KeHa Kestävät hankinnat -osaamisen edistäminen julkisissa ruokapalveluissa

Transkriptio

1 Savon ammatti- ja aikuisopisto EkoCentria PL 13 (Sammakkolammentie 2) Kuopio KeHa Kestävät hankinnat -osaamisen edistäminen julkisissa ruokapalveluissa LOPPURAPORTTI

2 SISÄLTÖ 1 HANKKEEN TAVOITTEET HANKEOSAPUOLET JA YHTEISTYÖ HANKKEEN VAIHEET LYHYESTI WP1 Hankeen johtaminen, koordinointi ja hankeviestintä WP2 Selvitykset WP3 KeVa -hankintojen muutospilotit sekä mallintaminen WP4 ruoan tuottajien ja jatkojalostajien KeVa hankintaosaamisen edistäminen WP5 Viestintä sekä neuvonta ruokapalveluvastaavien hankintaosaamisen edistämiseksi WP6 Hankkeen vaikuttavuus TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI WP 1 Hankkeen johtaminen, koordinointi ja hankeviestintä WP 2 Selvitykset WP 3 KeVa -hankintojen muutospilotit sekä mallintaminen WP 4 Ruoan tuottajien ja jatkojalostajien KeVa hankintaosaamisen edistäminen WP 5 Viestintä sekä neuvonta ruokapalveluvastaavien hankintaosaamisen edistämiseksi WP 6 Hankkeen vaikuttavuus Hankkeen julkaisut ja muu aineisto JATKOTOIMENPITEET LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ LIITTEET Liite 1:TK-Eval loppuarviointiraportti Liite 2: Lehtiartikkelit Liite 3: Kahdeksan pilottikohteen prosessikuvausta Liite 4: Prosessikuvausten koonti Liite 5: Hankkeen julkaisut ja muu aineisto Liite 6: Hankintaselvitys 2

3 1 HANKKEEN TAVOITTEET Kestävät Hankinnat hankkeen tavoitteena oli parantaa julkisten ruokapalveluiden hankintaprosesseihin osallistuvien kestävien elintarvikkeiden hankintaosaamista sekä tuottaa malleja kestävien elintarvikevalintojen kilpailutusprosesseista. KeHa-hanke painottui Maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun hankehaun Hankintaosaamisen painopisteeseen: parannetaan ammattikeittiöiden hankintaosaamista terveellisten ja turvallisten sekä kestävyyttä edistävien valintojen, kuten kasvis-, luomu- ja sesonkiruuan, edistämiseksi. Ammattikeittiöiden ja niitä palvelevien toimijoiden hankintaosaamisen kehittyminen kohti kestävämpiä ruokavalintoja edistää hallitusohjelman lähi- ja luomuohjelmien sekä KULTU2:n toteutumista. KeHa-hanke edisti osaltaan kansallisen Ruokaketjun toimenpideohjelman, hallitusohjelman lähi- ja luomuohjelmien, KULTU2:n, Pro Luomun Luomua lisää - toimeenpanosuunnitelma, Huomisen ruoka kansallisen ruokastrategian, sekä Suomen Eurooppa strategian kansallisen ohjelman maatalouspolitiikan strategisten tavoitteiden toteutumista. KeHa-hanke perustui EkoCentrian aiemmin MMM:n Laatuketjuhankkeena vuonna 2008 sekä 2009 toteutettujen Kestävät julkisen ruokapalvelut eli KETJU- ja Lähiruokaviikot -hankkeista, vuonna 2009 toteutetusta Lähikeittiöhankkeesta, vuoden 2010 Lähiruokaviesti -hankkeesta sekä vuoden 2011 Ympäristöpassi -hankkeesta saavutettuihin tuloksiin ja muodostuneisiin kokemuksiin sekä yhteistyökumppaneilta ja kohderyhmiltä saatuihin palautteisiin. Hankkeessa pureuduttiin siihen, että julkisissa ruokapalveluissa osataan ja voidaan tulevaisuudessa hankkia elintarvikkeita kestävästi. Pitkän tähtäimen hyötynä on edellä mainittujen kestävien elintarvikehankintojen yleistyminen julkisissa ruokapalveluissa sekä näiden kilpailutuksessa tarvittavan tiedon käytettävyyden helpottaminen sekä lisääminen. Hankkeen aikana 8 paikkakunnan ruokapalveluissa pilotoitiin uusia luomu-, kasvis- ja/tai sesonkituotteita ja niiden kilpailutuksen toimintamalleja. Hankkeen tavoitteet työpaketeittain: Työpaketin nimi Työpaketti 1 Hankeen johtaminen, koordinointi ja hankeviestintä Työpaketti 2 Selvitykset TAVOITE Hankkeen toteutuminen hankesuunnitelman mukaisesti Arvioida elinkaarinäkökulmasta kunnallisten ruokapalveluhankintojen kestävyyden nykytila sekä eri toimijatahojen väliset vuorovaikutussuhteet sekä analysoida ruokapalvelutoimijoiden kestäviä hankintoja koskevat käsitykset, arvot ja asenteet. 3

4 Työpaketti 3 KeVa -hankintojen muutospilotit sekä mallintaminen Työpaketti 4 Ruoan tuottajien ja jatkojalostajien KeVa hankintaosaamisen edistäminen Työpaketti 5 Viestintä sekä neuvonta ruokapalveluvastaavien hankintaosaamisen edistämiseksi Työpaketti 6 Hankkeen vaikuttavuus Mallittaa 8 luomu-, kasvis- tai sesonkituotteen hankintaprosessin kilpailutuspilottia, siten että 1) yhdenmukaisten kriteerien ja tiedon puutetta saadaan ratkaisevasti korjattua, 2) ruuan kokonaisvaltainen laatu, jäljitettävyys, ruokaturva ja kustannusnäkökulma saadaan kaikki yhdessä sisällytettyä kestävyyden hankintakriteereihin; ja 3) ekologisuutta tai vihreän talouden periaatteita saadaan muotoiltua mielekkääseen muotoon pilottikohteiden strategioihin. Edistää WP3:n pilottikohteiden ruoan tuottajien (maatalous- ja maaseutuyrittäjiä) sekä elintarvikejalostajien (mikro- ja pk-yritykset) KeVa -osaamista järjestämällä yrittäjille valmennustilaisuuksia ja verkostoitumismahdollisuuksia, joissa tietoa jakamalla ja taitoja kehittämällä pyritään parantamaan elintarvikeyrittäjien kilpailuttamisosaamista sekä kykyä ja halua tarjota ruokatuotteita ja - palveluita pilottikohteiden julkisille ruokapalveluille. Edistää julkisen sektorin ruokapalvelualan järjestöjen jäsenistön hankintaosaamista. Ulkopuolinen hankkeen evaluointi Hankesuunnitelman tavoitteita ja taloutta muutettiin muutoshakemuksella keväällä Tavoitteiden ja talouden muutokset on esitelty, pohdittu ja hyväksytetty useissa ohjausryhmän kokouksissa ( , , , tammi-helmikuun 2013 sähköpostikokous, jonka pöytäkirja päivätty ). Muutoshakemus lähetettiin ja sitä täydennettiin 19. ja Muutoksen hankeavustuspäätös on päivätty Tavoitteiden muutokset olivat lähinnä tarkennuksia, suuria muutoksia ei tullut työpaketteihin (WP 1-6). WP 3 lisättiin Kööpenhaminan matka, jossa verkostoidutaan pohjoismaisten kestävän kehityksen toimijoiden kanssa. Merkittävimmät muutokset tulivat hankkeen kustannusrakenteeseen. Hankesuunnitelman mukaan projektipäällikön työaika oli alun perin arvioitu osa-aikaiseksi, mutta hankkeen laajuus huomioiden, se vaati kokoaikaisen projektipäällikön. Myös hankeassistentin työaika oli arvioitu aluksi liian pieneksi. Hankinta-asiantuntijan työpanos oli suunniteltu hankesuunnitelmassa ostopalveluksi, mutta myöhemmin päädyttiin palkkaamaan siihen osa-aikainen työsuhteinen henkilö. Kuule Oy:n ostopalvelukustannukset jäivät suunnitelmaa pienemmäksi ja osa heidän viestintäpanoksestaan toteutettiin hankehenkilöstön toimesta. Matkakustannusten osuus suureni, koska hankintaasiantuntijan ja hankeassistentin matkakuluja ei ollut huomioitu suunnitelmassa. Syksyllä 2014 päätettiin hakea hankkeelle jatkoaikaa asti tiedon ja tulosten jakamiseksi ja jalkauttamiseksi pilottikohteiden ympäristöön. Ohjausryhmä puolsi jatkoajan hakemista kokouksessa. Jatkoaikahakemus lähetettiin ja päätös saapui Jatkoajan tavoitteena oli toteuttaa KeHa Roadshow, käännättää Lähis-opas englanninkielelle verkkoon soveltuvana ja laatia pilottikohteiden ja tuotteiden yhteinen lähiruoan hankinnan prosessikuvaus. 4

5 2 HANKEOSAPUOLET JA YHTEISTYÖ Hankkeen vastuullinen toteuttaja oli Savon koulutuskuntayhtymän Savon ammatti- ja aikuisopiston EkoCentria yhteistyökumppaneinaan MTK, MTT sekä viestintätoimisto Kuule Oy. Hankkeen koordinaatiosta ja operatiivisesta johtamisesta vastasi Savon koulutuskuntayhtymän kehittämisyksikkö EkoCentrian henkilöstö. MTT toteutti hankkeen 8 pilotin kestävyysprofiiliselvitykset, Kuule Oy teki kvalitatiivisen tutkimuksen pilottikohteiden hankintaosaamisen kestävyydestä ja yhteistyössä MTK:n kanssa toteutettiin piloteissa tuottajatapaamiset. Hankkeen toteutusta rahoittivat Savon koulutuskuntayhtymä, MTK ry, MTT sekä Kuule Oy. Muita yhteistyötahoja olivat Eduskunnan lähiruokakerho, Ammattikeittiöosaajat, Kuntaliitto, Navitas kehitys, Pohjoismainen asiantuntijaverkosto ja Aitojamakuja.fi -hanke. Edellä mainittujen tahojen tilaisuuksissa ja tiedotteissa kerrottiin hankkeen hyvistä käytänteistä. Lisäksi hankkeeseen sitoutui myös muita pilottikohteiden läheisyydessä toimivia kuntapäättäjiä, ruokapalvelutoimijoita ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajia. Hankkeen ohjausryhmään puheenjohtajana oli koko hankeajan Jari Korhonen Terveydenhuollon dieteetikkoyhdistys ry. Jäseninä ohjausryhmässä olivat Petri Koskela Maa- ja metsätalousministeriö MMM, Regina Ekroos Espoo Catering -liikelaitos, Toini Linnanmäki Suurtalousalan yhteistyöjärjestö FIDA ry, Markku Raatikainen ISS Palvelut Oy, Anne Haapanen FCG Finnish Consulting Group Oy, Kirsi Mononen ja myöhemmin Jonna Törnroos Kuntaliitto, Paula Viertola Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry ja Hilkka Vihinen MTT. Hankkeen projektipäällikkönä oli Irma Ikäheimo (aik. Kärkkäinen), Hanne Husso (vuosilomalla tammikuun 2015) ja Sari Väänänen. Projektisihteerinä toimi Maria Mukkala, Riitta Pulkkinen, Kirsi Malaska ja Reetta Toivanen. Projektipäällikkö ja sihteeri olivat EkoCentrian edustajina mukana ohjausryhmässä. Hankkeen jatkoajalla tehtiin englanninkielinen käännös Lähis-oppaasta Tässä työssä oli mukana Kuntaliitto, jossa tehtiin oppaan taitto. Opas on saatavana sekä Kuntaliiton että EkoCentrian sivuilta. Hankkeen evaluoinnin teki ulkopuolinen arvioitsija, TK-Eval. Arviointi tehtiin kaksi kertaa, hankkeen alussa ja hankkeen loppupuolella. TK-Eval toimittama loppuraportti on liitteenä (liite 1). 5

6 3 HANKKEEN VAIHEET LYHYESTI 3.1 WP1 Hankeen johtaminen, koordinointi ja hankeviestintä Hankkeen johtamisen ja koordinoinnin lisäksi tässä WP:ssä toteutettiin hankeviestintää ns. suurelle yleisölle. Hankintaprosesseista ja -osaamisesta viestittiin ja tiedotettiin yhteistyökumppaneille, päättäjille ja asiantuntijaorganisaatioiden edustajille. Tärkeimpiä viestinnällisiä tapahtumia olivat: - Kuntamarkkinat o merkittävin valtakunnallinen kunta-alan tapahtuma vuosittain o osallistuttiin 2 kertaa (v ja 2014), tietoiskuja yleisölle o olimme tapahtumassa ainoa elintarvikehankinnoista informoiva taho; tärkeä tiedottaa laaja-alaisesti kaikille kunta-alan toimijoille, ei vain ruokapalveluhenkilöstölle, koska hankinnat vaikuttavat koko kunnan toimintaan - Hankintafoorumit yhdessä Lähiruokaa ammattikeittiöihin hankkeen kanssa, joista kriteerityöpaja omana o järjestettiin kolme kertaa eri teemoilla työpajatyyppisesti o kriteerityöpajassa koottiin asiantuntijoiden yhteistyöllä tuote- ja tuoteryhmäkohtaisia kriteerejä kilpailutukseen -> tiedot LÄHIS-oppaaseen - Pohjoismainen hankintaseminaari o Lokakuussa 2014 KeHa järjesti pohjoismaisen hankintaseminaarin, joka oli samalla myös hankkeen päätösseminaari. Seminaarissa jaettiin hankkeessa syntyneitä hyviä käytänteitä ja koottiin paikalle myös pohjoismaista verkostoa vastuullisten julkisen ruokapalvelujen kehittämiselle. o Tilaisuudessa esiteltiin eurooppalaista, pohjoismaista ja kansallista näkökulmaa hankintadirektiiviin ja kansalliseen hankintalain uudistukseen ja ympäristö- ja sosiaalisten näkökulmien huomioimiseen elintarvikkeiden hankintaprosessissa. Lisäksi kerrottiin lähiruoan hankinnan aluetaloudellisista vaikutuksia sekä vaihdettiin kokemuksia parhaista pohjoismaisista käytänteistä. Kuule Oy haastatteli hankkeen koordinaattoreita syys-lokakuussa 2014 hankkeen viestinnän osaalueista ja niiden sujuvuudesta. Haastattelut tehtiin pääosin puhelimitse, kaksi sähköpostitse haastateltavien aikataulukiireiden vuoksi ja yksi koordinaattorin työtä läheisesti seuranneen yhteyshenkilön kanssa. Kaikkiaan haastateltavia oli kahdeksan. 3.2 WP2 Selvitykset MTT selvitti kahdeksasta pilotista ympäristövaikutusanalyysin (LCA) ja lähiruoan sosiaalisia vaikutuksia. Näiden näkökulmien hyödyntäminen voisi osaltaan lisätä lähiruoan käyttöä ammattikeittiöissä. Tavoitteena oli kartoittaa kehittämisehdotuksia kestävyyden sisällyttämiselle hankintakriteereihin. Elinkaarianalyyseissä käytettiin LCA-menetelmää, jolla on tutkittu jo kauan elintarviketuotannon ympäristövaikutuksia, ilmastonmuutosta ja rehevöitymistä. Sosiaalisten vaikutusten tarkastelussa oli kaksi puolta: Yhtäältä pohdittiin, minkälaisia sosiaalisia vaikutuksia lähiruoalla ylipäänsä on omalla alueella ja minkälaisia tavoitteita lähiruoan käytön 6

7 lisääminen palvelee. Tavoitteiden pohjalta pyrittiin tunnistamaan sellaiset perustelut, jotka voidaan verrattain helposti muotoilla hankintakriteereiksi tarjouspyynnöissä. Menetelmänä käytettiin osallistavaa keskustelua toimijoiden kanssa kullakin pilottipaikkakunnalla sekä työpajamuotoista yhdessä oppimista pilottien yhteistapaamisissa. Sosiaaliset vaikutukset jaoteltiin viiteen pääryhmään sen mukaan mihin vaikutukset kohdistuvat: työllisyys ja työolot, aluetalous, tuotteet, yhteisö ja asiakkaat. 3.3 WP3 KeVa -hankintojen muutospilotit sekä mallintaminen Hankkeen aikana kahdeksan paikkakunnan ruokapalveluissa pilotoitiin kestävien elintarvikkeiden mukaisia kilpailutuksen toimintamalleja. Pilotoitavissa tuotteissa valikoima oli monipuolinen: liha, marja, maito, viljatuote, kasvis, kala, leipä ja luomutuote. Pilotteja oli eri puolella Suomea ja ne edustivat erilaisia toimintaympäristöjä ruokapalvelujen tuotannossa ja hankintaprosesseissa (kunta, kunnan omistama liikelaitos, ulkopuolinen toimija, kuntayhtymä/ sairaanhoitopiiri). Pilottikohteet esittelivät omaa toimintaansa pilottitapaamisissa. Pilottikohteiden hankintaprosessit olivat eri vaiheissa, mikä toi pilottitapaamisiin mielenkiintoisia keskusteluja. Jokaisella pilotilla oli oma koordinaattorinsa, joka kokosi alueellisen KeHa-renkaan. KeHa-rengas on yhteistyöryhmä, joka vei hankintaprosessia alueellaan eteenpäin. KeHa-rengas kokoontui keskimäärin 3 kertaa vuodessa toimijoiden aktiivisuudesta riippuen. KeHa-renkaaseen kuuluivat mm. edustajat alueen ruokapalveluista, hankintatoimesta, yrittäjistä, kuntapäättäjistä ja tukkutoimijoista. Koordinaattori hoiti yhteyden hankehenkilöihin. Koordinaattori avusti myös MTT:n tutkijoita LCA- ja sosiaalisten vaikutusten analyysien tiedonkeruussa. Koordinaattorin tehtävänä oli mallintaa hankehenkilöstön avustuksella prosessikuvaus pilottituotteen hankintaprosessista yhteistyössä ruokapalvelun ja muiden toimijoiden kanssa. Jokaisesta pilottikohteesta ja tuotteesta saatiin prosessikuvaukset, jotka yhdistettiin hankkeen jatkoajalla yhdeksi yhteiseksi hankintaprosessin kuvaksi (liite 4). Opintomatka Ruotsiin KeHan opintomatka Örebrohon ja Södertäljeen järjestettiin Mukana oli pilottien koordinaattoreita, ruokapalveluhenkilöstöä ja yksi yrittäjä. Matkalla perehdyttiin julkisten ruokapalveluiden kestävien elintarvikevalintojen toteutukseen julkisessa hankintojen, ruokahävikin vähentämisen ja ruokalistasuunnittelun näkökulmasta. Örebrossa tutustuttiin Smartare Mat toimintamalliin, jonka mukaan ruoan ei tule olla vain hyvänmakuista ja korkealaatuista, vaan myös mahdollisimman ilmasto- ja ympäristöystävällistä. Matkalla tutustuttiin ruokapalveluihin, jotka tarjoavat paljon palkokasveja, mahdollisimman paljon luomua, reilun kaupan tuotteita ja sertifioitua kalaa sekä vähemmän lihaa ja mahdollisimman vähän puolivalmisteita. Elintarvikehankinta Roadshow Elintarvikehankinta Roadshow pidettiin pilottikohteiden toiveiden ja tarpeiden mukaan hankkeen jatkoajalla. Roadshowssa tiedottaa jokaisen pilottikohteen hyvistä käytänteistä laajasti maakunnan alueella sekä suunnattiin pilottikohteissa kunkin oman vaiheen kannalta katse tulevaisuuteen ja 7

8 uuden hankintakierroksen sekä ennakoivan vuoropuhelun käynnistymiseen. Roadshow kiersi eri puolilla Suomea maaliskuun 2015 aikana. Paikkakunnat olivat Espoo, Rovaniemi, Vaasa, Naantali, Siilinjärvi, Lappeenranta, Joensuu ja Loviisa. Tilaisuuksien kohderyhminä olivat päättäjät, hankinta-asiantuntijat, ruokapalveluhenkilöstö, tuottajat ja jalostajat sekä kaikki asiasta kiinnostuneet. Kiertueella keskityttiin hankintaosaamisen kulmakiviin: hankintaprosessiin, strategiseen päätöksentekoon, ennakoivaan vuoropuheluun ja ruokalistasuunnitteluun onnistuneessa vastuullisessa elintarvikehankinnassa. Vaikka tapahtumien sisällöt poikkesivat toisistaan, niin kaikissa yhteinen puheenaihe oli kestävät hankinnat, lähiruoan hankinta julkisissa ruokapalveluissa. Pilottikohteiden prosessikuvauksista koottua hankintaprosessikuvaa esiteltiin Roadshow-tapahtumissa. 3.4 WP4 ruoan tuottajien ja jatkojalostajien KeVa hankintaosaamisen edistäminen WP4 osiossa toteutettiin kaikissa piloteissa tuottajatapaamiset yhteistyössä MTK:n alueellisten toimijoiden kanssa. Tapaamisissa saatettiin saman pöydän ääreen tuottajat ja ruokapalvelun toimijat sekä osassa myös tukkutoimijat. Joissakin tuottajatapaamisissa osallistujat pääsivät koulun keittiöön näkemään käytännössä, millaisissa puitteissa ruokaa julkisessa keittiössä valmistetaan. Näin mahdollistettiin verkostoituminen ja vuoropuhelu, joissa toisaalta tuottajat kertoivat ja esittelivät raaka-aineita ja tuotteita, joita alueelta olisi saatavilla ja toisaalta, ruokapalvelun toimijat kertoivat tuotetoiveistaan ja tarpeistaan. Tuottajatapaamisissa myös valmennettiin tuottajien hankaliksi kokemia hankinnan asioita mm. tarjouksen tekeminen ja Hilma. Samalla ruokapalvelut kuulivat yrittäjien näkökulmia ja haasteita hankintaprosessiin liittyen. 3.5 WP5 Viestintä sekä neuvonta ruokapalveluvastaavien hankintaosaamisen edistämiseksi WP5 osion toiminnot kohdistuivat julkisen sektorin ruokapalvelutoimijoihin, eri järjestöissä toimivaan jäsenistöön ja heidän hankintaosaamisen kehittämiseen. Hankkeessa tehtiin maaliskuussa 2013 kysely Kuule Oy:n ja Kuntaliiton kanssa alan järjestöjen jäsenistölle (Ammattikeittiöosaajat ry., Kuntaruokailun asiantuntijat ry., Terveydenhuollon Dieteetikkoyhdistys ry.) kestävistä elintarvikehankinnoista. Kyselyllä selvitettiin alan järjestöjen jäsenistön Kestävät valinnat periaatepäätöksen tuntemus, kestävien elintarvikevalintojen toteutumisen nykytila kunnissa sekä niihin liittyvät haasteet ja jäsenistön sosiaalisen median käyttö työssä. Hankintatietoutta ja -viestintää kohderyhmille järjestettiin Ateria 2013 ja tapahtumissa, joissa hanke oli yhdessä EkoCentrian muiden hankkeiden kanssa järjestämässä seminaareja. Vuosittain järjestettävässä Ateria tapahtumissa kohtaavat julkisen ruokapalvelun ja sopimusruokailun asiantuntijat eri puolilta Suomea. Tapahtuma on suunnattu julkisen ruokapalvelun ammattilaisille. Lisäksi EkoCentria oli organisoimassa MMM:n messuosastoa ammattilaisille suunnatuilla Gastro-messuilla Messuilla esiteltiin KeHa pilottien hyviä käytänteitä ja kokemuksia vastuullisista elintarvikehankinnoista. 8

9 Hankkeelle luotiin hankkeen alkuvaiheessa omat nettisivut osoitteeseen Sivuille koottiin kaikki hankkeen materiaali sekä kestäviin ruokapalveluihin, hankintaan jne. liittyvää muuta materiaalia pilottikohteiden, median ja aiheesta kiinnostuneiden käyttöön. Aluksi sivuston materiaaleihin pääsi käsiksi vain omalla tunnuksella, mutta myöhemmin pilottikohteiden henkilöiden toiveesta sivusto vapautui kaikkien käyttöön. 3.6 WP6 Hankkeen vaikuttavuus Hankkeen evaluoinnin suoritti ulkopuolinen arvioitsija, TK-Eval. Arvioinnit suoritettiin kaksi kertaa, hankkeen alussa ja hankkeen loppupuolella. Ne toteutettiin haastatteluilla ja kirjallisilla kyselyillä. Väliarvioinnissa huomio kiinnittyi jo käynnistyneeseen toimintaan, ja se toimi tärkeänä toiminnan ohjausvälineenä. Loppuarviointi tehtiin marras-joulukuussa 2014 ja se toimi tulosten ja vaikutusten kokoajana. Loppuarvioinnissa yhteistyötahoille suunnatussa kyselyssä pyrittiin esittämään mahdollisimman paljon samanlaisia kysymyksiä kuin väliarviointivaiheessa tehdyssä kyselyssä. Tämä asetelma antoi siten mahdollisuuden seurata hankkeen toiminnan etenemistä hankkeen puolivälistä kohti hankkeen päättymistä. 9

10 4 TULOKSET JA NIIDEN ARVIOINTI Hanke toteutettiin hankesuunnitelman mukaan ja tulokset saavutettiin. Hankkeen määrällisiä ja laadullisia tavoitteita seurattiin hankesuunnitelmassa mainituilla indikaattoreilla. Jokaiselle WP:lle oli asetettu oma indikaattori, joilla kuvattiin kehitettävän asian lähtötasoa, edistymistä sekä lopputasoa. Hankkeen indikaattorit mittasivat hankkeen kohderyhmien osaamisen paranemista, julkisen sektorin KeVa -hankintojen päätöksentekoa tukevan perustiedon lisääntymistä sekä kestävien ruokavalintojen kilpailutuksen prosessimallien aikaansaamista ja teemaa koskevan tietoisuuden lisääntymistä toimialalla. Alla olevassa taulukossa on esitetty jokaisen työpaketin indikaattori. Hankkeen vaikuttavuutta seurattiin myös ulkopuolisen arvioijan evaluoinnilla (liite 1). Työpaketti Työpaketti 1 Hankkeen johtaminen, koordinointi hankeviestintä ja INDIKAATTORIT / TOTEUMA Hankkeen toteutuminen hankesuunnitelman mukaisesti Ohjausryhmä - arvioinut hanketta hankesuunnitelmaan verraten ja hyväksynyt kokouksissaan hankkeessa toteutetut toiminnot ja väliraportit - hyväksynyt muutos- ja jatkoaikahakemukset - kommentoinut loppuraporttia Hankeviestintä - hankkeelle tehtiin alussa viestinnän suunnitelma, jossa määriteltiin kohderyhmät, pääviestit, pääasialliset kanavat sekä tapa tehdä hankkeen viestintää - artikkeleita 24 kpl (liite 2) - Pohjoismainen hankintaseminaari Työpaketti 2 Selvitykset Selvitykset sekä niiden pohjalta laaditut kehittämisehdotukset - elinkaarianalyysit - opasvihkonen elinkaarianalyyseistä ja lähiruoan sosiaalisista vaikutuksista e_ pdf Työpaketti 3 KeVa - hankintojen muutospilotit sekä mallintaminen Työpaketti 4 Ruoan tuottajien ja jatkojalostajien KeVahankintaosaamis en edistäminen Mallintaa 8 luomu-, kasvis- tai sesonkituotteen hankintaprosessin kilpailutuspilottia. - 8 prosessikuvausta (liite 3), ja niistä koonti (liite 4) Edistää pilottikohteiden ruoan tuottajien (maatalous- ja maaseutuyrittäjiä) sekä elintarvikejalostajien (mikro- ja pk-yritykset) Kestävät valinnat -osaamista järjestämällä yrittäjille valmennustilaisuuksia ja verkostoitumismahdollisuuksia, joissa tietoa jakamalla ja taitoja kehittämällä pyritään parantamaan elintarvikeyrittäjien kilpailuttamisosaamista sekä kykyä ja halua tarjota ruokatuotteita ja -palveluita pilottikohteiden julkisille ruokapalveluille - tuottajatapaamiset kaikissa piloteissa 10

11 Työpaketti 5 Viestintä sekä neuvonta ruokapalveluvastaavien hankintaosaamisen edistämiseksi Julkisen sektorin ruokapalvelualan järjestöjen jäsenistön hankintaosaamisen edistäminen - Kuule Oy:n viestintäryhmä - Ateria 2013 ja Ateria Gastro lehtiartikkelit alan lehtiin (katso taulukko työpaketti 1) - luentoja yhteistyökumppaneiden tilaisuuksissa hankkeen hyvistä käytänteistä 4.1 WP 1 Hankkeen johtaminen, koordinointi ja hankeviestintä Alkuvaiheen viiveen jälkeen hankkeen johtaminen, koordinointi ja viestintä onnistuivat hyvin. Hankkeen edetessä hanketoimijat tutustuivat toisiinsa ja ryhtyivät vaihtamaan kokemuksiaan ja hyviä käytänteitään. Hanketoimijat ja ohjausryhmä pidettiin ajan tasalla hankkeen toiminnoista sähköpostitse ja kestavathankinnat.fi nettisivuston avulla. Myös puhelinpalaverit ja tapaamiset olivat hankkeen onnistumisen kannalta merkittäviä. Hankkeen alussa laadittu viestintäsuunnitelma toteutui. Vuoden 2012 tärkein tavoite viestinnälle oli saada hankkeen viestinnän pohja ja suuntaviivat kuntoon. Näin hankkeessa oltiin valmiina kertomaan sidosryhmilleen toiminnasta heti, kun hanke oli saatu pilottipaikkakunnilla kunnolla käyntiin. Viestinnän verkostot saatiin täyteen toimintaan, mikä teki viestinnästä aktiivista, informatiivista ja innostavaa. Pilottipaikkakunnat pyrittiin sitouttamaan mukaan viestinnän toteuttamiseen ja viestintäkalenteri rakennettiin tukemaan hankkeen toiminnan painopistealueita. Viestintäsuunnitelmassa mainitut sisäiset ja ulkoiset kohderyhmät hyödynnettiin onnistuneesti. Hanke sai paljon näkyvyyttä myös kohderyhmien ulkopuolelta. Aluekoordinaattoreiden tarkoitus oli olla avainasemassa tiedon välittäjinä ja se onnistuikin suurimmassa osassa pilottikohteita. Hanke edisti tietämystä julkisten ruokapalveluiden mahdollisuuksista hankkia kestävästi tuotettua ruokaa. Hanke vaikutti osaltaan myös kansanedustajiin, uuteen hankintadirektiiviin ja pohjoismaisiin yhteistyökumppaneihin. Pohjoismainen hankintaseminaari Seminaari ja siihen liittyvät työpajat, joihin osallistui n. 100 henkilöä kuudesta eri maasta, vahvistivat ja laajensivat pohjoismaista hankintaverkostoa. Pohjoismainen seminaari oli hyvä tapa syventää ymmärrystä julkisten elintarvikehankintojen merkityksestä kestävämpien ruokaketjujen luomiselle ja pitkällä tähtäyksellä yleisen hyvinvoinnin luomiselle. Seminaari edisti myös yhteistä tahtotilaa vastuullisten elintarvikehankintojen lisäämiseen. Seminaarissa viestittiin ja vaihdettiin ajatuksia vastuullisten elintarvikkeiden hankinnasta julkisissa ammattikeittiöissä ja siten saatiin ratkaisuja, kuinka lisätä niissä lähiruoan ja luomun käyttöä. Seminaari lisäsi osallistujien (hankinta- ja ruokapalveluasiantuntijat, yrittäjät, päättäjät ja kehittäjät) hankintaosaamista. Muut Pohjoismaat oppivat Suomen vahvuuksista, joita ovat mm. kansallinen strateginen linjaus asiasta (hallituksen lähiruoka ja luomualan kehittämisohjelmat) ja 11

12 aluetalousselvityksen tulokset. Suomalaiset toimijat puolestaan saivat osaamista mm. Tanskan luomun käytöstä ja Ruotsin julkisten hankintayksiköiden käyttämistä ympäristökriteereistä. Koordinaattoreiden palaute Kuule Oy:n viestintäryhmä haastatteli syys-lokakuussa 2014 pilottikohteiden koordinaattoreita. Haastattelut keskittyivät hankkeen viestinnän osa-alueisiin ja niiden sujuvuuteen. Hankkeen sisäinen viestintä sähköpostitse koettiin onnistuneeksi ja selkeäksi. Vaikka hankkeeseen liittynyt sähköpostien määrä koettiin suureksi ja osin hyvin tiheäksi, suurin osa vastaajista piti sähköpostiviestintää onnistuneena ratkaisuna. Koordinaattorit kokivat verkkosivut omaan työhönsä sopimattomaksi työkaluksi ajanpuuteen vuoksi. Verkkosivuja pidettiin tärkeänä osana ulkoista viestintää. Koordinaattoritapaamiset koettiin tärkeiksi. Tapaamisten tiivis ohjelma miellytti, koska asiat käsiteltiin hyvin ja tehokkaasti ja ne syvensivät sähköposteissa kerrottuja asioita ja tekevät niistä konkreettisempia. Tapaamisten Helsinki-keskeisyyttä kritisoitiin ja muutama koordinaattori olisi toivonut selkeämpiä ohjeita koordinaattoritapaamisiin valmistautumisesta. Osalle koordinaattoreista oma rooli viestijänä oli hyvin luontevaa ja muutenkin osa omaa työnkuvaa, toisille se taas oli hankalaa. Oman alueen mediaviestijänä toimiminen oli osan koordinaattoreista mielestä järkevästi suunniteltu, mutta osa koordinaattori koki, että kaikki mediaviestintä kuuluisi hankkeen toimijoille. 4.2 WP 2 Selvitykset MTT teki yhteistyössä hanketoimijoiden, koordinaattoreiden ja pilottikohteiden alueellisten toimijoiden kanssa lähi- ja luomuruoan käyttöön liittyen ympäristövaikutusanalyysit ja sosiaalisten vaikutusten arvioinnit. Selvitysten tuloksena syntyi opasvihkonen Vinkkejä lähi- ja luomuroan hankintaan - elinkaarianalyysit ja lähiruoan sosiaaliset vaikutukset Opas on luettavissa Selvitysten tuloksia arvioitiin ekologisen kestävyyden ja sosiaalisten vaikutusten kannalta. Seuraavaksi on kerrottu molemmista arvioinneista. Ekologisen kestävyyden arvioinnit Uusi hankintalaki vahvistaa kestävyysarviontien käyttöä julkisissa hankinnoissa, joiden kestävyyttä voidaan mitata LCA -menetelmällä. Lähiruoan ympäristövaikutusten arviointiin tarvitaan kuitenkin aina tapauskohtaista arviointia. Tämän hankkeen tuloksista ei voida sanoa, että lähiruoka olisi aina ekologisesti kestävämpää kuin volyymituote, mutta voidaan sanoa, että hyvällä asiantuntemuksella tuotettujen ja huolellisen hankintamenettelyn kautta hankittujen lähiruokatuotteiden ekologinen kestävyys on hyvä. Ekologien kestävyys riippuu tuoteketjujen järjestelyistä, kuten kuljetuksista, joiden merkitys on lähiruokatuotteilla usein keskeinen verrattuna volyymituotteisiin, sekä alkutuotannosta, jossa 12

13 lannoitteiden käyttö, orgaanisen maan osuus viljelyssä ja kalkin käyttö vaihtelevat tapauskohtaisesti ja voivat näin vaikuttaa suuresti tuoteryhmän sisäisten vertaluiden lopputuloksiin. Jotkut hankkeen pilottien tuloksista olivat yleistettävissäkin, esim. kotimaassa kalastetun kalan rehevöitymistä ehkäisevä vaikutus, viljojen pienempi ilmastovaikutus riisiin nähden, mikäli viljelyä ei tapahdu paljon orgaanisilla mailla sekä marja- ja perunatuotteiden pienet ympäristövaikutukset. Tässä tutkimuksessa tutkittiin vain ilmastonmuutosta ja rehevöitymistä. Esimerkiksi ekotoksikologisten seikkojen lisääminen tutkimukseen voisi antaa niille suurta lisäarvoa. Kokonaisvaltaiselle tuotekohtaiselle menetelmälle ympäristöjalanjälkien laskemiseen olisi käyttöä. Elinkaarianalyysin käyttäminen hankinnan apuna on toistaiseksi vielä haasteellista. Menetelmä on työläs, mutta erilaiset laskurit ovat yleistymässä, joilla tuottajat pystyvät laskemaan toimintansa ja tuotteidensa ilmastovaikutuksen ja rehevöittävät päästöt. Lisäksi tuotantoprosessien säilyessä vakiona, laskenta koostuu huomattavan paljon toistuvista osuuksista, joiden toteuttaminen nopeutuu kerta kerralta tuotekohtaisessakin laskennassa. Yleisluontoisemmat laskurit taas sopivat tuoteryhmäkohtaiseen vertailuun. Lähiruoan sosiaalisten vaikutusten arvioinnit Lähiruoan sosiaalisia vaikutuksia ei hankinnoissa juurikaan ole vielä hyödynnetty. Hankkeessa saadut tulokset osoittavat, että mahdollisuuksia on runsaasti. Yhdenmukaista kriteeristöä ei kuitenkaan voi määritellä, sillä painotukset vaihtelevat kunnan koosta, elinkeinorakenteesta ja paikallisesta ruokatarjonnasta riippuen. Kilpailutuskriteerit tulee sen vuoksi räätälöidä tapauskohtaisesti tuotteen ja alueen mukaan. Hankkeessa koottiin hyvin monenlaisia sosiaalisia näkökohtia, joilla lähiruoan hankintaa voidaan perustella. Perustelut voidaan muotoilla myös sellaisiksi joko määrällisesti tai laadullisesti todennettaviksi vaatimuksiksi, joita voidaan käyttää hankintojen kilpailutuksessa. Kun lähiruoka on selvästi mukana kunnan/alueen kehittämisstrategiassa, asiaa voidaan ryhtyä määrätietoisesti edistämään. Jos mainintaa ei ole, niin määrärahojakaan ei ole, eivätkä siinä auta ympäristö- tai sosiaaliset argumentit. Hankkeessa julkaistun oppaan lisäksi Luonnonvarakeskus (ent. MTT) julkaisi raportin elinkaarilaskentojen tuloksista. Se on luettavissa WP 3 KeVa -hankintojen muutospilotit sekä mallintaminen Hankintaprosessin mallintaminen Pilottikohteet olivat hankkeen aikana hankintaprosesseissa eri vaiheissa. Osassa valmistauduttiin tuleviin kilpailutuksiin, osassa kilpailutus oli juuri toimitettu. Pilottikohteet osallistuvat omien ajallisten resurssiensa puitteissa hankkeen toimintoihin ja hyvien käytänteiden levittämiseen. Jokaisen pilotin hankintaprosessista laadittiin prosessikuvat (liite 3). Kahdeksasta prosessikuvasta 13

14 laadittiin lisäksi yhteinen lähiruoan hankinnan prosessikuva (liite 4), jossa on kootusti tärkeimmät prosessin vaiheet vastuullisista elintarvikehankinnoista. Kestävien hankintojen prosessikuvat painottuvat pilottikohteessa valitun pilottituotteen hankinnan kuvaukseen. Pilotit valitsivat pilotoitavan tuotteen WP 4:ssä esiteltyjen verkostoitumistapaamisten tuloksena. Tuotteen valitseminen oli osassa kohteessa yksinkertaista, joissakin kohteissa löytyi useita tuotteita, joista valittiin yksi unohtamatta muuta tuotevalikoimaa. Esimerkiksi Meri-Lapissa ja Pohjois-Karjalassa löytyi verkostoitumistapaamisten ansiosta useita tuotteita. Prosessikuvausten tuottaminen ohjeistettiin koordinaattoritapaamisissa ja sähköpostitse. Osaa koordinaattoreista hankehenkilöt auttoivat paljon prosessikuvan laadinnassa, osa teki sen itsenäisesti. Osa koordinaattoreista kertoi käyttävänsä itse laatimaansa prosessikuvausta esitellessään kestävien hankintojen toimintaa mm. päättäjille ja yhteistyöorganisaatioiden edustajille. Eräs koordinaattoreista sanoi ottavansa kuvion myös uuden hankkeen suunnittelun työkaluksi. Prosessikuvauksista laadittua yhteistä kuvausta on mahdollista käyttää laajasti kaikissa julkisen sektorin ruokapalveluissa kestävien hankintojen toimenpiteiden suunnittelutyössä. Hankkeen aikana pilotit oppivat toimintamalleja toisiltaan ja osallistuvat hankintafoorumeihin ja muihin hankkeen tapahtumiin levittäen hankkeen hyviä käytänteitä myös muualle Suomeen. Osa pilottikohteista toimi erittäin aktiivisesti, osassa oltiin hieman passiivisempia. Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että hankkeen loppua kohti aktiivisuus ja tulosten hyödynnettävyys lisääntyivät kaikissa pilottikohteissa. Tämä havaitaan myös TK-Evalin tekemästä evaluointiraportista. Arvioinnissa todetaan, että yleiskuva pilotin toteuttamiseen liittyvien erilaisten prosessien onnistumista oli hyvä. Erityisen onnistuneina nähtiin pilottien sisäinen viestintä, osallistamiskyky sekä aluekoordinaattoreiden rooli ja onnistuminen piloteissa. Ruotsin opintomatkan tulokset Ruotsiin suunnatulla opintomatkalla vertailtiin keskenään Ruotsin ja Suomen elintarvikkeiden hankintakäytänteitä ja -kriteerejä. Ruotsissa ollaan pidemmällä lähi- ja luomuruoan hankkimisessa ja käytössä julkisissa ammattikeittiöissä. Kestäviä elintarvikehankintoja toteutetaan ilmastoystävällisyyden näkökulmasta puhutaan termistä klimatmat. Örebrossa tämä tapahtuu Smartare Mat toimintamallin avulla. Ruoan ei tule olla vain hyvänmakuista ja korkealaatuista, vaan myös mahdollisimman ilmasto- ja ympäristöystävällistä. Kestävien elintarvikehankintojen toteuttaminen alkaa tahtotilasta ja strategisesta päätöksenteosta, se kuultiin myös Örebrossa. Örebrossa mm. tuotteen hiilijalanjälki on yksi hankintaan vaikuttava kriteeri. Lisäksi matkalta saatiin hyviä vinkkejä mm. ruokahävikin seuraamiseen ja dokumentoimiseen. Hankintakäytänteiden vertailusta ja ruokahävikin seuraamisesta tehtiin koonti ja siitä tiedotettiin, jotta käytänteet jalkautuisivat pilottien kautta. Örebrossa oltiin sitä mieltä, että valmistuskeittiössä syntyy vähemmän jätettä kuin jakelukeittiössä. Örebron ruokapalvelupäällikkö ja kestävän kehityksen suunnittelija saatiin kertomaan hyvistä käytänteistään Suomeen Gastro messuille. 14

15 Elintarvikehankinta Roadshow tulokset Elintarvikehankinta Roadshown jokaisessa kohteessa saatiin herätettyä kohderyhmiä miettimään kestäviä hankintoja, lähi- ja luomuruoan käytön lisäämisen mahdollisuuksia. Espoossa osallistujina oli Espoo Catering johto ja ekotukihenkilöt. Hankkeen toiminnot jatkuvat Espoon kaupungin omalla kestävän kehityksen hankkeella. Espoo Catering ottaa testaukseen myös Naantalin ruokapalveluiden käyttämän haukipihvin. Kolarin kunnassa puolestaan ryhdyttiin Meri-Lapin esimerkin mukaan valmistelemaan strategista päätöksentekoa lähiruoan käytön lisäämiseksi. Naantalissa paikallisen perunan ja kalan käytön mahdollisuuksia tullaan kehittämään jatkossakin. Naantalissa oli hyvin lehdistöä paikalla, joten tietoisuus hankkeesta levisi laajasti. Vaasassa kiertue keskittyi ruokalistasuunnitteluun ja pääkohderyhmänä olivat Pohjanmaan ruokapalvelut. Paikalla oli henkilöitä myös hankintayksiköistä ja kunnanvaltuustosta. Ruokalistasuunnittelussa painotettiin ympäristöystävällisyyttä, joka herätti mielenkiintoisia ajatuksia ja ainakin Vaasan ruokapalveluissa otettiin heti käyttöön koulutuksessa esiin tulleita tuotantoprosesseja. Siilinjärvellä pidetty kiertue sai mediaa liikkeelle: haastattelu Yle Savossa ja lehtiartikkeli. Suuren yhteishankintayksikön (IS-Hankinta Oy) osallistuminen järjestelyihin oli positiivista. Heidän kauttaan hankkeen hyvien käytänteiden viesti menee Pohjois-Savon alueelle. Tilaisuudessa oli paikalla kaikkien suurempien puolueiden eduskuntavaaliehdokkaat ja ainakin kolme kunnanjohtajaa, jotka vahvistivat strategisen päätöksenteon ja seurannan merkityksen hankinnan tukena. Arto O. Salosen luento halvan ruoan hinnasta herätteli ajattelemaan ja sen tiimoilta saatiin yhteydenottoja myöhemminkin. Lappeenrannan ja Loviisan tilaisuuksiin oli kutsuttu kaikkia ruokaketjun toimijoita. Lappeenrannan tilaisuus järjestettiin juuri ennen kunnanvaltuuston kokousta. Kutsu oli mennyt kaikille valtuutetuille, joista noin puolet oli ainakin osan aikaa mukana lyhyessä tapahtumassa. Siellä kerrottiin aluetalousselvityksen tuloksista ja Saimaan Tukipalveluiden onnistuneesta lähileivän hankintaprosessista. Loviisan tilaisuudessa kaupunginjohtaja ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja päättivät ryhtyä toimeen saadakseen strategisen päätöksen lähiruoan käytön lisäämiseksi. Loviisan kaupungin ruokapalveluista vajaan puolet hoitaa ISS Palvelut. Tapahtuma järjestettiin Loviisassa heidän pilottikohteena olleen ISS Palvelut Oy:n toiveesta. 4.4 WP 4 Ruoan tuottajien ja jatkojalostajien KeVa hankintaosaamisen edistäminen Hankkeessa toteutettavat hankintavalmennukset ja tuottajatapaamiset edistivät pilottikohteiden ruoan tuottajien, jalostajien ja hankintoja tekevien hankintaosaamista. Ne olivat kaikissa pilottikohteissa onnistuneita ja madalsivat kynnystä toimijoiden yhteistyölle jatkossa. Valmennuksissa käytiin vilkasta keskustelua kestävään ruokaketjuun liittyvän aiheen ympärillä. Osallistujamäärän maksimoimiseksi ja tarkentumiseksi oli hyvä, että valmennustilaisuudet ja verkostoitumismahdollisuudet järjestettiin yhdessä MTK:n kanssa. Tuottajien tapaamisissa ruokapalvelut kiinnostuivat myös muusta alueellisesta tuotevalikoimasta pilottituotteiden lisäksi. 15

16 Arvioinnin ja hanketoimijoiden näkemyksen perusteella voidaan todeta, että hankintaosaaminen kehittyi piloteissa ja hankkeen yhteistyötahoilla hankkeen loppua kohden. Loppuarviointivaiheessa suurin osa hankkeeseen osallistuvista (ruokapalvelut, yrittäjät ja koordinaattorit) oli kokenut toteuman hyväksi tai erittäin hyväksi. Piloteissa testattavien tuotteiden käyttöönoton nähtiin myös sujuneen hyvin kaikkien toimijoiden näkökulmasta. Piloteissa tehty tuotekehitys otti suuren harppauksen eteenpäin hankkeen puolivälin jälkeen. Pilotoidut tuotteet ovat pääsääntöisesti käytössä, ja muutamissa piloteissa on nähtävissä toiminnan laajenemista alueellisesti ja/tai ruokapalveluiden käytössä olevien paikallisten tuotteiden monipuolistumista. Valmennuksiin osallistuminen vaikutti siihen, että hankintoja valmistellaan aikaisempaa enemmän. Lisäksi valmennuksessa saadun tiedon pohjalta on otettu käyttöön jonkin verran uusia hankintakriteerejä. Hankintojen tekijät ilmoittivat erityisesti osaavansa huomioida kestävät valinnat/hankinnat aikaisempaa paremmin hankintojen ja kilpailutuksien suunnittelussa. Tässä asiassa hankkeen tavoite toteutettiin erittäin hyvin. Lisäksi valmennus on pääsääntöisesti vaikuttanut jonkin verran siihen, että kestäviä valintoja ja hankintoja toteutetaan vastaajien edustamissa organisaatioissa jatkossa enemmän. Pilottikohteissa ja heidän hankintayksiköissään odotetaan myös uuden hankintalain tuomia mahdollisia muutoksia. Myös aihealueeseen liittyvän verkostoitumisen kannalta valmennuksista on ollut hyötyä merkittävästi. 4.5 WP 5 Viestintä sekä neuvonta ruokapalveluvastaavien hankintaosaamisen edistämiseksi Kuule Oy:n viestintäryhmä teki alan järjestöjen jäsenistölle (Ammattikeittiöosaajat ry ja Terveydenhuollon dieteetikkoyhdistys) kyselyn kestävistä elintarvikehankinnoista. Vaikka kyselyssä todettiin, että ammattikeittiöissä on yhteishankintayksiköiden myötä saatua hankintaosaamista kohtuullisesti, niin tärkeää on kuitenkin yhteishankintayksikön ja ammattikeittiön välinen syvempi yhteistyö ja kaikenkokoisten yhteishankintayksikköön liittyneiden hankintayksiköiden tarpeiden ja toiveiden huomiointi. Tämän hankkeen pilottikohteissa päästiinkin luomaan syvempää ja myös laajempaa yhteistyötä koko ruokaketjun toimijoiden kesken. Prosessikuvaukset toimivat siitä hyvinä tuotoksina. Vastausten perusteella myös kestävien elintarvikehankintojen toteutumisen esteet tunnistettiin. Suurimpina esteinä kestävien elintarvikehankintojen toteutumiselle on elintarvikehankintoihin osoitettujen määrärahojen vähyys, liian pienet volyymit ja sopimattomat pakkauskoot ammattikeittiöiden tarpeisiin. Myös toimivan yhteislogistiikan ja markkinoinnin riittämättömyys nähtiin haasteena. Edellä mainitut esteet tunnistettiin ja niitä pyrittiin ottamaan esille ja pohtimaan niihin ratkaisuja WP4:ssä järjestetyissä tilaisuuksissa. Mm. volyymin lisäämistä ja logistiikan kehittämistä saatiin aikaiseksi yrittäjien yhteisellä verkostoitumisella. Hankehenkilöstö ja osa pilottikohteiden ruokapalvelutoimijoista sekä koordinaattoreista luennoi ja esitteli pilottikohteiden onnistumisia alan järjestöjen koulutustilaisuuksissa. Lisäksi pilottikohteista ja hanketoiminnoista kirjoitettiin artikkeleita alan julkaisuihin. Edellä mainittujen lisäksi Ateria 2013 ja Ateria seminaariohjelmat ja Gastro -messuilla tehdyt hyvien käytänteiden esittelyt lisäsivät kohderyhmän hankintaosaamista. Aktiivinen tiedotus alan jäsenistölle sähköpostitse hankintalakiin ja muihin kestävien hankintojen kulmakiviin liittyen auttoi myös alalla toimivia hahmottaman kestävien hankintojen ja niiden hankintaosaamisen kokonaisuutta. 16

17 4.6 WP 6 Hankkeen vaikuttavuus Hankkeen alkupuolella Tk-Evalin tekemästä arvioinnista saatiin selville pilottikohteiden lähtötilanne ja hankkeen toimintoja osattiin ohjata arvioinnissa esiin tulleisiin toimintoihin. Hankkeen loppupuolella toteutettu arviointi osoitti hankkeen toimintojen onnistumista. 4.7 Hankkeen julkaisut ja muu aineisto Hankkeessa on tuotettu julkaisuja, esitteitä ja muuta materiaalia, jotka on lueteltu seuraavaksi (liite 5). Hankkeen julkaisut: - Hanke-esite FI ja SVE - Lähi- ja luomuruoan yleisesite aesite% pdf - Hankintainfo-suklaa - Sesonki-postikortti - Flyer kuntapäättäjille - Vinkkejä lähi- ja luomuruoan hankintaan elinkaarianalyysit ja lähiruoan sosiaaliset vaikutukset - Englanninkielisen Lähis-oppaan käännös ja taitto Muu aineisto: - ammattikeittiökuvat - kynä - post-it vihko - kangaskassi - tuubihuivi - roll-up - infoseinäkkeen sesonki-taustakuva Hankkeella on internet-sivut osoitteessa kestavathankinnat.fi. Sivuston tärkeimmät tiedot siirretään osoitteeseen ekocentria.fi. 17

18 5 JATKOTOIMENPITEET Hankkeen aikana syntyi selkeästi lisääntynyt tarve koordinoidulle tekniselle ja ennakoivalla puheenvuorolle, jossa kootaan hyvissä ajoin ennen kilpailutuksen käynnistymistä yhteen tuottajat, yrittäjät, ruokapalvelut ja hankintayksiköiden hankinta-asiantuntijat sekä mahdollisesti myös tukkutoimijat keskustelemaan hankintayksikön osakkaiden kestävää ruokaketjua edistävistä elintarviketarpeista ja -toiveista. Vaikka KeHa-hankkeessa luotiin hankintamalleja, niiden jalkauttaminen vaatii lisätoimenpiteitä. Myös laadullisten tuoteryhmä- ja tuotekohtaisten hankintakriteereiden tarve tulee lisääntymään, erityisesti uuden hankintadirektiivin tultua voimaan. Hankkeessa järjestettiin hankintojen laatuun liittyvä kriteerityöpaja, jonka toimintaa olisi jatkettava, jotta eri elintarvikeryhmiä koskevat kriteeriehdotukset saadaan koottua yhteen. Hankkeessa osallistuttiin Lähiruokaa ammattikeittiöihin hankkeen järjestämiin hankintafoorumeihin ja Lähis-oppaan tekemiseen. On tärkeää, että oppaaseen koottu tietoa jalkautetaan ottamalla se käyttöön koko Suomessa. KeHan aikana syntyi tarve toimenpiteille, joilla lisätään hankintaosaamista (LÄHIS-oppaan jalkauttaminen), samoin tarve lisätä tuotekehitystä yrittäjien ja ammattikeittiöiden yhteistyönä. Lähi- ja luomuruokaa tuottavien ja jalostavien yritysten tuotantomäärät eivät ole pysyneet annosmääriltään yhä suurentuvien ruokapalveluiden mukana. Toimijoille tulee tiedottaa myös lähi- ja luomuruoan sosiaalisista vaikutuksista ja ympäristövaikutuksista. Aihe on hankintojen kannalta uusi, mutta uudessa hankintalaissa näihin seikkoihin tullaan kiinnittämään yhä enemmän huomiota. Satotaso ja ravitsemusarvo ovat myös tärkeitä tekijöitä kasvikunnan tuotteiden kestävyysprofiilissa erityisesti ravitsemusarvokohtaisen laskennan kehittäminen olisi tarpeen. Kuljetusten tehokas organisointi on tärkeää erityisesti meillä Suomessa, jossa kuljetusmatkat lähituotteillekin ovat helposti varsin pitkät ja Suomen kannalta LCA laskennan ekotoksisuus- ja ravinteiden kierrätys vaikutusluokat tulisi saada pikaisesti käyttöön. 18

19 6 LOPPURAPORTIN TIIVISTELMÄ Kestävät hankinnat -hankkeen päätavoitteena oli parantaa julkisten ruokapalveluiden hankintaprosesseihin osallistuvien kestävien elintarvikkeiden hankintaosaamista sekä tuottaa malleja kestävien elintarvikevalintojen kilpailutusprosessiin. Hankkeen tavoitteena oli saada kestävät hankinnat lisääntymään julkisissa ruokapalveluissa. Lisäksi oli tarkoitus saada kestävien hankintojen kilpailutukseen helpommin käytettäviä malleja. Hankkeen pääasiallinen kohderyhmä oli julkisen sektorin ammattikeittiöt sidosryhmineen, joita olivat kuntapäättäjät, hankinta-asiantuntijat ja elintarvikealan yrittäjät. Kohderyhmiä olivat myös asiantuntijat ja kehittäjät valtakunnallisissa organisaatioissa. Hankkeessa nähtiin tarpeelliseksi tuottaa laajalle kohderyhmälle yleisesite lähi- ja luomuruoasta. Hankkeen päätoteuttajana toimi EkoCentria, joka on Savon koulutuskuntayhtymän kehittäjäorganisaatio. Osatoteuttajana hankkeessa olivat MTK, MTT ja Kuule Oy. EkoCentria osallistui kaikkiin hankkeen toimintoihin. MTK:n päävastuu oli aktivoida tuottajia hankintavalmennuksiin ja näkemään julkinen sektori yhtenä asiakasryhmänä. MTK osallistui myös tuottajatapaamisten järjestelyyn ja yleiseen tiedotukseen. MTT:n tutkijoiden vastuulla oli selvittää, kuinka kestävyyden määreitä voitaisiin tulevaisuudessa käyttää hankintakriteereinä. MTT:n selvityksen tuloksena julkaistiin Vinkkejä lähi- ja luomuruoan hankintaan elinkaarianalyysit ja lähiruoan sosiaaliset vaikutukset opas. Kuule Oy:n tehtävänä oli hankkeen viestinnän suunnittelu ja kvalitatiivinen haastattelu hankintaosaamisesta. Hankkeen toimintojen toteuttamisessa ja tiedottamisessa tehtiin yhteistyötä alueellisten hankkeiden, Ammattikeittiöosaajat ry:n, Kuntaruokailun asiantuntijat ry:n, ProAgrian Keskusten Liiton, eduskunnan lähiruokakerhon, Kuntaliiton ja Aitoja Makuja.fi -hankkeen kanssa. Hankkeen vastuuhenkilönä toimi alkuvaiheessa lyhyen aikaa projektipäällikkö Irma Ikäheimo, alkaen projektipäällikkö Hanne Husso ja viimeiset kolme kuukautta projektipäällikkö Sari Väänänen. Hankeassistenttina hankkeen eri vaiheissa toimivat Maria Mukkala, Riitta Pulkkinen, Kirsi Malaska ja Reetta Toivanen. MTK:n vastuuhenkilönä oli ruokakulttuuriasiamies Anni-Mari Syväniemi. MTT:n vastuuhenkilönä oli professori Sirpa Kurppa ja hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Jari Korhonen. Rahoituspäätöksen mukaisesti hankkeen hyväksytyt kustannukset olivat enintään euroa, josta MMM:n Laatuketjun osuus oli 83 % eli enintään euroa. Hankkeen toteutuneet kustannukset toiminta-ajalla olivat ,95 euroa. Avustuksesta siirrettiin MTT:lle euroa hankesuunnitelman mukaisten toimintojen toteuttamiseen. Hankkeen kahdeksassa pilottikohteessa ympäri Suomen aktivoitiin toimijoita kestävien hankintojen lisäämiseen kehittämällä erityisesti alueellista hankintaosaamista. Piloteissa valmisteltiin tulevia elintarvikkeiden hankintakierroksia, mietittiin hankintakriteereitä yhteistyössä yrittäjien kanssa, tehtiin valtuustoaloitteita strategisen päätöksenteon tueksi sekä järjestettiin hankintafoorumi, päättäjäinfoja ja tuottajatapaamisia. Lisäksi pilottikohteiden koordinaattorit työstivät yhdessä hankehenkilöstön kanssa prosessikuvaukset, joissa kuvattiin kunkin pilotin hankintaprosessi ja 19

20 siihen vaikuttaneet tapahtumat ja tekijät. Näin saatiin mallinnettua kaikkien pilottien hyvinkin erilaiset hankintaprosessit työkaluiksi elintarvikehankintojen avuksi. Lopuksi kaikista prosessikuvauksista koottiin yhteinen lähiruoan hankinnan prosessikuva. Hankkeessa viestittiin hankintalain sallimista mahdollisuuksista hankkia lähi- ja luomuruokaa. Hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin hankintaprosesseja sellaisiksi, että niihin saataisiin tarjouksia myös alueellisilta toimittajilta, vaikka tarjouspyynnössä ei saa mainita lähiruoka-sanaa. Luomu on kansainvälisesti määritelty ja valvottu tuotantotapa, jolloin sitä voi käyttää julkisissa tarjouskilpailuissa tuotteen laatua määritelevänä kriteerinä. Avainasemassa hankintojen onnistumiselle sekä lähi- ja luomuruoan käytön lisäämiseen julkisissa ammattikeittiöissä on hankintaosaaminen. Pilottikohteissa oltiin aktiivisia, ja toimijoiden hankintaosaaminen lisääntyi merkittävästi. Hankkeen kaikki kohderyhmät huomasivat, että tärkeimmät edellytykset onnistuneelle lähiruokahankinnalle ovat strateginen päätöksenteko ja ennakoiva vuoropuhelu. Lisäksi toimijoiden ymmärrys koko hankintaprosessin laajuudesta selkeytyi. Kilpailutuksessa kyse ei ole vain tarjouspyynnöstä ja tarjouksesta, vaan paljon laajemmasta prosessista. Loppuraportin laati Projektipäällikkö Hanne Husso Projektipäällikkö Sari Väänänen 20