LAPSIPERHEPALVELUIDEN MONIAMMATILLISET JA MONITOIMIJAISET PROSESSIT

Transkriptio

1 LAPSIPERHEPALVELUIDEN MONIAMMATILLISET JA MONITOIMIJAISET PROSESSIT PaKaste-hankkeen loppuseminaari Rovaniemellä Yliopettaja TtT Hilkka Honkanen & Yliopettaja TtT Arja Veijola

2 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Miksi tarve kehittää moniammatillisia ja toimijaisia prosesseja? 2. Miten ja millä menetelmillä prosesseja voidaan kehittää? 3. Kehittämisprosessi Lapsen hyvä arki - hankkeessa

3 Osallistujille pohdittavaksi Teen enemmän moniammatillista yhteistyötä kuin aikaisemmin, koska 1. En pysty yksin vastaamaan perheiden tuen tarpeisiin 2. Yhdistämällä voimavaramme voimme kehittää asiakaslähtöisiä perhepalveluita 3. Yhteistyö toisten ammattilaisten kanssa helpottaa omaa työkuormaani 4. Järjestelmä vaatii minua tekemään, vaikka en näe siitä hyötyä 5. Huolet havaitaan ja niihin puututaan varhaisemmin

4 Miksi tarve kehittää moniammatillisia- ja monitoimijaisia prosesseja lapsiperhepalveluissa? Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki HE: kevät 2010, voimaan 2013 Toimiva terveyskeskus -toimenpideohjelma Terveyden-edistämisen p.o. Potilaslaki ja asiakaslaki Vammaispalvelulaki Ikärajojen yhtenäistäminen nuorten mielenterveyspalveluissa Työnjaon selkeyttäminen erikoissairaanhoidossa Yksityinen th ja sh Päivähoitolaki -> varhaiskasvatuslaki Th.ammattihenkilölaki KASTE -ohjelma Mieli hanke Laki- ym. hankkeita: Palveluinnovaatiohanke Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin p.o. Asiakkaan oma vastuu Oikea-aikaiset palvelut PARAS-hanke: VOS-uudistus Puitelaki voimassa asti STVOL voimassa 2012 loppuun Selonteko Eduskunnalle syksy 2009 Kasteen osalta SOTE-kysely: maaliskuu 2009 HALLITUSOHJELMA Sosiaalipalvelujen valvonta Palvelusetelilaki Asetus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon Syövänhoidon strategia Yhteistyön tehostaminen Vanhustenhuollon Tietoteknologiahankkeet EVO-uudistus MASTO-ohjelma laatusuositus Voimaan:

5 UUSI HALLITUSOHJELMA Perheiden palveluja ja etuuksia kehitetään ottaen huomioon perheiden erilaiset tarpeet. Lasten, nuorten ja perheiden palveluja kehitetään KASTE I -ohjelmassa luotujen hyvien käytäntöjen mukaisesti. Laajennetaan perhekeskustoimintaa perheiden, kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyönä. Varhaiskasvatuspalvelujen ja muiden peruspalvelujen yhteistyötä ja saumattomuutta edistetään. Perhekeskusten tavoitteena on edistää varhaista puuttumista ja pulmien ennalta ehkäisyä. Lapsiperheiden kotipalveluja ja matalan kynnyksen palveluja kehitetään ja lisätään. Vanhemmuuden tukea sekä lasten vanhempien parisuhdeneuvontaa kehitetään ja lisätään. Erosovittelua kehitetään lapsen edun vahvistamiseksi ja vanhemmuuden toteutumiseksi. Tehostetaan toimia huostaanottojen vähentämiseksi. Lastensuojelussa painopistettä siirretään ennalta ehkäisyyn, varhaisiin tukipalveluihin ja laitosvaltaisuuden purkamiseen. Lastensuojelussa korostetaan perhekeskeisyyttä ja kehitetään perhehoitolainsäädäntöä edelleen ottaen huomioon myös väestön ikääntymisestä syntyvät tarpeet. Lisätään turvakotipalveluja. Perheen omavastuu ja osallisuus korostuu Lapsiperheiden köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy

6 YHTEENVETO: LAPE-POLITIIKAN KANSALLINEN TAHTOTILA erityisesti huono-osaisimpien ja riskiryhmiin kuuluvien lasten kasvuolosuhteiden parantaminen (köyhyyden, syrjäytymisen, hyvinvointi- ja terveyserojen vähentäminen) lapsiperheiden psykososiaalisten palveluiden kehittäminen (matalan kynnyksen palvelut) varhainen puuttuminen ja tukeminen (painopiste ehkäisevään lastensuojeluun) moniammatillisen ja -toimijaisen yhteistyön kehittäminen riittävien toimintaedellytysten turvaaminen toiminnan sisältöjen monipuolistaminen ja kehittäminen perhekeskusideologian suuntaisesti

7 ENNEN KUIN HETI KUN SITTEN KUN LAPSEN JA NUOREN HYVÄÄ KEHITYSTÄ TUKEVA LÄHIYHTEISÖ JA PERUSPALVELUT HUOLTA LAPSEN JA NUOREN KEHITYKSESTÄ VARHAISEN TUEN TOIMINTA SUURI HUOLI LAPSEN JA NUOREN KEHITYKSESTÄ Kun huoli ei pienene ERITYISPALVELUT LAPSEN JA PERHEEN PALVELUJEN KOKONAISUUS

8 VARHAISEN TUEN TAVOITE Häiriö-/korjaavien palvelujen tarve NEUVOLATYÖ, PÄIVÄHOITO, PERHETYÖ, LASTENSUOJELU Ehkäisevä lastensuojelutyö Ehkäisevä mielenterveystyö Varhainen tuki/varhaiskuntoutus HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN/MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN POSITIIVINEN DISKRIMINAATIO HH HYVINVOINTI- JA TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY

9 KONSEPTIEN PERUSTYYPIT TIEDON JA OSAAMISEN LAADULLISET MUUTOKSET TYÖN KEHITYSVAIHEISSA (Victor ja Boynton 1998) Muutoksella on suunta Toimintamuutokset ovat ratkaisuja toiminnassa väistämättä kehittyviin ristiriitoihin KÄSITYÖ Osaaminen on yksilöllistä, ei dokumentoitua ja perustuu työssä tapahtuvaan oppimiseen STANDARDOITU MASSATUOTANTO VAKIOPALVELU Osaaminen perustuu tarkkaan dokumentaatioon, ohjeisiin ja työnjaolliseen eriyttämiseen PROSESSIN PARANTAMINEN JOUSTAVA TUOTANTO LAATUPALVELU Osaamisen perusta on työprosessin tunteminen (tutkiminen) ja sen ongelmien jatkuva korjaaminen ja prosessien kehittäminen HH & AV MASSARÄÄTÄLÖINTI ASIAKASKOHTAISTETTU PALVELU Osaaminen on verkoston hallintaa ja tuotteen/palvelun rakentamista tietyistä moduleista /osista asiakkaille Edellyttää asiakkaiden tarpeiden tuntemista VAKIOPALVELUT, JOISSA TÄRKEÄ TIUKAT TEHTÄVÄ RAJAT YHTEISKEHITTELY Osaaminen on tuotteen/palvelun jatkuvaa kehittämistä yhdessä asiakkaiden kanssa

10 Miten ja millä menetelmillä prosesseja voidaan kehittää? Jaetut kohteet: Alustavat hahmotelmat Tietoartefaktit Käytännöt Kohteen aito käyttö Työvälineet Shared Space Lähde: Paavola, Lakkala & Hakkarainen Miten tukea yhteisöllistä tiedonluomista oppimisessa - Trialoginen lähestymistapa oppimiseen. Jaetut kohteet niiden kehittäminen Yksilö Oppimisyhteisö

11 Kehittämisprosessi Lapsen hyvä arki -hankkeessa Oppimisen ja kehittämisen kohde: Moniammatillinen ja monitoimijainen yhteistyö lapsiperhepalveluissa KALLIO SELÄNNE KUUSAMO, POSIO, TAIVALKOSKI Toimijat päivähoito, neuvola, sosiaalityö, erityispalvelut seurakunta Järjestöt Oppimis- ja kehittämisyhteisönä Lapsen hyvä arki -hanke

12 KOULUTUKSEN TOTEUTUS 5 tapaamiskertaa jokaisella alueella, 4 tuntia/kerta VUODEN KESTÄVÄ PROSESSI Osallistujat ohjasivat sisällöllistä toteutusta asioiden teoreettinen ja tutkimuksellinen tarkastelu vastasi tilannekohtaisesti osallistujien tarpeisiin Keskeistä OSALLISUUS JA YHTEISTOIMINNALLISUUS TOIMINNALLISET, DIALOGISET TYÖMENETELMÄT Työskentely yli ammattirajojen, yli sektorirajojen ja yli kunta rajojen pienryhmissä

13 LAPSEN JA PERHEEN HYVINVOINTI KAIKKIEN YHTEINEN TAVOITE TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Palveluprosessin nivelkohdat Tiedon kulku Toimintamalli huolen herätessä Perheet mukana YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Järjestöt ja seurakunta "kolmas sektori" mukana MONIAMMATILLISET TOIMIVAT "CASEWORK" TIIMIT MONITOIMIJAINEN PERHEPALVELUJEN KEHITTÄMISTIIMI HYVÄ TYÖILMAPIIRI VAIKUTTAVUUS TULOKSELLISUUS VUONNA 2011 MONITOIMIJAISEN KUMPPANUUSMALLIN perustuspaalu on tukevasti maassa

14 Lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä lasten ja perheiden palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen STRATEGINEN KEHITTÄMINEN Luo puitteet Resurssit Reunaehdot TOIMINNAN TASON KEHITTÄMINEN Innovatiiviset uudet toimintamallit Perheen osallisuus Osaamisen hyödyntäminen perheen parhaaksi Hyvien rakenne- ja toimintamallien pilotointi ja levitys

15 PERHEKESKUS

16 Visio perhekeskuksesta Palveluohjaus/yhteistyön koordinointi Äitiys Neuvola Lasten Varhaiskasvatus Avoin toiminta Esiopetus Koulu Kouluterv.h. Oppilashuolto Perhevalmennus Kasvatuskumppanuus Kodin ja koulun yhteistyö....koko perheen hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen....ennaltaehkäisevä ja varhaisen tuen perhetyö....vertaistoiminta.. PERHEIDEN OSALLISUUS TOIMIJOIDEN KUMPPANUUS johtaminen, kulttuuri ja rakenteet

17 Lasten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä lasten ja perheiden palvelujen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen PERHEPALVELUKESKUS -TIIMI johtotiimi TOIMINNALLINEN TIIMI TOIMINNALLINEN TIIMI TOIMINNALLINEN TIIMI TOIMINNALLINEN TIIMI TOIMINNALLINEN TIIMI Kokoonpano määrittyy perheen tarpeiden mukaan mahdollisimman lähellä perheen arkea

18 Koulutusprosessin arviointi Koulutusta arvioitiin prosessin aikana ja lopussa. Jokaisen koulutustapaamisen jälkeen kerättiin osallistujilta avointa palautetta plussien ja miinusten muodossa. Saatu palaute otettiin huomioon koulutuksen suunnittelussa. Loppuarvioinnissa arvioitiin seuraavia osatekijöitä: Koulutuksen sisältö, opetusmateriaali ja toteutusmenetelmät, kouluttajien ammattitaito, osallistujien mukaanotto, omien tavoitteiden saavuttaminen, koulutuksen pituus, ajankohta, tilat ja välineet. Arviointiasteikko oli: erinomainen 5, kiitettävä 4, hyvä 3, tyydyttävä 2, heikko 1. Arviointiin osallistui 38 henkilöä. Kuviossa esitetään yhteenveto osatekijöiden keskiarvoista.

19 Yhteenveto koulutuksen osatekijöiden arvioinnista (ka).

20 Avoin palaute Tämän lisäksi osallistujat vastasivat avoimiin kysymyksiin: Mikä koulutuksessa oli parasta? Miten koulutusta voitaisiin parantaa tulevaisuudessa? Millaista lisäkoulutusta koet tarvitsevasi jatkossa? Muita kommentteja/toivomuksia.

21 Yhteenvetoa avoimista palautteista 1 Vuorovaikutuksellista oppimista pidettiin koulutuksen parhaimpana antina. Tärkeänä pidettiin toisiin ja toisen työhön tutustumista yli sektori- ja kuntarajojen. Hyvänä pidettiin sitä, että osallistujissa oli mukana kaiken tason työntekijöitä, myös esimiehiä. "Tutustui eri sektorin työntekijöihin ja yhdessä saimme pohtia yhteisiä asioita, tehdä suunnitelmia tulevaisuuteen". "Sai tavata eri tahojen työntekijät, myös naapurikunnista". "Osallistujia ruohonjuuritasolta johtajiin"

22 Yhteenvetoa avoimista palautteista 2 Koulutuksen arvioitiin tuottaneen paljon uutta tietoa ja syventäneen entistä. Tärkeänä pidettiin tuttujenkin asioiden yhteistä pohdintaa. Käytännön ja teorian yhdistymistä osallistujien esiintuomien konkreettisten esimerkkien avulla pidettiin hyvänä. "Asiat olivat tuttuja, mutta niiden pohdiskelu tuntui hyvältä". "Syvällistä pohdintaa, koulutettavien aktivointi, ravistelu, ei tyhjäkäyntiä" "Parasta koulutuksessa oli meidän käytännön työn sitouttaminen teoriaan ja uusien näkökulmien esiintuonti"

23 Yhteenvetoa avoimista palautteista 3 Kolmantena koulutuksen keskeisenä antina pidettiin uusien ideoiden ja konkreettisten työvälineiden saamista arkeen. "Konsultaatiot toimijoiden kesken lisääntyneet". "Saatu käytäntöön ohjeita, konkretiaa" "Huoli-tiimin kasaan saaminen sai varmaankin koulutuksesta kipinän". "Konkreettista materiaalia, esim. tiimisopimus" "Parasta myös materiaalit, joita on hyödynnetty työyhteisöissä".

24 Yhteenvetoa avoimista palautteista 4 Kehittämisehdotuksista keskeisimmäksi nousi koulutuksen toteuttaminen laajemmalle osallistujakunnalle ja koko koulutusprosessiin sitoutuminen "Enemmän mukaan monitoimijoita esim. koulu, perheneuvola. Yhdessä oppimalla opitaan toimimaan yhdessä". "Ongelmana oli mielestäni se, etteivät kaikki sitoutuneet prosessiin. Arkityön kiireet menivät edelle, eikä osallistuttu aina sovitusti". "Pienessä kunnassa monet asiat hoituvat, kun tunnetaan toisia, mutta kyllä asiakkaan polkuja pitäis selkiyttää. Nyt on kovin hankalaa ihmisten vaihtuessa".

25 Yhteenvetoa avoimista palautteista 5 Lisäkoulutustarpeita esitettiin paljon: - Dialogisista työmenetelmistä ja verkostotyömalleista käytännönläheistä casetyyppistä koulutusta. -Lainsäädäntöasiat ja kirjaamiskäytännöt moniammatillisen ja monitoimijaisen työn näkökulmasta -Koulutuksen tarvetta muutosjohtamiseen, palvelujen arviointiin ja suunnitteluun. -Tietoteknisten toimintatapojen ja välineiden hyödyntäminen koettiin haasteeksi, johon tarvitaan koulutusta. "Dialogisia menetelmiä ottaa esim. vaikeita asioita puheeksi". Monitoimijaisuus lakien sallimissa rajoissa erityisesti varhaista puuttumista mahdollistavana." "Palvelujen arviointiin ja suunnitteluun erityisesti varhaiskasvatuksen osalta kaipaan luovia ratkaisuja ylemmät päälliköt mukaan, että jotain tapahtuisi. Meillä on tilastot ja arviointeja, mutta eivät johda vielä uusiin suunnitelmiin"..

26 Osallistujille pohdittavaksi Hyvää yhteistyötä muiden lapsiperhetoimijoiden kanssa edistää se, että 1. Tunnemme toisemme henkilöinä ja voimme ottaa yhteyttä aina tarvittaessa 2. Tiedämme toistemme osaamiset ja osaamme hyödyntää niitä 3. Tasavertainen ja kunnioittava vuoropuhelu 4. Yhteistyö on linjattu johdon toimesta ja yhteistyön tekemisen rakenteet ovat toimivat 5. Yhteisesti sovitut työmenetelmät ja -käytännöt

27 KIITOS!