HYVINKÄÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Transkriptio

1 HYVINKÄÄN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET Voimaantulo Hyvinkään kaupunginvaltuusto hyväksynyt ( 108)

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja tavoite 2 Määräysten valvonta 3 Määräysten soveltaminen 4 Suhde muihin määräyksiin 5 Erityiset paikalliset määräykset 2 LUKU MÄÄRÄYKSET JÄTEVESIEN HAITTAVAIKUTUSTEN EHKÄISEMISEKSI 6 Talousjätevesien puhdistusmenetelmät, puhdistuslaitteistojen huolto ja jätevesipäästöjen tarkkailu 7 Jätevesien johtaminen pohjavesi- ja ranta-alueella 8 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden ja rakenteiden pesun rajoitukset 9 Mattojen ja tekstiilien pesun rajoitukset 10 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely 3 LUKU MÄÄRÄYKSET ILMAPÄÄSTÖJEN RAJOITTAMISEKSI 11 Savukaasupäästöjen ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisy 12 Kunnostus- ja puhtaanapitotöistä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta 4 LUKU MÄÄRÄYKSET ERITYISEN HÄIRITSEVÄN TILAPÄISEN MELUN TAI TÄRINÄN TORJUMISEKSI 13 Äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa 14 Yleisötilaisuuksien meluntorjunta 15 Eräiden melua aiheuttavien toimintojen rajoittaminen 16 Rakennus- ja purkutöiden meluntorjunta 17 Ympäristönsuojelulain 60 :n ilmoitusta edellyttävät toiminnat ja tapahtumat 5 LUKU MÄÄRÄYKSET KARJANLANNAN JA -VIRTSAN SEKÄ PUHDISTAMOLIETTEEN JA LIE- TESEOKSEN KÄYTÖSTÄ 18 Lannan ja virtsan levitys 19 Puhdistamolietteen ja lieteseoksen käyttö 6 LUKU MÄÄRÄYKSET POLTTONESTE- JA MUISTA KEMIKAALISÄILIÖISTÄ 20 Polttoneste- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoitus, kunnossapito ja tarkastus 7 LUKU MUUT MÄÄRÄYKSET 21 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja 22 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset 8 LUKU VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 23 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo Ympäristönsuojelumääräysten perustelut LIITEKARTAT 1 3

3 Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja tavoite 1.1 Ympäristönsuojelulain (86/2000) täytäntöön panemiseksi on Hyvinkään kaupungissa noudatettava näitä ympäristönsuojelumääräyksiä. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja siten kuin ympäristönsuojelulaissa on säädetty. 2 Määräysten valvonta 2.1 Määräysten noudattamista valvoo ympäristönsuojelulain 21 :n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jona Hyvinkään kaupungissa toimii ympäristölautakunta. 2.2 Ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää sille näissä määräyksissä kuuluvaa ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. 3 Määräysten soveltaminen 3.1 Ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa olevien tai niiden nojalla annettujen säännösten ja määräysten lisäksi on niiden täytäntöön panemiseksi noudatettava näitä paikallisista olosuhteista johtuvia ympäristönsuojelumääräyksiä. 4 Suhde muihin määräyksiin 4.1 Ympäristönsuojelumääräykset eivät koske ympäristönsuojelulain mukaan ympäristöluvanvaraista, koeluontoista tai poikkeuksellista tilannetta koskevaa toimintaa taikka ilmoitusvelvollista toimintaa, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan erikseen lupahakemuksen tai ilmoituksen perusteella tehtävässä päätöksessä. Määräykset eivät myöskään koske puolustusvoimien toimintaa. 4.2 Ympäristönsuojelumääräyksiä noudatetaan muiden kunnallisten määräysten rinnalla ja tarvittaessa niiden kanssa samanaikaisesti. Tällaisia määräyksiä ovat mm. jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestys sekä eräiltä osin kaavamääräykset. Ympäristönsuojelumääräyksiä tulee muiden kunnallisten säännösten estämättä noudattaa aina silloin, kun sen voidaan katsoa johtavan parempaan ympäristönsuojelulliseen tasoon. 4.3 Kunnan viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistaessa ja viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon mitä näissä määräyksissä säädetään. 5 Erityiset paikalliset määräykset 5.1 Hyvinkään kaupungin paikalliset olosuhteet huomioitavat alueet, joilla pilaantumisen ehkäiseminen, poistaminen tai vähentäminen edellyttää tarkennettuja yleisiä määräyksiä, ovat seuraavat: Taajaan rakennetuilla alueilla tarkoitetaan asemakaavoitettuja alueita sekä muita liitekartassa esitettyjä alueita (LIITEKARTTA 1). Pohjavesialueilla tarkoitetaan alueita, jotka on luokiteltu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeiksi (luokka I), vedenhankintaan soveltuviksi (luokka II) ja muiksi pohjavesialueiksi (luokka III) (LIITEKARTTA 2). 2

4 Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräykset Ranta-alueella tarkoitetaan vesiensuojelun kannalta tärkeitä liitekartassa esitettyjä alueita (LIITEKARTTA 3). 2 LUKU: MÄÄRÄYKSET JÄTEVESIEN HAITTAVAIKUTUSTEN EHKÄISEMISEKSI 6 Talousjätevesien puhdistusmenetelmät, puhdistuslaitteistojen huolto ja jätevesipäästöjen tarkkailu 6.1 Jätevesien puhdistuslaitteistot tulee rakentaa siten, että niiden puhdistusteho on tutkimuksin tarkistettavissa. 6.2 Kiinteistön haltija tai omistaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kiinteistöllä sijaitsevat käytöstä poistetut jäteveden käsittelyjärjestelmään kuuluvat saostus- ja umpisäiliöt puhdistetaan ja poistetaan jätteenä kiinteistöltä asianmukaiseen käsittelyyn tai hyötykäyttöön. Myös kiinteistökohtaiseen jätevesien käsittelyyn ja johtamiseen kuuluvat laitteet ja rakenteet (esim. imeytys- ja purkuputkistot) tulee poistaa jätteenä kiinteistöltä asianmukaiseen käsittelyyn tai hyötykäyttöön silloin, kun ne poistetaan käytöstä. Ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen tästä määräyksestä, mikäli laitteiden poistaminen on teknisesti hyvin vaikeaa, siitä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle tai että kustannukset nousevat kohtuuttomiksi. 6.3 Kiinteistökohtaiseen jätevesien käsittelyyn ja johtamiseen kuuluvia laitteita ja rakenteita ei tarvitse poistaa, mikäli ne on ennen ympäristönsuojelumääräysten voimaantuloa asianmukaisesti puhdistettu ja täytetty hiekalla tai muulla hyväksyttävällä aineella. 6.4 Kiinteistön haltijan tai omistajan on pidettävä kirjaa jätevesien puhdistuslaitteistojen huollosta, säiliöiden tyhjennyksistä sekä mahdollisista näytteenotoista. Kirjanpidosta tulee ilmetä huollon, tyhjennyksen tai mittauksen suoritusajankohta ja suorittaja sekä minne liete on toimitettu. Kirjanpidon tiedot tulee säilyttää vähintään kolme vuotta. Kirjanpito tulee pyydettäessä antaa tiedoksi Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7 Jätevesien johtaminen pohjavesi- ja ranta-alueella 7.1 Pohjavesialueella käymäläjätevesien johtaminen maastoon tai maahan imeyttäminen on kielletty. 7.2 Pohjavesialueella talousjätevesien maahan imeyttäminen on kielletty. Määräys ei koske erillisestä saunarakennuksesta tulevia pesuvesiä, mikäli niiden määrä on vähäinen (esimerkiksi kantovesi). 7.3 Ranta-alueilla käymäläjätevesien johtaminen maastoon tai maahan imeyttäminen on kielletty. 8 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden ja rakenteiden pesun rajoitukset 8.1 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesusta ei saa aiheutua haittaa terveydelle tai ympäristölle. Niiden pesu tulee järjestää siten, etteivät puhdistamattomat pesuvedet joudu vesistöön. 8.2 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesu liuotinpesuaineilla on kielletty muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla. 3

5 Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 8.3 Sen lisäksi, mitä 8.2 :ssä on sanottu, on pohjavesialueilla sijaitsevilla kiinteistöillä ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu kielletty muualla kuin ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla. Satunnainen pesu muilla kuin liuotinpesuaineilla on sallittu tavanomaisessa asumiskäytössä olevalla kiinteistöllä, mikäli pesuvedet voidaan johtaa viemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa naapureille. 8.4 Ammattimainen tai muu vastaava usein toistuva ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu kiinteistöllä on kielletty muualla, kuin ainoastaan tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla. 8.5 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on kielletty katu- ja tiealueilla tai muilla yleisessä käytössä olevilla alueilla. 9 Mattojen ja tekstiilien pesun rajoitukset 9.1 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien pesu tulee järjestää siten, etteivät puhdistamattomat pesuvedet joudu vesistöön. 10 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely 10.1 Lumen vastaanottopaikat ja aurattu lumi tulee sijoittaa siten, että lumi tai sulamisvedet eivät aiheuta ympäristön pilaantumista tai roskaantumista, yleistä viihtyvyyden vähentymistä tai vettymishaittaa Lumen vastaanottopaikan haltijan tulee huolehtia alueen siivoamisesta välittömästi lumen sulamisen jälkeen. 3 LUKU: MÄÄRÄYKSET ILMAPÄÄSTÖJEN RAJOITTAMISEKSI 11 Savukaasupäästöjen ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisy 11.1 Kiinteistökohtaisissa lämmityskattiloissa tai muissa tulisijoissa on jätteiden poltto kielletty lukuun ottamatta kuivia oksia tai risuja tai sellaista puuta, joka ei sisällä vaarallisia aineita Taajaan rakennetulla alueella on oksien, risujen ja lehtien sekä muiden jätteiden avopoltto kielletty. Kiinteässä maasta irti olevassa tulisijassa (esimerkiksi grillissä) saa polttaa vähäisiä määriä kuivia oksia ja risuja edellyttäen, että poltosta ei aiheudu haittaa ympäristölle Taajaan rakennetun alueen ulkopuolella saa avopolttona polttaa vähäisiä määriä oksia, risuja, olkia sekä puuta, joka ei sisällä vaarallisia aineita edellyttäen, että poltosta ei aiheudu haittaa ympäristölle. Muiden jätteiden avopoltto on kielletty. Määräys ei koske metsien ja muiden luontoalueiden elinvoimaisuuden ja monimuotoisuuden turvaamiseksi tehtäviä kulotuksia. 12 Kunnostus- ja puhtaanapitotöistä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta 12.1 Rakennusten julkisivujen ja ulkotiloissa suoritettavien rakenteiden tai esineiden hiekkapuhallus-, ruiskumaalaus- ja muiden vastaavien kunnostustöiden yhteydessä tulee huolehtia siitä, että toiminnasta aiheutuva melu, pöly, liuotinainehöyryt tai muut vastaavat päästöt eivät aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. 4

6 Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 12.2 Kiinteistön haltijan tai toimenpiteen suorittajan on tiedotettava 1 momentissa tarkoitettujen kunnostustöiden aloittamisesta ja kestosta kiinteistön asukkaille ja naapureille Hiekoitushiekan poistamisen tai muun koneellisen kunnossapito- ja puhtaanapitotyön aiheuttama pölyäminen on estettävä esimerkiksi kastelemalla puhdistettava alue tarvittaessa. Lehtipuhaltimen käyttö hiekoitushiekan poistamiseen on kielletty Taajaan rakennetulla alueilla lehtipuhaltimen käyttö on kokonaan kielletty maalis-, huhtija toukokuun aikana. 4 LUKU: MÄÄRÄYKSET ERITYISEN HÄIRITSEVÄN TILAPÄISEN MELUN TAI TÄRINÄN TOR- JUMISEKSI 13 Äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa 13.1 Äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa on kielletty yöaikaan klo sekä lisäksi päiväaikaan sairaalan, terveyskeskuksen, vanhainkotien, palvelutalojen tai muun vastaavan hoitolaitoksen läheisyydessä. Äänentoistolaitteiden tilapäinen käyttö ulkotiloissa on kuitenkin sallittu tapahtumien yhteydessä torilla, urheilukentillä tai muissa yleisökäyttöön tarkoitetuissa tai soveltuvissa paikoissa klo saakka Ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa kirjallisesta hakemuksesta myöntää poikkeuksen äänentoistolaitteen käytölle ulkotiloissa yöaikaan klo esimerkiksi ulkotarjoilualueella. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää, ettei äänentoistolaitteen käyttö aiheuta haittaa asukkaille tai työtiloissa työskenteleville ihmisille. 14 Yleisötilaisuuksien meluntorjunta 14.1 Tilaisuuksissa, joissa käytetään äänentoistolaitteita tai soitetaan elävää musiikkia tai aiheutetaan muuten häiritsevää ääntä tapahtumapaikan ulkopuolelle, tulee huolehtia siitä, ettei tilaisuudessa syntyvä ääni aiheuta kohtuutonta haittaa asukkaille tai työtiloissa työskenteleville ihmisille Yleisötilaisuuksien ja muiden tilapäisten tapahtumien järjestäjien tulee olla riittävästi selvillä toimintansa aiheuttamista ympäristövaikutuksista ja huolehtia siitä, että äänentoistolaitteiden suuntaus ja äänenvahvistinlaitteiden säädöt on toteutettu siten, että niiden käyttö häiritsee mahdollisimman vähän. 15 Eräiden melua aiheuttavien toimintojen rajoittaminen 15.1 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden kuten esimerkiksi iskuvasaran, sirkkelin, kulmahiomakoneen, ruohonleikkurin, lehtipuhaltimen tai moottorisahan käyttäminen sekä häiritsevää melua aiheuttavien toimintojen suorittaminen on kielletty yöaikaan klo Taajaan rakennetulla alueella häiritsevää melua aiheuttavaa kunnossa- ja puhtaanapitotyötä kuten esimerkiksi jätteen keräilyä ei saa tehdä klo välisenä aikana Määräysten 15.1 ja 15.2 aikarajoitukset eivät koske maatalouselinkeinon harjoittamisen vuoksi välttämätöntä tilapäistä ja lyhytaikaista häiritsevää melua aiheuttavaa toimintaa, kuten esimerkiksi leikkuupuimurin, heinä-/viljankuivurin tai sadetuslaitteen käyttöä. Määräysten 15.1 ja 15.2 aikarajoitukset eivät koske lumen aurausta, yleisten liikenneväylien, yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapitoa eikä moottorisahan käyttöä kunnossapito- 5

7 Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräykset töissä, mikäli työn suorittamista on liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden tai muusta perustellusta syystä pidettävä välttämättömänä. 16 Rakennus- ja purkutöiden meluntorjunta 16.1 Erityisen häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö on rajoitettava mahdollisimman vähäiseksi. Rakennus- ja purkutöiden meluisimpien työvaiheiden suorittaminen on kielletty ilta- ja yöaikaan klo Räjäytys- ja louhintatyön, lyöntipaalutuksen tai muun erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavan työn suorittaminen on kielletty ilta- ja yöaikaan maanantaista perjantaihin klo sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä Ennen edellä 2 momentissa tarkoitettujen töiden aloittamista on toiminnanharjoittajan tiedotettava työmaan vaikutuspiirissä oleville naapurikiinteistöjen haltijoille meluhaittaa aiheuttavan työn laadusta, sen kestosta sekä työmaan vastaavasta yhteyshenkilöstä. 17 Ympäristönsuojelulain 60 :n ilmoitusta edellyttävät toiminnat ja tapahtumat 17.1 Poikettaessa edellä :ssä säädetyn mukaisesti toteutettavasta häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toimenpiteestä tai tapahtumasta (esimerkiksi mikäli halutaan poiketa aikarajoista) tulee tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle Ilmoitus tulee tehdä viimeistään 30 vuorokautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista. 5 LUKU: MÄÄRÄYKSET KARJANLANNAN JA -VIRTSAN SEKÄ PUHDISTAMOLIETTEEN JA LIETESEOKSEN KÄYTÖSTÄ 18 Lannan ja virtsan levitys 18.1 Karjanlannan ja -virtsan levittäminen on kielletty pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella Talousveden ottoon käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille tulee jättää maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteista ja maalajista riippuen vähintään metrin levyinen suojavyöhyke käsittelemättä kotieläinten lannalla ja virtsalla. 19 Puhdistamolietteen ja lieteseoksen käyttö 19.1 Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän tai muun vastaavanlaatuisen lietteen tai siitä valmistetun lieteseoksen käyttö maanparannusaineena on kielletty pohjavesialueella. Määräys ei koske lannoitevalmistelain (539/2006) tarkoittamia lannoitevalmisteita. 6 LUKU: MÄÄRÄYKSET POLTTONESTE- JA MUISTA KEMIKAALISÄILIÖISTÄ 20 Polttoneste- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoitus, kunnossapito ja tarkastus 20.1 Pohjavesialueella uudet polttoneste- ja kemikaalisäiliöt on sijoitettava maan päälle tai sisätiloihin. Polttoneste- ja kemikaalisäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai ne on sijoitettava suoja-altaisiin. Säiliöt on varustettava vuodonilmaisujärjestelmällä, ylitäytön estolaittein sekä yksiputkijärjestelmällä. 6

8 Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 20.2 Ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen sijoittaa kaksoisvaipallinen, vuodonilmaisujärjestelmällä ja ylitäytön estolaittein varustetun polttoneste- tai kemikaalisäiliön maan alle, mikäli polttoneste- tai kemikaalisäiliön sijoittaminen maan päälle tai sisätiloihin on teknisesti tai rakenteellisesti hyvin vaikeaa Polttoneste- ja kemikaalisäiliöt putkistoineen tulee kiinteistön haltijan tai omistajan tarkastuttaa ensimmäisen kerran 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tämän jälkeen säiliö on tarkastettava aina edellisestä tarkastuksesta laaditun tarkastuspöytäkirjan mukaisesti, kuitenkin vähintään 10 vuoden välein. Tarkastamattomat säiliöt on tarkastettava ensimmäisen kerran vuoden 2009 loppuun mennessä tai 10 vuoden kuluttua asennuksesta sen mukaan kumpi ajankohta on myöhäisempi. Määräys ei koske pohjavesialueella (I luokan) sijaitsevien sellaisten maanalaisten poltto- ja dieselöljysäiliöiden tarkastamista, jota koskevat määräykset on annettu KTM:n päätöksessä 344/ Kiinteistön haltija tai omistaja on velvollinen huolehtimaan siitä, että kiinteistöllä sijaitsevat käytöstä poistetut maanalaiset polttoneste- ja kemikaalisäiliöt poistetaan jätteenä kiinteistöltä asianmukaiseen käsittelyyn tai hyötykäyttöön. Samalla tulee säiliöt puhdistaa asianmukaisesti ja tarkistaa mahdolliset vuodot. Vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi ympäristöviranomaisille. Käytöstä poistetut polttoneste- ja muut kemikaalisäiliöt putkistoineen on poistettava maaperästä kolmen (3) vuoden kuluessa määräysten voimaantulosta Maanalaisia polttoneste- tai kemikaalisäiliöitä ei tarvitse poistaa, mikäli ne on ennen vuotta 2005 asianmukaisesti puhdistettu ja täytetty hiekalla tai muulla hyväksyttävällä aineella. Säiliöiden täyttö- ja ilmaputket on poistettava Ympäristönsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksissa myöntää poikkeuksen velvollisuudesta poistaa käytöstä poistettu polttoneste- tai kemikaalisäiliö maaperästä, mikäli poistaminen on teknisesti hyvin vaikeaa, siitä aiheutuu vahinkoa muulle omaisuudelle tai että kustannukset nousevat kohtuuttomiksi. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää myös, ettei siitä aiheudu ympäristön pilaantumista. Kiinteistön haltijan tai omistajan vaihtuessa säiliöstä on annettava tieto uudelle haltijalle Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän tai toiminnan harjoittajan on annettava kunnan valvontaviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot kiinteistöllä sijaitsevista polttoneste- ja kemikaalisäiliöistä, niiden kunnosta, tarkastuksista ja suoritetuista huoltotoimenpiteistä sekä uusien säiliöiden asentamisesta ja vanhojen säiliöiden poistamisesta. 7 LUKU: MUUT MÄÄRÄYKSET 21 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja 21.1 Kiinteistön haltijan tai omistajan, alueen käyttäjän, toiminnan harjoittajan tai järjestäjän on annettava pyydettäessä kunnan valvontaviranomaiselle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavasta toiminnasta sekä toimenpiteistä, laitteista ja suunnitelmista, joilla on tarkoituksena ehkäistä ja torjua ympäristön pilaantumista siten kuin näissä määräyksissä erikseen säädetään. 22 Ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin seuraamukset 22.1 Valvonnasta ja hallintopakosta ympäristönsuojelumääräysten rikkomisen tai laiminlyönnin oikaisemiseksi säädetään ympäristönsuojelulain 13 luvussa ja rangaistussäännöksistä ympäristönsuojelulain 116 :ssä. 7

9 Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojelumääräykset 8 LUKU: VOIMAANTULOMÄÄRÄYKSET 23 Ympäristönsuojelumääräysten voimaantulo 23.1 Nämä ympäristönsuojelumääräykset tulevat voimaan 10. päivänä tammikuuta 2009 ja korvaavat voimaan tullessaan kaupungin aiemmat ympäristönsuojelumääräykset. 8

10 Ympäristönsuojelumääräysten perustelut Johdanto Maaliskuun 1. päivänä 2000 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaan on mahdollisuus antaa ympäristönsuojelulain täytäntöön panemiseksi tarpeellisia paikallisista olosuhteista johtuvia, kuntaa tai sen osaa koskevia yleisiä määräyksiä, jotka koskevat muuta kuin ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista toimintaa taikka 61, 62 tai 78 :n mukaista ilmoitusvelvollista toimintaa tai puolustusvoimien toimintaa. Ympäristönsuojelumääräysten tavoitteena on paikalliset olosuhteet huomioon ottaen ehkäistä ympäristön hajapäästöluonteista pilaantumista sekä poistaa ja vähentää pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Kunnan ympäristönsuojelumääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain tai sen nojalla annettujen säännösten konkretisointiin ympäristön suojelemiseksi paikallisesti. Ympäristönsuojelulaissa on lueteltu ne asiat, joista kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä voidaan antaa. Määräykset täydentävät osaltaan lakia ja sen nojalla annettuja asetuksia. Ympäristönsuojelumääräykset ovat ympäristönsuojelulain mukainen ohjauskeino. Ympäristönsuojelumääräyksiä vastaavia kunnallisia säädöksiä ovat jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestys ja terveydensuojelujärjestys. Myös kaavamääräykset voivat koskea ympäristönsuojelua. Ympäristönsuojelumääräysten valmistelussa on pyritty siihen, ettei ristiriitaisuuksia eri kunnallisten määräysten suhteen tulisi. 1 LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja tavoite 1.1 Ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelulain täytäntöönpanemiseksi joten niiden tulee perustua lain säännöksien tai sen nojalla annettujen säädösten konkretisointiin ympäristön suojelemiseksi paikallisesti. Pykälässä viitataan ympäristönsuojelulain 1 lukuun `Yleiset säännökset, missä on säädetty mm. lain tavoite, soveltamisala, määritelmät, yleiset periaatteet ja velvollisuudet sekä kiellot. 2 Määräysten valvonta 2.1 Ympäristönsuojelulain 21 :n 1 momentin mukaan kunnalle kuuluvista ympäristönsuojelulain mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä huolehtii kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain (64/1986) mukainen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen, jonka tehtävät kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetun lain 5 :n 1 momentin mukaan hoitaa kunnan määräämä toimielin. 2.2 Ympäristönsuojelulain 21 :n 2 momentin mukaan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi siirtää sille ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua toimivaltaa, lukuun ottamatta hallintopakon käyttämistä, viranhaltijalle siten kuin kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta annetussa laissa säädetään. Kuntien ympäristöhallintolain 7 :n mukaan kunnanvaltuusto voi antaa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle oikeuden siirtää toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle, jollei laissa erikseen toisin säädetä. Ympäristönsuojelulain säätämisen yhteydessä kyseiseen lainkohtaan lisättiin uusi 2 momentti, jonka mukaan viranhaltijalla, jolle siirretään kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuuluvia tehtäviä, tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys. 9

11 Ympäristönsuojelumääräysten perustelut 3 Määräysten soveltaminen 3.1 Ympäristönsuojelulain 1 luvussa Yleiset säännökset on säädetty mm. lain tavoite, soveltamisala, määritelmät, yleiset periaatteet ja velvollisuudet sekä kiellot. Lain 2 luvussa Asetukset ja määräykset on annettu valtioneuvostolle oikeus antaa asetuksella tarpeellisia säädöksiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Koska valtioneuvoston antamat ympäristönsuojelua koskeva asetukset ovat usein yleisluontoisia, on perusteltua antaa niitä täydentäviä ja käytännön tilanteita selventäviä paikallisia määräyksiä. Ympäristönsuojelumääräyksillä tarkennetaan yleisesti hyväksyttäviä velvoitteita tarpeettoman haitan ehkäisemiseksi. Määräykset koskevat perusosiltaan koko kuntaa. Tietyillä erityisalueilla, jotka on määritelty määräysten 5 :ssä, voidaan antaa perusmääräyksiä täydentäviä määräyksiä. Ympäristönsuojelumääräys syrjäytyy, jos myöhemmin annetaan ylemmänasteinen normi samasta asiasta. Esimerkiksi valtioneuvoston asetusta talousjätevesien puhdistamisesta tulee noudattaa ylemmän asteisena normina, jos ympäristönsuojelumääräykset eivät johtaisi yhtä hyvään puhdistustasoon. Määräystä ei saa antaa myöskään siten, että se on ristiriidassa jo olemassa olevan ylemmänasteisen normin kanssa. Määräyksillä ei siten voida lieventää esimerkiksi ilman- tai vesiensuojelemiseksi asetettuja päästönormeja ja toisaalta niiden paikalliselle kiristämiselle on osoitettava riittävät paikallisista olosuhteista johtuvat perusteet. Myöskään esimerkiksi kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain mukainen puhtaanapitovelvollisuus ei estä antamasta määräyksiä ankarammasta velvollisuudesta katujen pölyämisen vähentämiseksi säädösten soveltamisalan erilaisuuden vuoksi. 4 Suhde muihin määräyksiin 4.1 Määräyksiä voidaan antaa vain muusta kuin ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraisista tai ilmoitusvelvollisista toimista, joiden osalta ympäristön pilaantumisen ehkäisyä ja torjuntaa koskevat määräykset annetaan ko. luvassa tai ilmoituksen johdosta tehtävässä päätöksessä. Määräysten tulee kohdistua selkeästi rajattuihin toimintoihin tai yleisiin käyttäytymistapoihin, joita ei voida muutoin säädellä. Esimerkiksi tieliikenteen tai ilmailuliikenteen ohjauksesta tai rataverkon nopeusrajoituksista ei voida antaa määräyksiä kunnan ympäristönsuojelumääräyksillä. Määräykset eivät voi myöskään koskea puolustusvoimien toimintaa. 4.2 Ympäristönsuojelumääräyksiä vastaavia kunnallisia sääntöjä ovat jätehuoltomääräykset, rakennusjärjestykset ja terveydensuojelujärjestykset. Myös kaavamääräykset voivat koskea ympäristönsuojelua. Ympäristönsuojelumääräykset ovat säädöshierarkkisesti samantasoisia muiden kunnallisten määräysten kanssa. Koska ympäristönsuojelumääräykset annetaan ympäristönsuojelullisin perustein, tulee niissä mahdollisesti annettua parempaan ympäristönsuojelulliseen tulokseen tai tasoon johtavaa määräystä noudattaa vaikka samasta asiasta olisikin määrätty muussa kunnallisessa määräyksessä. 4.3 Kunnan muiden viranomaisten tulee lupa-asiaa ratkaistessa tai muuta viranomaispäätöstä tehtäessä ottaa huomioon mitä ko. asiasta on ympäristönsuojelumääräyksillä säädetty. Esimerkiksi rakennusluvassa ei voida hyväksyä ympäristönsuojelulliselta toteutukseltaan tai tasoltaan huonompaa jätevesien käsittelymenetelmää kiinteistölle, kuin ympäristönsuojelumääräyksissä on edellytetty. Vastaavasti esimerkiksi jonkun yleisötapahtuman järjestämistä kunnan hallinnassa olevalla yleisellä alueella koskevassa alueen käyttösopimuksessa ei voida sopia meluntorjunnan osalta ympäristönsuojelumääräyksissä edellytetyistä käyttöajoista poikkeamisista. Myös kaavoituksen yhteydessä tulee kaavamääräykset sovittaa ympäristönsuojelumääräyksiin siten, ettei niiden välillä ole ristiriitaisuuksia. 10

12 Ympäristönsuojelumääräysten perustelut 5 Erityiset paikalliset määräykset Yleistä: Ympäristönsuojelulain perusteella annettavat valtioneuvoston tai ympäristöministeriön ympäristönsuojelua koskeva asetukset ovat usein yleisluontoisia. Tämän vuoksi on perusteltua antaa niitä täydentäviä ja käytännön tilanteita selventäviä paikallisia yleisiä määräyksiä, joissa voidaan mahdollisimman hyvin ottaa myös huomioon paikalliset olosuhteet ja esimerkiksi ympäristönsuojelullisesti arvokkaat tai erityishuomiota vaativat alueet ja kohteet. 5.1 Ympäristönsuojelumääräykset voidaan antaa koko kuntaa tai vain sen osaa koskevina. Esimerkiksi melua saattaa olla tarpeen säännellä taajaan rakennetuilla alueilla tai virkistysalueilla, mutta ei välttämättä muualla. Vesistöjen rannalla rakentaminen sekä maa- ja metsätalous aiheuttaa omia sääntelytarpeita. Jätevesien johtamiselle ja maanalaisten polttoainesäiliöiden sijoittamiselle ympäristönsuojelulliset vaatimukset voivat perustellusti olla tiukemmat tärkeillä pohjavesialueilla ja ranta-alueilla kuin muilla alueilla. Ympäristönsuojelun ja ympäristön pilaantumisen ehkäisyn, poistamisen ja vähentämisen kannalta keskeisimmät olosuhteet ja alueet Hyvinkäällä ovat seuraavat: - taajaan rakennetut alueet, joilla tarkoitetaan asemakaavoitettuja alueita sekä muita erillisiä kylä- ja taaja-asutusalueita. Näillä alueilla määräyksillä on tarkoitus ehkäistä ympäristön pilaantumisesta johtuvaa terveyshaittaa tai ympäristön yleisen viihtyisyyden vähentymistä, - pohjavesialueilla on näillä määräyksillä tarkoitus ehkäistä pohjaveden pilaantumista, - ranta-alueet, joilla tarkoitetaan lähinnä ranta-alueita, joilla on vesiensuojelun kannalta tarpeen antaa määräyksiä jätevesien haittavaikutusten ehkäisemiseksi. Tällaisille alueille on yleensä perusteltua antaa koko kunnan aluetta koskevia määräyksiä tarkempia ja yksityiskohtaisempia määräyksiä, joilla ehkäistään ympäristönsuojelulain 3 :ssä määriteltyä ympäristön pilaantumista sekä turvataan lain 7, 8 ja 9 :n pilaamiskieltojen toteutuminen. 2 LUKU: MÄÄRÄYKSET JÄTEVESIEN HAITTAVAIKUTUSTEN EHKÄISEMISEKSI Yleistä: Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 1 kohdan perustelujen mukaan määräyksiä voidaan antaa toimista, rajoituksista ja rakennelmista, joilla ehkäistään päästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia. Määräykset voivat koskea jätevesien puhdistusmenetelmiä tai etäisyysvaatimuksia tietyn vesistön ranta-alueella, ajoneuvojen pesun rajoittamista tietyillä alueilla ja öljyn erotuskaivojen edellyttämistä pesupaikoilla sekä muita vastaavantapaisia seikkoja. Edelleen perustelujen mukaan ympäristönsuojelumääräyksillä voidaan yksilöidä alueellisesti talousjätevesien puhdistusvaatimuksia. 6 Talousjätevesien puhdistusmenetelmät, puhdistuslaitteistojen huolto ja jätevesipäästöjen tarkkailu 6.1 Ympäristönsuojelulain 5 :n mukainen selvilläolovelvollisuus on laaja ja koskee kaikkia ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toiminnanharjoittajia. Säännös liittyy ympäristönsuojelulain 84 :n 1 momentin 4 kohtaan, jonka mukaan valvontaviranomainen voi määrätä toiminnanharjoittajan riittävässä määrin selvittämään toiminnan ympäristövaikutukset, jos on perusteltua aihetta epäillä sen aiheuttavan kiellettyä pilaantumista. Käytännössä määräyksen perusteella ympäristönsuojeluviranomainen voi velvoittaa kiinteistön haltijan selvittämään puhdistuslaitteiden toimivuuden, kun on perusteltu epäily sii- 11

13 Ympäristönsuojelumääräysten perustelut tä, että laitteistossa puhdistettu jätevesi ei vastaa asetettuja vaatimuksia ja siitä voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 :ssä määriteltyä pilaantumista. 6.2 Käytöstä poistetut puhdistamattomat jätevesien käsittelyyn ja johtamiseen kuuluvat laitteet ja rakenteet ovat riski maaperälle ja pohjavedelle. Käytöstä poistetut jätevesien käsittelyyn ja johtamiseen kuuluvat laitteet ja rakenteet ovat jätettä. Jätelain 6 :n mukaan jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti vaan jätteet on käsiteltävä asianmukaisessa jätteenkäsittelypaikassa. Käytöstä poistettu jäteveden käsittelyjärjestelmä on poistettava maasta. Jos toimenpide on rakennusteknisesti tai muusta vastaavasta syystä kohtuutonta rakenteiden purkamisen vuoksi, niin asiasta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi tehdä jäteveden käsittelyjärjestelmän paikalleen jättämisestä tai muusta käsittelyyn liittyvästä toimenpiteestä päätöksen ilmoituksen perusteella. 6.3 Ennen määräysten voimaantuloa asianmukaisesti hiekalla tai muulla hyväksyttävällä materiaalilla täytettyjä jäteveden käsittelyjärjestelmiä ei edellytetä nostettavaksi. 6.4 Kiinteistön haltijan kirjanpitovelvollisuus perustuu ympäristönsuojelulain 5 :n mukaiseen yleiseen selvilläolovelvollisuuteen. Käytännössä kirjanpidolla tarkoitetaan lähinnä laitteistojen huolto- ja säiliötyhjennyslaskujen säilyttämistä. Yleensä kyseisistä laskuista selviää myös muut kohdassa edellytetyt tiedot. Talousjätevesien käsittelystä ja johtamisesta sekä jätevesijärjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta, jätevesistä muodostuvista lietteistä sekä niiden keräilystä ja käsittelystä säädetään valtioneuvoston asetuksessa talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (ns. haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003). 7 Jätevesien johtaminen pohjavesi- ja ranta-alueella 7.1 Ympäristönsuojelulain 8 :ssä säädetään pohjaveden pilaamiskiellosta. Jo pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on pilaantumiskiellon vastaista. Koska ympäristönsuojelumääräysten liitekartassa osoitetuilla pohjavesialueilla saattaa aiheutua pohjaveden pilaantumista, on perusteltua kieltää käymäläjätevesien johtaminen maastoon tai maahan imeyttäminen. Jäteveden maahan imeyttämisellä tarkoitetaan jäteveden käsittelyjärjestelmässä esikäsitellyn jäteveden imeyttämistä maaperään puhdistumaan ennen sen kulkeutumista pohjaveteen. Jäteveden maastoon johtamisella tarkoitetaan jäteveden käsittelyjärjestelmässä puhdistetun jäteveden johtamista ympäristöön, esimerkiksi ojaan. 7.2 Ympäristönsuojelulain 8 :ssä säädetään pohjaveden pilaamiskiellosta. Jo pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on pilaantumiskiellon vastaista. Koska ympäristönsuojelumääräysten liitekartassa osoitetuilla pohjavesialueilla talousjätevesien maahan imeyttämisestä saattaa aiheutua pohjaveden pilaantumista, on se perusteltua kieltää. Poikkeus talousjätevesien imeyttämiskiellosta voidaan tehdä erillisestä saunarakennuksesta tulevien pesuvesien osalta, jos saunarakennusta ei ole liitetty vesijohtoon ja käyttövesi joudutaan kantamaan saunarakennukseen. 7.3 Ranta-alueella käymäläjätevesien johtaminen maastoon tai maahan imeyttäminen saattaa aiheuttaa vastaavanlaista pilaantumista kuin niiden johtaminen suoraan vesistöön, jolloin yleensä edellytyksenä on ympäristöluvan hakeminen. Ympäristönsuojelulain 3 :ssä määritellyn pilaantumisen ehkäisemiseksi on ranta-alueella perusteltua kieltää käymäläjätevesien johtaminen maastoon tai maahan imeyttäminen. Kun ranta-alueella muut talousjätevedet kuin käymäläjätevedet puhdistetaan ympäristönsuojelulainsäädännön edellyttämällä tavalla, ei niiden maastoon johtamisen tai maa- 12

14 Ympäristönsuojelumääräysten perustelut han imeyttämisen voida katsoa aiheuttavan pilaantumista. Esimerkiksi erillisestä saunarakennuksesta tulevat pesuvedet, mikäli niiden määrä on vähäinen (esimerkiksi kantovesi), voidaan imeyttää maahan m rantaviivasta, ei kuitenkaan saunarakennusta lähemmäksi rantaa. Vähäisetkään pesuvedet eivät saa joutua suoraan vesistöön. 8 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden ja rakenteiden pesun rajoitukset 8.1 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja vastaavien laitteiden pesusta saattaa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. Mikäli jätevedet pääsevät valumaan vesistöön, aiheutuu vesistölle pilaantumisriski. 8.2 Ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu liuotinpesuaineilla saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tämän vuoksi on perusteltua kieltää liuotinpohjaisten pesuaineiden käyttö muualla kuin tähän tarkoitukseen rakennetulla pesupaikalla. 8.3 Pohjavesialueilla ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu, jos jätevedet pääsevät imeytymään maahan, aiheuttavat pohjaveden pilaantumisvaaraa, joten pesuaineilla pesun kieltäminen pohjavesialueilla muualla kuin tähän tarkoitukseen erikseen rakennetuilla paikoilla on perusteltua. Satunnainen pesu muilla kuin liuotinpesuaineilla on kuitenkin sallittu tavanomaisessa asumiskäytössä olevalla kiinteistöllä, mikäli pesuvedet voidaan johtaa viemäriin tai imeyttää maahan siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa naapureille. 8.4 Ammattimainen tai muu vastaava usein toistuva pesutoiminta kiinteistöllä suoritetaan yleensä painepesulaitteilla ja liuotinpohjaisilla pesuaineilla ja siitä syntyy huomattavan paljon jätevesiä, joiden johtaminen ympäristöön tulisi aiheuttamaan mitä ilmeisimmin ympäristön pilaantumista. 8.5 Yleisessä käytössä olevilla alueilla ajoneuvojen, veneiden, koneiden ja laitteiden pesu on yleensä ollut kiellettyä kuntien järjestyssäännöissä. Kielto on perusteltua ottaa mukaan myös näihin määräyksiin, koska pesutoiminta esimerkiksi puisto- tai virkistysalueilla saattaa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa vähentämällä yleistä viihtyisyyttä ja virkistyskäyttöön soveltumista. 9 Mattojen ja tekstiilien pesun rajoitukset 9.1 Mattojen, tekstiilien ja muiden vastaavien tavaroiden pesu vesistössä tai siten, että pesuvedet pääsevät suoraan vesistöön, aiheuttaa ylimääräistä vesistön kuormitusta ja siten myös ympäristön pilaantumisen vaaraa. 10 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittaminen ja sulamisvesien käsittely 10.1 Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittaja vastaa vaikutuksien ennaltaehkäisystä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Lunta ei luokitella jätteeksi, mutta lumen varastoinnilla ja sulamisvesillä saattaa kuitenkin olla ympäristön kannalta haitallisia vaikutuksia. Katu-, tie-, piha- ja muilta toiminta-alueilta poistettu lumi sisältää roskia ja muita epäpuhtauksia, kuten ajoneuvoista valunutta öljyä, joista voi aiheutua roskaantumista sekä ympäristön ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa Ympäristönsuojelulain 4 :n mukaisesti pilaantumisen aiheuttaja tai toiminnan harjoittaja vastaa toiminnasta syntyvien haittojen ennaltaehkäisemisestä ja ympäristöhaittojen poistamisesta. 13

15 Ympäristönsuojelumääräysten perustelut 3 LUKU: MÄÄRÄYKSET ILMAPÄÄSTÖJEN RAJOITTAMISEKSI Yleistä: Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 1 kohdan mukaan määräyksiä voidaan antaa toimista, rajoituksista ja rakennelmista, joilla ehkäistään päästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia. 11 Savukaasupäästöjen ja niiden haitallisten vaikutusten ehkäisy 11.1 Poltettaessa kiinteistökohtaisessa lämmityskattilassa tai muussa tekniikaltaan puutteellisessa tulipesässä jätteitä syntyy polton yhteydessä terveydelle ja ympäristölle haitallisia aineita ja yhdisteitä, joista saattaa aiheutua terveyshaittoja tai muuta ympäristönpilaantumisen vaaraa. Muiden kiinteiden polttoaineiden kanssa voi kuitenkin esimerkiksi sytytyksen yhteydessä polttaa pieniä määriä puhdasta paperia ja pahvia. Kuivien oksien, risujen tai sellaisen puun, joka ei sisällä vaarallisia aineita, polttamisesta ei voida katsoa aiheutuvan terveyshaittoja tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätteenpoltto edellyttää aina erillistä lupaa Oksien, risujen, lehtien sekä muiden jätteiden avopoltosta voidaan katsoa aiheutuvan naapuruushaittaa savuamisen, noen ja hajun muodossa, minkä vuoksi avopoltto on kielletty taajaan rakennetulla alueella Taajaan rakennetun alueen ulkopuolella kiinteistöt sijaitsevat yleensä sellaisella etäisyydellä toisistaan, että yleisesti ei ole tarvetta kieltää vähäiseksi katsottavaa oksien, risujen, olkien sekä vaarallisia aineita sisältämättömän puutavaran polttamista. Muiden jätteiden avopoltto on kielletty taajaan rakennetun alueen ulkopuolella. Jätteenpoltto edellyttää aina erillistä lupaa. Poikkeus määräyksestä on annettu metsien ja muiden luontoalueiden elinvoimaisuuden ja monimuotoisuuden turvaamiseksi. 12 Kunnostus- ja puhtaanapitotöistä mahdollisesti aiheutuvan ympäristön pilaantumisen torjunta 12.1 Määräyksessä mainituista rakennus- ja kunnostustoimenpiteistä saattaa syntyä melua, hajua tai pölyä taikka muuta näihin verrattavaa rasitusta ympäristölle, joka voi tietyissä olosuhteissa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa kohteen läheisyydessä. Ennakkoon toteutetuilla riittävillä suojaustoimenpiteillä voidaan haitallisten vaikutusten leviämistä vähentää merkittävästi Tiedottamisvelvollisuudesta on määrätty, jotta naapurit ja asukkaat osaavat ennalta varautua toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin Katu-, tie- ja muiden alueiden puhdistamisen yhteydessä nousee ilmaan leijuvaa pölyä, jonka pitoisuudet tietyissä olosuhteissa varsinkin kaupungin keskusta-alueella ylittävät valtioneuvoston ilmanlaadulle asettamat ohjearvot. Leijuvasta pölystä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi tulee katujen ja muiden alueiden kunnossa- ja puhtaanapitotoimenpiteet suorittaa siten, että haitat ovat mahdollisimman pieniä. Lehtipuhaltimien käytön kieltäminen hiekoitushiekan poistamisessa on tarpeen niiden aiheuttaman erittäin runsaan pölyämisen takia. Lehtipuhaltimet on tarkoitettu lehtien poistamiseen eivätkä ne aiheuttamansa haitan vuoksi sovellu hiekoitushiekan poistoon Erityisesti keväisin kaupungin taajaan rakennetuilla alueilla on ilmassa leijuvaa pölyä, jonka pitoisuudet tietyissä olosuhteissa ylittävät valtioneuvoston ilmanlaadulle asettamat ohjearvot. Lehtipuhaltimien käyttö aiheuttaa erittäin runsasta pölyämistä. Käyttö on kielletty maalis-, huhti- ja toukokuun aikana leijuvasta pölystä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ja terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. 14

16 Ympäristönsuojelumääräysten perustelut 4 LUKU: MÄÄRÄYKSET ERITYISEN HÄIRITSEVÄN TILAPÄISEN MELUN TAI TÄRINÄN TOR- JUMISEKSI Yleistä: Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 2 kohdan perustelujen mukaan erilaisia yleisiä määräyksiä voidaan antaa tilapäisen erityisen häiritsevän melun tai tärinän torjunnasta. Määräykset voivat koskea esimerkiksi konserttien järjestämistä kaupunkien keskustaalueilla, katutöitä, sähköisten äänenvahvistimien käyttöä ja muita vastaavia toimia. Käytännössä määräykset voidaan rajoittaa koskemaan poikkeuksellisia kellonaikoja. Määräyksiä voidaan antaa myös esimerkiksi melua aiheuttavien töiden tiedottamisesta haittaa mahdollisesti kärsiville. Valtioneuvoston päätöksen (993/92) melutason ohjearvoista mukaan asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ekvivalenttitason (LAeq) päiväohjearvoa (klo ) 55 db eikä yöohjearvoa (klo ) 50 db. Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei kuitenkaan sovelleta yöohjearvoja. Loma-asumiseen käytettävillä alueilla, leirintäalueilla, taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla on ohjeena, että melutaso ei saa ylittää päiväohjearvoa 45 db eikä yöohjearvoa 40 db. Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa 1 momentissa mainittuja ohjearvoja. Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Metelöimisestä säädetään erikseen järjestyslain (612/2003) 2 luvussa (Järjestyksen ja turvallisuuden vaarantaminen sekä häiriön aiheuttaminen). 13 Äänentoistolaitteiden käyttö ulkotiloissa 13.1 Yöaikaista melua voidaan pitää naapuruston kannalta häiritsevänä, minkä vuoksi on perusteltua kieltää äänentoistolaitteiden häiritsevä käyttö klo välisenä aikana. Häiritseväksi melu voidaan katsoa silloin, kun se ylittää kohdealueen tavanomaisen taustamelun. Sairaalat, terveyskeskukset, vanhainkodit, palvelutalot tai muut vastaavat hoitolaitokset ovat melulle erityisen herkkiä kohteita, minkä vuoksi niitä tulee suojata myös päiväaikaiselta häiritsevältä melulta Ympäristönsuojelulain 19 :n mukaisesti kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi myöntää poikkeuksen ympäristönsuojelumääräyksestä siinä erityisesti mainituin perustein. 14 Yleisötilaisuuksien meluntorjunta 14.1 Ympäristönsuojelulain 5 :n mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävän selvästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Ympäristönsuojelulain 4 :ssä todetun aiheuttamisperiaatteen mukaan toiminnan harjoittajan tulee huolehtia ympäristöhaittojen ennaltaehkäisemisestä ja ympäristöhaittojen poistamisesta tai rajoittamisesta mahdollisimman vähäisiksi. 15

17 Ympäristönsuojelumääräysten perustelut 14.2 Äänentoistolaitteiden suuntaamisella ja säätämisellä voidaan vähentää naapurustolle aiheutuvaa haittaa. 15 Eräiden melua aiheuttavien toimintojen rajoittaminen 15.1 Määräyksessä mainitaan esimerkkinä koneita ja laitteita, joiden yöaikaisen käyttämisen voidaan katsoa aiheuttavan naapuruston kannalta kohtuutonta meluhaittaa, minkä vuoksi niiden yöaikainen käyttäminen on perusteltua kieltää. Määräyksessä tarkoitettua häiritsevää melua aiheuttavaa työskentelyä on esimerkiksi lastaus- ja purkutoiminta, kunnossa- ja puhtaanapitotyö, sekä rakennus- ja korjaustoiminta Kunnossa- ja puhtaanapitotyötä kuten esimerkiksi jätteen keräily tulee asutuksen läheisyydessä suorittaa siten, että asukkaille ei aiheudu tarpeetonta meluhaittaa ja asukkaiden yörauha häiriintyy mahdollisimman vähän Poikkeus kiellosta voidaan tehdä kiinteistöjen talvikunnossapidon tai maatalouselinkeinon, liikenneväylien ja yhdyskuntateknisten laitteiden kunnossapitotöiden osalta. Perustellusta syystä voitaisiin näitä em. töitä tehdä myös yöaikaan. 16 Rakennus- ja purkutöiden meluntorjunta 16.1 Rakennus- ja purkutyöstä ei katsota aiheutuvan erityisen häiritsevää melua, mikäli meluisimmat työvaiheet suoritetaan arkisin klo Räjäytys- ja louhintatyölle, lyöntipaalutukselle tai muulle erityisen häiritsevää melua tai tärinää aiheuttavalle työlle on määrätty aikarajat, joiden mukaan toimittaessa melun ei voida yleensä katsoa olevan erityisen häiritsevää Tiedottamisvelvollisuudesta on määrätty, jotta naapurit ja lähialueen asukkaat osaavat ennalta varautua toimenpiteistä mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin. 17 Ympäristönsuojelulain 60 :n ilmoitusta edellyttävät toiminnat ja tapahtumat 17.1 Ympäristönsuojelulain 60 :n perustelujen mukaan kunta voi antamalla yleisiä määräyksiä samalla määrätä, ettei erityisen häiritsevää melua aiheuttavasta tapahtumasta tai työstä tarvitsisi tehdä ilmoitusta. Kunta voi näin rajata ilmoitusvelvollisuuden koskemaan vain merkityksellistä haittaa aiheuttaviin tapahtumiin ja töihin. Vaikka määräykset voivat koskea vain muita kuin luvan- tai ilmoituksenvaraisia toimintoja, niiden noudattaminen voi silti tosiasiallisesti vähentää tarvetta soveltaa lain lupa- ja ilmoitusmenettelyjä. Ympäristönsuojelulain 60 :n mukaan toiminnanharjoittajan on tehtävä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus tilapäistä melua tai tärinää aiheuttavasta toimenpiteestä tai tapahtumasta, kuten rakentamisesta tai yleisötilaisuudesta, jos melun tai tärinän on syytä olettaa olevan erityisen häiritsevää. Ilmoitusvelvollisuus syntyy, jos toiminnasta saattaa aiheutua melua, jonka on syytä olettaa olevan melun voimakkuuden, keston tai toistuvuuden vuoksi erityisen häiritsevää lähistöllä asuville, oleskeleville tai työskenteleville. Ilmoitusvelvollisuuden edellytykset eivät laissa ole tarkkarajaisesti määriteltyjä. Melun erityisen häiritsevyyden arviointi on tehtävä yksittäistapauksissa erikseen, paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Äänenvahvistimien käytölle, yleisötilaisuuksille, melua aiheuttaville toiminnoille, sekä rakennus- ja purkutöille on edellä olevissa :issä määritelty aikarajat, joiden mukaan toimittaessa melun ei voida yleensä katsoa olevan erityisen häiritsevää, jonka vuoksi ilmoitusvelvollisuutta ei ole. Mikäli aikarajoista poiketaan, tulee toiminnasta tehdä ympäristönsuojelulain 60 :n mukainen ilmoitus. 16

18 Ympäristönsuojelumääräysten perustelut 17.2 Ympäristönsuojelulain 60 :ssä todetaan, että ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tai toiminnan aloittamista kuitenkin viimeistään 30 vuorokautta ennen tätä ajankohtaa, jollei kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä määrätä tätä lyhyemmästä ajasta. Koska ilmoituksen käsitteleminen saattaa edellyttää ilmoitusta asian vireilläolosta ja asianosaisten kuulemista, tulee ympäristönsuojeluviranomaisella olla riittävä aika asian käsittelylle ja ilmoittamisen määräaikaa voidaan pitää perusteltuna. 5 LUKU: MÄÄRÄYKSET KARJANLANNAN JA -VIRTSAN SEKÄ PUHDISTAMOLIETTEEN JA LIETESEOKSEN KÄYTÖSTÄ Yleistä: Ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 5 kohdan perustelujen mukaan kunnassa voidaan määritellä ne alueet, joilla lannoitteiden, lannan ja ympäristölle haitallisten aineiden käyttöä olisi rajoitettava. Säännös koski erityisesti ravinteiden aiheuttamien haittojen ehkäisyä, mutta määräykset voisivat lisäksi liittyä esimerkiksi torjunta-aineiden käytön rajoittamiseen. 18 Lannan ja virtsan levitys 18.1 Ympäristönsuojelulain 8 :ssä säädetty pohjaveden pilaamiskielto koskee myös lannan varastointia ja käsittelyä, joten karjanlannan ja virtsan levittämisen kieltäminen pohjavesialueen varsinaisella muodostumisalueella on perusteltua. Lannan varastoinnista, levittämisestä ja muusta käsittelystä annetaan tarkempia määräyksiä maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta säädetyssä valtioneuvoston asetuksessa (nro 931/2000) Määräys annetaan kaivo- ja lähdevesien turvaamiseksi. Määräys on suosituksena nitraattiasetuksen liitteessä Puhdistamolietteen ja lieteseoksen käyttö 19.1 Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvä tai muun vastaavanlaatuinen liete tai siitä valmistettu lieteseos sisältää teollisuudesta sekä erilaisten kemikaalien käytöstä peräisin olevia orgaanisia ja epäorgaanisia haitta-aineita. Lisäksi liete tai lieteseos saattaa sisältää taudinaiheuttajamikrobeja. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän tai muun vastaavanlaatuisen lietteen tai siitä valmistetun lieteseoksen käyttö maanparannusaineena pohjavesialueella saattaa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaran. Pilaantumisen ehkäisemiseksi on syytä kieltää yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän tai muun vastaavanlaatuisen lietteen tai siitä valmistetun lieteseoksen pohjavesialueella. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoissa syntyvän tai muun vastaavanlaatuisen lietteen tai siitä valmistetun lieteseoksen käytöstä maanviljelyksessä säädetään muutoin jätelain nojalla valtioneuvoston antamassa päätöksessä (Vn päätös puhdistamolietteen käytöstä maanviljelyksessä 282/1994). Lietteen tai lieteseoksen käsittelyssä, kuljetuksessa ja käytössä on noudatettava lisäksi, mitä vesilaissa ja terveydensuojelulaissa tai niiden nojalla on säädetty tai määrätty. Lannoitevalmisteella tarkoitetaan lannoitteita, kalkitusaineita, maanparannusaineita, kasvualustoja, mikrobivalmisteita sekä lannoitevalmisteena sellaisenaan käytettäviä sivutuotteita. Lannoitevalmisteiden laadunvalvonnasta on säädetty Lannoitevalmistelailla (539/2006), jonka tavoitteena on mm. ympäristön laadun turvaamiseksi edistää hyvälaa- 17

19 Ympäristönsuojelumääräysten perustelut tuisten, turvallisten ja kasvintuotantoon sopivien lannoitevalmisteiden tarjontaa, sellaisiksi soveltuvien sivutuotteiden hyötykäyttöä. 6 LUKU: MÄÄRÄYKSET POLTTONESTE- JA MUISTA KEMIKAALISÄILIÖISTÄ 20 Polttoneste- ja muiden kemikaalisäiliöiden sijoitus, kunnossapito ja tarkastus 20.1 Vuotavat polttoneste- ja kemikaalisäiliöt aiheuttavat maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaran. Pilaantumisen ehkäisemiseksi on nestemäisten terveydelle ja ympäristölle vaarallisten kemikaalien vuodot ympäristöön, maaperään tai vesistöön estettävä riittävin suojatoimin, esimerkiksi sijoittamalla säiliöt vuotojen varalta tiiviisiin suoja-altaisiin. Jakeluasematoiminnan säiliöiden sijoittamista säätelee myös KTM:n päätös 415/1998 (Vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla), jonka 2 2 mom mukaan päätöstä ei sovelleta yksityiskäytössä, kuten liikennöitsijöiden, maatilojen ja vastaavien omassa käytössä, oleviin jakelupisteisiin, joissa säiliöiden kokonaistilavuus on alle 10 m Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen voi hakemuksesta myöntää poikkeuksen sijoittaa polttoneste- tai kemikaalisäiliö maan alle. Perusteena voi olla esim. se, että polttoneste- ja kemikaalisäiliön sijoittaminen maan päälle tai sisätiloihin on teknisesti tai rakenteellisesti hyvin vaikeaa. Poikkeusta sijoittaa säiliö maan alle voi pykälän 2 momentin mukaan hakea ympäristönsuojeluviranomaiselta määräyksessä mainitulla perusteella. Hakemus tulee perustella huolellisesti. Ympäristönsuojeluviranomainen harkitsee poikkeuksen myöntämistä tapauskohtaisesti Polttoneste- ja kemikaalisäiliöiden kunto tulee säännöllisin tarkastuksin varmistaa mahdollisten vuotojen tai muiden turvallisuuden kannalta merkittävien vikojen havaitsemiseksi. Tarkastusten avulla voidaan ennaltaehkäistä onnettomuuksia, jotka ovat seurausta laitteistojen huonosta kunnosta ja kulumisesta. Maanalaiset polttoneste- ja kemikaalisäiliöt ovat varsinkin ikääntyessään usein ympäristöriski, koska niiden mahdollisia vuotoja on vaikea havaita. Vuotaessaan maanalaiset polttoneste- ja kemikaalisäiliöt aiheuttavat maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisvaaran. Maanalaisten öljysäiliöiden tarkastamisesta on määrätty kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä (344/83). Mainittu päätös koskee vain pohjavesialueilla olevien maanalaisten öljysäiliöiden tarkastamista. Päätös ei koske kaksoisvaippasäiliöitä tai niihin verrattavia säiliöitä, joissa on vuodonilmaisujärjestelmä eikä suoja-altaassa olevia maanalaisia säiliöitä, joissa on hälyttävä vuodonilmaisujärjestelmä. Pohjavesialueella aiheuttavat maanpäällisetkin säiliöt riskin pohjavedelle. Säiliöiden rikkoontumisesta aiheutuu lähes aina huomattavia puhdistuskustannuksia. Vuotava polttoneste- ja kemikaalisäiliö aiheuttaa maaperän, pohjaveden ja vesistöjen pilaantumisvaaran. Tästä syystä on perusteltua vaatia myös pohjavesialueen ulkopuolisille säiliöille ennaltaehkäisevä tarkastusvelvollisuus, millä voidaan ratkaisevasti vähentää ympäristönsuojelulain 8 :n 1 momentin mukaista vaaraa pohjavesille. Toimintojen aiheuttaman vaaran konkretisoituminen voi loukata myös ympäristönsuojelulain 7 :n maaperän pilaamiskieltoa. Tarkastusten määrääminen perustuu lisäksi ympäristönsuojelulain 4 :n periaatteiden ja toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuden 5 täsmentämiseen. Koska käytännössä on hyvin vaikea erotella erilaisia riskitekijöitä ja varsinkin todeta tietyn ikäiset tai tyyppiset polttoneste- ja kemikaalisäiliöt riskittömiksi, on tarkastusvelvollisuus ulotettu kaikkiin säiliöihin, niin että ne tulevat tarkastetuiksi vähintään kerran kymmenessä vuodessa. Polttoneste- ja kemikaalisäiliöiden määräaikaistarkastuksille on asetettu määräaika, jolloin kiinteistön omistajilla ja haltijoilla on kohtuullinen aika varautua ja toteuttaa velvoitteet. 18

20 Ympäristönsuojelumääräysten perustelut 20.4 Käytöstä poistetut puhdistamattomat polttoneste- ja kemikaalisäiliöt ovat riski maaperälle ja pohjavedelle. Mahdollinen maaperän pilaantuminen havaitaan helpoiten säiliön poiston yhteydessä. Käytöstä poistettu polttoneste- tai kemikaalisäiliö on jäte. Jätelain 6 :n mukaan jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti vaan jätteet on käsiteltävä jossakin asianmukaisista jätteenkäsittelypaikoista. Käytöstä poistetut maanalaiset polttoneste- ja kemikaalisäiliöt on poistettava maasta. Jos toimenpide on rakennusteknisesti tai muusta vastaavasta syystä kohtuutonta rakenteiden purkamisen vuoksi, niin asiasta on ilmoitettava kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, joka voi tehdä ilmoituksen perusteella päätöksen säiliön paikalleen jättämisestä ja muista käsittelyyn liittyvistä toimenpiteistä. Ympäristönsuojelulain 76 :n mukaan jos maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista, on aiheuttajan välittömästi ilmoitettava siitä valvontaviranomaiselle. Annettu määräaika antaa säiliöiden haltijoille mahdollisuuden varautua niiden poistamiseen maaperästä. Poistettavien säiliöiden määrä on myös niin huomattava, että riittävän pitkä määräaika on tarpeen Ennen määräysten voimaantuloa asianmukaisesti hiekalla tai muulla hyväksyttävällä materiaalilla täytettyjä säiliöitä ei pykälän 5 momentin mukaan edellytetä nostettavaksi. Säiliöistä, joita ei edellytetä nostettavaksi, on kuitenkin poistettava ilma- ja täyttöputket, jotta niihin ei vahingossa johdettaisi polttoaineita tai muita kemikaaleja Vanhat öljysäiliöt voivat sijaita maaperässä sellaisessa paikassa, että niitä on teknisesti hyvin vaikea poistaa. Poistamisesta voi tällöin aiheutua esimerkiksi vahinkoa muulle omaisuudelle, jolloin poistamisvelvollisuus saattaa muodostua kohtuuttomaksi. Poikkeusta säiliön poistamisvelvollisuudesta voi pykälän 6 momentin mukaan hakea ympäristönsuojeluviranomaiselta määräyksessä mainitulla perusteella. Hakemus tulee perustella huolellisesti. Ympäristönsuojeluviranomainen harkitsee poikkeuksen myöntämistä tapauskohtaisesti Valvontaviranomainen tarvitsee määräyksessä mainittuja tietoja valvontaa varten. Öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksia, uusien säiliöiden asentamista ja vanhojen säiliöiden poistamista koskevat tositteet on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaiselle. 7 LUKU: MUUT MÄÄRÄYKSET 21 Yleinen velvollisuus antaa valvontaa varten tarpeellisia tietoja 21.1 Määräyksiä voidaan ympäristönsuojelulain 19 :n 2 momentin 6 kohdan perustelujen mukaan antaa lisäksi tietojen antamisesta ympäristönsuojeluviranomaiselle. Erikseen on tiedonantovelvoitteet asetettu maanalaisista öljysäiliöistä ja vesikäymälöistä, joita ei ole liitetty viemäriin. Ympäristönsuojelulaissa säädetty valvontaviranomaisen tiedonsaantioikeus ympäristövalvontaa ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä varten on laaja. Ympäristönsuojelulain 83 :n 1 momentin 1 kohdan mukaan viranomaisella on oikeus saada tietoja kaikilta ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaa toimintaa harjoittavilta tai muilta, joihin lain velvoitteet kohdistuvat. Myös viranomaiset ovat velvollisia luovuttamaan tietoja. Ympäristönsuojelulain 84 :n 1 momentin 4 kohdan mukaan valvontaviranomainen voi antaa määräyksen toiminnan ympäristövaikutusten selvittämisestä, jos samalla on perusteltua aihetta epäillä toiminnasta aiheutuvan kiellettyä pilaantumista. Viimeksi mainittu säännös liittyy lain 5 :n mukaiseen selvilläolovelvollisuuteen, jonka mukaan lähtökohtana on, että kaikilla ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavilla toiminnanharjoittajilla on yleinen velvollisuus olla selvillä toimintansa vaikutuksista. 19