KOULUTUSTARVEKYSELYN TULOKSET

Transkriptio

1 KOULUTUSTARVEKYSELYN TULOKSET Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Keski- Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöverkoston oppilaitoksissa Johanna Kattilakoski Toisen asteen koordinaattori helmikuu 2012

2 Sisällys 1. Taustaa Verkko-oppimisalustat ja videoneuvotteluvälineet Muut tieto- ja viestintätekniset apuvälineet opetuksessa ja opiskelijoiden ohjaamisessa Verkkopedagoginen osaaminen ja osaamisen jakaminen Johtopäätökset... 9 Liite 1. Kevään 2012 täydennyskoulutuksia. Liite 2. Kyselylomake. 2

3 1. Taustaa Keski-Pohjanmaan toisen asteen opetushenkilöstölle teetetyn kyselyn tavoitteena oli kartoittaa tieto- ja viestintätekniikan opetus- ja ohjauskäyttöön liittyvää osaamista ja koulutustarpeita kolmella osa-alueella: 1. Verkko-oppimisalustat ja videoneuvotteluvälineet 2. Muut tieto- ja viestintätekniset apuvälineet opetuksessa ja opiskelijoiden ohjaamisessa 3. Verkkopedagoginen osaaminen ja osaamisen jakaminen Kysely laadittiin Webropol-ohjelmalla ja aineisto kerättiin Linkki kyselyyn vastaamiseksi toimitettiin sähköpostitse kaikille 19:lle Keski-Pohjanmaan yhteistyöverkostossa mukana olevalle oppilaitokselle: Kaustisen, Kannuksen, Kokkolan, Pietarsaaren, Toholammin, Vetelin ja Perhon suomenkielisiin lukioihin, Kruunupyyn ja Kokkolan ruotsinkielisiin lukioihin, Kaustisen Evankeliseen Opistoon, Keski-Pohjanmaan Konservatorioon sekä Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän oppilaitoksiin: Kauppaopistoon, Sosiaali- ja terveysalan opistoon, Ammattiopistoon ja Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston yksiköihin. Yksi muistutusviesti kyselyyn vastaamiseksi lähetettiin puolivälissä aineistonkeruuta. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 160 opettajaa. 39,4 %:a vastaajista oli lukion opettajia ja 60,6 %:a vastaajista oli ammatillisen koulutuksen opettajia. Vastaaminen tapahtui anonyymisti. Kyselyssä oli kolme osaa (ks. tarkemmin liite 2: kyselylomake): 1. Taustatiedot 2. Tieto- ja viestintätekniikka opetus- ja ohjauskäytössä: nykyinen osaaminen ja koulutustarpeet 3. Muita tietoja täydennyskoulutusten järjestämiseksi Vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvottiin kaksi 30 :n arvoista lahjakorttia. Arvontaan osallistui kaikkiaan 92 henkilöä. Arvonta suoritettiin ja palkinnot luovutettiin tammikuussa 2012 II asteen rehtoriryhmän toimesta. 88 %:lla kyselyyn vastanneista opettajista oli opetuskokemusta enemmän kuin 3 vuotta (kuvio 1). Kuvio 1. Kyselyyn vastanneiden opetuskokemus (n = 160). 3

4 16 %:a kyselyyn vastanneista opettajista oli alle 34-vuotiaita, 62 %:a vuotiaita ja 22 %:a yli 55- vuotiaita (kuvio 2). Kuvio 2. Kyselyyn vastanneiden ikäjakauma (n = 160). 2. Verkko-oppimisalustat ja videoneuvotteluvälineet Erilaisten verkko-oppimisalustojen ja videoneuvotteluvälineiden osaamista kartoitettiin Adobe Connectin, Skypen, Messengerin, Fronterin, Blacboardin, Optiman ja Moodlen osalta (kuvio 3). Tutuimpia em. välineistä olivat Skype ja Moodle. Skypen osalta 29 %:a ja Moodlen osalta 55 %:a vastaajista oli hyödyntänyt välinettä kouluttajana ja/tai osaisi jakaa osaamistaan muille. Lähes kaikissa suomenkielisissä toisen asteen oppilaitoksissa Keski-Pohjanmaalla hyödynnetään tällä hetkellä verkko-oppimisalusta Moodlea. Sen sijaan ruotsinkielisissä oppilaitoksissa käytössä on verkko-oppimisympäristö Fronter. Adobe Connectin (AC) käyttömahdollisuus on lähes kaikissa verkoston toisen asteen oppilaitoksissa: Kannuksen, Toholammin, Perhon, Pietarsaaren, Vetelin ja Kokkolan lukioissa ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opistoissa. Kyselyyn vastanneista 17 % olikin hyödyntänyt AC:ta kouluttajana ja/tai pystyisi jakamaan osaamistaan. Kuitenkin neljäsosa vastanneista ei ollut AC:sta koskaan kuullutkaan. Osaamista ja tietoa muista verkko-oppimisalustoista ja videoneuvotteluvälineistä kysyttiin avoimella kysymyksellä: Mitä muita verkko-oppimisalustoja tai videoneuvotteluvälineitä tiedät tai käytät itse? Yksittäisiä tai muutamia mainintoja tässä avoimessa kysymyksessä saivat: Googlen Wiki, Gmail ja Google+ videoneuvottelussa, B5, Wikipedia, Virtuaalikylä, Averko, A&O-oppimisympäristö, Moodle, Opit, PedaNet, Skype/teamspeak, ebeam-ohjelmia, blogit, Facebook, e-learning, WEBLI, Liikkeelle -oppimisalusta, Ellgalusta, linkki-oppimisalusta, Geogebra ja Silab. 4

5 Vastausvaihtoehdot: 0 = en ole kuullutkaan 1 = olen kuullut tai nähnyt jonkun muun käyttävän 2 = olen itse käyttänyt opiskelijana tai vapaa-ajalla 3 = olen käyttänyt opettajana / kouluttajana 4 = tunnen välineen hyvin ja pystyn jakamaan asiantuntemustani Kuvio 3. Opettajien osaaminen verkko-oppimisalustojen ja videoneuvotteluvälineiden käytössä. Lisäkoulutusta verkko-oppimisalustojen ja videoneuvotteluvälineiden käyttöön toivoi 119 vastaajaa (kuvio 4). Koulutustoiveita oli eniten Moodlen (56 %:a kysymykseen vastanneista), Adobe Connectin (52 %:a kysymykseen vastanneista) ja Skypen (26 %:a kysymykseen vastanneista) käyttöön. Kuvio 4. Verkko-oppimisalustoihin ja videoneuvotteluvälineisiin liittyvien koulutustoiveiden määrä (n=119). Avoimissa vastauksissa toivottiin lisäksi koulutusta facebookkiin, You tube videoiden tekemiseen, Liikkeelle -alustaan, Second Lifeen, Webliin ja Wikiin. 5

6 3. Muut tieto- ja viestintätekniset apuvälineet opetuksessa ja opiskelijoiden ohjaamisessa Eniten osaamista muutamissa muissa tieto- ja viestintäteknisissä opetus/ohjausvälineissä oli Powerpointin, Office toimisto-ohjelmien, Wilman, opetustilan teknisten työvälineiden, Facebookin ja Youtuben käyttöön liittyen. Powerpointin osalta 85 %:a, Office toimisto-ohjelmien osalta 94 %:a, Wilman osalta 87 %:a, opetustilan teknisten työvälineiden osalta 92 %:a, Facebookin osalta 39 %:a ja Youtuben osalta 40 %:a oli hyödyntänyt välinettä kouluttajana ja/tai osaisi jakaa osaamistaan muille (kuvio 5). Vastausvaihtoehdot: 0 = en ole kuullutkaan 1 = olen kuullut tai nähnyt jonkun muun käyttävän 2 = olen itse käyttänyt opiskelijana tai vapaaajalla 3 = olen käyttänyt opettajana / kouluttajana 4 = tunnen välineen hyvin ja pystyn jakamaan asiantuntemustani Kuvio 5. Opettajien osaaminen muutamissa tieto- ja viestintäteknisissä opetusvälineissä (n= 160). Oudoimpia kyselyssä kartoitetuista tvt-välineistä olivat Google docs, Dabbleboard (käsitekartta), Wikispaces (wiki) ja Blogger (blogi) %:a vastaajista ei näistä välineistä ollut koskaan kuullutkaan. Koulutusta toivottiin eniten Powerpointin, Office-toimisto -ohjelmien, Google docsin, Bloggerin, Smartboardin ja Dabbleboardin käyttöön (kuvio 6). 6

7 Kuvio 6. Tieto- ja viestintäteknisiin opetus/ohjausvälineisiin liittyvien koulutustoiveiden määrä (n=123). 4. Verkkopedagoginen osaaminen ja osaamisen jakaminen Kyselyssä kartoitetuista osa-alueista eniten osaamisaukkoja oli verkkokurssien pedagogiseen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, opiskelijan ohjaamiseen ja arviointiin sekä etäopetukseen liittyen (ks. kuvio 7). Vastausvaihtoehdot: 0 = ei osaamista 1 = osaan kohtalaisesti 2 = osaan hyvin 3 = osaan kiitettävästi ja pystyn jakamaan asiantuntemustani Kuvio 7. Opettajien osaaminen verkko-opintojen suunnittelussa, toteutuksessa, arvioinnissa, opiskelijan ohjaamisessa ja arvioinnissa sekä live-opetuksen lähettämisessä ja opetustallenteiden tekemisessä (n= 160). 7

8 Jopa 70 %:a opettajista vastasi, että heillä ei ole etäopetukseen tai opetustallenteiden tekemiseen liittyvää osaamista, vaikka valtaosassa oppilaitoksista on tarvittavat tieto- ja viestintätekniset välineet näiden tekemiseen. Verkkopedagogiseen osaamiseen ja etäopetustaitoihin liittyvien tulosten osalta tulee kuitenkin huomioida, että osa kyselyyn vastanneista opettajista opettaa ammatillisia, käytännönläheisiä opintoja, joissa verkkokurssien ja etäopetuksen järjestäminen ei ole mielekästä. Tästä syystä monilla ammatillisen puolen opettajilla ei ole kokemusta verkkokurssi- ja/tai etäopetuksesta, saatikka koulutustarpeita em. taitoihin. Kaikkiaan 119 vastaajaa kuitenkin toivoi täydennyskoulutusta liittyen verkkokurssien suunnitteluun, toteutukseen ja kehittämiseen, opiskelijan ohjaamiseen ja arviointiin ja etäopetuksen lähettämiseen ja opetustallenteiden tekemiseen (kuvio 8). Myös avoimissa vastauksissa todettiin, että aiheista olisi järjestettävä koulutusta ja mitä pikemmin sen parempi: Meillä on verkkokursseja, mutta ei mitään koulutusta verkossa opettamiseen ts. pedagogiikkan siihen liittyen eli todellakin tarvitsemme koulutusta siihen! Tästä koulutusta mahdollisimman nopeasti Kuvio 8. Verkkokursseihin, etäopetukseen ja opetustallenteiden tekemiseen liittyvien koulutustoiveiden määrä (n= 119). Kyselyn viimeisessä osiossa kartoitettiin opettajien halukkuutta yhteistyöhön muiden saman alan opettajien kanssa sekä täydennyskoulutusten järjestämiseen liittyviä toiveita mm. koulutuksen keston, ajoituksen ja paikan suhteen. 55 %:a kyselyyn vastanneista (n= 160) toivoi koulutuspaikaksi Kokkolaa. Muita koulutuspaikkatoiveita olivat Kannus (8 %), Kaustinen/Veteli (5 %), Toholampi (5 %), Perho (5 %), Pietarsaari (4 %) ja Kruunupyy (3 %). 15 %:a vastaajista oli kiinnostunut osallistumaan koulutuksiin tietoverkkojen välityksellä. Valtaosa opettajista oli kiinnostunut tai mahdollisesti kiinnostunut yhteistyöstä muiden saman alan opettajien kanssa (kuvio 9). 8

9 Kuvio 9. Opettajien kiinnostus yhteistyöhön muiden saman alan opettajien kanssa (n = 160). Haluttomuutta yhteistyöhön perusteltiin lähinnä ajan, mutta myös kiinnostuksen puutteella sekä yhteistyön tarpeettomuudella: Ei tarpeen oppiaineessani Suunnitteluun ei yleensä varata aikaa eikä resursseja Verkkokurssit sopivat vaan harvoille opiskelijoille Liikaa töitä. Uupuu kaikkeen. Ei aikaa eikä kiinnosta 5. Johtopäätökset Akuuteimmat koulutustarpeet näyttävät kyselyn pohjalta liittyvän verkkokurssien pedagogiseen suunnitteluun ja toteutukseen sekä etäopetukseen ja opetustallenteisiin. Myös tiettyjen tieto- ja viestintäteknisten välineiden hallintaan liittyvää koulutusta toivotaan. Yksittäisistä tieto- ja viestintäteknisistä välineistä kaivattiin koulutusta erityisesti Adobe Connectin, Moodlen, Skypen, Powerpointin, Office-toimisto -ohjelmien, Google docsin, Bloggerin, Smartboardin ja Dabbleboardin käyttöön. Em. välineistä osa on jo opettajilla hyvin hallussa (esim. Powerpoint, Moodle, Skype), mutta ilmeisesti työkalun monipuolisempi ja tehokkaampi hyödyntäminen kiinnostaa. Kyselyn tuloksia hyödynnetään jo kuluvana lukuvuonna täydennyskoulutusten suunnitteluun ja toteuttamiseen (ks. liite 1). Opetushenkilöstön osaamiseen ja koulutustoiveisiin vaikuttaa se, millaisia tieto- ja viestintäteknisiä opetusja ohjausvälineitä oppilaitoksessa on käytettävissä. Myös vapaa-ajan harrastuneisuudella lienee vaikutusta tieto- ja viestintäteknisten välineiden hyödyntämiseen opetuksessa sekä opettajien käsityksiin omista tietoja viestintäteknisistä taidoista. Opetusteknologian käyttöönottoa helpottaa, jos oppilaitoksissa hyödynnetään tai otetaan käyttöön esim. sellaisia sosiaalisen median työkaluja, joita opiskelijat ja opettajat vapaa-ajallaankin käyttävät. Vapaa-ajalla hyödynnettävien tieto- ja viestintäteknisten välineiden osalta tulee kuitenkin huomioida, että niitä ei ole suunniteltu opetuskäyttöön. Tällöin tekniikan kehittämisestä opetuskäyttöön ei vastaa kukaan, vaan välineiden soveltaminen jää opettajan ja opiskelijoiden oman innovatiivisuuden varaan. 9

10 Jotta opetushenkilöstön täydennyskoulutusta voisi jatkossakin järjestää kustannustehokkaasti eri oppilaitosten yhteistyönä, olisi koulutuksenjärjestäjien hyvä tehdä yhteisiä linjauksia ja päätöksiä opetuksessa ja opiskelijoiden ohjaamisessa hyödynnettävistä tieto- ja viestintäteknisistä välineistä. Yhteiset linjaukset ja yhteistyösopimukset verkko-opetusvälineiden osalta mahdollistavat ohjelmistojen hallinnoinnin keskittämisen jollekin sopimuksen tehneistä oppilaitoksista tai vaihtoehtoisesti hallinnoinnin ulkoistamisen. Synergiaetuja voivat olla myös kustannussäästöt ohjelmistosopimuksissa ja laitehankinnoissa. Lopuksi on syytä todeta, että kokonaan verkossa opetettavia opintoja ei tule järjestää lähiopetuksen kustannuksella, vaan verkko-opetusta tulisi toteuttaa siitä saavutettavan lisäarvon vuoksi. Tieto- ja viestintätekniset opetusvälineet toimivat oppilaitosten välisen yhteistyön mahdollistajana esim. silloin, kun on tarve yhdistää useamman oppilaitoksen pieniä opiskelijaryhmiä yhdeksi suuremmaksi opetusryhmäksi tai kun opetuksen toteuttaminen perinteisenä luokkahuoneopetuksena ei muista syistä ole mahdollista. Verkko-opintojen etu on myös siinä, että etäopetukseen tai verkkokursseille osallistumalla opiskelijan on mahdollista harjaannuttaa verkossa opiskelun taitoja, joita korkea-asteen opinnoissa tarvitaan sekä hankkia sellaista tietoteknistä perusosaamista, jota nykyään joka työpaikalla ainakin jossain määrin edellytetään. Ajankohtaisen ja jatkuvasti päivittyvän sisältötiedon välittämisen ohella tärkeiksi opetuksen tehtäviksi nousevatkin opiskelutaitojen, tiedonhaun ja tiedonarvioinnin taitojen, opiskelijoiden oma-aloitteisuuden ja aktiivisuuden tukeminen. Lisäksi toisen asteen opiskelijoita tulee kannustaa vastuunottoon omasta oppimisestaan. Näiden taitojen omaksumista voidaan verkko-opinnoissa tukea. Tieto- ja viestintätekniikan tarjoamia mahdollisuuksia perinteisen luokkahuoneopetuksen monipuolistajana lienee mahdoton kiistää. Lapset ja nuoret ovat jo siirtyneet tietoverkkoihin ja sinne on opetuksenkin syytä etsiä kosketuspintoja. 10

11 Liite 1: Kevään 2012 täydennyskoulutuksia. Moodle koulutus: Sosiaalinen media: Adobe Connect koulutusyhtymän opettajille: Kokkolassa Kurre 7 haltuun: lukioille Kaustisella ja ammatillisille oppilaitoksille Kokkolassa Moodle ammatinopettajan työssä: 2 iltapäivää ja Kokkolassa Primus haltuun: lukioille Kaustisella ja ammatillisille oppilaitoksille Kokkolassa Adobe Connect haltuun: Kokkolassa Verkko-opetus omaksi: 3 lähipäivää ja Kokkolassa + etätyöskentelyä Verkko-opetuksen suunnittelu ja toteutus: 2 lähipäivää Kokkolassa tai etäyhteyksin ja Kokkolassa + etätyöskentelyä Lisätietoa koulutuksista sekä kyselyn tuloksista: Toisen asteen koordinaattori Johanna Kattilakoski, puh / etunimi.sukunimi@kpedu.fi. 11