole, on helppo vedota yhteistyön esteisiin. Esteet ovat usein todellisia, mutta toisaalta asiantuntijatyöhön kuuluu autonomisuutta, mahdollisuus vallata tilaa erilaiselle tavalle ajatella ja toimia.