TYÖRUKKANEN MUISTIO 8/10

Transkriptio

1 TYÖRUKKANEN MUISTIO 8/10 Aika klo 9-11 Paikka Kokkolan kaupunki Atlantic Läsnä Forss-Pennanen Pirjo Höri Pirjo Knif Pirjo Svenlin Anu-Riina Mattila Seppo Oikarinen-Nybacka Tarja Tikkakoski-Alvarez Hannele Lohilahti Satu Sarkkinen-Vuorinen Sanna Kujala Anne Ahonen Liisa 1. Varhainen avoin yhteistoiminta Viime kokouksessa hyväksyttiin varhaisen avoimen yhteistoiminnan toimintamalli, jonka ytimenä on huolen vyöhykkeistö. Huoli kohdistuu lapsen tilanteeseen ja omiin auttamismahdollisuuksiin. Työvälineenä ja ajatuskehikkona toimivaa huolilomaketta on työstetty kehittäjätiimissä ja se on ollut lausunnolla neuvolassa, päivähoidossa ja oppilashuollossa. Huolilomakkeet liitteenä. Työrukkanen hyväksyi uusitun huolilomakkeen käytettäväksi. Keskustelussa tuotiin esiin seuraavaa: - Toimintaohjeena on, että työntekijä, jolla huoli herää lapsen tilanteesta, ottaa asiakkaan kanssa huolen puheeksi ja kertoo, että nyt olisi aihetta pyytää apua lastensuojelun sosiaalityöntekijältä lastensuojeluilmoitus. Yhteistyötä helpompi jatkaa, kun ei toimita perheen selän takana. - Perhesosiaalityöntekijä Sanna Sarkkinen-Vuorista voi pyytää mukaan jo pienen huolen vyöhykkeellä tavoitteena, ettei jouduta harmaalle alueelle vielä ollut vähän kysyntää neuvolan kautta - huolilomake on väline, miten jatkossa toimitaan yhteiset menettelytavat peruspalveluissa toimivien tietoon - JET-koulutuksessa nimetty yhdeksi ydinprosessiksi lapset, nuoret ja perheet hallinnossa on nimetty työryhmä, jossa on tarkoitus avata prosesseja

2 - Kirkonmäen neuvolan alueella on paljon asiakasperheitä, joista terveydenhoitajilla on huolta Perhesosiaalityöntekijä Sanna sopii neuvolaväen kanssa vakioajan, jolloin häntä voidaan konsultoida tai sopia yhteisistä asiakastapaamisista - Päivähoidolla on merkittävä rooli kasvun tukemisessa kannattaa konsultoida kiertäviä erityislastentarhanopettajia - Uudessa neuvola-asetuksessa on vaateena, että niihin, jotka jättävät neuvolakäynnit väliin, otetaan yhteyttä. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen. - Neuvolassa on työn alla selvittely perheneuvolan konsultaatiosta - Neuvolassa on työn alla lasten kuntoutusryhmän perustaminen - Huolilomakkeen juurtuminen tehdään työyhteisöihin selvitystä viimeistään keväällä, miten työväline toiminut/ fokusryhmähaastatteluja 2. Neuvolatyöryhmä Kokkolan kehittäjätiimissä nousi keskustelussa esille neuvolatyöryhmän tarpeellisuus. Osallistujilla oli muistissa matkan varrella olleita vastaavia ryhmiä, jotka oli koettu hyödyllisinä. Tukea tarvitsevien perheiden ongelmat ovat usein monimuotoisia ja tuen järjestämiseksi tarvitaan eri toimijoiden yhteistyötä. Moniammatillinen yhteistyö on tarpeen myös ennalta ehkäisevässä työssä ja varhaisessa auttamisessa. Sitä tarvitaan myös kun liikutaan huolen harmaalla vyöhykkeellä, jossa ei tiedetä, mitä pitäisi tehdä ja mitä siitä seuraa (Arnkil, Erikson&Arnkil: Pitää puuttua omaan huoleen, Dialogi 3, 2002) Päivähoidossa toimii vastaavassa tarkoituksessa kasvatus- ja hoitoryhmät ja kouluilla oppilashuoltoryhmät. Kunnissa on käytössä paikallisista tarpeista lähteviä erimuotoisia tukiryhmiä, joissa on edustettuna neuvolatyöntekijöiden lisäksi esim. sosiaalityöntekijä, perhetyöntekijä/kotipalvelutyöntekijä, perheneuvolan työntekijä jne. Terveydenhoitaja informoi asiakasta tiimin olemassaolosta neuvolan ensikäynnillä ja pyytää alustavan luvan käyttää tiimiä työnsä tukena. Kirjallinen lupa tarvitaan aina, kun perheen henkilötiedot tuodaan esille. Tampereen hyvinvoitineuvolassa neuvolatyöryhmä toimi neljällä tasolla: 1) Työntekijöiden konsultatiivinen yhteistyöfoorumi - konsultatiivisena ja työnohjauksellisena paikkana pohtia asiakastapaamisessa esiin nousseita pulmia 2) Yhteinen tapaaminen perheen kanssa - asiakkaalle tarjotaan mahdollisuutta osallistua tapaamiseen usean ammattilaisen kanssa, jossa etsitään ratkaisuja ja vaihtoehtoja - kutsutaan mukaan myös muita asiakkaan kontaktikumppaneita

3 3) Osana palveluohjauskäytäntöä - yksittäisen työntekijän osaamisen lisäksi käytetään moniammatillisen tiimin voimavaroja ja vasta sen jälkeen ohjataan yhteistyössä erityispalveluihin 4) Palvelujen kehittäjä - uusien työmenetelmien ym. kehittäminen Työrukkanen kävi asiasta seuraavaa keskustelua: - Lastenlääkäriä ja koululääkäriä rekrytoidaan edelleen - JET-koulutukseen liittyen on alkamassa lapset, nuoret ja perheet - ydinprosessin avaaminen neuvolaryhmän tarpeellisuus otetaan esille näissä kokoontumisissa - Aiemmin päiväkodeille oli nimetty vastuuterveydenhoitajat elvytetään tämä toimintamalli - Neuvoloissa on käytössä erilaisia seulontalomakkeita, ei ole kuitenkaan yhtenäistä käytäntöä/ohjetta mihin ohjataan ja millaisilla kriteereillä.. - Huolen harmaalla ja suuren huolen alueella on n. 10 % tapauksia nämä 10 % kuormittaa työntekijöitä toiminnallisesti ja henkisesti 90% dialogisen verkostotyön perusidea on, että ketään ei jätetä yksin huolineen, siksi ei ole koskaan liian varhaista pyytää apua. 3. Koulutussuunnitelma Hankkeen koulutuksiin varattiin talousarviossa kuluvalle vuodelle euroa, joista mennessä on toteutunut n euroa. Tälle vuodelle on sovittu seuraavat koulutukset, joiden kustannusarvio on yhteensä noin euroa: - Dialogisuus ja verkostot koulutus /THL/ toukokuu - Tutustuminen Jyväskylän neuvolan perhetyöhön/kesäkuu - Miten puhua seksuaalisuudesta?/awen Oy/ elokuu - Lapsi perheen kriisitilanteessa/awen Oy/syyskuu - Lapsen ja nuoren kehitysportaat: miten tuen, miten suojaan? Osana vanhempainiltaa/raisa Cacciatore/ syyskuu - Käytännön opettajakoulutukseen liittyen: vuorovaikutus ja moniammatillisuus sekä sosiaalialan etiikka / syys-loka - Ryhmäohjaajakoulutus/Keski-pohjanmaan kulttuuriopisto/syys-tammikuu - Huoli puheeksi koulutukset (4 ryhmää)/ Gunda Öman/loka-joulukuu Tarvittaessa kuluvalle vuodelle on vielä taloudellisesti mahdollista jotain järjestää. Työrukkanen hyväksyy koulutussuunnitelman.

4 Pirjo Forss-Pennanen kertoi, että perhetyön erikoistumisopinnot peruuntuivat syksyltä 2010 osallistujien vähäisyyden vuoksi. Markkinointia jatketaan ja yritetään vuoden päästä uudelleen. 4. Vertaistukiryhmien ohjaajien palkkiot Maahanmuuttajaopetuksen koordinaattori Anne Ojutkankaan organisoimana Kokkolaan on kevään 2010 aikana koulutettu 8 vertaistukiryhmän ohjaajaa, jotka voivat vetää Väestöliiton ohjelman mukaan vertaistukiryhmiä maahanmuuttajavanhemmille. Vertaistukiryhmä kokoontuu 8 kertaa tapaamiseen, jossa keskustellaan mm. kasvatuksesta ja muista uuteen kotimaahan liittyvistä asioista. Tarkoituksena on, että kaksi ohjaajaa vetää ryhmää, joihin voi osallistua 7-8 vanhempaa kerrallaan. Toisen ohjaajista olisi hyvä olla ulkomaalaistaustainen. Hollihaan koululla olisi tarkoitus syksyllä järjestää sudanilaistaustaisten koululaisten, joilla yleensä on myös pikkusisaruksia päivähoidossa tai kotona, vanhemmille vertaistukea. Anne Ojutkangas kysyy, voisiko Nuppu-hanke osallistua vertaisryhmäohjaajien palkkioiden maksamiseen syksyllä Anne Ojutkangas selvittää Väestöliitosta ohjauspalkkioiden suuruuden. Nuppu-hankkeen tavoitteena on myöhemmin järjestää vertaisryhmäohjaajakoulutusta MLL:n kautta. Vastaavanlainen asia tullee siis esille myös jatkossa. Työrukkanen päätti, että hankkeen työntekijät neuvottelevat asiasta Anne Ojutkankaan ja maahanmuuttajatoimiston kanssa. Sisällöllisesti vertaisryhmätoiminta on myös Nuppu-hankkeen tavoitteiden mukaista. Syksyn osalta voidaan osallistua ohjaajien palkkioiden maksamiseen, mikäli neuvottelussa siihen päädytään. 5. Perhekeskuksen suunnittelun eteneminen Nuppu-hankkeen yhtenä päätavoitteena on perhekeskuksen toimintamallin rakentaminen. Jyta-alueella perhekeskuksen toimintamalli on ensisijaisesti verkostomainen ja se perustuu varhaiseen avoimeen yhteistoimintaan. Erityisenä kehittämisen kohteena on perhevalmennusten kehittäminen ja siinä vielä vauva-ajan ryhmien saaminen koko alueelle. Lisäksi MLL:n perhekahviloita toimii ainakin kolmen kunnan alueella.

5 Kokkolan alueella tavoitteena on varhaisen avoimen yhteistoiminnan lisäksi saada aikaan keskustan alueelle perhekeskustoimintaa. Sen tavoitteena on saada perheiden palvelut helpommin saavutettaviksi sekä auttaa havaitsemaan perheiden ongelmia mahdollisimman varhain ja puuttumaan niihin ennen ongelmien kriisiytymistä pidettiin teemaneuvopito perhekeskuksen toiminnan suunnittelusta. Teemaneuvonpidon vetäjänä toimi Jukka Pyhäjoki terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja kirjurina toimi verkostokonsultti Pirkko Kivistö. Teemaneuvonpito tuotti runsaasti aineistoa, jota ei ole vielä ehditty työstää suunnitelman muotoon. Työrukkanen merkitsi tietoonsa hanketyöntekijöiden selostuksen teemaneuvonpidosta. 6. Hankkeen jatkot PaKaste-hanke ja sen osana Keski-Pohjanmaan Nuppu-hanke päättyvät Kaudelle toteutettavien kehittämishankkeiden hakemukset on laadittava vuoden loppuun mennessä. Mikäli varhainen avoin toimintamalli halutaan juurruttaa osaksi kuntien toimintarakennetta ja pysyviä käytäntöjä, tulee työhön panostaa Nuppuhankkeen päättymisen jälkeenkin. On harmillista, jos nupullaan oleva ylisektorinen varhainen avoin yhteistoiminta päättyy hankkeen päättymisen mukana. Viime viikolla Kaste-hankkeiden jatkosta on keskusteltu PaKasteen työkokouksissa sekä Kokkolassa pidetyssä aluejohtoryhmässä. Kokousedustajilla lienee asiasta tarkempaa tietoa. Sosiaali- ja terveysministeriö järjestää työkokouksen kunnille, jotka ovat halukkaita liittymään mukaan haettavaan hankkeeseen, jonka tavoitteena on koko kunnan tasolla edistää varhaisen puuttumisen ja dialogisuuden periaatteita (Kaste-ohjelma, toimenpidesuunnitelma kohta 6). Tavoitteena on kunnan vuoropuhelu, joissa kuntatasolta on mukana ylisektorinen joukkue ylimmältä päätöksentekijätasolta asiakastasolle saakka. Mukaan lähteviltä kunnilta edellytetään mm. ylisektorista ohjausryhmää, verkostokoordinaattoria, ylisektorisen toimintakulttuurin luomista ja juurruttamista strategiatasolle saakka sekä verkostodialogisten menetelmien ja käytäntöjen sisällyttämistä koulutusohjelmiin kaikilla tasoilla. Pirjo Höri, Pirkko Kivistö ja Liisa Ahonen osallistuvat info-tilaisuuteen.

6 Pirjo Knif kertoi mahdollisen jatkohankkeen sisältönä olevan - Ylisektorinen varhainen avoin yhteistyö - aikuissosiaalityön verkosto, erityisesti perheiden kanssa tehtävä työ - em. liittyen sosiaali- ja tutkimusklinikka - perheliikunta? - Maahanmuuttajat? Yleisesti jatkohankkeiden teemana on mm. sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö ja syrjäytymisen ehkäisy. Etenemisvaihtoehtoja voi olla kolme: 1. Jatkohanke PaKasteelle, jossa Keski-Pohjanmaalla oma em. sisältöinen osio 2. Liittyminen THL/STM valtakunnalliseen hankeverkostoon 3. Tarkastellaan, mitä hankkeita on tulossa ja voiko Keski-Pohjanmaa liittyä johonkin niistä Aluejohtoryhmän kokous on , jossa keskustellaan viimeisen hankekauden hankkeista. Työrukkanen merkitsi asian tietoonsa. 7. Ilmoitusasiat 1. Neuvolan perheohjaajana on aloittanut sosionomi AMK Tanja Hemmoranta alkaen. 2. Nuppu-hankkeen 3. maksatusanomus ja raportti tehty tilanteen mukaan. Asia käsitellään varsinaisesti ohjausryhmässä Maksatusasiakirjat liitteenä. Työrukkanen merkitsi asian tietoonsa. 8. Muut asiat Valtakunnalliset lastensuojelupäivät järjestetään Turussa teemalla Luovuus ja rohkeus ehkäisevän työn avaimiksi. Kolmen päivän osallistumismaksu on 410 euroa, kahden päivän 310 euroa ja yhden päivän 190 euroa.

7 Pirjo Höri on pyytänyt asian ottamista keskusteltavaksi, voiko hanke sponsoroida työntekijöiden osallistumista lastensuojelupäiville. Asiasta käytiin seuraava keskustelu: - Kokkolasta noin kymmenen, jolloin 30/60 % - kustannusjaolla Jytalta noin viisi, kaksi peräkkäistä valittua päivää - mukaan myös terveydenhoitajia Työrukkanen päätti, että hanke osallistuu kustannuksiin myöhemmin tarkentuvalla summalla kuitenkin niin, että osa osallistumiskustannuksista jää työnantajien maksettavaksi. Hanketyöntekijät hoitavat asiaa eteenpäin. 9. Seuraava kokous klo 9 kaupungintalo.