Selvitys luottamushenkilöhallinnon muodostamisesta

Transkriptio

1 Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uudenmaan maakunnan poliittisen ohjausrakenteen muodostaminen 40/ /2018 MHS Asian yksityiskohtainen selostus Uusimaa 2019 hankkeeseen sisältyy yhtenä valmisteltavana kokonaisuutena maakunnan luottamushenkilöhallinnon perustaminen. Luottamushenkilöhallinnon perustamiseen sisältyy sekä toimielinten kokoonpanon että niiden toimivaltuuksien määrittäminen sekä lakisääteisten että vapaaehtoisten toimielinten osalta. Maakunnan lakisääteisiä toimielimiä ovat esimerkiksi maakuntahallitus ja tarkastuslautakunta, ja vapaaehtoisia toimielimiä voivat olla esimerkiksi lautakunnat, jaostot ja valiokunnat. Maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenne konkretisoituu maakunnan hallintosäännössä, jossa toimielinten kokoonpano ja toimivaltuudet tulee kuvata. Tulevien maakuntien rakenteessa ja toimintatavoissa on sellaisia eroavaisuuksia verrattuna nykyisiin kuntaorganisaatioihin, jotka hankkeen valmistelijoiden mielestä puoltavat erillisen selvityksen laatimista luottamushenkilöhallinnon muodostamisesta. Selvitys luottamushenkilöhallinnon muodostamisesta Keskeisin selvitettävä kysymys liittyy järjestäjän ja tuottajan eriyttämiseen ja tämän velvoitteen vaikutuksiin luottamushenkilöhallinnon rakenteeseen. Velvoite todetaan nimenomaisesti sote-järjestämislakiehdotuksessa, jonka 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaalija terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen ja että maakunnan omasta palvelujen tuottamisesta vastaa maakuntalaissa tarkoitettu maakunnan liikelaitos. Nykyisin Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa kunnissa ja kuntayhtymissä järjestämistä ja tuottamista koskevat päätökset kuuluvat samoille toimielimille (sosiaali- ja terveyslautakunnat, kuntayhtymien hallitukset). Uuden maakunnan hallintosäännössä järjestäjän ja tuotannon eriyttäminen tarkoittaa sitä, että järjestämistä ja tuottamista koskeva toimivalta tulee määritellä yksityiskohtaisesti ja osoittaa eri toimielimille (järjestämisestä vastaava toimielin, liikelaitoksen johtokunta). Samaa järjestäjän ja tuottajan erottamisperiaatetta tullaan soveltuvin osin soveltamaan myös maakunnan muilla toimialoilla, eli turvallisuustoimialalla sekä elinvoimatoimiala. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, että päätöksenteko järjestäjässä ja tuottajassa on luonteeltaan selvästi erilaista. Järjestämispäätökset ovat luonteeltaan periaatteellisia ja strategisia ja ne sisältävät esimerkiksi palvelujärjestelmän yleisen kehittämisen, kustannustason, palvelujen vaikuttavuuden, hyvinvointi- ja terveyshyötyjen sekä palveluiden saatavuuden näkökulmat.

2 Tuottamispäätökset liikelaitoksen johtokunnassa ovat puolestaan luonteeltaan operatiivisia, ja ne voivat koskea esimerkiksi palveluiden konkreettista tuotantotapaa, prosessien kehittämistä, resursointia ja esim. avainhenkilöiden rekrytointia. Valmistelijoiden näkemyksen mukaan tällainen uudentyyppinen rakenne edellyttää erillisen selvityksen tekemistä sen osalta, millaisia vaikutuksia toimintatavalla on luottamushenkilöhallinnon rakenteeseen. Toinen esimerkki selvitettävästä kysymyksestä, joilla mahdollisesti on vaikutusta luottamushenkilöhallinnon rakenteeseen, on maakuntavaltuutettujen osallisuus maakunnan toimintaan ja muuhun maakunnan päätöksentekoon ja valmisteluun. Uudenmaan maakunnassa tulee olemaan 99 vaaleilla valittua maakuntavaltuutettua ja heidän varavaltuutettunsa. Valmistelussa tulisi arvioida ja selvittää muun ohella sitä, mitkä ovat odotukset valtuutettujen osallisuuden suhteen ja miten riittävä osallisuus turvataan uudessa rakenteessa. Tähän mennessä asiassa on laadittu esiselvitys FCG Konsultointi Oy:n toimesta, jossa kuvataan sekä lainsäädännön valossa mahdolliset toimielinrakenteet (mm. lautakunta-, valiokunta ja jaostomallit) että rakenteisiin vaikuttavat muutosajurit (mm. edellä mainitut). Esiselvitys jaetaan maakuntahallitukselle oheismateriaalina. Selvityksen käytännön toteutus Selvitystyötä olisi tarkoitus jatkaa haastatteluilla sen selvittämiseksi, mitkä ovat Uudenmaan maakunnan alueen keskeisten poliittisten toimijoiden näkemykset ja odotukset maakunnan poliittisten rakenteiden osalta ottaen huomioon edellä mainitut kysymykset ja raportissa todetut reunaehdot. Valmistelussa on tunnistettu, että haastateltavia voisivat olla maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston puheenjohtajisto sekä Helsingin ja Uudenmaan poliittisten piirijärjestöjen puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat. Haastattelut olisi tarkoitus aloittaa Uudenmaan liiton luottamushenkilöistä. Piirijärjestöjen osalta haastattelut toteutettaisiin parihaastatteluna (järjestön puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja) ja kohdistettaisiin niihin puolueisiin, jotka ovat tällä hetkellä edustettuna maakuntavaltuustossa (9+9 haastattelua). Haastattelut toteuttaa FCG Konsultointi Oy ja haastatteluiden toteuttamisesta vastaa kehitysjohtaja Jarmo Asikainen. Maakuntahallitus linjannee osaltaan jatkoselvityksen toteuttamista ja mm. sitä, onko haastateltavat edellä määritelty tarkoituksenmukaisesti. Haastatteluaikojen sopiminen alkaa tämän maakuntahallituksen kokouksen jälkeen ja haastattelut alkavat alkaen. Haastattelut on tarkoitus toteuttaa kokonaisuudessaan 7.4. mennessä. Tavoitteena on, että maakuntahallitukselle annettaisiin kokouksessa tilannekatsaus haastattelujen alustavista tuloksista ja maakuntahallituksella on tällöin mahdollisuus vielä vaikuttaa jäljellä oleviin haastatteluihin mm. sen osalta, jos alustavista tuloksista on havaittavissa vielä selvitettäviä jatkokysymyksiä. Maakuntahallituksen kokouksen yhteydessä on tarkoitus raportoida selvityksen tulokset maakuntahallitukselle ja lisäksi toteuttaa maakuntahallitukselle

3 työpajatyyppinen tilaisuus, jossa hahmoteltaisiin ja tarkennettaisiin vielä mahdollisesti ratkaisua vaativia asioita selvityksen pohjalta. Luottamushenkilöhallinnon rakenteet tullaan tämän jälkeen esittämään maakunnan hallintosäännössä ja maakunnan hallintosääntöluonnosta on tarkoitus käsitellä maakuntahallituksessa Maakuntajohtajan ehdotus: toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi asian selostuksen ja sen oheismateriaalin puoltaa selvityksen toteuttamista yllä selostusosassa kuvatun mukaisesti merkitä tiedoksi suunnitellun jatkokäsittelyaikataulun: tilannekatsaus maakuntahallitukselle haastattelujen alustavista tuloksista selvityksen tulosten raportointi ja maakuntahallituksen työpaja maakunnan hallintosääntöluonnoksen käsittely Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: MHS Ossi Savolainen Lauri Tanner Uudenmaan maakuntahallitus Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä päätti merkitä tiedoksi asian selostuksen ja sen oheismateriaalin puoltaa selvityksen toteuttamista yllä selostusosassa kuvatun mukaisesti merkitä tiedoksi suunnitellun jatkokäsittelyaikataulun: tilannekatsaus maakuntahallitukselle haastattelujen alustavista tuloksista selvityksen tulosten raportointi ja maakuntahallituksen työpaja maakunnan hallintosääntöluonnoksen käsittely Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Asian yksityiskohtainen selostus Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenteiden selvittämistä koskevaa

4 suunnitelmaa. Tiivistetysti selvityksessä tarkoitus on selvittää haastattelujen kautta maakuntatason keskeisten poliittisten toimijoiden näkemyksiä ja reunaehtoja tulevan Uudenmaan maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenteita koskien. Maakuntahallituksen linjausten mukaisesti haastattelut kohdistetaan maakuntahallituksen pöytäkuntaan sekä Helsingin ja Uudenmaan alueen maakuntavaltuustossa edustettuina oleviin poliittisiin ryhmiin. Näiden osalta haastatellaan parihaastatteluna piirijärjestöjen puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat (9+9 haastattelua). Haastattelut toteuttaa FCG Konsultointi Oy ja haastatteluiden toteuttamisesta vastaa kehitysjohtaja Jarmo Asikainen. Haastattelut ovat käynnistyneet maakuntahallituksen pöytäkunnasta. Suunnitelman mukaisesti maakuntahallitukselle tulee esittää tilannekatsaus haastattelujen alustavista tuloksista Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen antaa tilannekatsauksen kokouksessa. Asian aiempi käsittely MHS edellinen käsittely löytyy kokousasialistan -otsikkoa klikkaamalla. Maakuntajohtajan ehdotus: toimiva Uudenmaan liiton maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi selvityksen tämänhetkisen tilanteen. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Ossi Savolainen Lauri Tanner toimiva Uudenmaan liiton maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen tämänhetkisen tilanteen. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua MHS Tiivistelmä Maakuntahallitukselle esitetään ensimmäinen luonnos maakunnan poliittisesta ohjausrakenteesta hallintosäännön jatkovalmistelun pohjaksi. Toimielinrakenne perustuu valiokuntamallille, mutta järjestämistehtävien osalta pääsääntönä olisi lautakuntamalli. Liikelaitosten johtokuntien osaaminen esitetään turvattavaksi osaamismatriisin kautta. Kuntayhteistyön käytännön toteuttajiksi esitetään alueellisia

5 Asian yksityiskohtainen selostus vaikuttamistoimielimiä. Maakuntahallitus on käsitellyt kevään 2018 aikana eri tilaisuuksissa tulevan Uudenmaan maakunnan poliittisten ohjausrakenteiden muodostamista. Valmistelua on toteutettu Uusimaa2019 hankkeessa ja sitä on tukenut FCG Konsultointi Oy. Selvitystyön pohjaksi on laadittu esiselvitys, jossa on kuvattu lainsäädännön mahdollistamat eri vaihtoehdot maakunnan toimielinrakenteille ja maakunnan poliittisen johtamisjärjestelmän suunnitteluun vaikuttavat muutospaineet. Esiselvitys on jaettu maakuntahallitukselle oheismateriaalina kokouksessa Varsinaisen selvitystyön tarkoituksena on ollut selvittää ja kuvata maakuntatason keskeisten poliittisten päätöksentekijöiden tahtotilaa maakunnan poliittisten ohjausrakenteiden suhteen. Selvitys on toteutettu rakenteisina teemahaastatteluina ja ne on kohdistettu maakuntahallituksen pöytäkuntaan ja Helsingin ja Uudenmaan poliittisiin piirijärjestöihin. Selvityksen edistymisestä on raportoitu maakuntahallitukselle ja sen tuloksia on käsitelty maakuntahallituksen pöytäkunnalle pidetyssä työpajassa, jossa on edelleen pyritty kiteyttämään maakuntahallituksen näkemyksiä tulevan maakunnan poliittisten ohjausrakenteiden suhteen. Edellä kuvatun selvitystyön raportti jaetaan hallitukselle liitteenä. Haastattelujen ja työpajan perusteella voidaan todeta, että niiden perusteella mitään malleista sellaisenaan ei pidetty nimenomaisesti parhaimpana. Kuitenkin etenkin haastatteluissa korostui se, että tulevan luottamushenkilöorganisaation pitäisi olla selkeä ja maakuntavaltuuston valta pitäisi olla todellinen. Tällöin toimielimien jäseniksi tulisi ensisijaisesti valita vaaleilla valittuja maakuntavaltuutettuja. Vastaavanlaisia näkemyksiä esitettiin myös maakuntahallituksen työpajassa liittyen mm. siihen, että maakunnan asiakkaiden tulisi selkeästi voida tunnistaa kustakin tehtävästä vastuulliset päätöksentekijät. Tämä linjaus puoltaisi toimielinrakenteen muodostamista valiokuntamallin pohjalle, jolloin toimielimiin valittaisiin valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Linjaus edistäisi kansanvaltaisuuden ja valtuutettujen osallisuuden toteutumista maakunnan päätöksenteossa. Toisaalta huolta kannettiin koko maakunnan äänen kuulumisesta ja vallan keskittymisestä pääkaupunkiseudulle, mihin todennäköisesti valiokuntamalli osaltaan johtaa. Alustavien selvitysten perusteella suurin osa maakunnan päättäjistä tullaan maakuntavaaleissa valitsemaan pääkaupunkiseudulta, jolloin maakunnan kaikista osista ei välttämättä tulisi edustusta maakunnan päättäviin elimiin. Tämän asian painottaminen puolestaan tukee lautakuntamallia, jolloin toimielimiin voidaan valita myös muita kuin valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Linjaus tukee maakunnan alueiden huomioon ottamista maakunnan päätöksenteossa. Kolmas työpajoissa käsitelty vaihtoehto on maakuntahallituksen jaostoille perustuva päätöksenteoltaan keskitetty malli. Malli painottaa etenkin

6 toimeenpanokykyä ja päätöksenteon tehokkuutta, millä sinänsä tulee olemaan merkitystä maakunnan toiminnassa etenkin käynnistymisvaiheessa. Valittavan mallin tulisi lisäksi edistää edellä kuvattujen päämäärien lisäksi muita tavoitteita: uudistuksen keskeisten periaatteiden toteuttaminen: järjestäjän ja tuottajan erottaminen, toimialojen välinen integraatio päätöksentekorakenteen selkeys maakunnan kokonaisjohtamisen mahdollistaminen ja riittävän maakuntahallituksen ohjausvallan turvaaminen Maakuntahallitukselle esitetään tässä kokouksessa edellä kuvattuun selvitystyöhön perustuva ehdotus tulevan Uudenmaan maakunnan poliittiseksi johtamisrakenteeksi jatkovalmistelun pohjaksi. Selväpiirteisin ratkaisu uudistuksen näkökulmasta olisi ollut perustaa poliittinen johtamisrakenne kokonaisuudessaan valiokuntamallille, koska se tukee parhaiten järjestäjän ja tuottajan sekä näille kuuluvan päätöksenteon erottamista oheismateriaalissa kuvatulla tavalla. Merkitystä tulee kuitenkin antaa myös sille, että maakunnan kaikki alueet ovat osallisia maakunnan päätöksenteossa. Valmistelussa on huomioitu edellä kuvatut näkemykset ja luotu yhdistelmä eri malleista, jossa pääpaino on valiokuntarakenteella, mutta lisäksi ehdotetaan muodostettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistehtäviin ja elinvoimatoimialalle lautakunnat mm. alueellisen näkemyksen huomioimiseksi näissä. Maakuntahallituksella on lisäksi jaosto omistajaohjaustehtäviä varten. Muille toimielimille ei esitetä jaostoja päätöksentekorakenteiden selkeyden vuoksi. Kullakin toimielinlajilla on rakenteessa oma tehtävänsä. Valiokuntien yhteisenä tehtävänä on maakuntakonsernin ja toimintaympäristön (valtio, asiakkaat, kunnat, yleiset trendit) yhteensovittaminen ja intergraation edistäminen. Lautakuntien tehtävänä on huolehtia erityisesti toimialakohtaisista järjestämistehtävistä ja jaoston tehtävänä on hallituksen päätöksenteon helpottaminen, kun hallitukselle kuuluva laajempi asiakokonaisuus eriytyy omaksi kokonaisuudekseen. Rakenteeseen voi tulla vielä muutoksia mm. nyt eduskunnan käsittelyssä olevan lainsäädännön myötä.

7 Valiokunnat Kaikissa ehdotetuissa valiokunnissa on yhdeksän jäsentä varajäsenineen ja valiokunnat valitaan siis maakuntavaltuutettujen ja varavaltuutettujen joukosta. Koska valiokunnat ovat valmistelevia kokoonpanoja, on niiden työ muuten joustavaa ja niiden työhön voi osallistua mm. asiantuntijoita. Tulevaisuus- ja strategiavaliokunnan tehtävänä olisi maakunnalle kuuluvan ennakointi- ja tulevaisuustyön lisäksi maakuntien keskeisten strategia-asiakirjojen valmistelun ohjaus ja muiden strategisten ohjelmien valmistelun koordinointi. Talousvaliokunnalle kuuluu koko talouden ja toiminnan suunnitteluprosessin ohjaus lähtien aina rahoituksesta eli valtion kanssa käytävien neuvottelujen ohjauksesta ja päätyen varsinaiseen toiminnan ja talouden vuosisuunnittelun poliittiseen ohjaukseen maakunnan tasolla. Tutkimus-, kehitys-, opetus- ja innovaatiovaliokunta (TKIO) valiokunta ohjaa TKI-ohjelman valmistelua osana maakuntastrategiaa, koordinoi oppilaitosyhteistyötä, käsittelee digitalisaatioon kuuluvia kysymyksiä sekä tutkimustoiminnan resursointiin liittyviä asioita. Tavoitteena on, että valiokunnan työhön voisi osallistua korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten edustajia. Palvelurakennevaliokunnan tehtävänä on valmistella maakuntahallitukselle palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden kriteerit eri palveluryhmissä maakuntastrategian ja palvelustrategian linjausten perusteella. Tässä tarkoitettuja palveluryhmiä voivat olla maakunnalliset palvelut, alueelliset palvelut, lähipalvelut ja myös sähköiset tai etäpalvelut. Tarkoituksena on, että palvelurakennevaliokunta olisi poikkihallinnollinen ja sen työ käsittelisi näin kaikkia maakunnan toimialoja ja edistäisi näin toimialojen välistä integraatiota. Tavoitteena on, että valiokunnan työhön voisi osallistua myös alueiden edustajia kattavan alueellisen näkemyksen muodostamiseksi. Osallisuusvaliokunta kehittää osallisuutta ja yhteistyötä suhteessa

8 asukkaisiin ja asiakkaisiin, yhteisöihin ja muihin sidosryhmiin. Valiokunnan tehtävänä on mm. ohjata maakunnan osallisuusohjelman valmistelua osana maakuntastrategiaa sekä myös kuntayhteistyön toteuttamista ja alueellisten vaikuttajatoimielimien työtä. Tavoitteena on, että valiokunnan työhön voisi osallistua myös alueiden edustajia kattavan alueellisen näkemyksen muodostamiseksi. Lautakunnat Elinvoimalautakuntaan ehdotetaan valittavaksi kolmetoista jäsentä. Sosiaali- ja terveyslautakuntaan ehdotetaan puolestaan valittavaksi viisitoista jäsentä sen painoarvon vuoksi. Lautakuntiin voidaan valita myös muita kuin valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Hallituksen ja lautakuntien tiiviin yhteistyön turvaamiseksi ehdotetaan kuitenkin, että lautakunnat muodostettaisiin ns. ministerimallilla, jossa lautakunnan puheenjohtaja on samalla aina hallituksen jäsen. Sosiaali- ja terveyslautakunta hoitaa sote-järjestämiseen sisältyviä tehtäviä, kuten suoran valinnan palvelutuottajien ja maakunnan liikelaitoksen toiminnallisen ja taloudellisen suunnittelun ohjausta. Lautakunta tekee myös sote-hallintopäätöksen ja lisäksi se osaltaan edistää ja seuraa sote-palvelujen integraation toteutumista. Elinvoimalautakunta vastaa muun ohella alueiden käytöstä ja kehittämisestä, kestävän kehityksen huomioimisesta maakunnan toiminnassa, liikennejärjestelmätyöstä ja yritystoiminnan kehittämisestä. Jaosto Maakuntahallituksella on yhdeksänjäseninen konsernijaosto, joka vastaa hallituksen ohella maakunnan omistajaohjaustoiminnosta ja toimii yhtenä maakunnan konsernijohdon osana. Lautakunnalle kuuluviin konserniohjaustehtäviin sisältyy tytäryhtiöiden tavoiteasetannan ja seurannan ohella esim. tytäryhteisöjen hallitusten nimeäminen. Maakuntahallitukselle suoraan kuuluvat pelastustoimialan ja ympäristöterveydenhuollon järjestämistehtävät. Nämä on arvioitu valmistelussa sen laajuisiksi, että niitä varten ei ole perusteltua muodostaa omaa toimielintä (lautakuntaa tai jaostoa). Liikelaitoksen johtokunta Liikelaitoksen johtokunnan valitsee valtuusto. Maakuntalain mukaan johtokunnan jäsenellä tulee olla riittävä talouden ja liiketoiminnan tai laitoksen toimialan johtamisen asiantuntemus. Johtokunnan jäsen ei saa olla muun maakunnan toimielimen jäsen. Liikelaitosten johtokuntien keskeisenä tehtävänä on johtaa asiantuntemuksellaan kilpailukykyistä palvelutoimintaa ja tukea liikelaitoksen toimivaa johtoa tehtävässään. Liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä ei ole harjoittaa poliittista ohjausta liikelaitokseen, vaan sen tulisi toteutua järjestäjän kautta. Johtokunnan operatiivisen luonteen vuoksi sen kooksi esitetään 11 jäsentä. Lain määrittämien osaamisvaatimusten turvaamiseksi esitetään käyttöön

9 otettavaksi ns. osaamismatriisi, jossa valtuusto etukäteen tunnistaa ja vahvistaa tietyt osaamisvaatimukset johtokunnalle, jotka johtokunnan tulee kokonaisuutena täyttää. Esimerkkejä tässä tarkoitetuista osaamisista ovat mm. talousosaaminen, strategia- ja liiketoimintaosaaminen, liikelaitoksen toimialan osaaminen, poliittisten prosessien osaaminen ja esimerkiksi tutkimus- ja opetustoiminnan osaaminen, joista viimeksimainitulla on merkitystä etenkin sote-liikelaitoksessa. Johtokunnan tulisi muodostaa kokonaisuus ( tiimi ), jossa jäsenten osaamiset täydentävät toisiaan. Johtokunnan tulisi lisäksi kokonaisuutena kyetä arvioimaan toimivan johdon toimintaa ja tavoitteiden ja omistajaohjauksen toteutumista. Alueiden vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen Maakuntalain 26 ja 27 :ssä säädetään maakunnan pakollisista vaikuttamistoimielimistä, joita tulee lain mukaan muodostaa mm. kielivähemmistön osalta. Alueiden näkemyksten ja tiedonvaihdon turvaamiseksi esityksenä on, että vastaavat vapaaehtoiset vaikuttamistoimielimet muodostettaisiin maakunnan eri osa-alueita koskien. Vaikuttamistoimielimien tarkoituksena olisi tuoda eri maakunnan alueiden näkemyksiä maakunnan päättäjien tietoon. Toimielimet asetettaisiin vastaavalla menettelyllä kuten muutkin vaikuttamistoimielimet, mutta ne muodostuisivat maakunnan ja alueen kuntien päättäjistä ja johtavista viranhaltijoista. Maakuntajohtajan ehdotus: toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi asian selostuksen ja sen oheismateriaalina olevan selvityksen puoltaa edellä kuvattujen toimielinrakennetta koskevien linjausten ottamista jatkovalmistelun pohjaksi. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Ossi Savolainen Lauri Tanner toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päätti jättää asian pöydälle. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua