Espoon kaupunki Pöytäkirja 29. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 193/ Nitraattiasetuksen valvonta vuonna 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Ympäristöjohtaja Tarja Söderman Lautakunta merkitsee tiedokseen yhteenvedon nitraattiasetuksen valvonnasta vuodelta 2016 sekä tehdyn aumausta koskevan valvontailmoituksen. Päätös Ympäristölautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 4 Vuonna 2016 valvotut elainsuojat Selostus Nitraattiasetuksen sisältämistä määräyksistä ja velvoitteista Lainsäädäntö muuttui vuonna Uusi nitraattiasetus eli valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014) tuli voimaan Uuteen nitraattiasetukseen tehtiin muutoksia vielä vuoden 2015 aikana. Asetus on säädetty ympäristönsuojelulain (527/2014) 9 ja 10 :n nojalla, ja sillä on pantu täytäntöön Suomessa EU:n nitraattidirektiivi (91/676/ETY). Espoon kaupungin ympäristölautakunta ja ympäristökeskus valvovat alueellaan ympäristönsuojeluviranomaisena ympäristölainsäädännön ja sen perusteella annettujen säännösten kuten nitraattiasetuksen noudattamista. Lannan varastointi Nitraattiasetuksen mukaan eläinsuojissa on oltava lantavarasto, johon mahtuu koko vuoden aikana muodostuva lanta lukuun ottamatta eläinten laitumille jättämää lantaa. Lannan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Uusien lantaloiden tulee olla katettuja ja niitä ei saa sijoittaa pohjavesialueelle, ellei maaperäselvityksellä osoiteta, että pohjavesialueelle sijoittaminen ei aiheuta pohjavesien pilaantumisen vaaraa. Varastointitilan tilavuudesta voidaan poiketa, jos

2 Ympäristölautakunta Sivu 2 / 2 a) lantaa luovutetaan sellaiselle hyödyntäjälle, jolla on ympäristönsuojelulain 27 :n mukainen lupa toiminnalleen b) lantaa luovutetaan toiselle viljelijälle varastoitavaksi lantalassa c) tilalla kertyy varastoitavaa kuivalantaa enintään 25 m 3 vuodessa. Aumaus, jälkikompostointi ja levitystä odottavan lannan säilytys pellolla Lantaa, orgaanista lannoitevalmistetta tai jälkikypsyvää kompostia saa varastoida aumassa pellolla, kun aumattavan materiaalin/aineksen kuivaainepitoisuus on vähintään 30 %. Lantaa voi varastoida poikkeustilanteissa aumassa työteknisten tai hygieenisten syiden perusteella. Varastoinnista ei saa aiheutua vesistön pilaantumista tai sen vaaraa. Varastointi aumassa on aina kielletty pohjavesialueella ja tulvanalaisella alueella. Auma on sijoitettava kantavalle peltoalueelle ja kaltevalla pellolla lähelle pellon yläreunaa. Aumaa ei saa sijoittaa viittä metriä lähemmäs ojaa eikä 100 metriä lähemmäksi vesistöä, valtaojaa tai talousvesikaivoa. Auma on levitettävä peltoon viimeistään vuoden kuluttua auman perustamisesta. Levitystä odottavaa lantaa voidaan säilyttää kasassa pellolla enintään 4 viikkoa lannan levitysaikana. Lannan levitys ja lannoitemäärät Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen pellolle on kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Lantaa levitettäessä pellon tulee olla sula ja lumeton, eikä se saa olla veden kyllästämä. Pellon pintaan levitetty lanta on muokattava maahan vuorokauden sisällä levityksestä. Kasvipeitteisenä talven yli pidettäville laitumille saa levittää lantaa jälkeen vain sijoittamalla. Lannoitus on kielletty 5 metriä lähempänä vesistöä. Talousvesikaivon ja lähteen ympärille on jätettävä metrin lannoittamaton vyöhyke. Vuosittain levitettävä kokonaistypen määrä saa olla enintään 170 kg/ha. Ilmoitusvelvollisuus varastoinnista aumassa ja lannan levityksestä marraskuussa Lannan, orgaanisen lannoitevalmisteen tai jälkikompostoituvan lannan varastoinnista aumassa pellolla on tehtävä ilmoitus kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle 14 vuorokautta ennen varastoinnin aloittamista. Poikkeuksellisten sääolosuhteiden vuoksi lantaa voidaan levittää myös marraskuussa. Tästä on tehtävä lokakuun loppuun mennessä ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tulee vuosittain raportoida ilmoitukset alueelliselle ELY-keskukselle. Lannan ravinnepitoisuuksien määritys Toiminnanharjoittajan on teetettävä viiden vuoden välein lanta-analyysi, jossa määritetään lannan sisältämä liukoinen typpi, kokonaistyppi ja kokonaisfosfori. Lannoitus suunnitellaan joko lanta-analyysin tai asetuksen liitteessä 2 esitettyjen taulukkoarvojen perusteella.

3 Ympäristölautakunta Sivu 3 / 3 Espoon ympäristönsuojelumääräykset Tallien ympäristötarkastusten yhteydessä valvotaan myös Espoon ympäristönsuojelumääräyksien toteutumista. Espoon voimaan tulleissa ympäristönsuojelumääräyksissä luku 8 (28, 29 ) koskee eläinten pitoa ja lannanlevitystä. Uuden tallin perustamisesta tulee tehdä ilmoitus ympäristökeskukseen. Lanta on siivottava ulkotarhoista lantalaan säännöllisesti, vähintään keväällä ja syksyllä. Ulkotarhojen pintamaa on uusittava tarpeen mukaan. Ulkotarhat tulee sijoittaa riittävän etäälle merestä, vesistöistä, lähteistä, valtaojista sekä talousvesikaivoista. Lannan luovutuksesta tulee olla kirjallinen sopimus tai tosite, joka tulee esittää ympäristönsuojeluviranomaiselle pyydettäessä. Tilanne Espoossa Espoossa on noin 60 eläinsuojaa. Eläinsuojista suurin osa (noin 55) on talleja, ja niissä on noin 900 hevosta. Tallien ympäristötarkastukset aloitettiin Espoossa vuonna Lähes kaikki tiedossa olevat tallit on tarkastettu. Kolmasosa talleista on pieniä 1-3 hevosen talleja. Yli 60 hevosen eläinsuojalta edellytetään ympäristölupaa. Espoossa on yksi eläinsuojan ympäristölupa Vermon Ravirata Oy:llä. Espoossa on lukuisia talleja, joilla ei ole käytössä peltoa. Tällöin lanta luovutetaan käytettäväksi viljelyssä tai hyödynnettäväksi mullan valmistuksessa. Luovutusta odottava lanta tulee varastoida lantalassa tai esimerkiksi tiiviissä siirtolavassa, johon sadevesien pääsy on estetty. Espoossa on neljä mullanvalmistajaa, joilla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa valmistaa hevosen kuivikelannasta multaa. Kahdella mullanvalmistajalla on lupa ottaa vastaan multaa useilta talleilta. Kahdella mullanvalmistajalla on lupa valmistaa multaa tietyn tallin hevosenlannasta. Yhdellä viljelijällä on kompostointialusta, jolle hän ottaa vastaan lantaa usealta hevostallilta. Espoolaisilta talleilta luovutetaan lantaa myös muihin kuntiin. Näiden tallien lannanluovutussopimukset lähetetään tiedoksi lantaa vastaanottavan kunnan ympäristöviranomaiselle valvontaa varten. Espoolaisilta talleilta luovutetaan lantaa myös Fortum Power and Heat Oy:n Järvenpään voimalaitokselle hyödynnettäväksi energiantuotannon polttoaineena. Voimalaitoksen ympäristöluvassa on sallittu hevosenlannan käyttö polttoaineena. Lannan varastointi aumassa Cypis Oy teki ympäristökeskukselle valvontailmoituksen lannan aumavarastoinnista pellolla. Aumaus aloitettiin myöhemmin keväällä. Tallin lantalatilavuus ei ole aivan riittävä tallin hevosmäärälle, mutta toiminta on asianmukaista, koska tallilla on lannanluovutussopimus. Auma tehtiin, jotta lantaa saatiin hyödynnettyä omilla laitumilla lannoitteena syksyllä Aumaukseen oli siis ns. työtekninen syy. Auman sijaintipaikka tarkastettiin, eikä huomautettavaa ollut. Soukka-seura ry vastaanotti vuoden 2016 aikana lantaa kasoihin yhteensä yhdeksälle eri puutarhapalsta-alueelle. Kasat tehtiin pressun päälle ja ne

4 Ympäristölautakunta Sivu 4 / 4 peitettiin pressulla. Kasat kuluivat nopeimmillaan muutamassa päivässä, ja lannat hyödynnettiin palsta-alueilla lannoitteena. Soukka-seura ry:n kasat katsotaan nitraattiasetuksen 10 :n mukaiseksi kuivalannan säilyttämiseksi lannan levitysaikana pellolla. Säilytys saa kestää korkeintaan neljä viikkoa. Valvontailmoituksen tiedot tullaan raportoimaan Uudenmaan ELYkeskukselle maaliskuun loppuun mennessä. Tarkastukset Vuoden 2016 aikana Espoossa tarkastettiin kuusi tallia ja yksi kotieläinpiha. Kahdelle tallille annettiin toimintaohje siitä, että lannan varastointiin käytettävä siirtolava tulee olla peitettävissä esimerkiksi pressulla tai siirtolavan tulee olla katoksessa. Yhden tallin lannan käsittelyssä oli puutteita. Käsittelyn saattamiseksi asianmukaiseksi annettiin vaihtoehtoja ja määräaika. Talli hoiti lannan käsittelyn kuntoon. Kolmelle tallille annettiin toimintaohje pitää omaa kirjanpitoa lannan luovutuksesta yksityishenkilöille. Samalla muistutettiin siitä, että lantaa saa luovuttaa yksityishenkilöille vain lannanlevitysaikaan Yhtä tallia muistutettiin lannan ravinneanalyysin teettämisestä. Yhden tallin kohdalla selvitettiin, miksi lannan luovuttajan käsitys siitä, minne lannat on viety, ei vastaa lannan vastaanottajan kirjapidon tietoja. Tallille annettiin toimintaohje siitä, että lanta tulee luovuttaa kuljetusliikkeelle, joka kuljettaa lannat kuljetussopimuksen mukaiseen paikkaan. Kahdella tallilla suositeltiin analysoimaan talousvesikaivon veden laatu. Tarkastetuissa talleissa oli yhteensä 92 hevosta tai ponia. Nitraattiasetuksen mukaisia tarkastuksia jatketaan. Vuonna 2017 tarkastukset keskitetään uusiin talleihin ja talleihin, joilla aiemmissa tarkastuksissa on havaittu puutteita. Myös pienten (1-4 hevosta) tallien, joista on vain alustavat tiedot olemassa mutta joiden olemassa oloa ja toimintaa ei ole aiemmin perusteellisesti selvitetty, tietojen tarkistamiseen ja mahdollisiin tarkastuksiin käytetään resursseja vuoden 2017 aikana. Tiedoksi - Toiminnanaharjoittajat, ote - Uudenmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, ote

5 Ympäristölautakunta Sivu 5 / 5