LAUSUNNOT JA MIELIPITEET MÄÄRÄYSEHDOTUKSESTA JA MÄÄRÄYSTEN PERUSTELUEHDOTUKSESTA (NÄHTÄVILLÄ ) SEKÄ NIIHIN ANNETUT VASTAUKSET

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LAUSUNNOT JA MIELIPITEET MÄÄRÄYSEHDOTUKSESTA JA MÄÄRÄYSTEN PERUSTELUEHDOTUKSESTA (NÄHTÄVILLÄ ) SEKÄ NIIHIN ANNETUT VASTAUKSET Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteaa lausunnossaan, että 3 :n 2 kappaleessa esitettyyn määritelmään pohjavesialueita koskevien määräysten noudattamisesta Päijännetunnelista 200 metrin päähän ulottuvalla suoja-alueella tulisi vielä kiinnittää huomiota. Esim. omakotiasutus tai maatalouden harjoittaminen eivät välttämättä edellytä koko Päijänne-tunnelin läheisyydessä samanlaisia rajoituksia kuin pohjavesialueilla. 13 :ssä olisi ehkä lieteseoksen sijasta parempi käyttää termiä "jätevesilietettä sisältävä lannoitevalmiste". 21 :n osalta ELY-keskus toteaa, että määräys ei ilmeisesti koske laiduntamista. Laiduntamisen rajoittaminen vaikeuttaisi esim. suojavyöhykkeiden, perinnebiotooppien ja muiden ranta-alueiden hoitoa. Lukuun 7 voisi lisätä oman pykälän maa- ja kalliolämmöstä (esim.): "Maa- ja kalliolämpökaivot. Talojen maa- ja kalliolämpöjärjestelmissä maaperässä tärkeillä pohjavesialueilla ja vesistöissä ei saa käyttää pohjavedelle tai vesistölle vaarallisia nesteitä. ELY-keskuksen käsityksen mukaan Sääksjärven suojeluun pitäisi kiinnittää huomiota erillisillä suojelumääräyksillä. - Päijänne-tunnelista 200 metrin päähän ulottuvalla suoja-alueella tulee 3 :n mukaan noudattaa ympäristönsuojelumääräyksissä esitettyjä pohjavesialueita koskevia määräyksiä. Ympäristönsuojelumääräyksillä ei ympäristölautakunnan näkemyksen mukaan aiheuteta kohtuutonta rasitusta Päijänne-tunnelin suoja-alueen asutukselle ja maataloudelle :n osalta ympäristölautakunta ei näe tarpeelliseksi muuttaa lieteseos-termiä. - Ympäristönsuojelumääräykset eivät koske laiduntamista. - Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksessa on laadittu ohje maalämpökaivojen rakentajille ja lämpökaivon suunnittelulomake ( > Asuminen ja ympäristö > Kaavat, tontit ja rakennusluvat > Rakennusvalvonta > Rakentamisen luvat > Toimenpidelupa). Maalämpöjärjestelmän rakentaminen on edellyttänyt rakennusvalvonnan lupaa lähtien maankäyttöja rakennusasetuksen 62 :n mukaan sekä uudisrakentamisessa että lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa. Terveydensuojelu antaa pohjavesialueille haettavista luvista lausunnon. Pohjavesialueella rakentamiselle voidaan asettaa rajoituksia rakennusvalvonnan luvassa, joten maalämpökaivojen rakentamiseen liittyviä määräyksiä ei ole tarpeen antaa ympäristönsuojelumääräyksissä. - Sääksjärven suojelu huomioidaan ympäristönsuojelun toiminnassa ja järven veden laatua seurataan vuosittain otettavilla näytteillä. Sääksjärvelle on ympäristönsuojelumääräyksissä määritelty muita vesistöjä leveämpi ranta-alue järven suuren virkistyskäytön, herkkyyden ja Natura-aluerajauksen takia. Ympäristölautakunta ei näe tarpeelliseksi antaa Sääksjärven suojeluun muita erillisiä suojelumääräyksiä. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry pitää tarpeellisena, että Vantaanjoen valumaalueen kunnissa ympäristönsuojelumääräyksissä olisi yhtenäinen käytäntö liittyen vesiensuojeluasioihin. 4 :n osalta vesiensuojeluyhdistys toivoo, että erillisviemäröinti talon ulkopuolelle tulisi Nurmijärven ympäristönsuojelumääräyksissä esittää uusiin haja-asutusalueille rakennettaviin kiinteistöihin ensisijaiseksi,

2 ohjeelliseksi jätevesien käsittelyjärjestelmäksi asetuksen teknologianeutraaliuden nimissä. Määräysehdotuksessa ei mainita lainkaan kiinteistökohtaisten jätevesien saostussäiliöiden tyhjennysvälejä. Jätevesiasetuksen liitteessä 2 jäteveden saostussäiliön lietteen tyhjennysväliksi on esitetty vähintään kerran vuodessa. Vesiensuojeluyhdistyksen selvitysten perusteella mustien vesien osalta tulisi määräyksiin kirjata huomattavasti useampi tyhjennyskerta/vuosi ympärivuotisessa käytössä. Sen sijaan pesuvesien saostussäiliöiden tyhjennystarve on yhdistyksen tutkimusten perusteella harvempi, muutaman vuoden välein. Edellä esitettyihin tutkimuksiin viitaten yhdistys pitää riittävänä sitä, että pohjavesialueilla ja Päijänne-tunnelin suoja-alueella pesuvesien muu käsittely kuin imeyttäminen on sallittua ja että rantaalueilla pesuvesien imeyttäminen on sallittua. Yhdistyksen mielestä kyseiset jätevesien käsittelyä koskevat kohdat (luku 2, 4 ) tulisi kuitenkin selventää pesuvesien käsittelyn osalta. Ranta-alueiden ohella taajaan rakennetuilla alueilla, mutta kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän varassa olevalla haja-asutuksella, tulisi yhdistyksen mielestä määräyksiin kirjata jätevesiasetuksen tiukemmat raja-arvot (hygieeniset ongelmat ojavesissä). Ensisijaisena tavoitteena tulisi kuitenkin olla, että nämä alueet liitetään kunnalliseen viemäriverkkoon. Yhdistyksen mielestä puhdistettujen jätevesien, joissa on mukana myös käymälävedet, suojaetäisyyksien tulisi olla suuremmat kuin pelkkien puhdistettujen pesuvesien suojaetäisyydet. Päijännetunnelin suojaetäisyydet tulisi lisätä myös varsinaisiin ympäristönsuojelumääräyksiin. Nyt Päijänne-tunnelin rinnastaminen pohjavesialueisiin on mainittu vain määräysten perustelumuistiossa luvussa :n osalta yhdistyksen mielestä hevosten ulkoilu- ja harjoittelualueiden vesiensuojelulliset vähimmäisetäisyydet vaativat tarkempaa erittelyä. Yhdistys esittää, että määräyksen voisi esittää seuraavalla tavalla: Ulkotarhan etäisyyden on oltava vähintään 20 metriä vedet alueelta keräävästä valtaojasta, vähintään 100 metriä purosta tai vesistöstä ja vähintään 50 metriä vedenhankintaan käytettävästä kaivosta tai lähteestä. Ulkotarhalla tarkoitetaan hevosten tai ponien läpi vuoden päivittäin käyttämiä, yleensä kasvipeitteettömiä jaloittelualueita. Ratsastuskenttien vähimmäisetäisyydet ovat puolet ulkotarhojen vähimmäisetäisyyksistä. Tapauskohtaisesti voidaan etäisyyksiä pienentää tai suurentaa toimintojen sijoittumisesta, maaston kaltevuudesta, peitteisyydestä, suojavyöhykkeiden leveydestä ja maalajin vedenläpäisevyydestä riippuen. Talleja ja tarhoja ei yleensä sallita sijoitettaviksi rinnealueille, joista vedet valuvat suoraan vesistöön. Lisäksi yhdistys ehdottaa seuraavaa tekstiä: Lanta on siivottava ulkotarhoista ja ratsastuskentiltä lantalaan säännöllisesti. Ulkotarhojen ja ratsastuskenttien pintamaa on uusittava tarpeen mukaan. Yhdistys katsoo, että määräysten liitekartassa 1 Päijänne-tunnelin linjaus erottuu hyvin huonosti. - Ympäristönsuojelumääräysten laadinnassa lähtökohtana on ollut, ettei määräyksiin lisätä suosituksia. Sen sijaan määräysten perustelujen 6 :ään on kirjattu, että uusiin, viemäriverkoston ulkopuolelle rakennettaviin kiinteistöihin suositellaan viemäröinnin järjestämistä siten, että sekä jätevesien yhteis- että erilliskäsittely ovat mahdollisia. - Kunnan jätehuoltomääräysten 27 :ssä määrätään, että saostuskaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Ympäristölautakunta välittää yhdistyksen kannanoton saostussäiliöiden tyhjennysvälistä tiedoksi kunnan tekniselle keskukselle otettavaksi huomioon kunnan jätehuoltomääräysten uusimisen yhteydessä. - Jätevesien käsittelyä koskevaa 4 :ää on muokattu helpommin ymmärrettävään muotoon.

3 - Nurmijärven vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on taajamien läheisyydessä olevien tiheään asuttujen alueiden ja haja-asutusalueen kylien vesihuolto esitetty toteutettavaksi perustamalla osuuskuntia, jotka vastaavat vesi- ja viemärijärjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta. Osuuskuntien perustamisen myötä kiinteistöt pääsevät keskitetyn vesihuollon piiriin. - Jätevesijärjestelmän sekä puhdistetun jäteveden purkupaikan suojaetäisyydet riippuvat mm. siitä, onko vesikäymäläjätevedet sisällytetty muiden jätevesien joukkoon. - Päijänne-tunnelin osalta määräysten 3 :ssä sanotaan yksiselitteisesti, että pohjavesialueita koskevia määräyksiä on noudatettava Päijänne-tunnelista 200 metrin päähän ulottuvalla suojaalueella. - Ympäristölautakunta ei näe tarpeelliseksi muuttaa 21 :n määräystekstiä vesiensuojeluyhdistyksen esityksen mukaisesti. - Ympäristönsuojelulain (86/2000) 85 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarkastuksen perusteella antaa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskevan yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan siivoamista ja ulkotarhojen pintamaan uusimista voidaan näin ollen valvoa myös ilman erillisiä määräyksiä. - Päijänne-tunneli on merkitty liitekarttaan 1 punaisella viivalla. Liitekartan on tarkoitus olla värillinen, jolloin tunnelin linjaus erottuu hyvin. MTK-Nurmijärvi toteaa lausunnossaan, että Päijänne-tunnelista 200 metrin päähän ulottuvan suojavyöhykkeen määrittäminen pohjavesialueeksi vaikeuttaa kohtuuttomasti tunnelin lähietäisyydellä toimivien kasvinviljely-, kotieläin- ja luomutuotantotilojen maatalouden harjoittamista ja saattaa heidät eriarvoiseen asemaan, koska pohjavesialuemäärittelyllä rajoitetaan oleellisesti kotieläinten laiduntamista, eläinten lannan kuin myös lannoitteiden käyttöä. MTK-Nurmijärvi esittää, että Päijänne-tunnelin suojavyöhykettä ei määritellä pohjavesialueeksi, vaan normaaliksi vesistön suojavyöhykealueeksi. Tällöin voidaan eläimiä laiduntaa, karjanlantaa ja lannoitteita levittää siten kuin nitraattidirektiivi, viljelysuunnitelma ja lohkokohtaiset maa-analyysit sallivat ja osoittavat. MTK-Nurmijärvi esittää, ettei ympäristönsuojelumääräyksissä kategorisesti kielletä kaiken puhdistamoilta lähtöisin olevan puhdistamolietteen levittämistä pohjavesialueille vaan määritellään kriteerit, milloin kyse on maanparannuskompostista, jota voidaan levittää pohjavesialueelle. Vain silloin, jos puhdistamoliete ei täytä kriteereitä, on perusteltua kieltää tällaisen lietteen levittäminen pohjavesialueelle. MTK-Nurmijärvi esittää, että ympäristönsuojelumääräyksissä karjanlannan levittäminen on ympäristönsuojelulain mukaisesti lähtökohtaisesti sallittua pohjavesialueella ja levittämisen kieltäminen tulee tapausja paikkakohtaisesti erikseen perustella. Ympäristönsuojelumääräysehdotuksessa ei ole määräyksiä lämpökaivoja koskien. Nurmijärven Veden johtokunta on omassa lausunnossaan esittänyt, että lämpökaivojen rakentamisen kieltämistä kategorisesti pohjavesialueella voitaisiin ajatella. MTK-Nurmijärven mielestä ei tällaiselle kategoriselle lämpökaivojen rakentamiskiellolle pohjavesialueilla ole mitään tarvetta eikä perusteita.

4 - Päijänne-tunnelista 200 metrin päähän ulottuvalla suoja-alueella tulee 3 :n mukaan noudattaa ympäristönsuojelumääräyksissä esitettyjä pohjavesialueita koskevia määräyksiä. Ympäristönsuojelumääräyksillä ei anneta määräyksiä eläinten laiduntamiselle eikä lannoitteiden käytölle. Kuivalannan levittämisen osalta määräyksissä on ainoastaan määritetty suojavyöhykkeet kaivojen ja lähteiden ympärille sekä vesistöjen rantaan ja valtaojien varsille :n mukaan puhdistamolietteen ja lieteseoksen käyttö on kielletty pohjavesialueella. Lisätään määräysten perusteluihin lannoitevalmistelain yhteyteen, että määräys ei koske maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (12/2007) tarkoittamia lannoitevalmisteita, kuten maanparannuskompostia ja nostetaan teksti ylemmäs 13 :n perusteluihin. - Ympäristönsuojelumääräyksissä ei anneta erityisiä määräyksiä kuivalannan levittämiselle pohjavesialueilla. Määräykset koskevat ainoastaan karjan lietelannan ja virtsan levittämistä sekä suojavyöhykkeitä. - Nurmijärven Veden lausunnon osalta vastaus on lausunnon yhteydessä. Espoon ympäristölautakunta tuo esille muutamia havaintoja tai kohtia, jotka poikkeavat Espoon määräyksistä. Espoon ympäristönsuojelumääräysten tarkistaminen tullaan aloittamaan vuoden 2012 aikana. Melua ja tärinää koskevan 5 luvun 17 :ssä todetaan, että ilmoitusta ei tarvitse tehdä mm. murskauksesta, jota tehdään arkisin klo ja jonka yhteiskesto on enintään 10 työpäivää. Määräyksessä ei ole rajoitettu etäisyyttä häiriintyviin kohteisiin. Tämä tarkoittaisi sitä, että lyhytaikainen murskaus olisi sallittua mm. hoitolaitosten, tutkimuslaitosten ja muiden melulle ja pölylle herkkien kohteiden välittömässä (esim. 10 m) läheisyydessä, jolloin varsinkin talviaikana pölyhaitat ovat todennäköisiä. Tilapäisestä murskauksesta olisi aina aiheellista tehdä ilmoitus, jolloin melun torjuntatoimien lisäksi olisi samalla mahdollista etukäteen varmistua myös riittävistä pölyn ehkäisemistoimista, joista on määrätty ehdotuksen 15 :ssä. Espoon ympäristönsuojelumääräysten mukaan tilapäisestä murskauksesta on aina tehtävä meluilmoitus. Ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle on rajattu myös erilaiset yleisötapahtumat, joissa käytetään äänenvahvistimia klo Perustelujen mukaan moottoriurheilukilpailuista tulisi kuitenkin aina tehdä meluilmoitus. Epäselvyyksien välttämiseksi olisi suotavaa, jos itse määräystä selkeytettäisiin esim. moottoriurheilukilpailuja lukuun ottamatta lisäyksellä. Määräysehdotuksen 18 :n mukaan erityisen häiritsevän tilapäisen melun aiheuttaminen on kielletty yöaikaan klo Kielto ei koske mm. jätteiden keräystä arkisin klo Määräyksen muotoilusta saa sen käsityksen, että jätteiden keräily on sallittua jatkuvasti jo klo 6.00 alkaen. Määräystä olisi tarpeen selventää, jos tämä ei ole ollut tarkoituksena. Espoon ympäristönsuojelumääräyksissä yöajaksi on määritelty klo Maatalouteen ja eläinten pitoon liittyen ympäristölautakunta tuo esille, että Espoon ympäristönsuojelumääräysten mukaan uuden tallin perustamisesta tulee tehdä ilmoitus ennen toiminnan aloittamista Espoon ympäristökeskukseen valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Määräysten mukaan lanta on siivottava ulkotarhoista lantalaan säännöllisesti ja ulkotarhojen pintamaa on uusittava tarpeen mukaan. Lisäksi lannan luovutuksesta tulee olla kirjallinen sopimus tai tosite, joka tulee esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä. Nämä määräykset on Espoossa todettu hyviksi käytännön valvontatyön kannalta.

5 Espoossa käytöstä poistetun öljysäiliön nostosta on ympäristönsuojelumääräysten mukaan ilmoitettava Espoon ympäristökeskukseen hyvissä ajoin ennen toimenpidettä. Maaperän puhtauden valvomiseksi ja yrittäjien tasapuolisen kohtelun vuoksi olisi hyvä, jos myös Nurmijärvellä nostosta ilmoitettaisiin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Naapurikuntien poikkeavat käytännöt saattavat johtaa siihen, että nostosta ei ilmoiteta edes silloin, kun kyseisen kunnan ympäristönsuojelumääräykset niin edellyttäisivät. Nurmijärven määräysehdotuksen mukaan säiliötä ei tarvitse poistaa, mikäli se on ennen määräysten voimaantuloa asianmukaisesti puhdistettu ja täytetty hiekalla. Espoon määräyksissä täyteaineeksi on hiekan lisäksi sallittu myös muu hyväksyttävä aine. Täytössä voidaan tällöin käyttää myös muuta kiinteää ainetta kuten soraa ja lecasoraa. Määräysten perusteluissa on mainittu mahdollisuudesta hakea poikkeusta velvollisuudesta nostaa käytetty öljysäiliö maaperästä ja millä edellytyksillä poikkeusta voi hakea. Nurmijärven määräysehdotukseen sisältyy oma poikkeamispykälä (25 ). Koska perusteluissa on kuitenkin tuotu esille tietyt erityisehdot, milloin öljysäiliön voi jättää maahan, olisi tiedonsaannin ja yhdenvertaisen kohtelun vuoksi parempi, jos nämä erityisehdot poikkeamiselle olisi sisällytetty itse määräykseen eikä määräyksen perusteluihin. Myös joidenkin muiden määräysten kohdalla (esim. melu) määräysten perusteluista ilmenee sellaisia lisävaatimuksia tai poikkeuksia, jotka olisi hyvä olla mainittuna jo itse määräyksissä. - Poistetaan murskaus 17 :n ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle rajatuista toiminnoista. - Moottoriurheilukilpailujen meluilmoitusvelvollisuus lisätään määräystekstiin. - Jätteiden keräys on sallittua arkisin klo Tallin rakentamiseen tarvitaan kunnan rakennusvalvonnan myöntämä rakennuslupa. Nurmijärvellä rakennusvalvonta pyytää tallien rakennusluvista lausunnon ympäristöterveystarkastajalta. Tallin rakentamiselle voidaan asettaa rajoituksia rakennusvalvonnan luvassa, joten uuden tallin perustamiseen liittyviä määräyksiä ei ole tarpeen antaa ympäristönsuojelumääräyksissä. Nurmijärven kunnassa on laadittu vuonna 2009 Hevostallin ympäristöopas. - Ympäristönsuojelulain (86/2000) 85 :n mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi tarkastuksen perusteella antaa ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa koskevan yksittäisen määräyksen, joka on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Lannan siivoamista ja luovutusta sekä ulkotarhojen pintamaan uusimista voidaan näin ollen valvoa myös ilman erillisiä määräyksiä. - Käytöstä poistetun öljysäiliön noston ilmoittamista kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ei nähty tarpeelliseksi Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa tehdyssä valmistelutyössä. - Ympäristönsuojelumääräysehdotuksen ja perusteluehdotuksen 24 :ään lisätään Espoon määräysten mukaisesti säiliön täyttämisen salliminen hiekan lisäksi muulla hyväksyttävällä aineella. - Poikkeamista ympäristönsuojelumääräyksistä tulee aina hakea kirjallisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Käytöstä poistettujen säiliöiden osalta perusteluissa on annettu lisätietoja syistä, joilla poikkeusta maanalaisten säiliöiden kaivuvelvoitteesta voi hakea. Näitä lisätietoja ei ole tarpeen kirjata itse määräystekstiin.

6 Vantaan ympäristölautakunta toteaa lausunnossaan, että Vantaalla voimassa olevat ympäristönsuojelumääräykset on annettu vuonna 2006 ja ne on tarkoitus tarkistaa vuoden 2012 aikana. Lausuntopyynnöllä olevassa määräysehdotuksessa on sekä hyvin paljon samankaltaisia että poikkeavia määräyksiä verrattuna Vantaan määräyksiin. Jätevesien osalta vaatimukset pohjavesialueilla ovat tiukemmat kuin Vantaan määräyksissä. Ympäristölautakunnan mielestä 4 :n kahden ensimmäisen momentin sekä 6 :n ensimmäisen momentin tulkinta on vaikeaa. 6 :ssä on mainittu vähimmäissuojaetäisyydet jätevesijärjestelmiin, mutta pykälästä ei käy ilmi kuka tai mikä taho päättää vähimmäisetäisyydestä. Luvun 3 jätteitä koskevista määräyksistä määräykset 10 ja 11 vastaavat Vantaan määräyksiä, määräyksiä 12 ja 13 ei ole Vantaalla. 12 :n mukaista etäisyysvaatimusta kompostin sijoittamiseksi tontin rajalta ei Vantaalla ole. Luvun 4 ja 5 määräykset poikkeavat rakenteeltaan Vantaan määräyksistä. Lautakunta pitää lehtipuhaltimien käyttökieltoa koskevaa määräystä hyvänä ja selkeänä, samoin pykälän 16 tiedotusvelvollisuutta. Luvussa 6 pykälässä 20 on esitetty asioita, jotka ovat nitraattiasetuksessa joko määräyksenä tai suosituksena. Pykälän kohdalla tulee harkita, onko tarkoituksenmukaista toistaa asetustekstiä määräyksissä. Luvun 7 öljysäiliöiden määräaikaistarkastukset poikkeavat Vantaan ja pääkaupunkiseudun määräyksistä, eikä määräyksissä huomioida säiliön kuntoa. - 4 :n kahden ensimmäisen momentin ja 6 :n ensimmäisen momentin tekstejä on muokattu helpommin ymmärrettävään muotoon. Jätevesijärjestelmän rakentaminen ja muuttaminen edellyttävät kunnan rakennusvalvonnan lupaa. Rakennusvalvontaviranomainen voi antaa ehtoja vähimmäissuojaetäisyyksille lupapäätöksessään. - Lantapatterin perustaminen pohjavesialueelle on kielletty nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :ssä. Lantapatterin osalta poistetaan kielto ympäristönsuojelumääräysten 20 :stä. Nitraattiasetuksen liitteen 3 suositukset koskien lannan ja virtsan levityspaikkaa on nähty tarpeellisiksi antaa määräyksinä :ään lisätään kuntoluokituksen huomioiminen öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksissa. Vihdin ympäristönsuojelu ei antanut virallista lausuntoa, vain muutamia kommentteja. Vihdin ympäristönsuojelu epäilee tarvitseeko Päijänne-tunneli 200 metrin suojavyöhykkeen vai riittäisikö vähempikin. Vihdin ympäristönsuojelun mukaan jätevesien käsittely pohjavesialueilla on riski, vaikka imeyttäminen olisikin kielletty. 6 :ssä esitetyt suojaetäisyydet tulisi määrittää yksiselitteisiksi minimietäisyyksiksi, joita voisi käyttää jätevesijärjestelmän suunnittelun perustana. Pienemmän suojaetäisyyden saamiseksi tulisi hakea poikkeusta määräyksistä. Vihdin ympäristönsuojelu kehottaa varovaisuuteen 10 :n kanssa. Ajatus hyötykäytöstä on erittäin kannatettava, mutta nyt toteutuu jo Mara-asiana ja ELY:llä on toimivalta. 21 :n osalta Vihti kehottaa välttämään suojaetäisyyksissä vaihteluvälin käyttämistä. - Päijänne-tunnelille esitetty 200 metrin suojavyöhyke perustuu Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n linjauksiin. - Jätevesien osalta vesikäymäläjätevesien johtaminen pohjavesialueelle on kielletty, vaikka jätevedet olisi puhdistettu. Ainoastaan harmaita vesiä on mahdollista käsitellä pohjavesialueilla muuten paitsi imeyttämällä (esim. suodatuskenttä, harmaavesisuodin). Esimerkiksi Vantaanjoen ja Helsingin

7 seudun vesiensuojeluyhdistys ry on lausunnossaan Nurmijärven ympäristönsuojelumääräysehdotuksesta pitänyt kyseistä menettelyä riittävänä. Näitä periaatteita tukee myös se, että fosfaatillisten pesuaineiden käyttö tullaan kieltämään pyykinpesu- ja astianpesukoneiden pesuaineissa vaiheittain vuosiin 2013 ja 2016 mennessä. - 6 :n suojaetäisyydet on tarkoituksella esitetty osittain vaihteluvälillä, jotta voidaan käyttää tapauskohtaista tontin ja sen lähiympäristön olosuhteet sekä jätevesijärjestelmän ominaisuudet huomioon ottavaa harkintaa etäisyyksien määrittämisessä. Vastaavasti 21 :n osalta suojaetäisyyksien esittämisessä on käytetty vaihteluväliä, jotta voidaan käyttää tapauskohtaista harkintaa mm. toiminnan laajuudesta sekä kiinteistön maaperästä ja topografisista ominaisuuksista johtuen. - Ammattimainen tai laitosmainen jätteenkäsittely ja jätteen hyödyntäminen vaativat aina ympäristöluvan tai valtioneuvoston asetuksen (591/2006, ns. MARA-asetus) 6 :n mukaisen ilmoituksen. Ympäristönsuojelumääräysten 10 koskeekin sellaista eräiden vaarattomien jätteiden melko vähäistä hyödyntämistä, mihin ei tarvita ympäristölupaa. Tuusulan kunnanhallitus toteaa lausunnossaan, että tavoitteena on kehittää mahdollisimman pitkälle yhteneväiset ympäristönsuojelumääräykset Nurmijärven ympäristölautakunnan ja Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan hankkeiden lopputuloksena, kuitenkin siten, että paikalliset kuntakohtaiset erityispiirteet huomioidaan. Hankkeet ovat kuitenkin edenneet eri vaiheisiin. Kunnanhallitus korostaa, että tässä vaiheessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota hankkeiden keskinäiseen koordinointiin ja varmistua siitä, että eri vaiheissaan olevat ympäristönsuojelumääräykset eivät ala eriytyä. Koska Nurmijärven hanke on ehtinyt huomattavasti pidemmälle kuin Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen valmistelema hanke, voi olla paikallaan harkita, tulisiko Nurmijärven hankkeen osalta ottaa aikalisä hankkeiden koordinoinnin ja yhdenmukaistamisen varmistamiseksi. Lisäksi tulee harkita, pitäisikö molemmat ympäristönsuojelumääräykset viedä lopulliseen hyväksymismenettelyyn mahdollisimman yhtäaikaisesti. - Tuusulan kunnanhallituksen tekstissä todetaan virheellisesti, että Nurmijärven ja Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ympäristönsuojelumääräyshankkeet olisivat edenneet eri vaiheisiin siksi, että Nurmijärvellä työ olisi aloitettu aiemmin kuin Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen hanke. Työ aloitettiin yhtaikaa. Nurmijärvi on seurannut hankkeista laaditun osallistumis- ja arviointisuunnitelman aikataulua. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa sitä vastoin määräysten valmistelu on viivästynyt. Nurmijärvi on aktiivisesti pyrkinyt pitämään määräystekstit mahdollisimman yhteneväisinä Keski-Uudenmaan sopijakuntien kanssa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtaja Risto Mansikkamäki on lähettämässään sähköpostissa todennut, että Nurmijärven mahdolliset poikkeavuudet Keski-Uudenmaan yhtenäisestä määräysluonnoksesta eivät ole ongelma ja että Nurmijärvi voi edetä omaa aikatauluaan. Nurmijärvi on toiminut tämän käsityksen varassa. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että ympäristönsuojelumääräysten valmisteleminen yhteistyössä Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa on ollut perusteltua ja edesauttanut Nurmijärven sujuvaa liittymistä osaksi seudullista viranomaistoimintaa. Määräysten valmistelu on edennyt yhteistyössä luonnosvaiheeseen saakka. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa määräysten valmistelu on kuitenkin viivästynyt. Nurmijärven ratkaisu jatkaa määräysten valmistelua alkuperäisen suunnitelman

8 mukaisesti on asettanut yhteistyön tekemiselle haasteita, ja tulee merkittävästi eriyttämään valmistelun lopputuloksena muodostuvat ympäristönsuojelumääräykset toisistaan. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen sopijakuntien osalta luonnoksesta saatu palaute osoittaa, että luonnosvaiheen määräysteksti on paikoin vaikeaselkoista ja kaipaa tarkentamista. Muutos- ja tarkennustarvetta on tunnistettu erityisesti seuraavissa kohdin: 2. luku Jätevedet, 6. luku Maatalous ja hevosten pito, 7. luku Polttoaineet ja muut kemikaalit, 13 Puhdistamolietteen ja lieteseoksen käyttö sekä 15 Rakennus-, kunnostus-, kunnossapitoja puhdistustyöt. Osittain näitä vielä alustavia huomioita on otettu huomioon myös Nurmijärven valmistelutyössä. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta pitää suotavana, että Nurmijärven kunta harkitsisi määräysten valmistelun keskeyttämistä ja valmistelutyön jatkamista Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että ympäristönsuojelumääräysten liitetaulukossa 1 esitetyt ranta-alueen määritykset vesistöittäin eivät ole riittäviä. Ranta-alueiden määritteleminen liukuvana rajana tekee kohdentumisesta tulkinnanvaraista ja näin ranta-alueiden asukkaille jää epäselväksi, miltä osin määräykset vaikuttavat heidän toimintaansa. Ranta-alueet on Nurmijärvellä määritetty hyvin suppeasti ja vallitsevaa käytäntöä pienemmiksi. Erityisesti jokivesistöille esitetty vain 50 metrin levyinen ranta-alue ei ole vesiensuojelullisesti perusteltavissa. Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta katsoo, että ranta-alueet tulisi määrittää kaikkien vesistöjen osalta määräämällä yksiselitteinen ranta-alueen raja, joka voisi vaihdella vesistön herkkyydestä riippuen metrin suuruisena. - Määräystekstiä on muokattu helpommin ymmärrettävään muotoon tarpeelliseksi katsotuista kohdista. - Nurmijärvi on seurannut ympäristönsuojelumääräyshankkeista laaditun osallistumis- ja arviointisuunnitelman aikataulua. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksessa sitä vastoin määräysten valmistelu on viivästynyt. Nurmijärvi on aktiivisesti pyrkinyt pitämään määräystekstit mahdollisimman yhteneväisinä Keski-Uudenmaan sopijakuntien kanssa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen johtaja Risto Mansikkamäki on lähettämässään sähköpostissa todennut, että Nurmijärven mahdolliset poikkeavuudet Keski-Uudenmaan yhtenäisestä määräysluonnoksesta eivät ole ongelma ja että Nurmijärvi voi edetä omaa aikatauluaan. Nurmijärvi on toiminut tämän käsityksen varassa. - Nurmijärven ympäristönsuojelumääräysten ranta-alueet on määritelty karttatarkastelulla ottamalla huomioon mm. ranta-alueiden maankäyttö. Ranta-alueiden määritteleminen liukuvana rajana mahdollistaa tapauskohtaisen harkinnan mm. valuma-aluerajausten huomioimiseksi. Vallitseva käytäntö kunnissa ranta-aluemääritelmien osalta vaihtelee välillä metriä. Nurmijärven ranta-aluerajaukset vastaavat vallitsevaa käytäntöä. Jokien osalta ranta-aluerajaukset Nurmijärvellä ovat metriä, jolloin jokien ranta-alueillekin on mahdollista tarpeen vaatiessa edellyttää Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan esittämää 100 metrin rajausta. Nurmijärven Vesi liikelaitoksen johtokunta toteaa lausunnossaan, että ympäristönsuojelumääräyksiin ei ole otettu mukaan maalämpökaivojen rakentamista. Syvien reikien poraaminen saattaa huonontaa pohjaveden laatua, minkä johdosta reikien poraaminen tärkeillä pohjavesialueilla tulisi erityisesti huomioida. Nurmijärven kunnan ohjeistuksena tärkeillä pohjavesialueilla voisi hyvinkin ajatella olevan

9 syvien lämpökaivojen rakentamisen kieltäminen tärkeillä pohjavesialueilla, koska Nurmijärven vesilaitoksen vedenhankinta perustuu kokonaisuudessaan pohjavesien käyttöön. - Nurmijärven kunnan ympäristökeskuksessa on laadittu ohje maalämpökaivojen rakentajille ja lämpökaivon suunnittelulomake ( > Asuminen ja ympäristö > Kaavat, tontit ja rakennusluvat > Rakennusvalvonta > Rakentamisen luvat > Toimenpidelupa). Maalämpöjärjestelmän rakentaminen on edellyttänyt rakennusvalvonnan lupaa lähtien maankäyttöja rakennusasetuksen 62 :n mukaan sekä uudisrakentamisessa että lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa. Terveydensuojelu antaa pohjavesialueille haettavista luvista lausunnon. Pohjavesialueella rakentamiselle voidaan asettaa rajoituksia rakennusvalvonnan luvassa, joten maalämpökaivojen rakentamiseen liittyviä määräyksiä ei ole tarpeen antaa ympäristönsuojelumääräyksissä. Nurmijärven kunnan tekninen lautakunta esittää lausuntonaan, että 18 :n perusteluihin lisättäisiin liikenneturvallisuuden takia välttämättömästi yöaikaan tehtävät kadunrakennustyöt, joilla myös turvataan henkeä ja omaisuutta. Lisäksi lautakunta esittää, että 6 :n vähimmäissuojaetäisyys vesistöjen osalta olisi 5 20 metriä tapauksesta riippuen. - Ympäristölautakunta ei katso tarpeelliseksi kirjata erikseen määräysten perusteluihin liikenneturvallisuuden takia välttämättömästi yöaikaan tehtäviä kadunrakennustöitä. Kadunrakennustyöt on tarkoituksenmukaista tehdä pääsääntöisesti päiväaikaan, jolloin työssä käytettävien koneiden ja laitteiden melua ei katsota erityisen häiritseväksi. Liikenneväylien kunnossapitotöitä sekä poikkeuksellisista tilanteista johtuvia töitä, jos ne ovat suuremman vahingon välttämiseksi tarpeen, on kuitenkin mahdollista tehdä myös yöaikaan. - Jätevesijärjestelmän ja puhdistetun jäteveden purkupaikan vähimmäissuojaetäisyyttä ei ole syytä muuttaa vesistöjen osalta. Puhdistetuissakin jätevesissä on vesistöjä rehevöittäviä ravinteita sekä vesistön happivaroja kuluttavia orgaanisia aineita. Määräystekstissä esitetty vähimmäissuojaetäisyys on perusteltu ympäristön pilaantumisen ja pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi. Nurmijärven kunnan kuntakehitystoimikunta toteaa lausunnossaan, että ympäristönsuojelumääräysehdotuksen 3. luvun 12 :ssä määritelty kompostin suojaetäisyys tulisi muuttaa viidestä metristä kolmeen metriin. Muilta osin kuntakehitystoimikunnalla ei ole huomautettavaa. - Nurmijärven kunnan jätehuoltomääräysten 5 :ssä määrätään vastaavasti kuin ympäristönsuojelumääräysehdotuksessa, että kompostia ei saa sijoittaa ilman naapurin suostumusta viittä metriä lähemmäksi tontin rajaa. Naapurin suostumuksella komposti on siis mahdollista sijoittaa viittä metriä lähemmäksi. Nurmijärven kunnan asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole huomautettavaa Nurmijärven ympäristönsuojelumääräyksistä.

10 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos ei antanut varsinaista lausuntoa, mutta viittasi Järvenpään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan ympäristönsuojelumääräysten luonnoksesta antamaansa lausuntoon. 7 :n osalta pohjavesialueille tai vedenhankinnan kannalta tärkeille suojavyöhykkeille rakennettaville yritys- ja teollisuuskiinteistöille on rakennusten ja piha-alueiden rakentamisessa huolehdittava mahdollisten tulipalojen aiheuttamien ympäristölle haitallisten sammutusvesien pääsyn estämisestä maaperään ja yleiseen viemäriverkostoon. 11 :n osalta avotulen tulee olla valvottua koko polttotapahtuman ajan ja avotulta ei saa sytyttää, jos olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. 17 :ssä ilotulitusten osalta tulisi huomioida mahdolliset ilmoitusvelvollisuudet pelastus- ja/tai poliisiviranomaiselle. 23 :ssä pohjavesialueella sijaitsevien maanalaisten säiliöiden osalta lausunnossa ehdotetaan lause muutettavaksi muotoon: Pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset metallisäiliöt tulee tarkastuttaa vähintään viiden vuoden välein tai säiliön kunnon heikennyttyä kuntoluokituksen mukaisin määrävälein. - Yrityksille ja teollisuudelle voidaan ympäristöluvassa antaa määräyksiä, joilla pyritään estämään päästöjä maaperään ja yleiseen viemäriverkostoon. - Pelastuslain (379/2011) 6 :ssä on annettu määräyksiä avotulen teosta. - Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) 91 :ssä määrätään, että ilotulitteiden käytöstä tulee etukäteen ilmoittaa pelastusviranomaiselle. Ympäristönsuojelumääräyksissä on otettu kantaa ainoastaan ilotulituksista tehtävään ympäristönsuojelulain 60 :n mukaiseen meluilmoitukseen. - Pohjavesialueella sijaitsevat maanalaiset säiliöt tulee tarkastuttaa annettujen säädösten mukaisesti. Säiliöiden tarkastuksista on säädetty Kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista ( /344). Keski-Uudenmaan poliisilaitos pitää sekä määräysehdotusta että määräysten perusteluehdotusta asiallisina ja hyvin perusteltuina sellaisenaan. Poliisilaitoksella ei ole asiassa muuta lausuttavaa.