AIKA klo 17:00-20:27 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1

Transkriptio

1 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ AIKA klo 17:00-20:27 PAIKKA Kokoushuone Sorjonen, kaupungintalo 2. krs, Villimiehenkatu 1 Päätöksentekijät Nimi Tehtävä Lisätieto Asikainen Miia Jäsen Luottamushenkilö Brandt-Ahde Linda Jäsen Luottamushenkilö Grönlund Joonas Puheenjohtaja :t 63-64, 66-67, Luottamushenkilö Heikkilä Markku Varapuheenjohtaja Pj : t 65, 68 Luottamushenkilö Junttila Virpi Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Karhukorpi Kai Jäsen Luottamushenkilö Kemppainen Sanna Miia Pöytäkirjan tarkastaja Luottamushenkilö Klemola Kimmo Jäsen Luottamushenkilö Näivä Henri Jäsen Luottamushenkilö Thomander-Tiainen Jäsen Johanna Luottamushenkilö Virsunen Jussi Varajäsen Luottamushenkilö Muut osallistujat Leimi Pasi Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Hottinen Arja Toimistosihteeri Pimiä Maarit Kaupunginarkkitehti Puurtinen Riitta Kaupungingeodeetti Ojapelto Mikko Johtaja Räsänen Ilkka Ympäristöjohtaja Kalevirta Timo Räsänen Vesa Luottamushenkilö Kaupungininsinööri - Poissaolevat Hirvonen Olli Kaupungininsinööri Virolainen Veli Matti Jäsen Luottamushenkilö

2 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/2018 2

3 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 63 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 64 Pöytäkirjan tarkastus 5 65 Käsittelyjärjestyksen muutos 6 66 Kirkkokadun työmaan aikaiset liikennejärjestelyt 7 67 Suunnittelutarveratkaisu 555 Joutsenon Penttilän kylän tilalle 11 Tienvarsi RN:o 6:5 68 Asemakaavan ja tonttijaon muutos sekä tonttijako, 63 Kourula, 15 korttelin 11 tontit ja 16 sekä puisto- ja katualuetta, urheilu- ja virkistyspalvelualue, leikkikenttä sekä yleinen pysäköintialue 25 Lentokenttä, osa puolustusvoimien aluetta (Kourulan päiväkotikoulu ja Ukkopuisto) 69 Asemakaavan muutos 37 Mustola, kortteli 86 (Ahtaajankatu 2, 19 Disas Fish) 70 Lausunto Hyötypaperi Oy:n Jätteiden ja vaarallisten jätteiden 21 käsittelytoiminnan muuttamisen ympäristölupahakemuksesta 71 Liukuvalettavien betonireunatukien valutöiden puitejärjestely 24 ajalla (+ optio 1v.), urakoitsijoiden valinta 72 Pienet maanrakennustyöt puitejärjestely ajalla , urakoitsijoiden valinta 73 Paikallisliikenteen aikataulumuutoksia Paikallisliikenteen asiakaskysely Joukkoliikenteen vuosiraportti Kesälippu vuodelle CityBus kokeilun lopettaminen Lappeenrannan urheilutalon perusparannus ja laajennus, 40 rakentamispäätös 79 Lappeenrannan urheilutalon perusparannus ja laajennus, 42 urakoitsijoiden valinta 80 Kaukaan koulun paksurappauksen uusiminen Kourulan päiväkotikoulun hankesuunnitelman hyväksyminen Ympäristöministeriön RAVI-haku, hanke haitta-aineiden 50 poistotekniikan kehittäminen Toikansuon jäteveden puhdistamolla - esiselvitys 83 Muutoksenhakuohjeet 52

4 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Puheenjohtajan ehdotus Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Todettiin.

5 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Pöytäkirjan tarkastus Puheenjohtajan ehdotus Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Virpi Junttila ja Sanna Kemppainen. Päätös Hyväksyttiin.

6 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Käsittelyjärjestyksen muutos Asemakaava-arkkitehti Matti Veijovuori oli esittelemässä Kourulan päiväkotikoulun asemakaavaa ja 37 Mustolan kaupunginosan korttelin 86 Disas Fishin asemakaavaa. Veijovuori pois klo Lappeenrannan Toimitilat Oy toimitusjohtaja Mikko Hietamies oli esittelemässä toimitilojen asioita, Lappeenrannan urheilutalon perusparannusta ja laajennusta, Kaukaan koulun paksurappauksen uusimisasiaa ja Kourulan päiväkotikoulun uudisrakennuksen hankesuunnitelmaa. Hietamies pois klo Merkittiin esittelyt tiedoksi. Esteellisyys: Kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja Grönlund ei esteellisenä osallistunut Kourulan päiväkotikoulun asemakaavasta käytyyn keskusteluun ja poistui kokouksesta keskustelun ajaksi, Hallintolaki kohta (yhteisöjäävi). Puheenjohtajana keskustelun aikana toimi varapuheenjohtaja Heikkilä.

7 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Kirkkokadun työmaan aikaiset liikennejärjestelyt Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/252/ /2018 Villimiehenkadun ja Kirkkokadun kansien rakentaminen > Kirkkokadun työmaan Käsittelyhistoria Kaupunkikehityslautakunta Aiempi käsittely: Kaupunkikehityslautakunta 60 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja vs. Maarit Pimiä Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Kalevirta Timo etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Oheismateriaali 1. Keskusta-alueen liikennemäärät eri sulkemisvaihtoehdoilla 2. Kirkkokadun työmaan aikaiset liikennejärjestelyt (luonnos) 3. Keskustan pysäköintilaitokset Taustaa Kirkkokadun liikenteeltä sulkemisen väliltä Brahenkatu Pormestarinkatu sanelee käytännön pakko ja lisäksi urakkakyselyvaiheessa arvioitiin sulkemisen olevan kustannusten kannalta edullisempi ja työmaa-aikataulua nopeuttava toimintatapa. Kirkkokatu on poikki liikenteeltä 3.4 maksimissaan välisen ajan. Marian aukion työmaata lykättiin Kirkkokadun katkaisusta johtuen aloitettavaksi em jälkeen. Työmaiden aikataulutusta edellä kuvatulla tavalla puolsi kesäisen LappeeFestin ajankohta. Marian aukiolla ei haluttu olevan työmaa-aluetta LappeeFestin aikana. Liikenneselvitys Kadut ja ympäristö on laatinut liikenneselvityksen keskustan kehään, eli tarkemmin Lappeenkadun, Taipalsaarentien ja Koulukadun rajaamalle alueelle. Suunnittelun lähtökohtana oli selvittää Kirkkokadun työnaikaisen katkaisemisen vaikutukset keskusta-alueen liikenteeseen ja toimivuuteen kahdella eri Marian aukiota koskevalla vaihtoehdolla.

8 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Molemmissa vaihtoehdoissa Kirkkokatu on kiinni. Vaihtoehdossa 1 Marian aukio on kiinni ja vaihtoehdossa 2 Marian aukio olisi auki. Marian aukion ollessa auki Kauppakatu välillä Valtakatu Oksasenkatu olisi kaksisuuntainen. Vertailupohjana tarkastelussa on nykyhetken liikennetilanne, jossa Marian aukio on suljettu ja Kirkkokatu on normaalisti auki. Molemmissa vaihtoehdoissa liikenne Iso-Kristiinaan ja virastotalon pysäköintilaitoksiin toimii kutakuinkin ennallaan. Arvioinnissa valinnan vaikutuksia peilattiin myös pidemmälle tulevaisuuteen mm. pysäköinnin näkökulmasta ja liikenteen ohjautumisesta keskustan kehälle. Vertailu Eri vaihtoehtojen vaikutuksia on avattu seuraavassa plussin ja miinuksin VE 1 Kirkkokatu ja Marian aukio kiinni + tukee liikenteen ohjautumista keskustan kehälle ja pysäköintitaloihin kaupungin pysäköintistrategiaa tukien + Marian aukion kohta nykyjärjestelyn mukainen + Marian aukiolla ei muuttuvia järjestelyjä (auki / kiinni vaihtoehtojen välillä) ennen lopullista päätöstä + kesäkauden yleinen viihtyisyys + kesäkauden tapahtumat ja alueen käytettävyys + jalankulun ja pyöräilyn liikenneturvallisuus - lisää ajoittaista jonojen pidentymistä Taipalsaarentien ja Snellmaninkadun ympäristössä, mutta toimivuus kokonaisuutena heikkenee vain vähän, hallittavissa mm. liikennevalojen säädöillä. - liikennemäärä vähemmän Valtakadulla Marian aukion itäpuolella kuin ve 2. Aluetta palvelevat pysäköintipaikat kuitenkin saavutettavissa. - liikenteenohjauksen työaikainen täydentäminen mm. opasteet ja liikennevalojen säätäminen VE 2 Kirkkokatu kiinni ja Marian aukio auki + liikennemäärä lisääntyy Valtakadulla Marian aukion itäpuolella, yritysnäkökulma? + lyhentää matkaa keskustan P-Cityn pysäköintiin Kauppakadun suunnasta saavuttaessa - Marian aukiolla erilaista järjestelyä auki / kiinni välillä ennen lopullista päätöstä - Marian aukiolla alati muuttuvia järjestelyjä (auki / kiinni vaihtoehtojen välillä) ennen lopullista päätöstä - jalankulun ja pyöräilyn liikenneturvallisuus

9 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Esittelijän ehdotus - Marian aukiolla merkittävästi liikennettä - liikenne vähentää Marian aukion viihtyisyyttä - liikenne vähentää Marian aukion käytettävyyttä - lisää aivan ydinkeskustan ajoneuvoliikennettä - liikennemäärä lisääntyy Valtakadulla Marian aukion itäpuolella, Valtakadun viihtyisyys vähenee. Kirkkokadun työmaan aikaisten liikennejärjestelyjen vaihtoehtojen vertailun perusteella vaihtoehto 1 on ydinkeskustan liikenneverkon ja Marian aukion kesäaikaisen käytön sekä alueen liikenneturvallisuuden kannalta parempi vaihtoehto. Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä VE 1 (Kirkkokatu ja Marian aukio ovat kiinni) mukaisen ratkaisun Kirkkokadun työaikaiseksi liikennejärjestelyksi. Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana Erkki Räsänen esitti Kai Karhukorven kannattamana, että asia jätetään pöydälle odottamaan yritysvaikutusten arviointia. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat toimialajohtajan päätösesitystä, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Erkki Räsäsen esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä viisi (5) kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Hyöppinen-Sipari, Näivä, Klemola, Virkkala, Thomander-Tiainen) äänestivät JAA ja kuusi (6) kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Asikainen, Brandt-Ahde, Heikkilä, Karhukorpi, Virolainen, Räsänen) äänestivät EI. Puheenjohtaja totesi kaupunkikehityslautakunnan hyväksyneen Erkki Räsäsen tekemän esityksen. Tämän kokouksen käsittely: Esittelijä: Leimi Pasi (Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja) Valmistelija/lisätiedot:

10 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Esittelijän ehdotus Kaupungininsinööri Olli Hirvonen Suunnittelupäällikkö Kalevirta Timo Liitteet 1. Valtakadun liikenne Marian aukion kohdalla, Yrityskyselyjen tulokset Oheismateriaali 1. Keskusta-alueen liikennemäärät eri sulkemisvaihtoehdoilla 2. Kirkkokadun työmaan aikaiset liikennejärjestelyt (luonnos) 3. Keskustan pysäköintilaitokset Kaupunkikehityslautakunta päättää hyväksyä VE 2 (Kirkkokatu kiinni ja Marian aukio auki) mukaisen ratkaisun Kirkkokadun työaikaiseksi liikennejärjestelyksi. Kauppakatu on järjestelyn aikana kaksisuuntainen välillä Valtakatu Oksasenkatu. Marian aukion kohta voidaan tilapäisellä liikennemerkkipäätöksellä muuttaa kävelykaduksi tai sulkea kokonaan, mikäli aukiolla järjestetään tapahtuma. Tilapäisistä liikennemerkeistä voi päättää kaupungininsinööri, suunnittelupäällikkö, tiemestarit, katuisännöitsijä, projektipäälliköt ja kunnossapitopäällikkö. Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana Johanna Thomander-Tiainen esitti Virpi Junttilan kannattamana, että VE 1 tulisi lautakunnan päätökseksi. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu muutosesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat toimialajohtajan päätösesitystä, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Johanna Thomander-Tiaisen esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kuusi (6) kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Asikainen, Brandt-Ahde, Heikkilä, Karhukorpi, Virsunen, Grönlund) äänestivät JAA ja viisi (5) kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Junttila, Kemppainen, Klemola, Näivä, Thomander-Tiainen) äänestivät EI. Puheenjohtaja totesi lautakunnan hyväksyneen toimialajohtajan esityksen.

11 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Suunnittelutarveratkaisu 555 Joutsenon Penttilän kylän tilalle Tienvarsi RN:o 6:5 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/562/ /2018 Suunnittelutarveratkaisuhakemus 555 Joutsenon Penttilän kylän Tienvarsi -tila Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi (Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja) Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit Kaavasuunnittelija Kettunen Matti Liitteet 1. Asemapiirros Yleiskaavaote Ilmakuva Poikkeamistilannekartta Maakuntakaavaote Matti ja Anneli Ahvonen hakevat MRL 137 :n mukaista suunnittelutarveratkaisua pientalon, autotallin/varaston, aitan ja savusaunan rakentamiseen 555 Joutsenon Penttilän kylän tilalle Tienvarsi RN:o 6:5 ( ). Rakennusten koot ovat: Pientalo 200 k-m 2, autotalli/varasto 100 k-m 2, aitta 50 k-m 2 ja savusauna 25 k-m 2. Tilan pinta-ala on 11,65 ha. Hakemus ja perustelut Päärakennuksen etäisyys Penttiläntiestä on n. 52 metriä. Kaikki rakennukset ovat yksikerroksisia. Talousvesi otetaan omasta rengaskaivosta. Jätevedet johdetaan saostussäiliöistä maahan imeyttämöön. Kaavallinen tilanne Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Joutsenon yleiskaavan maaseudun kehittämissuunnitelma, kv. hyv Kaavassa rakennuspaikka on rakentamiseen soveltuvaa maa- ja metsätalousaluetta (merkintä AM). Etelä-Karjalan maakuntakaavassa alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla ei ole erityisiä merkintöjä.

12 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Rakentamista ohjaa Lappeenrannan kaupungin rakennusjärjestys. Alueella ei ole asemakaavaa eikä vireillä ole uutta kaavoitusta. Naapureiden kuuleminen ja hankkeesta tiedottaminen Hakija on kuullut naapureina tiloja RN:o 1:54, 4:2, 4:3, 6:2 ja 6:3. Naapureilla ei ole hakemukseen huomauttamista. Hakemuksesta on kuulutettu Lappeenrannan kaupungin internetsivuilla ja ilmoitustaululla Hakemukseen ei kuulutusaikana saapunut huomautuksia. Viranomaislausunnot Lappeenrannan seudun ympäristötoimi kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena on tarkastanut suunnittelutarvehakemuksen ja toteaa siitä seuraavaa: Kiinteistöllä jätevesien käsittelyjärjestelmällä tulee saavuttaa peruspuhdistusvaatimukset. Jätevedet voidaan johtaa saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn, joka voi olla maahan imeytys, jos maaperä on imevää tai maasuodatin. Pätevän suunnittelijan laatima jätevesisuunnitelma tulee liittää rakennuslupahakemukseen. Ote Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lupapäätöksestä haettuun tieliittymälupaan: Kaakkois-Suomen ELY-keskus ei näe estettä liittymäluvan myöntämiselle hakemuksen mukaisesti. Liittymä on tehtävä valmiiksi mennessä tai lupapäätös peruuntuu. Liittymä on rakennettava (lupapäätöksen) liitteenä olevan ohjeen mukaisesti. Liittymä voidaan rakentaa vasta, kun rakennuspaikalle on voimassaoleva rakennuslupa. Kaupunkisuunnittelun lausunto Joutsenon yleiskaavan maaseudun kehittämissuunnitelma, ja Etelä-Karjalan maakuntakaava antavat mahdollisuuden suunniteltujen rakennusten toteuttamiseen kyseiselle rakennuspaikalle. Joutsenon Penttilän kylällä on olemassa olevaa väljää asutusta nauhamaisesti Penttiläntien varrella, jota uudisrakennukset täydentävät. Lähimpään asuintaloon on matkaa noin 200 metriä ja Penttiläntielle n. 50 m. Rakennuspaikka sijoittuu sopivasti peltojen väliin jäävälle metsäsaarekkeelle. Yhtenäinen metsä on metrin päässä Penttiläntiestä. Metsä muodostaa maisemallisesti hyvän taustan rakennuksille. Naapurit eivät vastusta hanketta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus on antanut luvan tieliittymän rakentamiseen Penttiläntielle.

13 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Esittelijän ehdotus Haettu rakentaminen ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta, on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Lupa voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla: Jätevesien käsittelyjärjestelmällä tulee saavuttaa peruspuhdistusvaatimukset. Jätevedet voidaan johtaa saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn, joka voi olla maahan imeytys, jos maaperä on imevää tai maasuodatin. Pätevän suunnittelijan laatima jätevesisuunnitelma tulee liittää rakennuslupahakemukseen. Tieliittymä on rakennettava tielupapäätöksen liitteenä olevan ohjeen mukaisesti. Liittymä Penttiläntielle voidaan rakentaa vasta, kun rakennuspaikalle on voimassa oleva rakennuslupa. Ennen minkäänlaiseen rakennustoimeen ryhtymistä on hakijan saatava rakennusvalvontaviranomaiselta rakennuslupa. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Päätös on voimassa kaksi vuotta, jonka kuluessa rakennuslupa on haettava. Tästä päätöksestä annetaan valitusosoitus Itä-Suomen hallintooikeuteen. Valitusaika on 30 päivää päätöksen antamisesta lukien. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy Matti ja Anneli Ahvosen suunnittelutarveratkaisun MRL 137 :n mukaisesti 555 Joutsenon Penttilän kylän tilalle Tienvarsi RN:o 6:5 ( ) seuraavilla ehdoilla: Jätevesien käsittelyjärjestelmällä tulee saavuttaa peruspuhdistusvaatimukset. Jätevedet voidaan johtaa saostuskaivon kautta maaperäkäsittelyyn, joka voi olla maahan imeytys, jos maaperä on imevää tai maasuodatin. Pätevän suunnittelijan laatima jätevesisuunnitelma tulee liittää rakennuslupahakemukseen.

14 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Tieliittymä on rakennettava tielupapäätöksen liitteenä olevan ohjeen mukaisesti. Liittymä Penttiläntielle voidaan rakentaa vasta, kun rakennuspaikalle on voimassa oleva rakennuslupa. Kaupunkikehityslautakunnan päätös tässä asiassa annetaan julkipanon jälkeen. Päätös on voimassa kaksi vuotta, jonka kuluessa rakennuslupa on haettava. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano hakija ympäristötoimi rakennusvalvonta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

15 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Asemakaavan ja tonttijaon muutos sekä tonttijako, 63 Kourula, korttelin 11 tontit ja 16 sekä puisto- ja katualuetta, urheilu- ja virkistyspalvelualue, leikkikenttä sekä yleinen pysäköintialue 25 Lentokenttä, osa puolustusvoimien aluetta (Kourulan... Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/202/ /2018 Asemakaavan muutos Kourulan päiväkotikoulua varten Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi (Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja) Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit Kaavoitusarkkitehti Veijovuori Matti Kaavasuunnittelija Seppäläinen Niina Liitteet 1. Asemakaavaselostuksen liitteet 6-11 /k2676/kourulan päiväkotikoulu ja Ukkopuisto 2. Asemakaavan selostus/k2676/kourulan päiväkotikoulu ja Ukkopuisto 3. Asemakaavaselostuksen liitteet 1-5/k2676/Kourulan päiväkotikoulu ja Ukkopuisto 4. Kaavakarttaehdotus/k2676/Kourulan päiväkotikoulu ja Ukkopuisto Asemakaavamuutoksen pohjana on kaupunginvaltuuston länsialueen palveluverkkoa koskeva päätös , jonka mukaan Kourulan alueella käynnistetään välittömästi asemakaavan muutos, jolla mahdollistetaan uuden päiväkodin sijoittuminen sekä ratkaistaan nykyisen monitoimitalon tontin käyttö. Asemakaavamuutosalue käsittää kaksi osa-aluetta, jotka sijaitsevat noin 300 metrin etäisyydellä toisistaan Kourulan ja Lentokentän kaupunginosissa. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa uuden päiväkotikoulun rakentaminen Kourulan aluekeskukseen. Kaavalla mahdollistetaan myös täydentävä asuinrakentaminen Kourulan aluekeskuksessa sekä olemassa olevan pientaloalueen laajentaminen Ukkopuiston alueella.

16 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Suunnittelualueella sijaitsevat tällä hetkellä mm. Kuusimäen koulu, Kourulan päiväkoti, Kourulan monitoimihalli ja Kourulan kenttä sekä kokoontumis- ja liiketiloja. Ukkopuiston alueella Katajakadun varressa on entinen Kuusimäen kenttä. Kentän eteläpuolella on rakentamatonta metsämaata. Asemakaavaehdotuksessa uusi päiväkotikoulu sijoittuu Kourulan aluekeskuksen alueelle nykyisen päiväkodin paikalle. Päiväkotikoulun tontti on osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueena (YL). Lisäksi aluekeskukseen on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten (AL) sekä asuinkerrostalojen (AK) korttelialueet. AK-korttelin länsipuolelle on varattu urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU), joka käsittää pääosan nykyisestä Kourulan kentän alueesta. Suunnittelualueen länsiosan Raitapuisto on osoitettu lähivirkistysalueena (VL). Nurmelanraitin itäpuolelta kaavamuutosalueeseen kuuluu liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K), jolle on osoitettu varaus lisärakentamiselle nykyisen rakennuksen eteläpuolelle. Ukkopuiston alue on varattu pääosin omakotiasumiseen. Kuusitien, Katajakadun ja uuden tonttikadun Pihtakadun varteen on osoitettu yhteensä 17 erillispientalotonttia (AO). Asuinkorttelien eteläpuolinen alue on osoitettu lähivirkistysalueena (VL). Asemakaavatyön aloitusvaiheessa järjestettiin asukastilaisuus, jossa asukkailla oli mahdollisuus ehdottaa uuden päiväkotikoulun sijoituspaikkoja. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnoksesta laadittiin kaksi päävaihtoehtoa, joista toisessa päiväkotikoulu sijoittui nykyiselle paikalleen ja toisessa Ukkopuiston alueelle. Molemmissa vaihtoehdoissa esitettiin myös Kourulan ja Ukkopuiston alueen mahdollinen muu lisärakentaminen. Asemakaavaluonnosvaihtoehdot ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Asemakaavaluonnosvaihtoehdoista pidettiin asukastilaisuus Asemakaavaluonnoksista saatiin 16 lausuntoa ja 23 mielipidettä.

17 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Esittelijän ehdotus Luonnosvaiheessa saadun palautteen, viranomaislausuntojen ja mielipiteiden perusteella laadittiin asemakaavaehdotus, jossa päiväkotikoulu sijoittuu nykyisen päiväkodin paikalle. Kourulan aluekeskukseen sijoittuvaa sijoituspaikkavaihtoehtoa pidettiin luonnosvaiheessa saadussa palautteessa erityisesti liikenteellisesti ja kaupunkirakenteellisesti parempana paikkana päiväkotikoululle kuin Ukkopuistoa. Päiväkotikoulu voidaan rakentaa siten, että Kuusimäen koulu ja monitoimihalli toimivat nykyisissä tiloissaan Sammonlahden uuden koulukeskuksen valmistumiseen saakka. Uuden päiväkotikoulun rakentamisen ajaksi toteutetaan väistötilat Kourulan päiväkodissa toimiville kahdelle päiväkotiryhmälle. Muut päiväkotiryhmät toimivat jo nykyisin väistötiloissa. Asemakaavamuutos mahdollistaa Kourulan päiväkotikoulun hankesuunnitelman mukaisen toteutuksen, hankesuunnitelman mukaisessa aikataulussa. Kaupunkikehityslautakunta päättää - merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. - esittää kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Asiasta käydyn keskustelun aikana Virpi Junttila esitti Linda Brandt-Ahteen kannattamana, että asian käsittely jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että koska asiassa on tehty kannatettu pöydälle jättöesitys, asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat Virpi Junttilan tekemää esitystä äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät Ei. Äänestysesitys hyväksyttiin.

18 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä kuusi (6) kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Junttila, Brandt-Ahde, Karhukorpi, Kemppainen, Thomander-Tiainen, Virsunen) äänestivät JAA ja neljä (4) kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Asikainen, Heikkilä, Klemola, Näivä) äänestivät EI. Yksi jäsen (Grönlund) oli poissa. Puheenjohtaja totesi, että lautakunta päätti jättää asian pöydälle. Esteellisyys: Kaupunkikehityslautakunnan puheenjohtaja Grönlund ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi, Hallintolaki kohta (yhteisöjäävi). Puheenjohtaja tämän asian osalta toimi varapuheenjohtaja Heikkilä.

19 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Asemakaavan muutos 37 Mustola, kortteli 86 (Ahtaajankatu 2, Disas Fish) Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/741/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi (Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja) Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit Asemakaava-arkkitehti Veijovuori Matti Kaavasuunnittelija Moisio Elina Liitteet 1. Asemakaavan selostus ja liitteet 2. Asemakaavakartta Asemakaavamuutosalue sijaitsee Mustolan kaupunginosassa, noin 11 km Lappeenrannan ydinkeskustasta kaakkoon. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 3,2 ha. Alue rajautuu pohjoisessa Terminaalinkatuun ja idässä Ahtaajankatuun. Etelässä alue rajoittuu valtatie 13:een ja sen vieressä olevaan kapeaan suojaviheralueeseen. Suunnittelualueen itäosassa on SF-Teli Oy:n omistama Disas Fishin myymälä- ja kalankäsittelyrakennus paikoitusalueineen. Alueen länsiosa on rakentamatonta peltomaata. Voimassa olevassa asemakaavassa kortteli on osoitettu toimitilarakennusten korttelialueena (KTY-9), jolle saa rakentaa toimitiloja ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastorakennuksia. Palvelu-/ myymälätilan enimmäiskerrosala on 2000 kerros-m2 tonttia kohden. Asemakaavamuutoksella päivitetään korttelin kaavamerkintä vastaamaan alueella voimassa olevaa osayleiskaavaa, joka mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen suunnittelualueelle. Asemakaavamuutoksessa kortteli 86 on osoitettu liikerakennusten korttelialueena, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön (KM-r). Alueelle saa sijoittaa sellaista merkitykseltään seudullista matkailuun ja rajaliikenteeseen liittyvää kauppaa, joka kaupan

20 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Esittelijän ehdotus laadun ja toiminnan luonteen puolesta soveltuu rajan vaikutusalueelle. Alueelle ei saa sijoittaa seudullista, yli 5000 kerros-m2 suuruista päivittäistavarakaupan suuryksikköä. Korttelin rakennusoikeus on 8500 kerros-m2, jossa on 2000 kerros-m2 lisäystä voimassa olevaan asemakaavaan nähden. Asemakaavan muuttamisesta tehdään kaupungin ja SF-Teli Oy:n kesken MRL 91b :n mukainen maankäyttösopimus ennen asemakaavan hyväksymistä. Asemakaavan muuttaminen on käynnistynyt SF-Teli Oy:n aloitteesta. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kuuluttamalla asemakaavaluonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS:n) nähtävillä olosta lehtikuulutuksella Etelä-Saimaassa sekä henkilökohtaisilla kirjeillä osallisille. Asemakaavaluonnos ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Asemakaavaluonnoksesta annettiin seitsemän lausuntoa. Kaavaluonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. MRA 30 :n kuulemisen jälkeen asemakaava-alueen rajausta on muutettu siten, että alun perin vahvistusalueeseen kuulunut Ahtaajankadun itäpuolinen kortteli on rajattu omaksi asemakaavamuutoksekseen. Kaupunkikehityslautakunta päättää - merkitä tiedoksi saadut lausunnot ja hyväksyä kaupunkisuunnittelun vastine-ehdotukset, jotka ovat selostuksen liitteenä. - esittää kaupunginhallitukselle asemakaavamuutoksen hyväksymistä ja sen asettamista MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ja että se pyytää lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Mikäli muistutukset ja lausunnot eivät anna aihetta olennaisesti muuttaa asemakaavaehdotusta, tulisi se saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano kaupunginhallitus

21 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Lausunto Hyötypaperi Oy:n Jätteiden ja vaarallisten jätteiden käsittelytoiminnan muuttamisen ympäristölupahakemuksesta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/719/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi (Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja) Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit Liitteet 1. Ote ajantasa-asemakaavasta 2. Ote ajantasayleiskaavasta Hyötypaperi Oy hakee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta ympäristölupaa jätteiden ja vaarallisten jätteiden käsittelytoiminnan muuttamiseksi. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan Hyötypaperi Oy saa laitoksellaan vastaanottaa ja käsitellä muovia, paperia, pahvia, kartonkia, teollisuuden kuituhylkyä ja -rullia, lasia, sähkö- ja elektroniikkaromua, vaarallisten jätteiden pieneriä, purku- ja kierrätyspuuta, energiajaetta, romuajoneuvoja, metalleja, betonija rakennusjätettä sekä erilliskerättyjä pakkauksia biojätettä. Osa em. jakeista on vaaralliseksi luokiteltuja jätteitä. Laitoksella vastaanotettavat materiaalit tarvittaessa valmistellaan hyödynnettäväksi murskaamalla, paalaamalla tai koneellisesti leikkaamalla. Toiminta tapahtuu arkipäivisin päivävuorossa ja tarvittaessa ilta- ja yövuorossa sekä myös osittain viikonloppuisin. Muutos koskee toiminnan laajentamista viereisille kiinteistöille sekä vuodessa käsiteltävän jätemäärän nostamista nykyisestä tonnista tonniin ja kertavarastointimäärän lisäystä tonniin. Lupaa haetaan myös metallien polttoleikkaamiselle. Haettu kierrätysmateriaalien keräys- ja käsittelylaitos ja sen laajennus sijaitsee Myllymäen kaupunginosassa osoitteessa Palosuonkatu 12, kiinteistöillä , ,

22 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ , , ja osittain kiinteistöllä Kiinteistöllä käsitellään kiviaineksia ja betonijätettä, joita hyödynnetään kiinteistöjen maanrakentamisessa. Kiinteistöille ja on suunniteltu monimateriaaliterminaalit. Kiinteistöllä käsitellään rakennusjätettä ja metalleja. Kiinteistöllä varastoidaan romuautoja ja käsitellään erilliskerättyä muovia, paperia, pahvia, kartonkia, teollisuuden kuituhylkyjä- ja rullia. Lisäksi osalla kiinteistöä sijaitsee kuitujen varasto. Hyötypaperi Oy:n toiminta laajenee siis kiinteistöille , ja Kaavallinen tilanne Kiinteistöillä 4-16, 4-24, 4-11 ja 4-23 on voimassa asemakaava, jonka kaupunginvaltuusto on vahvistanut ja se on saanut lainvoiman Tontit ovat asemakaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). Kiinteistöllä on voimassa asemakaava, jonka kaupunginhallitus on vahvistanut ja se on saanut lainvoiman Tontti on asemakaavassa liike-, toimisto-, teollisuus-ja varastorakennusten korttelialuetta (KTT). Korttelialueella sallitaan avovarastointia. Korttelialueelle ei saa sijoittaa päivittäistavaramyymälää. Kiinteistöllä 1:620 ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Kierrätysmateriaalien keräys- ja käsittelylaitos ja sen laajennusalueen pohjoisosassa on voimassa oikeusvaikutteinen Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, eteläinen osa-alue, vaihe 1, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja saanut lainvoiman Alue on osoitettu osayleiskaavassa teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Alue on myös suurimmaksi osaksi suojavyöhykettä (sv-3). Suojavyöhykkeelle saattaa lentää irtokiviä kaivostoiminnan takia. Alueella voidaan sallia vähäinen määrä teollisuuteen ja varastointiin liittyviä työpaikkoja. Näiden sijoittamisessa tulee ottaa kaivostoiminnan vaikutuksen huomioon. Lisäksi pieni osa alueen koillisosassa on toimitilarakennusten aluetta (KTY). Eteläpuolella on voimassa oikeusvaikutteinen Hanhijärventien osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja saanut lainvoiman Alue on osayleiskaavassa erityisaluetta (EL-1). Alue varataan kaivoksen

23 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ sivutuotteiden läjitys- ja varastoalueeksi. Suojaviheralueiden (EV) vastaisille rajoille tulee rakentaa maavalli läjityksen yhteydessä. Maavalli tulee maisemoida vähintään 30 metrin leveydeltä mitattuna läjitysalueen (EL-1) rajasta. Alueen sijainnista Lupa-alue sijaitsee Nordkalkin kaivosalueen koillispuolella. Alue on kaivoksen apualuetta. Lausunto Esittelijän ehdotus Kierrätysmateriaalien keräys- ja käsittelylaitoksen ja sen laajennusalueen eteläosassa on vireillä Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaava 2030, eteläinen osa-alue vaihe 2, joka on aloitusvaiheessa. Osayleiskaavassa luvan kohteena olevan alueen päämaankäyttömuoto tulee olemaan teollisuus- ja varastoalue. Elinvoiman ja kaupunkikehityksen kaupunkisuunnittelun vastuualalla ei ole huomautettavaa Hyötypaperi Oy:n ympäristölupahakemukseen kierrätysmateriaalien keräys- ja käsittelylaitoksen laajennukseen hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Kaupunkisuunnittelu toteaa kuitenkin, että alueen toteutuksessa ja alueen rajautumisessa viereisiin tontteihin sekä katualueisiin (mm. Myllymäenkatuun) tulee kiinnittää erityistä huomioita alueen siisteyteen ja kaupunkikuvaan. Kaupunkikehityslautakunta päättää antaa Lappeenrannan kaavoitusviranomaisena ylläesitetyn mukaisen lausunnon Hyötypaperi Oy ympäristölupahakemuksesta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle ja Lappeenrannan kaupunginhallitukselle. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano Etelä-Suomen aluehallintovirasto kaupunginhallitus

24 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Liukuvalettavien betonireunatukien valutöiden puitejärjestely ajalla (+ optio 1v.), urakoitsijoiden valinta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/658/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi (Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja) Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Hirvonen Olli Toimistoinsinööri Sintero Vesa Oheismateriaali 1. Tarjousten avauspöytäkirja liukuvalettavat betonireunatuet (+1v) 2. Tarjousvertailu liukuvalettavat betonireunatuet (+1v) Tarjouspyyntö liitteineen ja tarjoukset ovat nähtävänä kokouksessa. Lappeenrannan kaupungin hankintapalvelut on pyytänyt elinvoima ja kaupunkikehitys -toimialan kadut ja ympäristö - vastuualueen aloitteesta tarjouksia liukuvalettavien betonireunatukien eli valureunakivien valu- ja rakentamistöistä puitesopimusjärjestelyn perustamiseksi ajalle Hankintailmoitus on julkaistu Tarjouspalvelu.fi - toimittajaporttaalissa sekä HILMA - Julkiset hankinnat tietokannassa osoitteessa Tämän kilpailutuksen perusteella liukuvalettavien betonireunatukien valutöitä ovat oikeutettuja tilaamaan myös Lappeenrannan kaupunkikonsernin työyhteenliittymä ja muut Lappeenrannan kaupungin yksiköt. Valutöitä hankitaan sopimuskautena tarpeen mukaan eikä sopimuksissa sitouduta tiettyihin hankintamääriin.

25 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Esittelijän ehdotus Tarjouspyyntö sisältää optio-oikeuden. Hankintayksikkö on varannut itselleen oikeuden neuvotella urakka-ajan jatkamisesta kunkin puitejärjestelyyn hyväksytyn urakoitsijan kanssa erikseen varsinaisen sopimusajan jälkeen. Molempien sopijaosapuolten (hankintayksikkö ja urakoitsija) suostumuksella sopimusta voidaan jatkaa yhdellä optiovuodella (+ 1v.) eli kaudella Päätös option käyttämisestä pyritään tekemään vuoden 2019 loppuun mennessä. Mahdollisen optiovuoden yksikköhintatarkistukset ym. asiat neuvotellaan kunkin urakoitsijan kanssa erikseen, niistä sovitaan kirjallisesti ja ne vahvistetaan kaupunkikehityslautakunnan päätöksellä. Määräaikaan klo 13 mennessä on jätetty kolme (3) tarjousta. Peltolan Piha Oy:n tarjous on suljettu pois tarjouskilpailusta. Tarjoajan monipuolisessa kalustoluettelossa ei ole tarjouspyynnön kohteena olevien liukuvalutekniikalla valettavien reunatukien rakentamiseen soveltuvaa valukonekalustoa eikä tarjoaja ole ilmoituksen mukaan aikeissa hankkia kyseistä kalustoa siten, että se olisi käytettävissä sopimuskauden alkaessa Puitesopimusjärjestelyn alaisissa töissä hankintapäätös käytettävästä urakoitsijasta tehdään työmaakohtaisesti kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella huomioiden hinnan edullisuus ja resurssien saatavuus. Hankintayksikkö voi halutessaan myös kilpailuttaa erillishankintana puitejärjestelyn piiriin kuuluvia töitä. Kaupunkikehityslautakunta päättää valita liukuvalettavien betonireunatukien valutöiden puitejärjestelyyn ajalla urakoitsijoiksi seuraavat yritykset: NCC Suomi Oy Skantti Oy Hankintasopimus kunkin puitejärjestelyyn valitun urakoitsijan kanssa voidaan allekirjoittaa sen jälkeen kun hankintapäätös on lainvoimainen eikä ole ilmennyt muutakaan estettä sopimuksen allekirjoittamiselle. Hankintasopimus urakoitsijan kanssa syntyy vasta silloin kun on allekirjoitettu hankintasopimus.

26 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Hankintasopimuksen allekirjoittamisen edellytys muun ohessa on, että urakoitsija on esittänyt hankintayksikölle ajantasaiset ja hyväksyttävät tilaajavastuulain mukaiset selvitykset. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano tarjouksen jättäneet yritykset

27 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Pienet maanrakennustyöt puitejärjestely ajalla , urakoitsijoiden valinta Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/507/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi (Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja) Valmistelija/lisätiedot: Kaupungininsinööri Hirvonen Olli Toimistoinsinööri Sintero Vesa Oheismateriaali 1. Pienet maanrakennustyöt tarjousten avauspöytäkirja 2. Pienet maanrakennustyöt tarjousvertailu Tarjouspyyntö liitteineen ja tarjoukset ovat nähtävänä kokouksessa. Lappeenrannan kaupungin hankintapalvelut on pyytänyt elinvoima ja kaupunkikehitys -toimialan kadut ja ympäristö - vastuualueen aloitteesta tarjouksia pienten maanrakennustöiden suorittamisen sekä niissä käytettävän konekaluston yksikköhinnoista puitesopimusjärjestelyn perustamiseksi ajalle Hankintailmoitus on julkaistu Tarjouspalvelu.fi -toimittajaporttaalissa sekä HILMA - Julkiset hankinnat tietokannassa osoitteessa Tämän kilpailutuksen perusteella pieniä maanrakennustöitä tarjotuin yksikköhinnoin ovat oikeutettuja tilaamaan myös Lappeenrannan kaupunkikonsernin työyhteenliittymä ja muut Lappeenrannan kaupungin yksiköt. Palveluita hankitaan ja maanrakennustöitä teetetään sopimuskautena tarpeen mukaan eikä sopimuksissa sitouduta tiettyihin hankintamääriin.

28 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Esittelijän ehdotus Määräaikaan klo 13 mennessä on yhdeksäntoista (19) yritystä jättänyt tarjouksen. Tarjouspyynnössä ja sen liitteissä oli mainittu, että tarjoajan tulee tarjouksessaan antaa kaikille kysytyille töille/ suoritteille tarjoushinta eikä osatarjouksia hyväksytä. Seuraavat kymmenen (10) tarjoajaa on suljettu pois tarjouskilpailusta puuttuvien tarjoushintatietojen vuoksi: Destia Oy Itä-Suomi, JP Stonemason Ky, Kaivu ja Kuljetus Hanski Oy, Kone-Koskelainen Oy, Koneurakointi Ovaska Oy, Lappeen Huoltomestarit Oy, Maanrakennusurakoitsija Ismo Laaksonen, O. Hietasara Oy, Paakin Konetyö Oy ja SSW-Infra Oy. Puitesopimusjärjestelyn alaisissa töissä hankintapäätös käytettävästä urakoitsijasta tehdään työmaakohtaisesti kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella huomioiden hintojen edullisuus, kaluston soveltuvuus, työryhmän ammattitaito ja erityisosaaminen sekä resurssien saatavuus. Hankintayksikkö voi halutessaan myös kilpailuttaa erillishankintana puitejärjestelyn piiriin kuuluvia töitä. Kaupunkikehityslautakunta päättää valita pienten maanrakennustöiden puitejärjestelyyn ajalla urakoitsijoiksi seuraavat yritykset: Kaivutyö Saikko Oy Konepalvelu Heiniluoto Oy Kuormaus ja Kuljetusliike Jurvanen Ky Lappeenrannan Kuormausmiehet Oy Läänin Kuljetus Oy Maansiirto Vammas Oy Maarakennus Saikko Oy RK-Koneurakointi Oy Veljekset Ovaska Ky Hankintasopimus kunkin puitejärjestelyyn valitun urakoitsijan kanssa voidaan allekirjoittaa sen jälkeen kun hankintapäätös on lainvoimainen eikä ole ilmennyt muutakaan estettä sopimuksen allekirjoittamiselle. Hankintasopimus urakoitsijan kanssa syntyy vasta silloin kun on allekirjoitettu hankintasopimus. Hankintasopimuksen allekirjoittamisen edellytys muun ohessa on,

29 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ että urakoitsija on esittänyt hankintayksikölle ajantasaiset ja hyväksyttävät tilaajavastuulain mukaiset selvitykset. Päätös Hyväksyttiin. Täytäntöönpano tarjouksen jättäneet yritykset

30 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Paikallisliikenteen aikataulumuutoksia Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/910/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi (Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja) Valmistelija/lisätiedot: Joukkoliikennepäällikkö Hirvonen Olli Liitteet 1. Muutokset paikallisliikenteen aikatauluihin Lappeenrannan paikallisliikenteen kesäaikatauluihin esitetään liitteessä yksityiskohtaisemmin perusteltuja muutoksia aikatauluihin ja linjastoon kesän aikataulukaudelle. Merkittävimmät muutokset ovat Linja 9 lopettaminen ja sen tilalle linja 3, kuten talvikaudella Viikonlopun yöliikenne, linja 12 myös kesäkaudelle Linjan 2 lähtöaikojen muuttaminen keskustan ja Hovinpellon välillä, jotta linjat 1 ja 2 kulkee keskusta Lauritsala välillä porrastetusti Esittelijän ehdotus Muutoksilla tulee säästöä noin 4500 kesäkauden aikana. Kaupunkikehityslautakunta päättää vahvistaa edellä mainitut Lappeenrannan paikallisliikenteen muutokset kesäkaudelle Päätös Hyväksyttiin.

31 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Paikallisliikenteen asiakaskysely 2017 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/944/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi (Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja) Valmistelija/lisätiedot: Joukkoliikennepäällikkö Hirvonen Olli Oheismateriaali 1. Paikallisliikenteen asiakaskysely 2017 tulokset Lappeenrannan paikallisliikenteen osalta toteutetaan vuosittain asiakastyytyväisyyskysely, jossa vakiokysymysten avulla selvitetään Lappeenrannan paikallisliikenteen toimivuuden ja palvelutason kehitystä. Vuosilta 2012 ja 2013 saatiin vertailukelpoinen lähtötaso paikallisliikenteen alkaneelle uuden sopimuskauden palvelutasomittareille alkaen paikallisliikennettä hoitavalla Autolinjat Oy:llä on ollut mahdollisuus saada sopimuksen perusteella bonuksia tai sanktioita kyselyn avulla mitatun palvelutason mukaan. Kysely toteutettiin Webropol-kyselynä Kyselystä tiedotettiin yleisesti tiedotusvälineiden kautta, kaupungin kotisivulla, yliopiston ja ammattikorkean opiskelijoille sekä paikallisliikenteen busseissa. Vastauksia saatiin 496 kpl (vastauksia oli 707 kpl vuonna 2016, 265 kpl vuonna 2015, 445 kpl vuonna 2014, 731 kpl vuonna 2013 ja 574 kpl vuonna 2012). Noin puolessa vastauksista oli lisäksi sanallista palautetta. Asteikolla 1-5, jossa 1 = täysin eri mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä, parhaaksi arvioksi nousi ensimmäistä kertaa Paikallisliikenteen busseissa saa hyvää asiakaspalvelua (3,77). Toiseksi parhaana oli "Löydän helposti paikallisliikenteen aikataulutiedot silloin, kun tarvitsen niitä" pisteillä 3,73.

32 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Esittelijän ehdotus Asiakaskyselyn tulosten pohjalta on laadittu kehityskohteita vuodelle 2018 seuraavasti: - Linjan 1 aikataulussa pysymistä pyritään parantamaan liikennevaloetuuksilla - Selvitetään matkakorttien lisälataamisen muuttamista maksulliseksi linja-autoissa - Pyritään parantamaan varsinkin poikkeuksista ja häiriöistä tiedottamista - Arvioidaan pysäkkien sijaintia ja määrää katuosuuksilla - Linjojen 1 ja 5 porrastamisen mahdollisuudet Skinnarila keskusta välillä - Kesälipun käyttöönotto Asiakaskyselyn tuloksissa nousi esille kaksi paikallisliikenteen kuljettajaa nimeltä ja kaupunki on palkinnut heidät kakkukahveilla jo alkuvuonna. Kaupunkikehityslautakunta merkitsee asiakaskyselyn 2017 tulokset tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi.

33 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Joukkoliikenteen vuosiraportti 2017 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/944/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi (Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja) Valmistelija/lisätiedot: Joukkoliikennepäällikkö Hirvonen Olli Oheismateriaali 1. Joukkoliikenteen vuosiraportti 2017 Lappeenrannan avoimesta joukkoliikenteestä, joka kattaa kaupunki- ja lähiliikenteen on laadittu vuosittain raportti. Sen lopussa on toimenpide-ehdotuksia ja joukkoliikenteen mittarit. Raportilta poimittuja keskeisiä tietoja: Kustannuskehitys Kaupungin ostaman joukkoliikenteen nettokustannus nousi paikallisliikenteessä Kaupungin ostaman joukkoliikenteen nettokustannus lähiliikenteessä nousi Osittain tämä selittyy, että kustannuksia ei ole siirretty koulukuljetuksille kuten edellisenä vuonna on tehty. Kaupungin saama valtionapu joukkoliikenteeseen laski ollen Matkustajamäärä Paikallisliikenteen matkustajamäärä kasvoi vuoden aikana 6 %, kokonaismatkustusmäärän ollessa Keskeisimmät kehityshankkeet vuonna 2017 Asiakasinformaation keskittäminen Digitransit järjestelmään Mobiililippujen käyttöönotto Matkahuollon tuotteiden sopimuksien irtisanominen Keskeisiä kehityskohteita vuodelle 2018 ovat: Paikallisliikenteen reitit ja aikataulut; pieniä muutoksia kesäaikatauluun sekä laajemman paikallisliikenteen

34 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ uudistuksen aloittaminen osana tulevan paikallisliikenteen sopimuksen kilpailutusta Waltin kesälipun käyttöönotto Waltin nettilatauksen osuuden lisääminen ja vastaavasti bussissa tapahtuvan lisälatauksen vähentäminen aikataulujen luotettavuuden parantamiseksi Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunta merkitsee Lappeenrannan joukkoliikenteen vuosiraportin 2017 tiedoksi. Päätös Merkittiin tiedoksi.

35 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Kesälippu vuodelle 2018 Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/945/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi (Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja) Valmistelija/lisätiedot: Joukkoliikennepäällikkö Hirvonen Olli Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan Kadut ja ympäristö vertasi yhdessä konsultin kanssa Lappeenrannan, Kouvolan ja Kotkan joukkoliikenteiden tunnuslukuja. Erityisesti Lappeenrannan ja Kotkan osalta luvut olivat yhteneväisiä: paikallisliikenteen brutto-ostot kuukausittain olivat käytännössä samat koko vuoden, samoin nettoalijäämä/nousu kouluvuoden osalta. Merkittävä ero oli kesäliikenteessä. Lappeenrannassa nettoalijäämä/nousu oli touko-elokuussa selvästi Kotkaa suurempi Lappeenrannan heinäkuun alijäämä oli -2,00, Kotkan -0,80. Kotkassa tehtiin joukkoliikennematkoja vuoden 2017 heinäkuussa 65 % tammikuun matkustusmääristä. Vastaava luku Lappeenrannassa oli 40 % ja Kouvolassa 31 %. Heinäkuussa Kotkassa oli ns. super-viikko (Meri-päivät ja Tall Ships Races 2017), mutta vastaavat luvut kesäkuulta olivat Kotka 59 %, Lappeenranta 45 % ja Kouvola 38 %. Ero Kotkan ja Lappeenrannan välillä oli toukokuussa 16 %-yks, kesäkuussa 14 %-yks, heinäkuussa 25 %-yks. ja elokuussa 17 %-yks. Vaikka heinäkuun suuri ero selittyy osin Meripäivien tuomalla lisämatkustuksella, ero myös touko-, kesä- ja elokuussa on Kotkan eduksi yli 0,50 /matka. Tämä selittyy Kotkassa 19 kesää käytössä olleella, edullisella kesäkortilla. Vuodesta 1999 alkaen käytössä on ollut 120 pv voimassa oleva kesäkortti, jonka tavoitteena oli alkujaan tukea kesäajan paikallisliikennettä ja torjua joukkoliikennetarjonnan leikkauksia tilanteessa, jossa matkustusmäärä oli selkeässä laskussa. Walttiin siirryttäessä kesälippu muuttui 90 päivää voimassa olevaksi ja siitä otettiin käyttöön aikuisten ja juniorien versiot kaikkiin taksavyöhykkeisiin. Vaikka kelpoisuusalue kasvoi, matkustusmäärä laski jonkin verran hinnoittelun muuttuessa.

36 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Kun lasketaan Lappeenrannan touko-elokuun matkamäärästä 16 %, saadaan kasvupotentiaaliksi matkaa/vuosi käyttämällä samoja hintoja ja ehtoja kuin Kotkan seudulla. Tähän kasvuun pääseminen edellyttää kuitenkin hyvää markkinointia ja useamman vuoden mittaisen läpimenoajan. Kesällä Lappeenrannan busseissa on runsaasti tilaa, joten lisämatkoista ei aiheudu lisäkustannuksia. Tavoitteena on saada lisämatkustusta ja lipputuloja, jolloin nettokustannus pienenee ja nykyisen kesäajan palvelutason ylläpito on entistä perustellumpaa. Kesälippu 90 pv Kuten 30 päivän kausilippu, mutta tuotteen myyntiaika netissä ja palvelupisteissä alkaa 1.5. ja päättyy Tuotteen voi ostaa netistä tai palvelupisteestä samalle kortille, jossa on ollut tai on jäljellä alle 30 päivää kausilipputuotteita. Lippu on voimassa 90 päivää sen ensimmäisestä leimauksesta, kuitenkin enintään saakka. Käyttämättä jääneitä päiviä ei hyvitetä. Kesäkortin vaihto takaisin muuksi kausituotteeksi tapahtuu palvelupisteessä. Ei autossa eikä netissä. 90 päivän kesälippua ei voi ostaa autosta eikä sitä voi lisäladata. Kesälipun hinnoittelu Aikuinen 1 vyöhyke 80 2 vyöhykettä vyöhykettä 110 Lapsi 1 vyöhyke 55 2 vyöhykettä 70 3 vyöhykettä 80 Lappeenrannan nykyisen matkustuksen pohjalta on laadittu ennuste, jossa käytettiin toteutuneita nousuhintoja ja matkustusmääriä. Kesälipun osuus laskettiin Kotkan tietojen pohjalta käyttäen Kotkan laskennallista nousukorvausta. Sen mukaan yllä olevilla hinnoilla päästäisiin lisämatkaan ja lisälipputuloon.

37 Lappeenrannan kaupunki Pöytäkirja 5/ Esittelijän ehdotus Kaupunkikehityslautakunta päättää, että Lappeenrannassa otetaan käyttöön kesästä 2018 alkaen edellä kuvattu 90 päivän Waltti-kesälippu esityksen mukaisin hinnoin. Päätös Hyväksyttiin.