Otsikko Sivu. 116 Kokouksen järjestäytyminen Eron myöntäminen maakuntahallituksen jäsenyydestä (Minerva Krohn) ja uuden jäsenen valinta

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 10/ Maakuntahallitus AIKA klo 08:30-11:25 PAIKKA Uudenmaan liitto, Strateginen kokous. KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 116 Kokouksen järjestäytyminen Eron myöntäminen maakuntahallituksen jäsenyydestä (Minerva Krohn) ja uuden jäsenen valinta Uudenmaan liiton luottamushenkilöiden palkkiosäännön tarkistaminen Maakunnan pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon organisointi sekä varautumisen valmistelun tilanne Uudenmaan maakunnan poliittisen ohjausrakenteen muodostaminen Valmisteluvaiheen ( ) maakuntastrategian hyväksyntä Sote-palvelustrategian ja maakunnan palvelulupauksen valmistelu Uudenmaan maakuntauudistuksen ICT- hankkeen tilannekatsaus Osallisuusohjelma maakunnan alkuvaiheen toimintaan Viestintä- ja markkinointiohjelma maakunnan alkuvaiheen toimintaan Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 9/ Maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) asettamisen valmistelu Maakuntahallituksen sote-toimikunnan asettaminen Maakuntahallituksen konserni- ja elinvoimatoimikunnan asettaminen Lausunto Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksesta Uusi varajäsen maakunnan yhteistyöryhmään: Matti Perälä Jaakko Holstin tilalle Kokousaikataulu tiedoksi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava, Östersundomin alue: tarkistus kaavaehdotuksen hyväksymispäätökseen

2 PÖYTÄKIRJA 10/ OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Heijnsbroek-Wirén Mia Jäsen saapui klo 8.35 :n 116 kohdalla Hopsu Inka Jäsen saapui klo 8.35 :n 116 kohdalla Juurikkala Timo I varapuheenjohtaja Karhuvaara Arja Jäsen Kiljunen Kimmo Jäsen saapui klo 8.35 :n 116 kohdalla Krohn Minerva Jäsen Laaninen Timo Jäsen Launiala Mimmi Jäsen Lompolo Kirsi II varapuheenjohtaja saapui klo 8.45 :n 116 kohdalla Markkula Markku puheenjohtaja Pahlman Irma Jäsen saapui klo 8.45 :n 116 kohdalla Rautava Risto Jäsen pöytäkirjantarkastaja Rissanen Laura Jäsen poistui klo :n 116 kohdalla Salonen Pasi Jäsen pöytäkirjantarkastaja Taipale Kaarin Adlercreutz Anders Räsänen Joona Jäsen Varajäsen, strateginen kokous Varajäsen, strateginen kokous saapui klo 8.35 ja poistui klo :n 116 kohdalla saapui klo 8.35 ja poistui klo :n 116 kohdalla Valtonen Mikko Varajäsen, strateginen kokous Holopainen Mari Valtuuston pj Luhtanen Leena Valtuuston I vpj saapui klo 8.45 :n 116 kohdalla Muurinen Seija Valtuuston II vpj saapui klo 8.35 :n 116 kohdalla POISSA Pulkkinen Tapio Varajäsen, strateginen kokous Kanerva Inka Kehittämisjohtaja MUU Savolainen Ossi Maakuntajohtaja Eskelinen Juha Johtaja, aluekehittäminen Vikman-Kanerva Merja Johtaja, aluesuunnittelu Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjohtaja Suursalmi Tero Lakimies Aalto Milla Viestintäsuunnittelija Aronkytö Timo Sote-muutosjohtaja läsnä :n 116 käsittelyn ajan Sovala Markus Muutosjohtaja läsnä :n 116 käsittelyn ajan Paqvalin Rolf Asiantuntija läsnä :n 116 käsittelyn ajan Toivonen Aaro Hankejohtaja läsnä :n 116 esittelyn ajan

3 PÖYTÄKIRJA 10/ Åberg Riitta Ymp. terv. huollon vastuuvalmistelija läsnä :n 116 esittelyn ajan Tanner Lauri Hankejohtaja läsnä :n 116 esittelyn ajan Pauni Markus Hankejohtaja läsnä :n 116 esittelyn ajan Turpeinen Leena Hankejohtaja läsnä :n 116 esittelyn ajan Syrjänen Taru Valmistelija läsnä :n 116 esittelyn ajan Rotonen Mikko Hankejohtaja läsnä :n 116 esittelyn ajan Marjamäki Pirjo Hankejohtaja läsnä :n 116 esittelyn ajan Syvärinen Katja Osallisuusvalmistelija läsnä :n 116 esittelyn ajan Manninen Tero Hankejohtaja läsnä :n 116 esittelyn ajan

4 PÖYTÄKIRJA 10/ ALLEKIRJOITUKSET Markku Markkula Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2018 / 2018 Risto Rautava Pasi Salonen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ

5 PÖYTÄKIRJA 10/ Maakuntahallitus Kokouksen järjestäytyminen MHS Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi toteaa, että kyseessä on maakuntavaltuuston hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet. valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa (Risto Rautava, Laura Rissanen). Päätös: Maakuntahallitus päätti todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja että kyseessä on maakuntavaltuuston hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet valita pöytäkirjantarkastajiksi Risto Rautavan ja Pasi Salosen. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: Uusimaa2019: Maakunnan pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon organisointi sekä varautumisen valmistelun tilanne, hankejohtaja Aaro Toivonen, ympäristöterveydenhuollon vastuuvalmistelija Riikka Åberg, lakimies Tero Suursalmi Uusimaa2019: Uudenmaan maakunnan poliittisen ohjausrakenteen muodostaminen, hankejohtaja Lauri Tanner Uusimaa2019: Valmisteluvaiheen maakuntastrategia, hankejohtaja Markus Pauni Uusimaa2019: Sote-palvelustrategian ja maakunnan palvelulupauksen valmistelu, hankejohtaja Leena Turpeinen ja valmistelija Taru Syrjänen Uusimaa2019: ICT-hankeen tilannekatsaus, hankejohtaja Mikko Rotonen Uusimaa2019: Osallisuusohjelma maakunnan alkuvaiheen toimintaan, hankejohtaja Pirjo Marjamäki ja osallisuusvalmistelija Katja Syvärinen Uusimaa2019: Viestintä- ja markkinointiohjelma maakunnan alkuvaiheen toimintaan, hankejohtaja Tero Manninen Uusimaa2019: Maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus; muutosjohtaja Markus Sovala, sote-muutosjohtaja Timo Aronkytö.

6 PÖYTÄKIRJA 10/ Maakuntahallitus Eron myöntäminen maakuntahallituksen jäsenyydestä (Minerva Krohn) ja uuden jäsenen valinta 434/ /2017 MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Maakuntahallituksen jäsen Minerva Krohn (vihr. Helsinki) on pyytänyt eroa maakuntahallituksen jäsenyydestä. Maakuntahallitukselle tulee valita toimikauden loppuajaksi uusi jäsen hänen tilalleen. Kuntalain 70 nojalla luottamushenkilö voi erota pätevästä syystä. Eron myöntämisestä päättää luottamushenkilön valinnut toimielin. Perussopimuksen mukaan maakuntavaltuusto valitsee toimikauttaan vastaavaksi ajaksi maakuntahallitukseen jäsenet ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen seuraavasti: Maakuntahallitukseen valitaan kuusi (6) jäsentä jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli henkeä, viisi (5) jäsentä jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli , neljä (4) jäsentä jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli , kolme (3) jäsentä jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli , kaksi (2) jäsentä jäsenkunnasta, jonka väkiluku on yli ja yksi (1) jäsen jäsenkunnasta. jonka väkiluku on yli Niistä kunnista, joiden väkiluku on alle henkeä, valitaan maakuntahallitukseen yhteensä viisi (5) jäsentä kuitenkin siten, ettei samasta kunnasta voi olla kahta jäsentä. Edellä mainitun perusteella maakuntahallituksen jäsenmääräksi muodostuu 15. Kunnallisvaalien tuloksesta tehdyn laskelman mukaan maakuntahallituksen poliittinen jakauma on seuraava: Kansallinen Kokoomus 5 Vihreä liitto 3 Suomen Sosialidemokraattinen puolue 3 Ruotsalainen kansanpuolue 1 Perussuomalaiset 1 Vasemmistoliitto 1 Suomen Keskusta 1 Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että Minerva Krohnille myönnetään ero maakuntahallituksen jäsenyydestä maakuntahallitukseen valitaan uusi jäsen tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Valmistelija: Paula Autioniemi

7 PÖYTÄKIRJA 10/ Päätös: Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että Minerva Krohnille myönnetään ero maakuntahallituksen jäsenyydestä maakuntahallitukseen valitaan uusi jäsen tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ );päätös koskee valmistelua

8 PÖYTÄKIRJA 10/ Maakuntahallitus Uudenmaan liiton luottamushenkilöiden palkkiosäännön tarkistaminen 265/ /2010 MHS Tiivistelmä Uudenmaan liiton luottamushenkilöiden palkkiosääntöä tarkistetaan alkaen. Asian yksityiskohtainen selostus Uudenmaan liiton nykyinen palkkiosääntö on tullut voimaan Palkkiosääntöä on pääsääntöisesti tarkistettu valtuustokausittain. Muutosesitystä valmisteltaessa on tehty vertailua alueen kuntayhtymien, lähikuntien ja maakunnan liittojen luottamushenkilöiden palkkioiden määrään. Palkkiosäännössä ehdotetaan muutoksia kokous- ja vuosipalkkioihin alkaen seuraavasti (nykyinen palkkio suluissa): maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen, tarkastuslautakunnan ja kielellisten palveluiden toimikunnan puheenjohtaja 220 (200) euroa maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen, tarkastuslautakunnan ja kielellisten palveluiden toimikunnan jäsen 180 (160) euroa maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen jaoston tai toimikunnan puheenjohtaja 190 (170) euroa maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen jaoston tai toimikunnan jäsen 130 (115) euroa poikkeuksena maakuntahallituksen asettamien sote-toimikunnan ja konserni- ja elinvoimatoimikunnan kokouksiin sovelletaan samaa palkkioperustetta kuin maakuntahallituksen kokouksiin. Palkkiosäännön 6 :n mukaan ehdotetaan maksettavaksi seuraavat vuosipalkkiot (nykyiset vuosipalkkiot suluissa) maakuntavaltuuston puheenjohtaja (2 650) euroa maakuntahallituksen puheenjohtaja (5 200) euroa maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja (1 380) euroa maakuntahallituksen varapuheenjohtaja (2 650) euroa tarkastuslautakunnan puheenjohtaja (1 725) euroa. Tämän lisäksi on tarkistettu palkkiosäännön 9 :n muotoilua. Hallintosäännön 10 :n mukaan maakuntajohtaja asettaa liiton ja sen yhteistyötahojen yhteiset työryhmät. Jos näille työryhmille päätetään maksaa palkkioita, on niiden palkkioperuste sama kuin maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen jaostolla tai toimikunnalla. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää esittää maakuntavaltuustolle, että Uudenmaan liiton palkkiosääntöä tarkistetaan yllä selostusosassa esitetyin muutoksin alkaen tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

9 PÖYTÄKIRJA 10/ Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Ossi Savolainen Paula Autioniemi Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että Uudenmaan liiton palkkiosääntöä tarkistetaan yllä selostusosassa esitetyin muutoksin alkaen tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Liitteet 1 Palkkiosääntö, mhs

10 PÖYTÄKIRJA 10/ Maakuntahallitus Maakunnan pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon organisointi sekä varautumisen valmistelun tilanne 10/ /2018 MHS Tiivistelmä Uudenmaan maakunnan pelastustoimessa ja ympäristöterveydenhuollossa erotetaan palvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Valmistelussa on molemmille yhteinen järjestämistoiminto. Pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto muodostaisivat omat itsenäiset liikelaitoksensa. Koko maakunnan kattava pelastusliikelaitos muodostetaan yhdistämällä nykyiset neljä pelastuslaitosta. Asian yksityiskohtainen selostus Lisäksi Uudenmaan maakuntaan perustetaan turvallisuus- ja valmiustoiminto. Yksiköllä on koko maakuntakonsernia koskeva ohjaus- ja koordinaatiotehtävä. Jokainen maakunnan toimiala ja liikelaitos vastaa toimialakohtaisesta turvallisuustoimintojen asianmukaisesta hoitamisesta. Yksikkö suorittaa myös maakunnan alueellisen varautumisen tehtäviä yhteistyössä pelastusliikelaitoksen kanssa. Ympäristöterveydenhuollon osalta mahdollinen kuntapohjainen erillisratkaisu vaikuttaa valmistelun aikatauluun. Sopimus erillisratkaisusta maakunnan kanssa on tehtävä mennessä. Erillisratkaisu ei koske eläinsuojeluja eläintautivalvontaa tai alkoholihallintoa, jotka ovat joka tapauksessa maakunnan tehtäviä. Pelastustoimen, ympäristöterveydenhuollon ja varautumisen tehtävien uudistus toteutetaan osana hallituksen maakuntauudistusta. Maakunnan pelastustoimessa ja ympäristöterveydenhuollossa erotetaan palvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Sen perusteella niille on suunnitteilla yhteinen järjestämistoiminto, joka sijoittuu samaan toimialaan (työnimi Turvallisuustoimiala ). Palvelutuotantoa varten pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto muodostavat kumpikin omat itsenäiset liikelaitoksensa. Operatiivinen toiminta hoidetaan toimialojen omissa liikelaitoksissa ja järjestäjä vastaa mm. liikelaitosten tulosohjauksesta, strategisista tavoitteista ja rahoituksesta sekä palvelutasopäätöksestä. Järjestäjä tekee tiivistä yhteistyötä liikelaitosten kanssa. Lisäksi Uudenmaan maakuntaan (mahdollisesti konsernihallintoon) perustetaan turvallisuus- ja valmiustoiminto, joka on varautumisen ja riskienhallinnan asiantuntijayksikkö. Yksiköllä on koko maakuntakonsernia koskeva ohjaus- ja koordinaatiotehtävä. Jokainen maakunnan toimiala ja liikelaitos vastaa toimialakohtaisesta riskienhallinnastaan, varautumisestaan sekä turvallisuustoimintojen asianmukaisesta hoitamisesta. Varautumiseen, jatkuvuudenhallintaan ja turvallisuuden varmistamiseen liittyvää työtä tehdään maakuntakonsernin joka tasolla. Uudenmaan maakunnan esivalmistelussa edellä mainittuja tehtäviä valmistellaan samassa kokonaisuudessa.

11 PÖYTÄKIRJA 10/ Pelastustoimen organisointi Pelastustoimen palvelujen järjestämistä ja tuottamista varten Uudellemaalle muodostetaan pelastustoimen järjestäjätoiminto sekä pelastusliikelaitos. Pelastustoimen järjestäjän tehtäviin kuuluu vastaaminen palvelutasopäätöksen valmisteluprosessista (maakuntavaltuusto hyväksyy palvelutasopäätöksen) sekä kuntayhteistyöprosessista, jotta voidaan varmistaa toimiva yhteistyö kuntien kanssa ja ottaa huomioon niiden erityisolosuhteet ja erityiset riskikeskittymät sekä mm. rakennusvalvonnassa tarvittava yhteistyö. Järjestäjä toimii yhteistyössä sote -järjestäjän kanssa ensihoidon palvelutuotannon järjestämiseksi. Järjestäjän tehtävänä on myös turvata tarvittava rahoitus valtion kanssa käytävissä JTS-neuvotteluissa. Järjestäjä toimii tiiviissä yhteistyössä liikelaitoksen kanssa muun muassa strategiseen suunnitteluun, tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyen. Järjestäjä osallistuu toimialan kansalliseen ja kansainväliseen toimintaan. Koko maakunnan kattava pelastusliikelaitos muodostetaan yhdistämällä nykyiset neljä pelastuslaitosta (Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä- Uudenmaan ja Helsingin pelastuslaitokset) yhdeksi toiminnalliseksi ja hallinnolliseksi organisaatioksi. Päätös pelastuslaitosten yhdistämisestä on tehty valtion toimesta. Pelastusliikelaitosta johtaa johtokunta maakuntalaissa säädetyn mukaisesti. Pelastuslaitos vastaa itsenäisesti kaikesta operatiivisesta toiminnasta, eikä järjestäjä voi ottaa siihen kantaa. Pelastusliikelaitos vastaa sille erityislainsäädännössä annettujen tehtävien hoitamisesta mm. pelastuslain ja valmiuslain nojalla. Lisäksi se toteuttaa muita maakunnan sille antamia tehtäviä kuten ensihoidon palvelutuotantoa yhteistyössä sote-liikelaitoksen kanssa. Pelastusliikelaitos vastaa lisäksi yhteistyöstä sopimuspalokuntien (mm. VPK:ien) kanssa, joiden merkitys on myös jatkossa erittäin tärkeä pelastustoimen kokonaisuudessa. Uudenmaan pelastuslaitos osallistuu osaltaan myös Uudenmaan alueellisen varautumisen yhteensovittamisen tehtäviin myöhemmin tarkentuvalla tavalla. Nykyisten pelastuslaitosten yhdistämisestä laaditaan erillistä selvitystä, joka valmistuu mennessä. Sama koskee pelastustoimen järjestäjän ja pelastusliikelaitoksen välisen tehtäväjaon ja yhteistyön toteuttamista koskevaa selvitystä. Tarkemmat esitykset asiasta mukaan lukien kuntayhteistyöprosessi tehdään vuoden loppuun mennessä. Pelastustoimen osalta erityistä huomiota tullaan kiinnittämään Uudenmaan maakuntastrategialuonnoksen nimessä todetun turvallisen siirtymän varmistamiseen. Hallinnollinen ja toiminnallinen uudistus tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että uudistus ei heikennä pelastustoimen operatiivista valmiutta ja toimintakykyä missään olosuhteissa. Ympäristöterveydenhuollon organisointi Ympäristöterveydenhuollon osalta järjestäjän tehtäviin kuuluu myös muun muassa helposti leviävien eläintautien varautumisen ja ruokamyrkytys- ja vesiepidemioiden selvittämisen koordinointi, täydentävien ehtojen valvonnan esimiesvastuu, ostopalveluiden (esim. löytöeläinpalvelut) hankinta sekä neuvottelut tulevien keskusvirastojen (Ruokavirasto, Luova) kanssa. Nykyinen Uudenmaan ympäristöterveydenhuollon henkilömäärä on noin 220 htv:tta ja tehtävää hoitaa kahdeksan valvontayksikköä sekä aluehallintovirasto. Ympäristöterveydenhuollossa mahdollinen kuntapohjainen

12 PÖYTÄKIRJA 10/ erillisratkaisu vaikuttaa valmistelun aikatauluun. Sopimus erillisratkaisusta on tehtävä maakunnan kanssa mennessä. Erillisratkaisu ei koske eläinsuojelu- ja eläintautivalvontaa eikä alkoholivalvontaa. Mahdollisen erillisratkaisun syntymisestä huolimatta rahoitusvastuu on maakunnalla. Valmistelussa huomioidaan vaihtoehtoina ympäristöterveydenhuollon järjestäminen kokonaan maakunnan omana toimintana tai osan toiminnoista jääminen erillisratkaisun kautta toteutettavaksi. Varautumisen valmistelun tilanne Uudenmaan maakunnan turvallisuus- ja valmiustoiminnon tehtävänä on ohjata maakuntaorganisaation varautumista ja koordinoida turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Jokainen maakunnan toimiala ja liikelaitos kuitenkin vastaa itse toimialakohtaisesta varautumisesta ja turvallisuustoimintojen asianmukaisesta hoitamisesta. Toimialoilla on omia toimialakohtaisia lakisääteisiä tai sopimuspohjaisia varautumisvelvoitteita ja -tehtäviä. Kukin toimiala vastaa myös omasta toimialakohtaisesta riskienhalllintatyöstään. Operatiivinen häiriötilanteiden toimintavalmius toteutetaan maakunnan liikelaitoksissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon liikelaitoksen varautumisessa yhteistoiminta-aluetasoisen varautumisen merkitys tulee kasvamaan nykyisestä Erva-yhteistyöstä ja se tulee olemaan yhä voimakkaammin toimialan ministeriön ohjaamaa. Valmiustoiminnon tehtävänä on olla aloitteellinen uusien ratkaisujen ja toimintamallien löytämiseksi. Se tukee maakunnan liikelaitoksia ja muita toimintoja niiden varautumistehtävän toteuttamisessa sekä valmiuden ylläpidossa. Yksikkö tekee läheistä yhteistyötä paitsi maakuntakonsernin yksiköiden ja liikelaitosten, mutta myös Uudenmaan alueen kuntien, muiden maakuntien, valtakunnallisten palvelukeskusten, alueen elinkeinoelämän, valtion viranomaisten sekä järjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa. Maakuntalain 142 nojalla maakunta vastaa alueellisen varautumisen yhteensovittamisesta. Siihen sisältyy maakunnan toimialaan kuuluvien toimintojen jatkuvuudenhallinnan ja varautumisen yhteensovittaminen alueen kuntien ja viranomaisten kesken sekä maakunnan varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan ohjaaminen sekä maakunnan keskushallinnon ja liikelaitosten poikkeustilanteiden hallitsemiseen tähtäävien toimenpiteiden ja ennakkovalmistelujen ohjaaminen ja tukeminen. Lisäksi yksikkö kehittää maakunnan ja valtionhallintoon kuuluvien turvallisuusviranomaisten (esim. puolustusvoimat, poliisi, rajavartiolaitos) ja järjestöjen (esim. SPR) yhteistyötä sekä yhteensovittaa osaltaan maakuntien välistä varautumista. Yksikkö toimii maakunnan alueellisen varautumisfoorumin sihteeristönä myöhemmin sovittavalla tavalla yhteistyössä pelastusliikelaitoksen kanssa. Yksikkö toimii turvallisuuden ja varautumisen alalla yhteistyötahona myös kansainvälisissä varautumiseen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä sekä edistää alaan liittyvää tutkimusta ja osaamispääoman kehittymistä yhdessä tutkimuslaitosten kanssa. Se tukee maakunnallisten verkostojen ja toimijoiden tilanteissa, joissa tarvitaan monialaista yhteistyötä paikallisesti ilmenevien turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Asian taustat Hallituksen pelastustoimen järjestämislakia koskevan esityksen (HE 16/2017) 6 mukaan maakunnan on erotettava toisistaan pelastustoimen järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Palvelujen tuotannosta vastaa maakuntalain 52 :ssä tarkoitettu liikelaitos. Palvelujen tuotannossa voidaan

13 PÖYTÄKIRJA 10/ käyttää apuna sopimuspalokuntia kuten vapaapalokuntia. Hallituksen esityksessä pelastuslain muuttamiseksi (HE 18/2018) 27 :ssä on määritelty pelastuslaitoksen tehtävät. Pelastuslaitos mm. hoitaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä sen mukaan kuin maakunta siitä päättää. Maakunnan vastuulle maakuntalain 6 :n kohdan 5 mukaisesti siirtyvät ympäristöterveydenhuollon tehtävät koostuvat nykyisten kuntien ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköiden hoitamista elintarvike-, terveydensuojelu-, tupakka- ja eläinlääkintähuoltolain mukaisista tehtävistä sekä aluehallintoviraston ja valtion korvaamien kuntien valvontaeläinlääkärien hoitamista eläinsuojelu- ja eläintautivalvonnan tehtävistä. Maakunnassa samaan kokonaisuuteen on siirtymässä maakuntalain 6 kohdan 3 mukaisesti aluehallintoviraston alkoholivalvonta, jolla on samat valvontakohteet kuin ympäristöterveydenhuollolla. Ympäristöterveydenhuollossa on hallituksen esityksen (HE 148/2017) mukaan mahdollista tehdä kuntapohjainen erillisratkaisu sopimalla siitä maakunnan kanssa. Rahoitus tulee maakunnalta ja erillisratkaisuun siirtyvä henkilöstö jää kunnan palvelukseen. Erillisratkaisussa kunnalla tai kunnilla yhdessä tulee olla elintarvike-, terveydensuojelu- ja tupakkalain valvontatehtäviin käytettävissään vähintään 30 htv:tta ja maakuntaan tulee jäädä vastaavasti vähintään 30 htv:tta. Erillisratkaisu ei koske eläinsuojelu- ja eläintautivalvontaa tai alkoholihallintoa, jotka ovat joka tapauksessa maakunnan tehtäviä. Helsinki on ilmoittanut hakevansa erillisratkaisua ja kysynyt muiden Uudenmaan kuntien kiinnostusta yhteistyöhön asiassa. Muut valvontayksiköt eivät yksin täytä ehdotettua 30 htv:n kriteeriä. Uudenmaan maakunta tulee olemaan yksi maamme keskeisimmistä varautumistoimijoista paitsi valmiuslain kautta tulevan yleisen varautumisvelvoitteen kautta, mutta myös toimialojen toimialakohtaisten varautumisvelvoitteiden kautta. Varautumien normaaliolojen häiriötilanteisiin ja valmiuslain tarkoittamiin poikkeusoloihin on lakisääteinen tehtävä, joka maakuntakonsernin tulee hoitaa lain ja toimialakohtaisten erillisvastuiden vaatimalla tavalla. Varautumisen rakenteiden suunnittelu on käynnistynyt huhtikuussa 2018 ja saataneen valmiiksi joulukuussa Varautumisen rakenne on paljolti riippuvainen siitä, minkälainen maakuntakonsernin rakenteesta muodostuu. Nykyisessä valmistelussa ei valmistella ennakoinnin ja riskienhallinnan kokonaisuutta eikä myöskään maakuntakonsernin arkiturvallisuustoimintojen operatiivista järjestämistä. Konsernin rakenteesta ja em. toimintojen järjestelyistä riippuu, kuinka Uudenmaan konsernin varautumisen toiminto tulee resursoida. Tätä ei ole vielä suunniteltu tarkemmin. Maakuntajohtajan ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi asian selostuksen puoltaa valmistelun jatkamista perusteluissa esitetyllä tavalla. Vastuujohtaja: Valmistelijat: Ossi Savolainen Aaro Toivonen Riikka Åberg Tero Suursalmi

14 PÖYTÄKIRJA 10/ Päätös: Täytäntöönpano: Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi asian selostuksen puoltaa valmistelun jatkamista perusteluissa esitetyllä tavalla. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Liitteet 2 Varautuminen pelastustoimi ja YTH, pp-esitys, mhs

15 PÖYTÄKIRJA 10/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Uudenmaan maakunnan poliittisen ohjausrakenteen muodostaminen 40/ /2018 MHS Asian yksityiskohtainen selostus Uusimaa 2019 hankkeeseen sisältyy yhtenä valmisteltavana kokonaisuutena maakunnan luottamushenkilöhallinnon perustaminen. Luottamushenkilöhallinnon perustamiseen sisältyy sekä toimielinten kokoonpanon että niiden toimivaltuuksien määrittäminen sekä lakisääteisten että vapaaehtoisten toimielinten osalta. Maakunnan lakisääteisiä toimielimiä ovat esimerkiksi maakuntahallitus ja tarkastuslautakunta, ja vapaaehtoisia toimielimiä voivat olla esimerkiksi lautakunnat, jaostot ja valiokunnat. Maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenne konkretisoituu maakunnan hallintosäännössä, jossa toimielinten kokoonpano ja toimivaltuudet tulee kuvata. Tulevien maakuntien rakenteessa ja toimintatavoissa on sellaisia eroavaisuuksia verrattuna nykyisiin kuntaorganisaatioihin, jotka hankkeen valmistelijoiden mielestä puoltavat erillisen selvityksen laatimista luottamushenkilöhallinnon muodostamisesta. Selvitys luottamushenkilöhallinnon muodostamisesta Keskeisin selvitettävä kysymys liittyy järjestäjän ja tuottajan eriyttämiseen ja tämän velvoitteen vaikutuksiin luottamushenkilöhallinnon rakenteeseen. Velvoite todetaan nimenomaisesti sote-järjestämislakiehdotuksessa, jonka 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen ja että maakunnan omasta palvelujen tuottamisesta vastaa maakuntalaissa tarkoitettu maakunnan liikelaitos. Nykyisin Uudenmaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa kunnissa ja kuntayhtymissä järjestämistä ja tuottamista koskevat päätökset kuuluvat samoille toimielimille (sosiaali- ja terveyslautakunnat, kuntayhtymien hallitukset). Uuden maakunnan hallintosäännössä järjestäjän ja tuotannon eriyttäminen tarkoittaa sitä, että järjestämistä ja tuottamista koskeva toimivalta tulee määritellä yksityiskohtaisesti ja osoittaa eri toimielimille (järjestämisestä vastaava toimielin, liikelaitoksen johtokunta). Samaa järjestäjän ja tuottajan erottamisperiaatetta tullaan soveltuvin osin soveltamaan myös maakunnan muilla toimialoilla, eli turvallisuustoimialalla sekä elinvoimatoimiala. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa sitä, että päätöksenteko järjestäjässä ja tuottajassa on luonteeltaan selvästi erilaista. Järjestämispäätökset ovat luonteeltaan periaatteellisia ja strategisia ja ne sisältävät esimerkiksi palvelujärjestelmän yleisen kehittämisen, kustannustason, palvelujen vaikuttavuuden, hyvinvointija terveyshyötyjen sekä palveluiden saatavuuden näkökulmat. Tuottamispäätökset liikelaitoksen johtokunnassa ovat puolestaan luonteeltaan operatiivisia, ja ne voivat koskea esimerkiksi palveluiden konkreettista tuotantotapaa, prosessien kehittämistä, resursointia ja esim. avainhenkilöiden rekrytointia. Valmistelijoiden näkemyksen mukaan tällainen uudentyyppinen rakenne edellyttää erillisen selvityksen tekemistä sen osalta, millaisia vaikutuksia toimintatavalla on luottamushenkilöhallinnon

16 PÖYTÄKIRJA 10/ rakenteeseen. Toinen esimerkki selvitettävästä kysymyksestä, joilla mahdollisesti on vaikutusta luottamushenkilöhallinnon rakenteeseen, on maakuntavaltuutettujen osallisuus maakunnan toimintaan ja muuhun maakunnan päätöksentekoon ja valmisteluun. Uudenmaan maakunnassa tulee olemaan 99 vaaleilla valittua maakuntavaltuutettua ja heidän varavaltuutettunsa. Valmistelussa tulisi arvioida ja selvittää muun ohella sitä, mitkä ovat odotukset valtuutettujen osallisuuden suhteen ja miten riittävä osallisuus turvataan uudessa rakenteessa. Tähän mennessä asiassa on laadittu esiselvitys FCG Konsultointi Oy:n toimesta, jossa kuvataan sekä lainsäädännön valossa mahdolliset toimielinrakenteet (mm. lautakunta-, valiokunta ja jaostomallit) että rakenteisiin vaikuttavat muutosajurit (mm. edellä mainitut). Esiselvitys jaetaan maakuntahallitukselle oheismateriaalina. Selvityksen käytännön toteutus Selvitystyötä olisi tarkoitus jatkaa haastatteluilla sen selvittämiseksi, mitkä ovat Uudenmaan maakunnan alueen keskeisten poliittisten toimijoiden näkemykset ja odotukset maakunnan poliittisten rakenteiden osalta ottaen huomioon edellä mainitut kysymykset ja raportissa todetut reunaehdot. Valmistelussa on tunnistettu, että haastateltavia voisivat olla maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston puheenjohtajisto sekä Helsingin ja Uudenmaan poliittisten piirijärjestöjen puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat. Haastattelut olisi tarkoitus aloittaa Uudenmaan liiton luottamushenkilöistä. Piirijärjestöjen osalta haastattelut toteutettaisiin parihaastatteluna (järjestön puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja) ja kohdistettaisiin niihin puolueisiin, jotka ovat tällä hetkellä edustettuna maakuntavaltuustossa (9+9 haastattelua). Haastattelut toteuttaa FCG Konsultointi Oy ja haastatteluiden toteuttamisesta vastaa kehitysjohtaja Jarmo Asikainen. Maakuntahallitus linjannee osaltaan jatkoselvityksen toteuttamista ja mm. sitä, onko haastateltavat edellä määritelty tarkoituksenmukaisesti. Haastatteluaikojen sopiminen alkaa tämän maakuntahallituksen kokouksen jälkeen ja haastattelut alkavat alkaen. Haastattelut on tarkoitus toteuttaa kokonaisuudessaan 7.4. mennessä. Tavoitteena on, että maakuntahallitukselle annettaisiin kokouksessa tilannekatsaus haastattelujen alustavista tuloksista ja maakuntahallituksella on tällöin mahdollisuus vielä vaikuttaa jäljellä oleviin haastatteluihin mm. sen osalta, jos alustavista tuloksista on havaittavissa vielä selvitettäviä jatkokysymyksiä. Maakuntahallituksen kokouksen yhteydessä on tarkoitus raportoida selvityksen tulokset maakuntahallitukselle ja lisäksi toteuttaa maakuntahallitukselle työpajatyyppinen tilaisuus, jossa hahmoteltaisiin ja tarkennettaisiin vielä mahdollisesti ratkaisua vaativia asioita selvityksen pohjalta. Luottamushenkilöhallinnon rakenteet tullaan tämän jälkeen esittämään maakunnan hallintosäännössä ja maakunnan hallintosääntöluonnosta on tarkoitus käsitellä maakuntahallituksessa Maakuntajohtajan ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päättää

17 PÖYTÄKIRJA 10/ merkitä tiedoksi asian selostuksen ja sen oheismateriaalin puoltaa selvityksen toteuttamista yllä selostusosassa kuvatun mukaisesti merkitä tiedoksi suunnitellun jatkokäsittelyaikataulun: tilannekatsaus maakuntahallitukselle haastattelujen alustavista tuloksista selvityksen tulosten raportointi ja maakuntahallituksen työpaja maakunnan hallintosääntöluonnoksen käsittely Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Ossi Savolainen Lauri Tanner Uudenmaan maakuntahallitus Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä päätti merkitä tiedoksi asian selostuksen ja sen oheismateriaalin puoltaa selvityksen toteuttamista yllä selostusosassa kuvatun mukaisesti merkitä tiedoksi suunnitellun jatkokäsittelyaikataulun: tilannekatsaus maakuntahallitukselle haastattelujen alustavista tuloksista selvityksen tulosten raportointi ja maakuntahallituksen työpaja maakunnan hallintosääntöluonnoksen käsittely Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua MHS Asian yksityiskohtainen selostus Maakuntahallitus käsitteli kokouksessaan maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenteiden selvittämistä koskevaa suunnitelmaa. Tiivistetysti selvityksessä tarkoitus on selvittää haastattelujen kautta maakuntatason keskeisten poliittisten toimijoiden näkemyksiä ja reunaehtoja tulevan Uudenmaan maakunnan luottamushenkilöhallinnon rakenteita koskien. Maakuntahallituksen linjausten mukaisesti haastattelut kohdistetaan maakuntahallituksen pöytäkuntaan sekä Helsingin ja Uudenmaan alueen maakuntavaltuustossa edustettuina oleviin poliittisiin ryhmiin. Näiden osalta haastatellaan parihaastatteluna piirijärjestöjen puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat (9+9 haastattelua). Haastattelut toteuttaa FCG Konsultointi Oy ja haastatteluiden toteuttamisesta vastaa kehitysjohtaja Jarmo Asikainen. Haastattelut ovat käynnistyneet maakuntahallituksen pöytäkunnasta. Suunnitelman mukaisesti maakuntahallitukselle tulee esittää tilannekatsaus haastattelujen alustavista tuloksista Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen antaa tilannekatsauksen kokouksessa. Maakuntajohtajan ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan liiton maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi selvityksen tämänhetkisen tilanteen.

18 PÖYTÄKIRJA 10/ Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Ossi Savolainen Lauri Tanner Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan liiton maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen tämänhetkisen tilanteen. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua MHS Tiivistelmä Maakuntahallitukselle esitetään ensimmäinen luonnos maakunnan poliittisesta ohjausrakenteesta hallintosäännön jatkovalmistelun pohjaksi. Toimielinrakenne perustuu valiokuntamallille, mutta järjestämistehtävien osalta pääsääntönä olisi lautakuntamalli. Liikelaitosten johtokuntien osaaminen esitetään turvattavaksi osaamismatriisin kautta. Kuntayhteistyön käytännön toteuttajiksi esitetään alueellisia vaikuttamistoimielimiä. Asian yksityiskohtainen selostus Maakuntahallitus on käsitellyt kevään 2018 aikana eri tilaisuuksissa tulevan Uudenmaan maakunnan poliittisten ohjausrakenteiden muodostamista. Valmistelua on toteutettu Uusimaa2019 hankkeessa ja sitä on tukenut FCG Konsultointi Oy. Selvitystyön pohjaksi on laadittu esiselvitys, jossa on kuvattu lainsäädännön mahdollistamat eri vaihtoehdot maakunnan toimielinrakenteille ja maakunnan poliittisen johtamisjärjestelmän suunnitteluun vaikuttavat muutospaineet. Esiselvitys on jaettu maakuntahallitukselle oheismateriaalina kokouksessa Varsinaisen selvitystyön tarkoituksena on ollut selvittää ja kuvata maakuntatason keskeisten poliittisten päätöksentekijöiden tahtotilaa maakunnan poliittisten ohjausrakenteiden suhteen. Selvitys on toteutettu rakenteisina teemahaastatteluina ja ne on kohdistettu maakuntahallituksen pöytäkuntaan ja Helsingin ja Uudenmaan poliittisiin piirijärjestöihin. Selvityksen edistymisestä on raportoitu maakuntahallitukselle ja sen tuloksia on käsitelty maakuntahallituksen pöytäkunnalle pidetyssä työpajassa, jossa on edelleen pyritty kiteyttämään maakuntahallituksen näkemyksiä tulevan maakunnan poliittisten ohjausrakenteiden suhteen. Edellä kuvatun selvitystyön raportti jaetaan hallitukselle liitteenä. Haastattelujen ja työpajan perusteella voidaan todeta, että niiden perusteella mitään malleista sellaisenaan ei pidetty nimenomaisesti parhaimpana. Kuitenkin etenkin haastatteluissa korostui se, että tulevan luottamushenkilöorganisaation pitäisi olla selkeä ja maakuntavaltuuston valta pitäisi olla todellinen. Tällöin toimielimien jäseniksi tulisi ensisijaisesti valita vaaleilla valittuja maakuntavaltuutettuja. Vastaavanlaisia näkemyksiä esitettiin myös maakuntahallituksen työpajassa liittyen mm. siihen, että maakunnan asiakkaiden tulisi selkeästi voida tunnistaa kustakin tehtävästä vastuulliset

19 PÖYTÄKIRJA 10/ päätöksentekijät. Tämä linjaus puoltaisi toimielinrakenteen muodostamista valiokuntamallin pohjalle, jolloin toimielimiin valittaisiin valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Linjaus edistäisi kansanvaltaisuuden ja valtuutettujen osallisuuden toteutumista maakunnan päätöksenteossa. Toisaalta huolta kannettiin koko maakunnan äänen kuulumisesta ja vallan keskittymisestä pääkaupunkiseudulle, mihin todennäköisesti valiokuntamalli osaltaan johtaa. Alustavien selvitysten perusteella suurin osa maakunnan päättäjistä tullaan maakuntavaaleissa valitsemaan pääkaupunkiseudulta, jolloin maakunnan kaikista osista ei välttämättä tulisi edustusta maakunnan päättäviin elimiin. Tämän asian painottaminen puolestaan tukee lautakuntamallia, jolloin toimielimiin voidaan valita myös muita kuin valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Linjaus tukee maakunnan alueiden huomioon ottamista maakunnan päätöksenteossa. Kolmas työpajoissa käsitelty vaihtoehto on maakuntahallituksen jaostoille perustuva päätöksenteoltaan keskitetty malli. Malli painottaa etenkin toimeenpanokykyä ja päätöksenteon tehokkuutta, millä sinänsä tulee olemaan merkitystä maakunnan toiminnassa etenkin käynnistymisvaiheessa. Valittavan mallin tulisi lisäksi edistää edellä kuvattujen päämäärien lisäksi muita tavoitteita: uudistuksen keskeisten periaatteiden toteuttaminen: järjestäjän ja tuottajan erottaminen, toimialojen välinen integraatio päätöksentekorakenteen selkeys maakunnan kokonaisjohtamisen mahdollistaminen ja riittävän maakuntahallituksen ohjausvallan turvaaminen Maakuntahallitukselle esitetään tässä kokouksessa edellä kuvattuun selvitystyöhön perustuva ehdotus tulevan Uudenmaan maakunnan poliittiseksi johtamisrakenteeksi jatkovalmistelun pohjaksi. Selväpiirteisin ratkaisu uudistuksen näkökulmasta olisi ollut perustaa poliittinen johtamisrakenne kokonaisuudessaan valiokuntamallille, koska se tukee parhaiten järjestäjän ja tuottajan sekä näille kuuluvan päätöksenteon erottamista oheismateriaalissa kuvatulla tavalla. Merkitystä tulee kuitenkin antaa myös sille, että maakunnan kaikki alueet ovat osallisia maakunnan päätöksenteossa. Valmistelussa on huomioitu edellä kuvatut näkemykset ja luotu yhdistelmä eri malleista, jossa pääpaino on valiokuntarakenteella, mutta lisäksi ehdotetaan muodostettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistehtäviin ja elinvoimatoimialalle lautakunnat mm. alueellisen näkemyksen huomioimiseksi näissä. Maakuntahallituksella on lisäksi jaosto omistajaohjaustehtäviä varten. Muille toimielimille ei esitetä jaostoja päätöksentekorakenteiden selkeyden vuoksi. Kullakin toimielinlajilla on rakenteessa oma tehtävänsä. Valiokuntien yhteisenä tehtävänä on maakuntakonsernin ja toimintaympäristön (valtio, asiakkaat, kunnat, yleiset trendit) yhteensovittaminen ja intergraation edistäminen. Lautakuntien tehtävänä on huolehtia erityisesti toimialakohtaisista järjestämistehtävistä ja jaoston tehtävänä on hallituksen päätöksenteon helpottaminen, kun hallitukselle kuuluva laajempi asiakokonaisuus eriytyy omaksi kokonaisuudekseen. Rakenteeseen voi tulla vielä muutoksia mm. nyt eduskunnan käsittelyssä olevan lainsäädännön myötä.

20 PÖYTÄKIRJA 10/ Valiokunnat Kaikissa ehdotetuissa valiokunnissa on yhdeksän jäsentä varajäsenineen ja valiokunnat valitaan siis maakuntavaltuutettujen ja varavaltuutettujen joukosta. Koska valiokunnat ovat valmistelevia kokoonpanoja, on niiden työ muuten joustavaa ja niiden työhön voi osallistua mm. asiantuntijoita. Tulevaisuus- ja strategiavaliokunnan tehtävänä olisi maakunnalle kuuluvan ennakointi- ja tulevaisuustyön lisäksi maakuntien keskeisten strategia-asiakirjojen valmistelun ohjaus ja muiden strategisten ohjelmien valmistelun koordinointi. Talousvaliokunnalle kuuluu koko talouden ja toiminnan suunnitteluprosessin ohjaus lähtien aina rahoituksesta eli valtion kanssa käytävien neuvottelujen ohjauksesta ja päätyen varsinaiseen toiminnan ja talouden vuosisuunnittelun poliittiseen ohjaukseen maakunnan tasolla. Tutkimus-, kehitys-, opetus- ja innovaatiovaliokunta (TKIO) valiokunta ohjaa TKI-ohjelman valmistelua osana maakuntastrategiaa, koordinoi oppilaitosyhteistyötä, käsittelee digitalisaatioon kuuluvia kysymyksiä sekä tutkimustoiminnan resursointiin liittyviä asioita. Tavoitteena on, että valiokunnan työhön voisi osallistua korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten edustajia. Palvelurakennevaliokunnan tehtävänä on valmistella maakuntahallitukselle palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden kriteerit eri palveluryhmissä maakuntastrategian ja palvelustrategian linjausten perusteella. Tässä tarkoitettuja palveluryhmiä voivat olla maakunnalliset palvelut, alueelliset palvelut, lähipalvelut ja myös sähköiset tai etäpalvelut. Tarkoituksena on, että palvelurakennevaliokunta olisi poikkihallinnollinen ja sen työ käsittelisi näin kaikkia maakunnan toimialoja ja edistäisi näin toimialojen välistä integraatiota. Tavoitteena on, että valiokunnan työhön voisi osallistua myös alueiden edustajia kattavan alueellisen näkemyksen muodostamiseksi. Osallisuusvaliokunta kehittää osallisuutta ja yhteistyötä suhteessa asukkaisiin ja asiakkaisiin, yhteisöihin ja muihin sidosryhmiin. Valiokunnan tehtävänä on mm. ohjata maakunnan osallisuusohjelman valmistelua osana maakuntastrategiaa sekä myös kuntayhteistyön toteuttamista ja alueellisten vaikuttajatoimielimien työtä. Tavoitteena on, että valiokunnan työhön voisi osallistua myös alueiden edustajia kattavan alueellisen näkemyksen

21 PÖYTÄKIRJA 10/ muodostamiseksi. Lautakunnat Elinvoimalautakuntaan ehdotetaan valittavaksi kolmetoista jäsentä. Sosiaalija terveyslautakuntaan ehdotetaan puolestaan valittavaksi viisitoista jäsentä sen painoarvon vuoksi. Lautakuntiin voidaan valita myös muita kuin valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Hallituksen ja lautakuntien tiiviin yhteistyön turvaamiseksi ehdotetaan kuitenkin, että lautakunnat muodostettaisiin ns. ministerimallilla, jossa lautakunnan puheenjohtaja on samalla aina hallituksen jäsen. Sosiaali- ja terveyslautakunta hoitaa sote-järjestämiseen sisältyviä tehtäviä, kuten suoran valinnan palvelutuottajien ja maakunnan liikelaitoksen toiminnallisen ja taloudellisen suunnittelun ohjausta. Lautakunta tekee myös sote-hallintopäätöksen ja lisäksi se osaltaan edistää ja seuraa sote-palvelujen integraation toteutumista. Elinvoimalautakunta vastaa muun ohella alueiden käytöstä ja kehittämisestä, kestävän kehityksen huomioimisesta maakunnan toiminnassa, liikennejärjestelmätyöstä ja yritystoiminnan kehittämisestä. Jaosto Maakuntahallituksella on yhdeksänjäseninen konsernijaosto, joka vastaa hallituksen ohella maakunnan omistajaohjaustoiminnosta ja toimii yhtenä maakunnan konsernijohdon osana. Lautakunnalle kuuluviin konserniohjaustehtäviin sisältyy tytäryhtiöiden tavoiteasetannan ja seurannan ohella esim. tytäryhteisöjen hallitusten nimeäminen. Maakuntahallitukselle suoraan kuuluvat pelastustoimialan ja ympäristöterveydenhuollon järjestämistehtävät. Nämä on arvioitu valmistelussa sen laajuisiksi, että niitä varten ei ole perusteltua muodostaa omaa toimielintä (lautakuntaa tai jaostoa). Liikelaitoksen johtokunta Liikelaitoksen johtokunnan valitsee valtuusto. Maakuntalain mukaan johtokunnan jäsenellä tulee olla riittävä talouden ja liiketoiminnan tai laitoksen toimialan johtamisen asiantuntemus. Johtokunnan jäsen ei saa olla muun maakunnan toimielimen jäsen. Liikelaitosten johtokuntien keskeisenä tehtävänä on johtaa asiantuntemuksellaan kilpailukykyistä palvelutoimintaa ja tukea liikelaitoksen toimivaa johtoa tehtävässään. Liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä ei ole harjoittaa poliittista ohjausta liikelaitokseen, vaan sen tulisi toteutua järjestäjän kautta. Johtokunnan operatiivisen luonteen vuoksi sen kooksi esitetään 11 jäsentä. Lain määrittämien osaamisvaatimusten turvaamiseksi esitetään käyttöön otettavaksi ns. osaamismatriisi, jossa valtuusto etukäteen tunnistaa ja vahvistaa tietyt osaamisvaatimukset johtokunnalle, jotka johtokunnan tulee kokonaisuutena täyttää. Esimerkkejä tässä tarkoitetuista osaamisista ovat mm. talousosaaminen, strategia- ja liiketoimintaosaaminen, liikelaitoksen toimialan osaaminen, poliittisten prosessien osaaminen ja esimerkiksi tutkimus- ja opetustoiminnan osaaminen, joista viimeksimainitulla on merkitystä etenkin sote-liikelaitoksessa.

22 PÖYTÄKIRJA 10/ Johtokunnan tulisi muodostaa kokonaisuus ( tiimi ), jossa jäsenten osaamiset täydentävät toisiaan. Johtokunnan tulisi lisäksi kokonaisuutena kyetä arvioimaan toimivan johdon toimintaa ja tavoitteiden ja omistajaohjauksen toteutumista. Alueiden vaikuttamismahdollisuuksien turvaaminen Maakuntalain 26 ja 27 :ssä säädetään maakunnan pakollisista vaikuttamistoimielimistä, joita tulee lain mukaan muodostaa mm. kielivähemmistön osalta. Alueiden näkemyksten ja tiedonvaihdon turvaamiseksi esityksenä on, että vastaavat vapaaehtoiset vaikuttamistoimielimet muodostettaisiin maakunnan eri osa-alueita koskien. Vaikuttamistoimielimien tarkoituksena olisi tuoda eri maakunnan alueiden näkemyksiä maakunnan päättäjien tietoon. Toimielimet asetettaisiin vastaavalla menettelyllä kuten muutkin vaikuttamistoimielimet, mutta ne muodostuisivat maakunnan ja alueen kuntien päättäjistä ja johtavista viranhaltijoista. Maakuntajohtajan ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi asian selostuksen ja sen oheismateriaalina olevan selvityksen puoltaa edellä kuvattujen toimielinrakennetta koskevien linjausten ottamista jatkovalmistelun pohjaksi. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Ossi Savolainen Lauri Tanner Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päätti jättää asian pöydälle. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua Liitteet 3 Maakunnan poliittinen ohjausjärjestelmä, pp-esitys, mhs Selvitysraportti; Maakunnan poliittisen järjestelmän ja rakenteen valmistelu, mhs

23 PÖYTÄKIRJA 10/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Valmisteluvaiheen ( ) maakuntastrategian hyväksyntä 4/ /2018 MHS Tiivistelmä Lokakuussa 2017 käynnistyneessä uuden maakunnan valmisteluun liittyvässä strategiaprosessissa laaditaan ensimmäinen uuden maakuntalain mukainen maakuntastrategia. Kyseessä on valmistelu- ja käynnistymisvaiheen strategia joka valmistellaan: Asian yksityiskohtainen selostus Muutoksen vision ja päämäärien kirkastamiseksi Uudellamaalla. Strategian tulee antaa selkeyttä ja suuntaa monimutkaisuuden keskelle. Muutosvaiheen ( ) strategisen muutosjohtamisen selkänojaksi sekä toimijoiden osallistamiseksi muutokseen ja sen tavoitteisiin. Maakuntien ja valtion välisen rahoitus- ja ohjausprosessin yleistavoitteiden ja toimialakohtaisten tavoitteiden suuntaamiseksi Osaksi väliaikaishallinnolle toimitettavia uuden maakuntakonsernin suunnitteluaineistoja. Vaaleilla valittavan maakuntavaltuuston / -hallituksen johdolla (2019) tarkistettavaksi ja strategiatyön pohjaksi. Maakuntastrategialuonnos pitää sisällään luonnoksen uuden maakunnan perustehtävästä, pitkän tähtäyksen visiosta sekä painopisteistä, strategisista tavoitteista, toimenpiteistä sekä mittareista. Uuden maakunnan muutosvaiheen maakuntastrategiaa on käsitelty ja työstetty tähän mennessä useissa eri seminaareissa ja työpajoissa. Luottamushenkilöt ovat linjanneet strategiaa maakuntahallituksen aamukoulussa ja maakuntavaltuuston seminaarissa. Lisäksi asiasta on alustettu ja keskusteltu useissa muissa yhteyksissä, mm. maakuntaparlamentissa. Lisäksi on järjestetty kysely, joka lähetettiin maakuntaparlamentin osallistujille marraskuussa. Muutoin strategiaa on työstetty Uusimaa2019-muutos- ja hankejohdon strategiatyöpajoissa, henkilöstöfoorumissa, sote-johdon koordinaatioryhmässä sekä useissa muissa yhteyksissä virkamiesvalmisteluna. Eri tahojen välinen vuorovaikutuksellinen strategiaprosessi on tuottanut maakuntastrategialuonnoksen, joka sisältää seuraavat osiot: Toimintaympäristön muutostrendit ja alueen lähtökohdat kansallisesti ja kansainvälisesti Strategiaprosessin kuvaus ja maakuntastrategian rooli ja merkitys Maakuntastrategian linjaukset Maakuntastrategian linjaukset sisältävät seuraavat elementit:

24 PÖYTÄKIRJA 10/ Maakunnan perustehtävä 2020: Järjestämme erinomaiset sote-palvelut sekä edistämme elinvoimaa ja turvallisuutta yhdessä kuntien ja kumppanien kanssa. Uuden maakunnan visio 2030: Helsinki-Uudenmaan metropolialue: Euroopan paras alue elää ja toimia. Visioindikaattorit: 1. EU:n tilastoalueiden sosiaalisen kehityksen indikaattori (SPI): Nykytilanne: Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 7. (2016) ja verrokkialueiden joukossa 2. Tavoitetaso: Uudenmaan sijoitus koko EU:n alueella 1. (2030) Euroopan hyvinvoivin alue 2. EU:n tilastoalueiden kilpailukyvyn indikaattori (RCI) Nykytilanne: Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 3. (2016) Tavoitetaso: Uudenmaan sijoitus verrokkialueiden joukossa 1. (2030) Kilpailukykyisin alue verrokkien joukossa Muutosvaiheen yleistavoite: Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Painopisteet ja strategiset tavoitteet: 1. Hyvinvoivat ja tyytyväiset ihmiset Asukkaat ja asiakkaat ovat keskiössä Kasvavat hyvinvointi- ja terveyshyödyt Elinympäristö on asukkaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä sekä uutta yritystoimintaa houkutteleva Lisääntyvä mutta hallittu valinnanvapaus 2. Uudistuvat palvelut ja toimivat kumppanuudet Häiriöttömät palvelut Jatkuvasti kehittyvä palvelujärjestelmä sekä tehokas ja digitalisoituva palveluverkko Vahva ja tuloksekas palvelujen järjestäminen Asiakkaan kokonaishyödyksi toimiva tuloksellinen monituottajajärjestelmä 3. Kestävästi kasvava metropolialue Alueen vahva talouskasvu ja nouseva työllisyysaste Vahva kansainvälinen brändi (Helsinki Region) ja vahvistuva tunnettuus ja identiteetti (Helsinki-Uudenmaan metropolialue) Hyvä saavutettavuus ja tasapainoinen kehitys Kestävä ja hiilineutraali (2035) maakunta 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura Kehittyvä maakunnallinen demokratia ja toimiva poliittinen ohjaus Oppiva ja uudistaen johdettu organisaatio, joka on haluttu työpaikka ja maan paras työyhteisökehittäjä Suoran valinnan markkinoilla toimiville maakunnan omille

25 PÖYTÄKIRJA 10/ tuottajille taataan edellytykset kilpailla Kasvava tuottavuus, riittävä rahoituskehys ja rahoitusperiaatteen toteutuminen Strategian sisällöt avataan ja esitellään tarkemmin PowerPoint-esityksessä. Maakuntastrategian valmistelu jatkuu hallituksen lähetekeskustelun jälkeen helmi-maaliskuussa siten, että seuraava välikäsittely voidaan pitää maaliskuussa, jonka jälkeen strategian viimeistely, viestintä ja visualisointi käynnistyy. Ennen strategian viimeistelyä suunnitelmissa on toteuttaa aiheeseen liittyvä verkkopohdinta henkilöstölle, asukkaille ja sidosryhmille. Kysely käynnistettäneen kun hallituksen esitys maakunta- ja sote-uudistuksen lakipaketista on annettu eduskunnalle. Tavoitteena on, että maakuntahallitus hyväksyisi uuden maakunnan valmisteluvaiheen maakuntastrategian poliittisen ohjausryhmän roolissaan kesäkuun kokouksessaan. Asian taustat Uuden maakunnan maakuntastrategian valmisteluprosessi on käynnistynyt lokakuussa Prosessissa luodaan ensimmäinen versio tulevan maakuntalain mukaisesta maakuntastrategiasta. Lakiluonnoksen mukaan uusia maakuntia johdetaan maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntastrategian mukaisesti, jossa valtuusto linjaa maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet. Maakunnassa laaditaan yksi maakuntastrategia, joka yhdistää kaikkia maakunnan tehtäväaloja. Maakuntastrategiassa valtuusto linjaa muun muassa asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä, palvelujen järjestämisen ja tuottamisen strategisista linjauksista sekä alueiden käytöstä, elinympäristön laadusta sekä alueen elinkeinojen kehittämisestä. Maakuntastrategiassa tulee ottaa huomioon maakunnan talouden reunaehdot ja kehitysnäkymät ja strategian tulee ohjata maakunnan taloussuunnittelua. Strategiajohtaja Markus Pauni selosti uuden maakunnan maakuntastrategian valmisteluprosessia maakuntahallituksen kokouksessa Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi uuden maakunnan maakuntastrategian valmistelutilanteen ja käy asiasta jatkovalmistelua ohjaavan lähetekeskustelun. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Ossi Savolainen Markus Sovala Markus Pauni Maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi uuden maakunnan maakuntastrategian valmistelutilanteen. Käyty keskustelu toimii evästyksenä jatkovalmistelua varten. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/ ); päätös koskee valmistelua

26 PÖYTÄKIRJA 10/ MHS Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Maakuntastrategiassa linjataan uuden maakunnan toimintaa ja taloutta ohjaavat pitkän tähtäyksen strategiset tavoitteet, näihin nivoutuvat indikaattorit sekä maakunnan visio ja missio. Maakuntastrategia käsittää maakunnan sekä julkishallinnollisena organisaationa, palveluekosysteeminä että maantieteellisenä alueena. Nyt linjattavan maakuntastrategian on määrä olla voimassa ja ohjata uuden maakunnan valmistelutyötä siihen saakka kunnes vaaleilla valittava maakuntavaltuusto tekee siihen tarvittavat päivitykset v Maakuntastrategiaa on käsitelty 10/ /2018 välisenä aikana yhteensä 12 työpajassa sekä 20 esittely- ja keskustelutilaisuudessa ja näin on kerätty laajasti näkemyksiä strategian sisältöjen linjaamiseksi. Maakuntahallitus on tähän mennessä ohjannut strategiavalmistelua yhden aamukoulutilaisuuden sekä yhden evästyskeskustelun kautta. Maakuntavaltuustolle on järjestetty yksi strategiaseminaaritilaisuus, jossa sisältöjä on työstetty ja kommentoitu. Eri tahojen kanssa käydyn dialogin ohella strategiatyössä on hyödynnetty olemassa olevia strategisia linjauksia, muuta alueen strategista tietopohjaa sekä ennakointitietoa. Nyt esiteltävässä strategialuonnoksessa linjataan maakunnan perustehtävä 2020, visio 2030 sekä 20 strategista tavoitetta, joiden kautta maakunnan toiminnan ja talouden valmisteluun saadaan pitkän tähtäyksen tavoitteellinen näkymä ja selkänoja. Lisäksi tiedoksi annetaan strategisiin tavoitteisiin liittyviä indikaattoriluonnoksia, jotka on määrä viimeistellä maakuntahallituksen kesäkuun kokouksen käsiteltäväksi. Samoin viimeistelyvaiheessa tullaan määrittelemään strategisille tavoitteille kärkitoimenpiteet, joiden kautta tavoitteita voidaan toteuttaa tulevaisuudessa. Maakuntahallitukselta toivotaan vision, mission ja 20 strategisen tavoitteen puoltamista sekä kevään strategiatyön viimeistelyvaihetta linjaavaa ja evästävää keskustelua, jossa asetetaan tavoitteiden toteutumista kuvaavat indikaattorit, niiden tavoitetasot sekä kärkitoimenpiteet. Hallituksen esityksessä maakuntalaiksi (HE 15/2017) säädetään maakuntastrategiasta (35 ). Maakuntalaissa ja sen perusteluissa todetaan, että maakuntaa johdetaan maakuntavaltuuston hyväksymän maakuntastrategian mukaisesti, jossa valtuusto linjaa maakunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteet. Maakunnassa laaditaan yksi maakuntastrategia, joka yhdistää kaikkia maakunnan tehtäväaloja. Maakuntastrategiassa valtuusto päättää muun muassa asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä sekä palvelujen järjestämisen ja tuottamisen strategisista linjauksista. Maakuntastrategiassa tulee ottaa huomioon maakunnan talouden reunaehdot ja kehitysnäkymät ja strategian tulee ohjata maakunnan taloussuunnittelua. Maakunnan tulee tuottaa tietoja asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeista ja toiminnasta valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Nämä tiedot tukevat maakuntastrategian ja julkisen talouden suunnitelman laatimista sekä tarvittavien investointien valmistelua ja palvelutason määrittelyä. Maakunnan on laadittava myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia ja annettava palvelulupaus. Ne laaditaan osana maakuntastrategiaa.

27 PÖYTÄKIRJA 10/ Maakuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: 1. asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen maakunnan tehtäväalalla; 2. palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevat strategiset linjaukset; 3. maakunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4. alueiden, alueiden käytön, elinympäristön laadun ja alueen elinkeinojen kehittäminen; 5. omistajapolitiikka; 6. henkilöstöpolitiikka; 7. asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Uudenmaan maakuntastrategian linjaamisessa on lähdetty siitä, että maakuntastrategian tulee ennen kaikkea katsoa ulos ympäröivään maakuntaan, sen asukkaisiin ja heidän tarpeisiinsa. Strategian tärkein kysymys on, mitä tuloksia ja vaikutuksia maakuntakonsernin ja sen kumppanien toiminnan myötävaikutuksella halutaan saada aikaan alueella. Uuden maakunnan missio 2020: Missio kertoo syyn, miksi maakunta on organisaationa olemassa 2020 alkaen. Se ilmaisee, mitä maakunta tekee ja kenelle. Missio on perusteltu näkemys maakunnan hyödyllisyydestä ja antaa lupauksen siitä, mitä asukkaille ja asiakkaille toiminnalla taataan. Missioluonnos: Hyvinvointia ja terveyttä, elinvoimaa ja turvallisuutta. Yhdessä asukkaiden, kuntien ja kumppanien kanssa. Missioluonnoksessa keskeistä on maakunnan tehtävien ja toiminnan ilmiölähtöinen kuvaaminen (hyvinvointi ja terveys, elinvoima ja turvallisuus). Toisaalta keskeistä on, että missiossa ilmaistaan, että maakunta ei kykene organisaationa tai konsernina toteuttamaan perustehtäväänsä ilman vahvaa yhteistyötä etenkin alueen asukkaiden, kuntien sekä kumppanien kanssa. Uuden maakunnan visio 2030: Maakunnan visiossa määritellään pitkän tähtäyksen, reilun 10 vuoden, tulevaisuuden näkymä Uudestamaasta alueena, julkisena organisaationa ja palveluekosysteeminä. Visio on suunnannäyttäjä; haluttu tulevaisuuden tila, johon maakuntastrategian avulla on tarkoitus päästä yhdessä maakuntaorganisaation, alueen kuntien sekä muiden toimijoiden ja kumppanien kanssa. Maakunnan visio on valmisteltu ytimekkääksi muutosta aikaansaavaksi ilmaisuksi, joka luo jännitteen nykyisyyden ja tulevaisuuden välille ja auttaa ymmärtämään muutosta ja motivoimaan sen eteen toimimista. Visioluonnos: Euroopan paras alue elää ja toimia. Visio on siis ensisijaisesti maakuntakokonaisuuden visio, jonka toteutumiseksi tarvitaan koko alueen, sen asukkaiden, maakuntakonsernin, kuntien, yritysten sekä muiden tahojen toimintaa kokonaisuutena.

28 PÖYTÄKIRJA 10/ Vision seurantaindikaattorit: Alueiden menestystä on perinteisesti mitattu sekä asukasluvun kehittymisellä että bruttokansantuotteella. Niiden rinnalle Euroopan komissio on laatinut EU:n tilastoalueille vertailuja alueellisesta kilpailukyvystä (RCI-indeksi) ja sosiaalisesta kehittymisestä (SPI-indeksi). Uudenmaan vision toteutumista voidaan seurata näiden indikaattoreiden avulla, jolloin tavoitetasoiksi on asetettu, että Uusimaa on EU:n hyvinvoivin alue vuoteen 2030 mennessä ja kilpailukykyisin alue pohjois-eurooppalaisten verrokkialueiden joukossa. Painopistealueittaiset toimintaympäristön muutosoletukset, strategiset tavoitteet ja indikaattorit Painopisteet ovat valintoja, joiden viitoittamilla väylillä maakunta voi saada aikaan kohti visiota vievää toimintaa. Painopisteittäin on identifioitu keskeisimmät toimintaympäristön muutoksen perusolettamukset, strategiset tavoitteet sekä tavoitteiden toteutumista kuvastavat indikaattorit. Ne on kuvattu seuraavissa taulukoissa. Maakunnan strategiset painopisteet: 1. Ihmisten hyvinvointi keskiössä 2. Kestävästi kasvava ja yhtenäinen metropolimaakunta 3. Rohkeasti uudistuvat palvelut 4. Edistyksellinen johtaminen ja kestävän talouden ura Alla olevat kuvat ovat myös oheismateriaalina ja paremmin luettavissa sieltä.

29 PÖYTÄKIRJA 10/

30 PÖYTÄKIRJA 10/ Maakuntajohtajan ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan liiton maakuntahallitus päättää puoltaa strategialuonnoksen vision, mission sekä neljän painopistealueen kautta määritetyn 20 strategisen tavoitteen hyväksymistä uuden maakunnan toiminnan ja talouden valmistelua ohjaaviksi pitkän tähtäyksen periaatteiksi. merkitä tiedoksi strategisten tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi alustavasti määritellyt indikaattoriluonnokset, joiden valmistelu jatkuu seuraavassa vaiheessa ja jotka tuodaan maakuntahallituksen käsiteltäväksi kesäkuun kokouksessa. Samoin kesäkuussa maakuntahallituksen käsiteltäväksi tuodaan strategisten tavoitteiden toteuttamista tukevat kärkitoimenpiteet. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Ossi Savolainen Markus Pauni Otsikon asiassa Uusimaa hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan liiton maakuntahallitus päätti puoltaa strategialuonnoksen vision, mission sekä neljän painopistealueen kautta määritetyn 20 strategisen tavoitteen hyväksymistä uuden maakunnan toiminnan ja talouden valmistelua ohjaaviksi pitkän tähtäyksen periaatteiksi. merkitä tiedoksi strategisten tavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi alustavasti määritellyt indikaattoriluonnokset, joiden valmistelu jatkuu seuraavassa vaiheessa ja jotka tuodaan maakuntahallituksen käsiteltäväksi kesäkuun kokouksessa. Samoin kesäkuussa maakuntahallituksen käsiteltäväksi tuodaan strategisten tavoitteiden toteuttamista tukevat kärkitoimenpiteet.