248 Yhdyskuntalautakunnan toimivallan siirto kaupunkiympäristön palvelualueen viranhaltijoille

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) Aika , klo 16:00-18:30 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 243 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 244 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen 245 Pöytäkirjan tarkastus 246 Ajankohtaiset asiat 247 Esteettömien reittien tavoiteverkko 248 Yhdyskuntalautakunnan toimivallan siirto kaupunkiympäristön palvelualueen viranhaltijoille 249 Lausunnot, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Niemenranta III, entisen teollisuusalueen muuttaminen asuntoalueeksi, asemakaava nro Asemakaavan ja asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Vuores, Isokuusi IV, asemakaava nro Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Hervanta, Etelä-Hervannan koulu ja päiväkoti, Mekaniikanpolku 9, asemakaava nro Asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Veisu, Jokipohja, Unholankatu 15, asemakaava nro Poikkeamishakemus tilalle Sarkainniemi , Hirviniemenranta 41, talousrakennuksen rakentaminen 254 Suunnittelutarvehakemus määräalalle tilasta Ollila , Kapukiventie, asuinrakennuksen rakentaminen 255 Oikaisuvaatimukset päätökseen Välisolan läpiajon rajoittamisesta 256 Oikaisuvaatimus liukastumisvahingosta tehtyyn päätökseen 257 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus

2 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Sirniö Ilpo, puheenjohtaja Aho Ossi Ahonen Reeta Höyssä Matti, poistui 17:18 Järvinen Matti Kampman Ulla Nisumaa-Saarela Katja, saapui 16:17 Nurminen Maggie Penny Kaisa Sirén Jouni Suoniemi Juhana, saapui 17:40 Rajala Petri Helke Lauri, saapui 17:40 Harmaala Sonja, poistui 17:40 Harjuntausta Anneli, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä Stenhäll Jaakko, kaupunginhallituksen edustaja Kankaala Kari, ympäristö- ja kehitysjohtaja, esittelijä, poistui 18:20 Nurminen Mikko, johtaja, esittelijä, saapui 18:15 Hyry Anna-Leea, viestintäpäällikkö Järvelä Antti, nuorisovaltuuston edustaja, saapui 17:24 Vesanen Lauri, projektipäällikkö, Ramboll Oy, poistui 16:26 Kytölä Markus, osastopäällikkö, Pöyry Oy, poistui 17:05 Heinonen Jukka, katu- ja raitiotiesuunnittelija, VR Track, poistui 17:05 Montonen Hanna, yhdyskuntasuunnittelupäällikkö, poistui 17:30 Vandell Ari, suunnittelupäällikkö, poistui 18:08 Jäntti Aleksi Rincón Salazar Natalia Allekirjoitukset Sirniö Ilpo Puheenjohtaja Anneli Harjuntausta Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Reeta Ahonen Jouni Sirén

3 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja asetetaan nähtäväksi kaupungin internetsivuille Anneli Harjuntausta, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä

4 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) 243 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Todettiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) 244 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Päätös Myönnettiin. Päätösehdotus oli Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus projektipäällikkö Lauri Vesaselle Ramboll Oy:stä, osastopäällikkö Markus Kytölälle Pöyry Oy:stä, katu- ja raitiotiesuunnittelija Jukka Heinoselle VR Track:sta ja yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montoselle :n Ajankohtaiset asiat ajaksi.

6 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) 245 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Valittiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan Reeta Ahonen ja Jouni Sirén sekä varalle Matti Järvinen. Perustelut Pöytäkirjan tarkastus keskusvirastotalossa viimeistään torstaina Jos pöytäkirjan tarkastajaksi esitettävä tietää olevansa estynyt suorittamasta tarkastusta tai tietää joutuvansa poistumaan tästä kokouksesta ennen sen päättymistä, on siitä ilmoitettava.

7 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) 246 Ajankohtaiset asiat Päätös Merkittiin tiedoksi. Esittelijä: Kari Kankaala, Ympäristö- ja kehitysjohtaja Päätösehdotus oli Katsaus merkitään tiedoksi. Perustelut Ympäristö- ja kehitysjohtaja Kari Kankaalan katsaus ajankohtaisiin asioihin: - Kanslerinrinteen ja Ratapihankadun katusuunnitelmaluonnosten esittely, projektipäällikkö Lauri Vesanen / Ramboll Oy, suunnittelupäällikkö Ari Vandell - Raítiotie 2. vaiheen katusuunnitelmaluonnosten esittely, osastopäällikkö Markus Kytölä / Pöyry Oy, suunnittelupäällikkö Ari Vandell - Asemakaavahankkeiden lopettaminen, yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen. Kokouskäsittely Projektipäällikkö Lauri Vesanen esitteli Kanslerinrinteen ja Ratapihankadun katusuunnitelmaluonnokset. Jäsen Katja Nisumaa-Saarela saapui kokoukseen esityksestä käydyn keskustelun aikana klo Suunnittelupäällikkö Ari Vandell oli asiantuntijana läsnä. Vesanen poistui kokouksesta esityksen ja siitä käydyn keskustelun jälkeen klo Osastopäällikkö Markus Kytölä esitteli raitiotie 2. vaiheen katusuunnitelmaluonnokset, katu- ja raitiotiesuunnittelija Jukka Heinonen sekä suunnittelupäällikkö Ari Vandell olivat asiantuntijoina läsnä. Kytölä ja Heinonen poistuivat kokouksesta esityksen ja siitä käydyn keskustelun jälkeen klo Yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Hanna Montonen esitteli suunnitellut asemakaavahankkeiden lopettamiset. Matti Höyssä poistui kokouksesta esityksen aikana klo ja nuorisovaltuuston edustaja Antti Järvelä saapui kokoukseen klo Montonen poistui kokouksesta esityksen ja siitä käydyn keskustelun jälkeen klo Ajankohtaisten asioiden tultua käsitellyksi, puheenjohtaja esitti kokoukseen 10 minuutin taukoa. Tauon jälkeen klo jäsen Juhana Suoniemi saapui kokoukseen ja varajäsen Sonja Harmaala poistui kokouksesta, samaan aikaan saapui myös Höyssän varajäsen Lauri Helke.

8 Tampere Pöytäkirja 19/ (56)

9 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) 247 Esteettömien reittien tavoiteverkko TRE:7225/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Seimelä Katja J Valmistelijan yhteystiedot Liikenneinsinööri Katja Seimelä, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Hyväksytään liitteessä 1 esitetyt esteettömät reitit. Suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa toteutetaan esteettömillä reiteillä esteettömyyden erikoistason vaatimuksia ja muilla reiteillä esteettömyyden perustasoa. Lisäksi lautakunta edellyttää selvitettävän, miten ja mihin Tampereella voidaan toteuttaa vähintään yksi esteetön uimaranta. Esittelijä: Kari Kankaala, Ympäristö- ja kehitysjohtaja Päätösehdotus oli Hyväksytään liitteessä 1 esitetyt esteettömät reitit. Suunnittelussa, rakentamisessa ja kunnossapidossa toteutetaan esteettömillä reiteillä esteettömyyden erikoistason vaatimuksia ja muilla reiteillä esteettömyyden perustasoa. Kokouskäsittely Suunnittelupäällikkö Ari Vandell esitteli kokouksessa asian. Keskustelun kuluessa Jouni Sirén teki seuraavan ponsiesityksen: "Yhdyskuntalautakunta edellyttää selvitettävän, miten ja mihin Tampereella voidaan toteuttaa vähintään yksi esteetön uimaranta." Puheenjohtaja tiedusteli Sirénin ponsiesityksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Perustelut Tampereen strategian tavoitteena on sekä lisätä kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikenteen käyttöä että edistää kuntalaisten hyvinvointia mm. mahdollistamalla asuminen kotona tai palveluasunnossa mahdollisimman pitkään. Strategian mukaan painopistettä siirretään edelleen korjaavista palveluista ennaltaehkäisevään toimintaan, varhaiseen tukeen sekä ennakoiviin ja kotiin vietäviin palveluihin. Tavoitteen toteutumista seurataan mm. kotona, tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa

10 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) laitoshoidossa asuvien ikäihmisten määrän kehittymisenä. Keskeinen kotona asumisen mahdollistava asia on mahdollisuus omatoimiseen liikkumiseen ja siten virkistäytymiseen ja omien asioiden itsenäiseen hoitamiseen. Strategiaan on kirjattu, että esteettömyyttä edistetään kaikessa toiminnassa. Ympäristö on esteetön silloin, kun se on kaikkien käyttäjien kannalta toimiva, turvallinen ja miellyttävä käyttää. Esteettömien reittien määrittäminen Tampereella on käynnistetty vuonna 2016 esteettömien kävelyreittien määrittäminen. Reittien määrittely perustuu Helsingin, Tampereen, Espoon, Vantaan, Turun ja Joensuun kaupunkien yhteistyönä vuonna 2004 laadittuun ja vuonna 2008 päivitettyyn SuRaKu-ohjeistukseen (Esteettömien julkisten alueiden suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon ohjeistaminen katu-, viher- ja piha-alueilla). SuRaKu:ssa alueet on jaettu kahteen esteettömyyden vaatimustasoon: esteettömyyden erikoistaso, jonka on toteuduttava esteettömillä reiteillä sekä esteettömyyden perustaso, jonka on toteuduttava kaikilla alueilla. Esteettömien reittien määrittelytyössä on tunnistettu ne nykyisellä katuverkolla olevat reitit, joilla kävely-yhteyden laatutavoitteena on esteettömyyden erikoistaso. Reittejä tulee tarkentaa ja päivittää jatkossa suunnitteluhankkeiden edetessä ja esim. uusien asumis- tai muiden palveluiden toteutuessa. Työssä on käytetty katuverkkoaineistoa helmikuulta Tarkastelussa ei ole ollut ELY-keskuksen hallinnoimia väyliä tai kulkuyhteyksiä tonteilla. Työn tuloksena on syntynyt liitteenä oleva karttaesitys esteettömistä reiteistä ja esteettömistä virkistysreiteistä sekä erillinen aineisto esteettömien reittien suojateistä. Aineisto on paikkatietomuodossa ja siten lisättävissä Tampereen karttapalveluun (Oskari). Erikoistasoa edellyttävät alueet on määritelty alueen palvelutarjonnan ja käyttäjämäärien mukaan tavallista suurempia esteettömyysvaatimuksia omaavista alueista, reiteistä tai kohteista. Erikoistason perusteluina ovat suuret jalankulkuvirrat sekä julkisten palvelujen saatavuus. Erikoistason alueiksi on määritelty: Kävelykatuympäristöt: Kuninkaankatu ja Tuomiokirkonkatu Keskusta-alueet, joilla on julkisia palveluja Vanhus-, vammais-, sosiaali- ja terveyspalveluja tarjoavien toimipaikkojen ympäristöt: kaikki kaupungin terveyspalvelut (sairaalat, neuvolat, hammashoitolat, terveysasemat) sekä kaupungin ylläpitämät ikäihmisten palvelukeskukset ja päiväkeskukset Alueet, joilla on paljon vanhus- ja vammaisasuntoja Julkisen liikenteen terminaalialueet ja pysäkkialueet: Keskustori, Pyynikintori, Koskipuisto ja linja-autoasema ja tulevaisuudessa varmistettava erikoistason yhteydet raitiotiepysäkeille

11 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) Liikunta- ja leikkipaikat, joilla on huomioitu kaikki käyttäjät: uimahallit ja esteettömät leikkipuistot Esteettömät reitit virkistysalueilla: viherreitit, joilla esteetön kulku on mahdollista nykytilanteessa. Lisäksi on huomioitu esteettömyyden kannalta muita tärkeitä paikallisia kohteita, kuten museoita, kuntoutuskeskuksia ja erityiskouluja. Erikoistason reitti on osoitettu myös niille kouluille ja päiväkodeille, joiden yhteydessä toimii kaupungin terveyspalveluyksikkö (esim. hammashoitola tai neuvola). Kirjastoja erikoistason reitti palvelee silloin, kun sen yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä on sekä koulu että päiväkoti. Esteettömien reittien määrityksessä on pyritty reittien jatkuvuuteen siten, että turvataan yhteys vähintään lähimmälle joukkoliikennepysäkille. Ydinkeskustan ja aluekeskusten alueilla on määritelty pidempiä yhtenäisiä kokonaisuuksia erikoistasolla. Keskusta-alueella esteetön reitti kulkee lähtökohtaisesti kadun molemmilla puolilla. Ydinkeskustan ulkopuolella esteetön reitti voi kulkea joko kadun molemmin puolin tai vain toisella puolella. Katujen suojatieratkaisut toteutetaan esteettömillä reiteillä kadun molemmilla puolin symmetrisesti riippumatta siitä, kulkeeko esteetön reitti kadun molemmilla puolilla. Esteettömiä reittejä ei ole merkitty väylille, joilla maastosta johtuen ei voida toteuttaa erikoistasolle määriteltyjä kaltevuusvaatimuksia. Esimerkiksi Keskustorin ja Laukontorin välille ei tästä syystä ole määritelty esteetöntä reittiä. Tammikuussa 2018 valmistunutta luonnosta esteettömistä reiteistä on käsitelty seuraavissa tilaisuuksissa, joiden aikana ja jälkeen sidosryhmillä on ollut mahdollisuus kommentoida luonnosta. Kaikki esille tulleet reittien määrittelyihin liittyvät kommentit on huomioitu nyt hyväksyttävänä olevassa versiossa. Useimmissa tilaisuuksissa nostettiin esille jalkakäytävien talvihoidon merkitys erityisesti ikäihmisten liikkumismahdollisuuksille Suurten kaupunkien esteettömyysasiamiesten kokoontuminen Tampereella Tampereen esteettömyysasiamies, Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry ja Suomen kuurosokeat ry Vanhusneuvosto Erityisryhmien asumisen työryhmä Esteettömien reittien ja perustason reittien toteuttaminen Esteetön kaupunkiympäristö tarkoittaa yhtenäisiä ja toimivia aluekokonaisuuksia ja kulkureittejä, jotka takaavat keskeisten toimintojen ja palvelujen saavutettavuuden kaikissa olosuhteissa. Vaikka mikään yksittäinen rakenne tai yksityiskohta ei takaa ympäristön esteettömyyttä, on tärkeä tunnistaa millä elementeillä on vaikutus esteettömyyteen. SuRaKu-hankkeessa on määritelty erikoistason ja perustason vaatimukset seuraaville ominaisuuksille: kulkupinnat, suojatiemerkinnät, suojatien reunatuki ja suojatien keskikoroke, opaslaatat, erotteluraidat,

12 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) varoitusalueet, koho-opaste, pysäkkikorokkeet, ulkoportaat, luiskat, käsijohteet, kaiteet, sadevesikourut ja -kaivot, painonappipylväs, suojatiemerkkipylväs, istuimet ja pollarit. Kriteereissä on yksityiskohtaisia mitoitus- ja suunnitteluohjeita sekä vaatimuksia materiaalien väreille ja kontrasteille, valaistukselle sekä kunnossapidolle. SuRaKu:ssa perustason vaatimukset edellä mainituille ominaisuuksille on asetettu niin, että ne mahdollistavat pääosin kaikkien käyttäjäryhmien esteettömän liikkumisen. Erikoistason vaatimuksissa on lisäksi huomioitu erilaisten käyttäjäryhmien vaatimukset. Erikoistasolla edellytetään esim. näkövammaisille tarkoitettujen opaslaattojen käyttöä kulun ohjauksessa sekä varoittavien opaslaattojen käyttöä portaiden, suojateiden ja pysäkkien merkitsemisessä. Tampereella on hyväksytty (YLA ) suojateiden tyyppipiirrokset, jotka sisältävät erikoistason ja perustason ratkaisut suojateiden ja pyöräteiden jatkeiden järjestelyistä ml. reunatuet ja keskikorokkeet. Myös raitiotiepysäkkien tyyppipiirustuksissa on huomioitu esteettömyysvaatimukset. Muilta osin Tampereella ei ole omia suunnitteluohjeita, joissa olisi huomioitu esteettömyyden kaksi tasoa. Parhaillaan on käynnissä suunnitteluohjeiden kartoitus ja päivitys. Ohjeistus tullaan viemään helposti löydettäväksi ulkoisille internetsivuille. Esteettömään lopputulokseen vaikutetaan suunnittelu-, rakentamis- ja kunnossapitoprosessin kaikissa vaiheissa. Uusien alueiden kaavoituksessa tulee huomioida alueelle tulevat toiminnot ja niiden väliset kävely-yhteydet ja määritellä näille esteettömyyden vaatimustaso. Kaavoituksessa myös varmistetaan jalkakäytävien kaltevuusvaatimusten toteutuminen ja varataan riittävä katutila, joka mahdollistaa kävelyn erottelun pyöräilystä. Katu- ja puistosuunnittelussa määritellään julkisten alueiden yksityiskohtainen mitoitus, tasaukset, päällystemateriaalit, rakenteet ja varusteet sekä niiden sijoitus ja tehdään siten esteettömyyden kannalta merkittävät valinnat. Esteetön ympäristö edellyttää aiempaa suurempaa tarkkuutta kulkuväylien päällysteiden ja rakenteiden rakentamisessa. Kunnossapidolla tulee varmistaa reittien toimivuus kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina. Esteettömyyden tulisi toteutua myös tilapäisissä liikennejärjestelyissä. Esteettömyystavoitteiden saavuttaminen edellyttää kokonaisvaltaista ja pitkällä aikavälillä tapahtuvaa kaupunkiympäristön esteettömyyden ja toimivuuden kehittämistä. Esteettömiä reittejä toteutetaan vähitellen käynnissä olevien raitiotiehankkeen ja katuhankkeiden yhteydessä. Lisäksi voidaan tehdä tiettyjä reittikokonaisuuksia koskevia esteettömyyskartoituksia ja parantaa reittejä erillisinä projekteina. Esimerkiksi Tammelaan on jo laadittu esteettömyyskartoitus ja Hervantaan toteutettu esteetön asiointireitti Keinupuistosta kauppakeskus Duoon. Esteettömyyttä voidaan parantaa myös teemakohtaisesti. Esimerkiksi Tammelan esteettömyyskartoituksessa todettiin, että yleisin

13 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) esteettömyyspuute on puuttuvat levähdysmahdollisuudet. Esteettömyyden erikoistasolla tulisi olla istuimia vähintään 50 m välein ja tarjolla tulisi olla erikorkuisia istuimia, joissa tulisi olla aina selkänoja ja käsituki. Penkkien lisääminen tulisi aloittaa vanhusten päivittäin käyttämistä asiointireiteistä. Tiedoksi Ari Vandell, Katja Seimelä, Heljä Aarnikko, Pekka Stenman, Timo Seimelä, Pia Hastio, Lotta Kauppila, Elina Karppinen, Hanna Montonen, Mirjam Larinkari, Pasi Palmu, Petri Keivaara, Petri Kantola, Kimmo Myllynen, Teemu Kylmäkoski, katuluvat, Salme Mujunen, esteettömyysasiamies Hanna Karojärvi, ratikkahanke: Ville-Mikael Tuominen, Antti Haukka, Raitiotieallianssi: Markus Kytölä, Tarmo Keski-Loppi, Mikko Nyhä Liitteet 1 Liite Yla Esteettömät reitit tavoiteverkko

14 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) 248 Yhdyskuntalautakunnan toimivallan siirto kaupunkiympäristön palvelualueen viranhaltijoille TRE:6266/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Ruonala Heidi Valmistelijan yhteystiedot Lakimies Heidi Ruonala, puh ja hallintokoordinaattori Arja Kekäläinen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Kari Kankaala, Ympäristö- ja kehitysjohtaja Päätösehdotus oli Yhdyskuntalautakunnan toimivallan siirto kaupunkiympäristön palvelualueen viranhaltijoille hyväksytään liitteen mukaisesti tulemaan voimaan välittömästi. Tämä päätös kumoaa yhdyskuntalautakunnan päätökset , , ja Kokouskäsittely Suunnittelupäällikkö Ari Vandell poistui kokouksesta tämän asian tultua käsitellyksi klo Perustelut Tampereen kaupungin hallintosäännön 17 :n mukaan lautakunta päättää oman tehtäväalueensa osalta 1) talousarvioesityksen, palvelu- ja vuosisuunnitelman sekä muiden toimintaa ohjaavien strategisten asiakirjojen hyväksymisestä 2) palvelujen hankkimista koskevien linjausten hyväksymisestä palvelujen hankintaa koskevien periaatteiden mukaisesti 3) kuntayhteistyötä koskevien sopimusten ja muiden merkittävien sopimusten hyväksymisestä 4) avustusten ja tukien myöntämisestä kaupunginhallituksen määräämien periaatteiden mukaisesti 5) palveluista ja tuotteista perittävien maksujen hyväksymisestä 6) palvelualueen palveluverkon hyväksymisestä valtuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti 7) yli euron arvoisten tilahankkeiden tarveselvityksistä ja hankesuunnitelmista sekä niihin liittyvistä investointisopimuksista pitkäaikaisine käyttötalousvaikutuksineen

15 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) 8) hyvään johtamis- ja hallintotapaan, riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyvien menettelytapojen hyväksymisestä 9) vahingonkorvauksen myöntämisestä asetetuissa rajoissa 10) viranomaisen päätösvallan käyttämisestä 11) otto-oikeuden käyttämisestä 12) tässä hallintosäännössä mainitun toimivaltaansa kuuluvan asian siirtämisestä ratkaistavaksi viranomaiselle, joka tämän päätöksenteon osalta toimii lautakunnan alaisena. Hallintosäännön 23 :ssä todetaan, että yhdyskuntalautakunnan tehtävänä on järjestää kaupunkirakenteen kehittämistä kokonaisuutena, kaupunkisuunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa koskevat palvelut sekä viranomaispalvelut. Lautakunnan tehtävänä on vastata kestävän kaupunkikehityksen ja ympäristöpolitiikan linjausten ja sitoumusten koordinaatiosta, toimeenpanosta, hankkeistamisesta ja seurannasta. Lautakunnalle kuuluu liikenteen hallinta lukuun ottamatta ympäristö- ja rakennusjaostolle sekä Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle kuuluvia tehtäviä, tulvariskien hallinta sekä yleisen vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueesta määrääminen. Lautakunta toimii lainsäädännön mukaisena viranomaisena edellä mainituissa asioissa. Lautakunta hyväksyy muut kuin vaikutukseltaan merkittävät asemakaavat. Asemakaava on vaikutukseltaan merkittävä aina, jos se on alueen ensimmäinen asemakaava tai asemakaavassa annettu suojelumääräys kumotaan tai muutetaan, taikka muutoin poiketaan kaavaan sisältyvästä rakennetun ympäristön suojeluperiaatteesta. Muulloin kaavan merkittävyys on harkittava tapauskohtaisesti. Delegointi on pääsääntöisesti sisällöltään entisen mukainen. Ajoneuvojen siirtoihin liittyvät asiat on poistettu lautakunnan delegoinnista, koska ne kuuluvat hallintosäännön mukaan ympäristö- ja rakennusjaoston toimivaltaan. Jätelain mukaiset tehtävät ovat siirtyneet alueelliselle jätehuoltolautakunnalle. Julkisuuslakia ja henkilötietolakia koskevat asiat on määrätty hallintosäännössä. Ehdotukseen sisältyy muutama uusi delegointi. Päätös hulevesimaksusta tehdystä muistutuksesta: Yhdyskuntalautakunta on päättänyt hulevesimaksun määräytymisen perusteista. Perusteita on tarkistettu lautakunnan päätöksellä Maankäyttöja rakennuslain 103 o :n mukaan kunnan on toimitettava kiinteistön omistajalle tai haltijalle 103 n :ssä tarkoitetun maksun maksamista varten lasku, josta ilmenevät maksun peruste, ohjeet muistutuksen tekemistä varten sekä kunnan laskutuksesta vastaavan viranomaisen ja lisäksi laskuttajan yhteystiedot. Edellä 1 momentissa tarkoitettu maksu on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta

16 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) annetussa laissa. Kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oikeus tehdä 14 päivän kuluessa 1 momentissa tarkoitetun laskun saamisesta muistutus laskusta ilmenevälle viranomaiselle. Tämän on tehtävä muistutuksen johdosta päätös ja lähetettävä muuttuneesta maksusta maksuvelvolliselle uusi lasku. Koska kysymyksessä on uusi maksu, on odotettavissa, että varsinkin alkuvaiheessa maksusta tulee runsaasti muistutuksia. Muistutusten joutuisan käsittelyn varmistamiseksi on tarkoituksenmukaista, että ratkaisuvalta muistutuksen johdosta annettaviin päätöksiin siirretään viheralueet ja hulevedet -yksikön suunnittelupäällikölle. Merkitykseltään vähäisen tonttikadun katusuunnitelman hyväksyminen: Saneerattavan tonttikadun katusuunnitelman hyväksyminen on delegoitu liikennejärjestelmän suunnittelu -yksikön suunnittelupäällikölle, kun katusuunnitelmaehdotuksesta ei ole tehty muistutuksia tai muistutukset on pystytty huomioimaan lopullisessa katusuunnitelmassa. Samantasoinen toimivalta ehdotetaan siirrettäväksi suunnittelupäällikölle uuden, merkitykseltään vähäisen tonttikadun katusuunnitelman hyväksymisessä. Suostumus yksityistielle asetettavalle liikenteen ohjauslaitteelle: Tieliikennelain 51 :n 2 momentin perusteella kunta antaa suostumuksen yksityistielle asetettavalle liikenteen ohjauslaitteelle. Sujuvan menettelyn takaamiseksi on tarkoituksenmukaista, että liikennejärjestelmien suunnittelu -yksikön suunnittelupäälliköllä on toimivalta kyseisen suostumuksen antamiseen. Osoitteen määrääminen: Kunnan osoitejärjestelmästä ei ole olemassa laki- tai asetustasoisia säädöksiä eikä julkishallinnon suositusta. Kadunnimien ja muiden nimien antamisesta asemakaavassa säädetään maankäyttö- ja rakennusasetuksen 24 :ssä. Rakennuksen osoitenumeron antamisesta ja maastoon merkitsemisestä säädetään yleispiirteisesti maankäyttö- ja rakennusasetuksen 84 :ssä. Posti- ja jakeluosoitteen rakenne on määritelty julkisen hallinnon postiosoitetta koskevassa suosituksessa JHS 106. Kaupunkimittaus huolehtii Tampereella osoitteiden määrittämisestä, tietojen ylläpidosta kartoilla ja tietojärjestelmissä sekä osoitteisiin liittyvästä tietopalvelusta. Osoitteenmuutoksista ilmoitetaan kiinteistöjen omistajille kirjeellä. Siltä varalta, että kiinteistön omistaja haluaa asiasta valituskelpoisen päätöksen, on tarkoituksenmukaista siirtää päätösvalta osoitepäätöksen tekemisestä yhdyskuntalautakunnalta kaupungingeodeetille. Tiedoksi

17 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) Mikko Nurminen, Milko Tietäväinen, Elina Karppinen, Pia Hastio, Ari Vandell, Pasi Halme, Anna Mustajoki, Katri Naulo, Heidi Ruonala, Arja Kekäläinen, ko-pa-li Liitteet 1 Liite Yla Toimivallan siirto 2018

18 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) Yhdyskuntalautakunta, 249, Yhdyskuntalautakunta, 129, Lausunnot, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Niemenranta III, entisen teollisuusalueen muuttaminen asuntoalueeksi, asemakaava nro 8496 TRE:3252/ /2016 Yhdyskuntalautakunta, , 249 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot Projektiarkkitehti Riikka Rahkonen, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Kari Kankaala, Ympäristö- ja kehitysjohtaja Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8496 (päivätty , tarkistettu ja teknisesti tarkistettu) hyväksytään ja esitetään kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston päätettäväksi edellyttäen, että kaavan toteuttamiseen liittyvät sopimukset on hyväksytty. Perustelut Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut päivätyn, tarkistetun ja teknisesti tarkistetun asemakaavamuutoksen. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa kaavadoc?8496 Kaavan laatija Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Riikka Rahkonen, kaavaluonnoksen laati Ramboll Oy, arkkitehti Mikko Siitonen. Asemakaavalla muutetaan entinen teollisuusalue kerrostalovaltaiseksi asunto-alueeksi. Asemakaavamuutos on Niemenrannan kaavakokonaisuuden viimeinen osa. Alueelle voidaan toteuttaa pientaloasuntoa. Kaavassa on varattu alueita yleiseen virkistyskäyttöön sekä pienvenesatamaa ja n. 120 lapsen päiväkotia varten. Alue sijoittuu suunnitellun raitiotielinjan

19 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) viereen. Asemakaavan yhteydessä on laadittu viitesuunnitelma, katuyleissuunnitelma sekä vesihuollon, venesataman ja viheralueiden yleissuunnitelmat sekä selvitysaineistoa. Asemakaavan pinta-ala on noin 31,5 ha. Kaavalla muodostuu rakennusoikeutta k-m2, ja aluetehokkuus on e=0,45. Rakennusoikeudesta k-m2 on osoitettu asuinrakentamiseen. Palvelurakentamiseen on osoitettu 1960 k-m2, josta k-m2 päiväkotia ja 300 k-m2 rannan palvelurakennusta varten. Alueen asukasmääräksi arvioidaan esitetyllä kerrosalalla muodostuvan noin asukasta (laskentaperusteena m2/asuinkerrosala ilman varasto- ja yhteistiloja). Alueen rakennusoikeus lisääntyy nykyisestä k-m2 yhteensä k-m2. Venesatama on ns. kotisatama vajaalle 200 veneelle soutuvenepaikkoineen. Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee Näsijärven rannalla noin 9 km luoteeseen kaupungin keskustasta Kehyskadun ja Raamikadun itäpuolella, käsittäen osia em. katualueista. Suunnittelualue käsittää Lielahden kaupunginosan korttelin 2500 tontin nro 31 sekä satama- ja vesialuetta, Lentävänniemen kaupunginosassa sijaitsevaa virkistys- ja vesialuetta ja Niemenrannan kaupunginosassa sijaitsevaa katu- ja virkistysaluetta. Kiinteistön osuus kaava-alueen pinta-alasta on n. 24 ha. Kaava-alueeseen sisältyvän Näsijärven vesialueen pinta-ala on n. 8 ha. Suunnittelualue on entistä Metsä Board Oyj:n teollisuusaluetta. Toimintaan liittyvät rakennukset on purettu 1990-luvulla ja alueen maastoa on muokattu sekä suuri osa puustoa poistettu pilaantuneen maaperän puhdistustoimenpiteiden yhteydessä. Alueen rannat ovat suurilta osin täyttöaluetta. Asemakaavan tavoitteet Maankäytön suunnittelun tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset joukkoliikenteeseen tukeutuvalle, järvenrantamaisemaan soveltuvalle monipuolisia asumisen mahdollisuuksia tarjoavalle laadukkaalle kerrostaloalueelle, turvata laajat yleiset virkistysalueet ja -reitit ranta-alueelle ja vaalia alueen kulttuuriarvoja kuten arkeologista kulttuuriperintöä. Suunnittelussa huomioidaan alueen identiteettiä luovan taiteen sijoittaminen alueelle. Asemakaavahanke on vuoden 2018 kaavoitusohjelmassa. Siinä on tavoitteeksi asetettu k-m2 asuinkerrostalojen rakentamiseen ja 1000 k-m2 liike- ja palvelutiloille. Pientaloasuntojen tavoite on 40 kpl. Asemakaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt alueen maanomistaja Metsä Board Oyj (vuoteen 2012 M-real Oyj) vuonna Aloite johti kaavoituksen käynnistymiseen. (Dno TRE:3298/ /2016).

20 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Aineistosta saatiin kolme lausuntoa/kommenttia sekä yksi mielipide. Tampereen Sähkölaitos ilmoitti, että alue on liitettävissä kaukolämpöverkkoon. Tampereen Infra Liikelaitos esitti, että kaavahankkeessa on laadittava hulevesiselvitys. Pirkanmaan maakuntamuseo huomautti, että suunnittelun tavoitteisiin tulee lisätä kulttuuriarvojen, kuten arkeologisen kulttuuriperinnön, vaalimisen edistäminen MRL 5 :n mukaisesti. Mielipiteen jätti Reuharin omakotiyhdistys, joka ilmoittautui osalliseksi ja esitti uimapaikan tarpeen ja rantapaviljonkia aurinkoiselle sijainnille, esitti huolen Lielahdenkadun ja Paasikiventien vetokyvystä ja nopeusrajoituksista sekä painotti kevyen liikenteen reitin Lentävänniemi - Paasikiventie merkitystä. Valmisteluvaiheessa tutkittiin aloitusvaiheessa saatu palaute, ja se huomioitiin suunnittelussa soveltuvilta osin: suunnittelun tavoitteisiin ja vaikutusten arviointiin lisättiin kulttuuriarvojen vaaliminen, hulevesisuunnittelu käynnistettiin, tutkittiin rantapaviljongin sijaintia, uimapaikan tarvetta ja kevyenliikenteenväylän linjausta sekä merkittiin Reuharin omakotiyhdistys osalliseksi. Kaavaluonnos asetettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Lausunnot saatiin Pirkanmaan ELY-keskukselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta ja kaupunkikuvatoimikunnalta, Pirkanmaan liitto ei antanut lausuntoa. Osallisilta tuli yksi mielipide. Pirkanmaan ELY-keskus edellytti kaavamerkintää niille alueille, joille Sahan alueen kunnostuksen yhteydessä on kunnostustason alapuolelle jäänyt pilaantunutta maata, jonka pitoisuus ylittää kohteen kunnostustavoitteet. Pirkanmaan ELY-keskus esitti myös etelärannan laiturialueen osalta ranta- ja vesialueen haittaainetutkimuksessa todettujen vesialueen nollakuitutäyttöjen huomioimista. Pirkanmaan maakuntamuseo huomautti, että Sahanmäellä sijaitsevalta rajamerkiltä puuttuu asianmukainen kaavamerkintä. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Kaupunkikuvatoimikunta korosti lausunnossaan Niemenrannan aukion roolia, järvinäkymiä, jalankulkuympäristöä ja pihoja. Sataman huoltorakennuksen toimintoja esitettiin integroitavaksi myös asuinrakennuksen katutasoon sekä esitettiin tutkittavaksi korkeampaakin rakentamista ja lähemmäs rantaa. Osallismielipiteessä ehdotettiin entisen teollisuusratapohjan hyödyntämistä kevyen liikenteen väylänä. Yleisötilaisuus pidettiin Kaupunkikuvatoimikunnalta pyydettiin uusi lausunto valmisteltavasta kaavaehdotuksesta. Lausunnossa korostettiin järvellä liikkujan näkökulmaa ja esitettiin suunnitelmaan lisää urbaanisuutta sataman tuntumaan.

21 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) Jatkosuunnittelussa toivottiin kiinnitettävän huomiota myös asuintyyppien monipuolisuuteen, pysäköintipaikkojen riittävyyteen satama-alueen läheisyydessä sekä puistoalueiden ja kevyenliikenteen reittien kunnossa pidettävyyteen. Vireilletulo- ja valmisteluvaiheen palaute- ja vastineraportti on selostuksen liitteenä. Kaavaehdotukseen lisättiin maankäyttörajoite maaperän pilaantuneisuuden jäännöspitoisuusalueelle Kiramonrantaan. Etelärannan laiturivaraus poistettiin ja muinaisjäänteelle osoitettiin kaavamerkintä. Etelärannan pyörätie noudattelee vanhaa ratapohjaa. Kaupunkikuvaa tutkittiin lisää, rakentamisen sijoittelussa on pysytty kuitenkin Niemenrannan osayleiskaavan rajauksissa ja satama on säilytetty kotisatamana. Suunnitelmaa tarkennettiin kaavaehdotukseksi, jonka yhdyskuntalautakunta hyväksyi julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Kaavaehdotuksesta jätettiin nähtävilläoloaikana kaksi viranomaislausuntoa. Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ollut huomauttamista. ELY-keskus viittasi lausuntonaan 1.6. Tampereen kaupungin ja ELY-keskuksen välisessä työkokouksessa antamaansa palautteeseen. Silloin ELY-keskus esitti Hyönteistutkijain seuran kommenttien pyytämistä, koska Sahanmäen asemakaavamääräys on osittain ristiriidassa hyönteisselvityksen suositusten kanssa lepakkoesiintymän takia. Lisäksi ELY-keskus esitti merkintää kaavaan, mikäli uimapaikan käyttö edellyttää toimenpiteitä veden alla. ELY-keskuksen palautteen pohjalta järjestettiin tapaaminen hyönteistutkijain seuran kanssa ja lisättiin kaavaan yleismääräys Sahanmäen arvokkaiden luonnonominaisuuksien säilymisen turvaavien hoitotoimenpiteiden määrittelystä viheryleissuunnitelmassa. Lisäksi yleismääräykseen lisättiin maininta uimapaikan (vv-2) edustan vesialueen mahdollisten lisäpuhdistamistarpeiden tarkistamisesta rakennussuunnittelun yhteydessä. Kaavaehdotuksesta saadut sisäiset kommentit tarkistustarpeineen: - Satamatoimisto: sataman toiminnallisuus ja laajuus - Raitiotieallianssi: sähkönsyöttöaseman rakennusoikeus ja tontin koko - Kaupunkimittaus: korttelista 7924 puuttuu ajoyhteysmerkintöjä - Julkisen taiteen ohjausryhmä esitti pieniä tarkistuksia kaavaan taidetta koskevaan yleismääräykseen sekä vastaavaan kohtaan rakentamistapaohjeessa - Kadunnimitoimikunta: sataman viereiselle aukiolle nimeksi Vonkaterassi, vaihtoehtonimenä Tukkivahdinterassi Satamasuunnitelma tarkistettiin ja sataman aluevarausta tarkistettiin vähäisesti. Sähkönsyöttöaseman tonttia suurennettiin ja rakennusoikeutta nostettiin aikaisemmasta 80 kerrosneliömetristä 100 kerrosneliömetriin, ajoyhteys korttelin 7921 LPA-alueen kautta poistettiin. Puuttuvat

22 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) ajoyhteysmerkinnät on lisätty. Taidetta koskevaa yleismääräystä ja rakentamistapaohjetta on tarkistettu. Tukkivahdinterassin nimi on osoitettu sataman viereiselle aukiolle. Lisäksi asemakaavakarttaan on tehty seuraavat vähäiset tarkistukset: - alleviivattu etupihamerkinnät Niemenrannan puistokadun varressa - täsmennetty yleisesti autopaikkoja koskevia merkintöjä - tarkistettu kerroslukujen välisiä rajoja ja muokattu niitä osin ohjeellisiksi - tarkistettu kerroslukuja, rakennusaloja ja rakennusalojen välisiä etäisyyksiä ja lisätty päiväkodille pyöräpysäköintinormi ja talousrakennusalaa - lisättiin kartalle puuttuvat ap-rakennusoikeudet (yht. 80 k-m2) - puisto- ja katualueisiin rajautuvien kortteleiden muurimerkintöjen tarkistukset - lisätty puuttuvat puistojen reittien nimimerkinnät - selkiytetty yleismääräyksen sisältöä ja kieliasua Seurantalomake, viitesuunnitelma, katuyleissuunnitelma ja viheryleissuunnitelma on tarkistettu vastaamaan kaavakarttaa. Rakentamistapaohjeen sisältöä ja taittoa on selkiytetty. Tehdyt tarkistukset kaava-aineistoon ovat kaavan kokonaisuudessa vähäisiä ja teknisen tarkistuksen luontoisia. Asemakaavamuutoksella on merkittäviä yritys- ja työllisyysvaikutuksia, koska aluetta rakennettaneen ainakin 10 vuoden ajan. Asemakaava mahdollistaa päiväkodin rakentamisen sekä edellyttää liiketiloja Niemenrannan aukion varrelle sekä mahdollistaa niitä myös muualle kerrostalokortteleihin. Alueen n asukasta ovat potentiaalisia asiakkaita suunnittelualueen lähiympäristöä laajemman alueen palveluille. Tiedoksi Metsä Board Oyj, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo, Jalo Tarja/tupa, Mikko Nurminen, Arja Kekäläinen Liitteet 1 Liite yla Asemakaava 2 Liite yla Asemakaavan selostus ja kaupungin vastine lausuntoihin 3 Liite yla Asemakaavan seurantalomake 4 Oheismateriaali yla päiväkodin liikenneselvitys 5 Oheismateriaali yla venesataman esisuunnitelma 6 Oheismateriaali yla luontoselvitys 7 Oheismateriaali yla lausunnot 8 Oheismateriaali yla havainnekuva 9 Oheismateriaali yla viranomaisneuvottelun muistio 10 Oheismateriaali yla hyönteisselvitys 11 Oheismateriaali yla vesihuollon yleissuunnitelma 12 Oheismateriaali yla hulevesisuunnitelma

23 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) 13 Oheismateriaali yla maaperän kunnostustarpeen arviointi 14 Oheismateriaali yla maaperä- ja sedimenttiselvitys 15 Oheismateriaali yla lepakkoselvitys 16 Oheismateriaali yla ekotehokkuusselvitys 17 Oheismateriaali yla tuulisuus- ja aurinkopotentiaalikartoitus 18 Oheismateriaali yla ranta- ja vesialueen haittaainetutkimus 19 Oheismateriaali yla viheryleissuunnitelma 20 Oheismateriaali yla liikenneverkkosuunnitelma 21 Oheismateriaali yla katuyleissuunnitelma 22 Oheismateriaali yla viitesuunnitelma 23 Oheismateriaali yla vireilletulo- ja valmisteluvaiheen vastineraportti 24 Oheismateriaali yla rakentamistapaohje Yhdyskuntalautakunta, , 129 Valmistelijat / lisätiedot: Karppinen Elina Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen, Johtaja Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8496 (päivätty ja tarkistettu ) hyväksytään asetettavaksi nähtäville. Perustelut Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut päivätyn ja tarkistetun asemakaavamuutoksen. Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa kaavadoc?8496 Kaavan laatija Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Riikka Rahkonen, kaavaluonnoksen laati Ramboll Finland Oy, arkkitehti Mikko Siitonen. Asemakaavalla muutetaan entinen teollisuusalue kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Asemakaavamuutos on Niemenrannan kaavakokonaisuuden viimeinen osa. Alueelle voidaan toteuttaa pientaloasuntoa. Kaavassa on varattu alueita yleiseen virkistyskäyttöön sekä pienvenesatamaa ja n. 120 lapsen päiväkotia varten. Alue sijoittuu suunnitellun raitiotielinjan viereen. Asemakaavan yhteydessä on laadittu viitesuunnitelma,

24 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) katusuunnitelma sekä vesihuollon, sataman ja viheralueiden yleissuunnitelmat ja selvitysaineistoa. Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 31,5 ha. Kaavalla muodostuu rakennus-oikeutta k-m2, ja aluetehokkuus on e=0,45. Rakennusoikeudesta k-m2 on osoitettu asuinrakentamiseen. Palvelurakentamiseen on osoitettu 1960 k-m2, josta 1660 k-m2 päiväkotia ja 300 k-m2 rannan palvelurakennusta varten. Alueen asukasmääräksi muodostuu noin asukasta (laskentaperusteena m2 / asuinkerrosala). Alueen rakennusoikeus lisääntyy nykyisestä k-m2 yhteensä k-m2. Venesatama on ns. kotisatama vajaalle 200 veneelle soutuvenepaikkoineen. Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee Näsijärven rannalla noin 9 km luoteeseen kaupungin keskustasta Kehyskadun ja Raamikadun itäpuolella käsittäen osia em. katualueista. Suunnittelualue käsittää Lielahden kaupunginosan korttelin 2500 tontin nro 31 sekä satama- ja vesialuetta, Lentävänniemen kaupunginosassa sijaitsevaa vesialuetta ja Niemenrannan kaupunginosassa sijaitsevaa katualuetta. Kiinteistön osuus kaava-alueen pinta-alasta on n. 24 ha. Kaava-alueeseen sisältyvän Näsijärven vesialueen pinta-ala on n. 8 ha. Suunnittelualue on entistä Metsä Board Oyj:n teollisuusaluetta. Toimintaan liittyvät rakennukset on purettu 1990-luvulla ja alueen maastoa on muokattu sekä suuri osa puustoa poistettu pilaantuneen maaperän puhdistustoimenpiteiden yhteydessä. Alueen rannat ovat suurilta osin täyttöaluetta. Asemakaavan tavoitteet Maankäytön suunnittelun tavoitteena on luoda kaavalliset edellytykset joukkoliikenteeseen tukeutuvalle, järvenrantamaisemaan soveltuvalle monipuolisia asumisen mahdollisuuksia tarjoavalle laadukkaalle kerrostaloalueelle, turvata laajat yleiset virkistysalueet ja -reitit ranta-alueelle ja vaalia alueen kulttuuriarvoja kuten arkeologista kulttuuriperintöä. Suunnittelussa huomioidaan alueen identiteettiä luovan taiteen sijoittaminen alueelle. Asemakaavahanke on vuoden 2018 kaavoitusohjelmassa. Siinä on tavoitteeksi asetettu k-m2 asuinkerrostalojen rakentamiseen ja 1000 k-m2 liike- ja palvelutiloille. Pientaloasuntojen tavoite on 40 kpl. Asemakaavaprosessin vaiheet Aloitteen asemakaavan muuttamisesta on tehnyt alueen maanomistaja Metsä Board Oyj (vuoteen 2012 M-real Oyj) vuonna Aloite johti kaavoituksen käynnistymiseen. (Dno TRE:3298/ /2016).

25 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Aineistosta saatiin kolme lausuntoa/kommenttia sekä yksi mielipide. Tampereen Sähkölaitos ilmoitti, että alue on liitettävissä kaukolämpöverkkoon. Tampereen Infra Liikelaitos esitti, että kaavahankkeessa on laadittava hulevesiselvitys. Pirkanmaan maakuntamuseo huomautti, että suunnittelun tavoitteisiin tulee lisätä kulttuuriarvojen, kuten arkeologisen kulttuuriperinnön, vaalimisen edistäminen MRL 5 :n mukaisesti. Mielipiteen jätti Reuharin omakotiyhdistys, joka ilmoittautui osalliseksi ja esitti uimapaikan tarpeen ja rantapaviljonkia aurinkoiselle sijainnille, esitti huolen Lielahdenkadun ja Paasikiventien vetokyvystä ja nopeusrajoituksista sekä painotti kevyen liikenteen reitin Lentävänniemi-Paasikiventie merkitystä. Valmisteluvaiheen palaute huomioitiin suunnittelussa soveltuvilta osin: suunnittelun tavoitteisiin ja vaikutusten arviointiin lisättiin kulttuuriarvojen vaaliminen, hulevesisuunnittelu käynnistettiin, tutkittiin rantapaviljongin sijaintia, uimapaikan tarvetta ja kevyenliikenteenväylän linjausta sekä merkittiin Reuharin omakotiyhdistys osalliseksi. Kaavaluonnos asetettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi. Lausunnot saatiin Pirkanmaan Ely-keskukselta, Pirkanmaan maakuntamuseolta ja kaupunkikuvatoimikunnalta, Pirkanmaan liitto ei antanut lausuntoa. Osallisilta tuli yksi mielipide. Pirkanmaan ELY-keskus edellytti kaavamerkintää niille alueille, joille Sahan alueen kunnostuksen yhteydessä on kunnostustason alapuolelle jäänyt pilaantunutta maata, jonka pitoisuus ylittää kohteen kunnostustavoitteet. Pirkanmaan ELY-keskus esitti myös etelärannan laiturialueen osalta ranta- ja vesialueen haittaainetutkimuksessa todettujen vesialueen nollakuitutäyttöjen huomioimista. Pirkanmaan maakuntamuseo huomautti, että Sahanmäellä sijaitsevalta rajamerkiltä puuttuu asianmukainen kaavamerkintä. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Kaupunkikuvatoimikunta korosti lausunnossaan Niemenrannan aukion roolia, järvinäkymiä, jalankulkuympäristöä ja pihoja. Sataman huoltorakennuksen toimintoja esitettiin integroitavaksi myös asuinrakennuksen katutasoon sekä esitettiin tutkittavaksi korkeampaakin rakentamista ja lähemmäs rantaa. Osallismielipiteessä ehdotettiin entisen teollisuusratapohjan hyödyntämistä kevyen liikenteen väylänä. Yleisötilaisuus pidettiin Kaupunkikuvatoimikunnalta pyydettiin uusi lausunto valmisteltavasta kaavaehdotuksesta. Lausunnossa korostettiin järvellä liikkujan näkökulmaa ja esitettiin suunnitelmaan lisää urbaanisuutta sataman tuntumaan. Jatkosuunnittelussa toivottiin kiinnitettävän huomiota myös

26 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) asuintyyppien monipuolisuuteen, pysäköintipaikkojen riittävyyteen satama-alueen läheisyydessä sekä puistoalueiden ja kevyenliikenteen reittien kunnossa pidettävyyteen. Kaavaehdotukseen on lisätty maankäyttörajoite maaperän pilaantuneisuuden jäännöspitoisuusalueelle Kiramonrantaan. Etelärannan laiturivaraus on poistettu ja muinaisjäänteelle osoitettu kaavamerkintä. Etelärannan pyörätie noudattelee vanhaa ratapohjaa. Kaupunkikuvaa on tutkittu lisää, rakentamisen sijoittelussa on pysytty kuitenkin Niemenrannan osayleiskaavan rajauksissa ja satama on säilytetty kotisatamana. Palaute- ja vastineraportti on selostuksen liitteenä. Kiinteistötoimella ei ole huomautettavaa. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Ely-keskukselta ja Pirkanmaan maakuntamuseolta. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen voidaan aloittaa sen saatua lain voiman. Kaavan mahdollistaman uudisrakentamisen arvioidaan alkavan vuonna Liitteet 1 Liite yla Asemakaavakartta 2 Liite yla Liitelomake 3 Oheismateriaali yla Vastineraportti 4 Oheismateriaali yla Havainnekuva 5 Oheismateriaali yla Katusuunnitelmat 6 Oheismateriaali yla Viheryleissuunnitelma 7 Oheismateriaali yla Satamasuunnitelma 8 Oheismateriaali yla Hulevesien hallintasuunnitelma 9 Oheismateriaali yla Maaperän pilaantuneisuusselvitys 10 Oheismateriaali yla Maaperän kunnostustarpeen arviointi 11 Oheismateriaali yla Vesihuoltoverkoston yleissuunnitelma 12 Oheismateriaali yla Ekotehokkuusselvitys 13 Oheismateriaali yla Hyönteisselvitys 14 Oheismateriaali yla Lepakkoselvitys 15 Oheismateriaali yla Luontoselvitys 16 Oheismateriaali yla Ranta-ja vesialueen haittaainetutkimus 17 Oheismateriaali yla Tuulisuuskartoitus ja aurinkopotentiaali 18 Oheismateriaali yla Päiväkodin liikenneselvitys 19 Oheismateriaali yla Liikenne-ennuste ja liikenneverkko 20 Liite yla Rakentamistapaohje 21 Liite yla Selostus

27 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) 22 Oheismateriaali yla viitesuunnitelma

28 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) 250 Asemakaavan ja asemakaavaehdotuksen asettaminen nähtäville, Vuores, Isokuusi IV, asemakaava nro 8717 TRE:857/ /2018 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot Kaavoitusarkkitehti Marjut Lund-Rahkola, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Hallintosihteeri Anneli Harjuntausta, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Kari Kankaala, Ympäristö- ja kehitysjohtaja Päätösehdotus oli Asemakaavaehdotus nro 8717 (päivätty , tarkistettu ) hyväksytään asetettavaksi nähtäville. Asemakaavaehdotus esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Perustelut Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut päivätyn ja tarkistetun asemakaavan ja asemakaavamuutoksen nro Asian hyväksyminen kuuluu valtuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteessa: kaavadoc?8717 Diaarinumero: TRE:857/ /2018 Asemakaavalla mahdollistetaan Isokuusen keskusta-alueen täydentäminen Vuoreksen puistokatuun kytkeytyvällä aukiolla, Hallinrinteelle, Lauhaharjanteelle ja Mistraalinkujalle kulkevilla kävelyn ja pyöräilyn reiteillä ja pienen puiston ja leikkipaikan rakentamisen Vuoreksen Puistokadun itäpuolelle. Asemakaavalla muodostuu 4 korttelialuetta, joihin osoitetaan myös liikeja toimistotiloille varattua kerrosalaa. Asunnot sijoittuvat suurimmaksi osaksi kerrostaloihin, mutta asemakaava mahdollistaa myös rivitalojen, kerrospientalojen tai townhousetyyppisten asuinrakennusten rakentamisen alueelle. Asemakaavaalueelle osoitetaan rakennusoikeutta k-m². Asemakaavan tavoitteet Pirkanmaan maakuntakaavaehdotuksessa 2040 Isokuusi IV:n alue on osoitettu yhdyskuntarakenteeltaan tiiviiksi tehokkaaseen ja joustavaan joukkoliikennejärjestelmään tukeutuvaksi alueeksi.

29 Tampere Pöytäkirja 19/ (56) Isokuusen keskusta-aluetta täydennetään sovittamalla kerrostaloja, kaupunkipientaloja ja leikkipaikka alueelle jo kaavoitettuun rakennuskantaan sekä monimuotoiseen maastoon. Kaavoitusohjelmassa asemakaavan tavoitteena on luonnonläheinen, pikkukaupunkimainen k-m² asuinalue, josta palvelut ovat saavutettavissa kävellen. Tavoitteena on huomioida puurakentamisen edistämisohjelma sekä hulevesien laadullinen ja määrällinen hallinta. Tavoitteena on myös rakentaa Isokuusentanhuan (keskustan aukion) idänpuoleinen osa ja puistokadun idänpuoleinen leikkipaikka sekä mahdollistaa päivittäistavarakauppa alueella. Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin seitsemän kilometriä Tampereen ydinkeskustasta etelään ja noin kilometri Vuoreskeskuksesta pohjoiseen Vuoreksen puistokadun ja Isokuusenkadun välisellä alueella. Noin 8 ha:n laajuinen alue sisältää Isokuusen yleissuunnitelman keskustan itäiset korttelialueet ja Vuoreksen puistokatua. Maaston korkeus nousee likimain mpy. Suunnittelualueen omistaa Tampereen kaupunki. Asemakaavaprosessin vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi ja lähetettiin tiedoksi osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 5 viranomaiskommenttia sekä 1 osalliseksi ilmoittautuminen. Valmisteluvaiheessa tilattiin maa- ja kiviainesselvitys sekä meluselvitys. Lisäksi käynnistettiin hulevesien hallinnan sekä aukio-, katu- ja puistoalueiden suunnittelu. Valmisteluvaihessa suunnitelmia kehitettiin palautteissa esitetyt asiat huomioiden ja selvitystarpeita tarkennettiin. Valmisteluvaiheen aineisto asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi mielipiteiden jättämistä varten. Nähtävilläolosta tiedotettiin kuulutuksella Valmisteluvaiheen aineistosta jätettiin 6 lausuntoa, joista yhdessä oli huomauttamista sekä 1 mielipide. Pirkanmaan liitto esitti lausunnossaan maankäyttöä tehostettavaksi ja mielipiteessä kommentoitiin kevyen liikenteen järjestelyistä pyöräilynäkökulmasta. Valmisteluvaiheessa saadun palautteen mukaisesti kaavan korttelialueet tarkasteltiin alueen rakennustehokkuuden parantamiseksi, mutta haastavien maastonmuotojen vuoksi kerrosalaan oli mahdollista tehdä vain vähäisiä lisäyksiä. Kaavaselostukseen on lisätty kommenttien tiivistelmät ja niihin vastineet. Ehdotusvaiheessa viimeisteltiin alueen melu-, kiviaines- ja hulevesiselvitykset ja tarkennettiin katu- ja puistosuunnitelmat yleissuunnitelmatasoisiksi. Korttelin 7747 kaavaa muutettiin mahdollistamaan kilpailuvoittajan rakentaminen. Korttelin 7748 länsireunalle lisättiin tilavaraus tontin sisäiselle pelastustielle. Saman korttelin eteläpuolelle merkittiin