Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi

Transkriptio

1 Lausunto monitoimijäähallin sijoituspaikkavaihtoehdoista Liittyy asiahallinnan asiaan: LPR/532/ /2018 Esittelijä: Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialajohtaja Leimi Pasi puh Valmistelija/lisätiedot: puh. Kaupunginarkkitehti Pimiä Maarit Asemakaava-arkkitehtiVeijovuori Matti Johtaja Ojapelto Mikko Kaupunginhallitus pyytää asukkailta, urheiluseuroilta, yrityksiltä ja kaikilta asiasta kiinnostuneilta avoimella julkisella kyselyllä mielipiteitä ja näkemyksiä uuden monitoimijäähallin sijaintipaikkavaihtoehdoista. Avoin kysely on nähtävillä kaupungin internet-pääsivulla ja kysely on avoinna saakka. Kyselyn vastaukset huomioidaan monitoimijäähallin jatkosuunnittelussa ja ne käsitellään hankkeen ohjaustyöryhmässä. Jäähallityöryhmä on pyytänyt myös elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialaa arvioimaan sijaintipaikkavaihtoehtoja oman toimialan kannalta sekä saattamaan arvioinnin kaupunkikehityslautakunnan käsiteltäväksi. Monitoimijäähallin sijaintipaikkavaihtoehtoina ovat Armilan alue, Kisapuisto, Kivenkadun alue, Lappeenkatu ja Opintien alue. Kaupunkikehityslautakunta tarkastelee sijaintipaikkavaihtoehtoja lausunnossaan erityisesti kaupunkirakenteen, maankäytön, liikenteen, kaupunkikuvan ja elinkeinoelämän kannalta. Monitoimijäähallin suunnittelu on toistaiseksi keskittynyt vaihtoehtoisten sijaintipaikkojen vertailuun hallin alustavan tilavaraustutkielman pohjalta. Suunnittelun tässä vaiheessa ei ole vielä esitystä hallin tilajärjestelyistä eikä oheistoiminnoista. Hankkeen yksityiskohdat ja taloudelliset vaikutukset tarkentuvat suunnittelun edetessä.

2 Elinvoiman ja kaupunkikehityksen toimialan näkemys eri sijaintivaihtoehtojen eduista ja haitoista Nykyaikaisen monitoimijäähallin toiminta-ajatukseen kuuluu että halli palvelee jääurheilun ja muun liikunnan lisäksi myös messuja tapahtumatoimintaa. Lisäksi hallin yhteyteen tulisi olla mahdollista sijoittaa myös muuta yritystoimintaa, kuten ravintolaja majoitustiloja, liiketiloja sekä erilaisia viihde- ja elämyspalveluja. Kaikki esitetyt viisi sijaintipaikkaa edellyttävät investointeja liikenne- ja infraverkkoon. Hankkeen toteuttamiseksi on tehtävä kaikissa vaihtoehdoissa asemakaavan muutos, lisäksi Armilan vaihtoehto edellyttää yleiskaavan muuttamista. Monitoimijäähallin ohjausryhmän valitsemien viiden sijoituspaikkavaihtoehdon osalta toimiala toteaa seuraavaa: Kisapuisto - Lisää Kisapuiston vetovoimaa jääurheilukeskuksena. - Mahdollistaa yhteiskäytön harjoitushallin ja UK-areenan kanssa sekä hallin ylläpitoon liittyvät synergiaedut. Turnauksissa ym. tapahtumissa käytettävissä on useita halleja ilman siirtymäkuljetuksia. - Alueelle on mahdollista sijoittaa laajat pysäköintialueet. - Alue sijaitsee ydinkeskustan ulkopuolella ja tukeutuu vähemmän kevyeen liikenteeseen, kuin muut vaihtoehdot. - Sijoittuu kaupungin omistamalle maalle. - Kaupallisen toiminnan mahdollisuudet ovat huomattavasti vähäisemmät kuin muissa vaihtoehdoissa. Alueelle tehtävät investoinnit hyödyttävät lähinnä liikuntakäyttöä, mutta eivät tue keskustan kehittämistä. - Ratkaisu edellyttää uuden katuyhteyden ja alikulkusillan rakentamista radan ali. Liikennettä ei voida johtaa viereisen asuinalueen katuverkkoon. - Päällystettyjen alueiden lisääntyminen lisää huomattavasti alueella muodostuvien hulevesien määrää ja edellyttää huomattavaa lisäinvestointia hulevesien johtamiseen ja käsittelyyn. Armilan alue - Sijainti mahdollistaa yhteiskäytön Saimaan Ammattiopiston ja Kimpisen kampuksen sekä urheilutalon ja uimahallin kanssa. - Liikenteellisesti alue on suhteellisen hyvin saavutettavissa myös julkisella ja kevyellä liikenteellä. - Kaupallisesti sijainti on houkuttelevampi kuin Kisapuistossa. - Alue sijaitsee ydinkeskustan ulkopuolella. Kaupallisen toiminnan mahdollisuudet ovat vähäisemmät kuin Kivenkadun

3 ja Lappeenkadun vaihtoehdoissa, kuitenkin alueelle voi muodostua hyvinvointiin, terveyteen ja liikuntaan liittyvää yritystoimintaa. - Sijoittuu kaupungin omistamalle maalle. - Tarvittavaa autopaikkamäärää ei todennäköisesti saada sijoitettua kokonaan maan pinnalle. - Ratkaisu edellyttää olemassa olevien rakennusten purkamista. - Alue on jo rakentumassa yleiskaavan mukaisesti keskustan läheiseksi asuinalueeksi. Hallin sijoittaminen Armilaan merkitsisi jo valitun maankäytön suunnittelun linjan muuttamista ja edellyttäisi viime vuonna hyväksytyn yleiskaavan muuttamista. Kivenkadun ja Opintien alueet - Paikka tukeutuu Leirin alueen kaupallisiin palveluihin ja mahdollistaa synergiaedut esim. Prisma-hypermarketin kanssa. - Ratkaisu tukee Leirin alueen kaupallisten palvelujen kehittämistä ja voi houkutella alueelle myös uusia kaupallisia toimijoita. - Alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa myös kevyellä ja julkisella liikenteellä. Liikenneverkkoa voidaan maankäytön muuttuessa sovittaa uuteen maankäyttöön. Muun muassa Kivenkatua on mahdollista linjata uudelleen. - Opintien rinnemaastoa on mahdollista hyödyntää pysäköinnin ja huoltoliikenneyhteyksien sijoittamisessa. - Tilojen yhteiskäyttö esim. Kesämäen koulukeskuksen kanssa on mahdollista. - Olemassa olevia rakennuksia on purettava sekä Kivenkadun että Opintien alueella. - Edellyttää maanhankintaa. - Sijoittuu suurelta osin pilaantuneiden maa-aineisten alueelle. Lappeenkatu - Suuret asiakasvirrat mahdollistavat monipuolisen kaupallisen kehittämisen ja houkuttelevat todennäköisesti myös ulkopuolisia sijoittajia. Hallille on löydettävissä ympärivuotista käyttöä myös muuhun kuin jääurheiluun. - Keskeisesti sijaitseva halli täydentää keskustan kaupallisia palveluja ja lisää keskustan vetovoimaa. Toisaalta hallin käyttäjiä palvelee myös keskustan monipuolinen ravintola- ja majoitustarjonta. - Mahdollista muodostaa keskustalle identiteettiä antava ja näkyvä rakennus. - Paikka on erittäin hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla, erityisesti kävellen ja pyöräillen.

4 Esittelijän ehdotus - Paikoitus on mahdollista järjestää lähes pelkästään maanalaisena pysäköintinä. Toisaalta lähietäisyydellä on useita ydinkeskustan pysäköintilaitoksia. Huollon ja pysäköinnin yhteytenä voidaan hyödyntää Lappeenkatua - Hallia varten on tehtävä maanhankintaa. Lisäksi uudisrakennuksen alta on purettava olemassa olevia rakennuksia. Yhteenveto Kaupunkikehittämisen näkökulmasta eniten positiivisia vaikutuksia on lähellä ydinkeskustaa sijaitsevilla paikoilla eli Lappeenkadun, Kivenkadun ja Armilan alueilla. Kyseisissä kolmessa vaihtoehdossa kysymys on liikuntainvestoinnin sijasta keskustan toimintoja tukevasta elinkeinopoliittisesta hankkeesta. Kaupunkikehityslautakunta esittää edellä olevan arvionaan sijaintipaikkavaihtoehdoista. Päätös Esittelijä muutti esittelyosan kappaletta: Yhteenveto Kaupunkikehittämisen näkökulmasta eniten positiivisia vaikutuksia on lähellä ydinkeskustaa sijaitsevilla paikoilla eli Lappeenkadun, Kivenkadun ja Armilan alueilla. Kyseisissä kolmessa vaihtoehdossa kysymys on liikuntainvestoinnin lisäksi keskustan toimintoja tukevasta elinkeinopoliittisesta hankkeesta. Keskustelun aikana Julia Virkkala ehdotti Kimmo Klemolan kannattamana, että kaupunkikehittämisen näkökulmasta eniten positiivisia vaikutuksia on seuraavilla kolmella vaihtoehdolla; lähellä ydinkeskustaa sijaitsevilla paikoilla eli Lappeenkadun ja Armilan alueilla. Lisäksi Kisapuisto liikuntapaikkana on varteenotettava vaihtoehto asemansa vakiinnuttaneena liikuntapaikkana. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana on tehty kannatettu muutosesitys ja asiasta on äänestettävä. Puheenjohtaja esitti äänestettäväksi siten, että ne, jotka kannattavat toimialajohtajan päätösesitystä, äänestävät JAA ja ne, jotka kannattavat Julia Virkkalan tekemää esitystä äänestävät EI. Äänestysesitys hyväksyttiin. Tämän jälkeen suoritetussa äänestyksessä seitsemän (7) kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Grönlund, Heikkilä,

5 Asikainen, Virolainen, Kemppainen, Thomander-Tiainen, Brandt- Ahde) äänestivät JAA ja kolme (3) kaupunkikehityslautakunnan jäsentä (Virkkala, Klemola, Näivä) äänestivät EI, yksi jäsen oli poissa. Puheenjohtaja totesi kaupunkikehityslautakunnan hyväksyneen toimialajohtajan muutetun esityksen. Esteellisyys: Kaupunkikehityslautakunnan jäsen Kai Karhukorpi ei esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi, Hallintolaki kohta (yhteisöjäävi). Merkittiin, että johtaja Mikko Ojapelto poistui lautakunnan kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo Täytäntöönpano Kaupunginhallitus