Matinkylän jäähallit

Transkriptio

1 1 (31) Asianumero 2039/ /2017 Aluenumero Matinkylän jäähallit Asemakaavan muutos 23. kaupunginosa, Matinkylä Urheilu- ja katualueet (Muodostuu uudet korttelit ja 23054) MUUTETAAN VAHVISTETTUA ASEMAKAAVAA: Aluenro Hyväksytty Aluenro Hyväksytty Aluenro Hyväksytty Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29. päivänä marraskuuta 2017 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Matinkylän itäosassa olevassa Matinkylän urheilupuistossa Matinkartanontien ja Iirislahden pientaloalueen välissä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä

2 2 (31) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Outi Ruski etunimi.sukunimi@espoo.fi Salla Karvinen Katariina Peltola

3 3 (31) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavan mukaiset suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Muut merkittävät vaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Sivu

4 4 (31) 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Seurantalomake Katukartta ja ohjeelliset poikkileikkaukset Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutoskartta määräyksineen ja selostus liitteineen. Asemakaavan muutosehdotus perustuu Arkkitehtitoimisto Pentti Värälä Oy:n päivättyyn jäähallin viitesuunnitelmaan sekä Ramboll Oy:n päivättyyn Matinkylän urheilupuisto, jäähallien alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelman luonnokseen. Asemakaavatyön aikana tehtyjä selvityksiä: Matinkylän urheilupuisto, jäähalliluonnosten vertailu. Ramboll Oy, Matinkylän urheilupuisto, koulun ja päiväkodin alue, kunnallistekniikan yleissuunnittelu, Ramboll Oy, Matinkylän urheilupuisto, jäähallien alue, kunnallistekniikan yleissuunnitelman luonnoksen (Ramboll Oy ) liitteenä laadittu: - Matinkylän urheilupuisto, liikenteen toimivuustarkastelut

5 5 (31) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Alue on nykyisin Matinkylän urheilupuiston aluetta, jolla sijaitsee kaksi jäähallia, Matinkylän jäähalli ja harjoitushalli, jalkapallokenttä ja muita urheilupuiston rakenteita. Aluetta halkoo etelässä Iirislahdenpolku-niminen kevyenliikenteenyhteys, jota pitkin ajetaan Matinkylän jäähallin itäpuoleiselle huoltopihalle. Jäähallien länsipuolella ja Iirislahdenpolun eteläpuolella on pysäköintialueita, jotka rajautuvat Matinkartanontiehen. Suunnittelualueen itäosassa on ulkoliikuntaa tukevia viheralueita ja puistoraitteja. Urheilupuisto on osa merenrantaan asti jatkuvaa viher- ja virkistysyhteyttä. Puiston itäreunassa virtaa pohjois - eteläsuuntainen Gräsanojan sivu-uoma, joka johtaa merenrannasta aina Isolle Omenalle saakka. Osa urheilupuiston alueesta sijaitsee merivesitulvan riskialueella. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee olemassa oleva skeittialue, jonka viereen on rakenteilla BMX-rata (syksyllä 2017). Suunnittelualueen pohjoispuolella on käynnissä asemakaavan muutos (Matinkartanonristi) Espoon kristillistä koulua ja päiväkotia varten. Urheilupuiston alue jatkuu suunnittelualueen eteläpuolelle, jossa sijaitsevat mm. urheilukenttä ja tenniskentät. Lännessä suunnittelualue rajautuu Matinkartanontiehen, jonka länsipuolella on Matinlaakson asuinalue. Urheilupuiston itäpuolella on Iirislahden asuinalue. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavalla mahdollistetaan Matinkylän uuden kolmen kentän jäähallin rakentaminen Matinkylän urheilupuistoon käyttökiellossa olevan jäähallin tilalle sekä yksikenttäisen jäähallin rakentaminen nykyisen harjoitushallin paikalle. Iirislahdenpolun linjausta muutetaan. Suunnittelualueelle sijoittuu maantasopysäköintiä yleiselle pysäköintialueelle. Jäähallikortteleiden pohjois- ja itäpuolelle sijoittuu urheilu- ja virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita sekä tärkeitä kevyen liikenteen yhteyksiä. Suunnittelualueen pinta-ala on m 2. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on pääosin urheilualuetta (U 5 ), jolle saa rakentaa alueen käyttöön liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Rakennusoikeuden määrää ei ole rajoitettu. Alueelle on toteutettu noin 9200 k-m 2. Kaavamuutoksella alueelle osoitetaan rakennusoikeutta urheilutoimintaa palvelevia rakennuksia varten yhteensä k-m 2. Aluetehokkuusluvuksi muodostuu e=0,31. Rakennusoikeus kasvaa toteutetusta 8500 k-m Suunnittelun vaiheet Kaavamuutoksen suunnittelu alkoi keväällä Kaavamuutosta haki Espoon kaupungin liikunta- ja nuorisopalvelut. Asemakaavan muutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä ja Kaavamuutos kuulutettiin vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Alueen maankäyttöä on suunniteltu yhteistyössä asemakaavan muutoksen hakijan, Jääurheilun tuki Ry:n sekä alueen kunnallistekniikkaa suunnittelevan Ramboll Oy:n kanssa Espoon kaupungin asiantuntijoiden ohjaamana. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Niissä korostetaan muun muassa riittävää ja monipuolista asunto- ja työpaikkarakentamista, joukkoliikenteen hyödyntämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, alakeskusten vah-

6 6 (31) vistamista ja viherverkoston jatkuvuuden turvaamista. Suunnittelualuetta koskevat erityisesti seuraavat kohdat: - Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. - Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käyttöönotto ja jo olevien alueiden huomattava täydennysrakentaminen tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan.

7 7 (31) Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen itäpuolelle on merkitty viheryhteystarve. Kuva: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 3/2017 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06).

8 8 (31) Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Espoon eteläosien yleiskaavassa alue on varattu nykyisten jäähallien kohdalla julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi PY ja muilta osin virkistysalueeksi V, jossa on osoitettu virkistysyhteys (palloviiva) merenrannasta Isolle Omenalle sekä itä-länsi -suuntainen virkistysyhteys Tiistilänpuistoon. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Palveluille varattu alue laajenee toisen YU-korttelin osalta jonkin verran itään ja etelään, mutta alueelle osoitetut virkistysyhteydet säilyvät. Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (3/2017) Espoon kaupunki.

9 9 (31) Asemakaava Pääosalla suunnittelualuetta on voimassa Matinlaakso asemakaava (lainvoimainen ). Suunnittelualue on siinä osoitettu urheilualueeksi U 5. Alueelle saa rakentaa alueen käyttöön liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Suunnittelualueen eteläosassa kulkee itä-länsi -suuntainen Peltotie (Åkervägen) niminen katuyhteys, josta on kuitenkin käytössä nimi Iirislahden-polku. Suunnittelualueen pohjoisosassa on voimassa hyväksytty Matinkartanonristi asemamakaava ja asemakaavan muutos. Siinä suunnittelualue on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelualueeksi (VU), jonka läpi kulkee sijainniltaan ohjeellinen vesialue (w) sekä sijainniltaan ohjeellinen ulkoilureitti, jonka yhteys on sitova. Osa Matinkartanontien katualueesta kuuluu hyväksyttyyn Matinlaakso, asemakaavan muutokseen. Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta (3/2017) Espoo kaupunki Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueelle ei ole laadittu tonttijakoa Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa Muut suunnitelmat ja päätökset Matinkylä-Olari, visio 2040 Matinkylän ja Olarin alueelle on laadittu kehittämisvisio (Matinkylä-Olari, visio 2040, ), jossa tavoitteeksi on asetettu muun muassa tehokkaan, monitoimintoisen, jalankulkupainotteisen ja joukkoliikenteeseen tukeutuvan keskustan muodostaminen, kaupunkirakenteen eheyttäminen, palvelurakenteen vahvistaminen ja monipuolistaminen.

10 10 (31) Matinkadun ja Matinkartanontien liittymä muutetaan kiertoliittymäksi päivättyjen suunnitelmien Matinkadun Matinkartanontien kiertoliittymä (Matinympyrä), katusuunnitelma, mukaan. Rakentaminen on alkanut vuonna Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (EKYJ) varasi Espoon kiekkoilun Tuki ry:lle (nykyinen Espoon Jääurheilun Tuki ry) noin 1,2 ha alueen 23. kaupunginosan urheilualueesta 23U4 kaksikerroksisen 4-rataisen jääurheilukeskuksen suunnittelua varten. Suunnittelualueen pohjoisosaan on rakentumassa BMX-rata MA-arkkitehtien laatiman suunnitelman mukaisesti (Matinkylän urheilupuisto, BMX-rata, puistosuunnitelma, MA-arkkitehdit, , Espoon kaupunkitekniikan keskus , Liikunta- ja nuorisopalvelut ). Espoon kristillisen koulun rakennusta suunnitellaan urheilupuiston pohjoispäässä olevalle Y-korttelialueelle. Koulun rakentaminen edellyttää asemakaavan muutosta, jota koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Espoon kaupunginhallitus esitti kokouksessaan, että valtuusto myöntäisi Espoon Kiekkoilun Tuki ry:lle (nykyinen Espoon Jääurheilun Tuki ry) 20 miljoonan euron omavelkaisen lainatakauksen Matinkylän Jääurheilukeskuksen rakentamista varten. Valtuusto hyväksyi lainatakauksen pitämässään kokouksessa Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (EKYJ) ja jatkoi suunnitteluvarausta saakka mukaan päätetyin ehdoin, mutta edellisestä poiketen hallia suunniteltiin yhteen tasoon rakennettavana 4-rataisena jääurheilukeskuksena Liikunta- ja nuorisolautakunta päätti esittää kaupunkisuunnittelulautakunnalle mm. seuraavien liikunta-alueiden tilatarpeiden vahvistamista kaavoituksella tulevaisuuden liikuntapaikkojen turvaamiseksi: Matinkylän urheilupuiston pohjoisosan Y-tontti tulee osoittaa osaksi urheilupuistoa. Metron rakentuessa tulee turvata nykyiset liikunta-alueet ja väestömäärän kasvaessa huomioida uudet liikunta-aluetarpeet. Myös ulkoilureitit metroasemilta uimarannoille ja liikuntapuistoihin tulee suunnitella Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (EKYJ) jatkoi suunnitteluvarausta siten, että varaus on voimassa saakka. Suunnitteluvarausaluetta laajennettiin 2,4 ha kokoiseksi. Lisäksi päätökseen lisättiin seuraava kohta: Kaupunki kiinnittää varauksenhakijan huomiota jäähdytysjärjestelmän turvallisuus- ja ympäristötekijöihin. Hiilidioksiditeknologian käyttö kylmäaineratkaisuissa on nopeasti levinnyt, mm. Ruotsissa sitä käytetään uusissa jäähalleissa Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset.

11 11 (31) 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Alue on nykyisin Matinkylän urheilupuiston aluetta, jolla sijaitsee kaksi jäähallia, Matinkylän jäähalli ja harjoitusjäähalli, jalkapallon tekonurmikenttä sekä runsaasti muita urheilua, ulkoilua ja lähiliikuntaa tarjoavia toimintoja. Aluetta halkoo etelässä Iirislahdenpolku -niminen kevyenliikenteenyhteys, jota pitkin ajetaan purettavan Matinkylän jäähallin itäpuoleiselle huoltopihalle. Iirislahdenpolun eteläpuolella on pysäköintialue. Alueella on lisäksi ulkoliikuntaa tukevia viheralueita ja puistoraitteja. Urheilupuisto on osa merenrantaan asti jatkuvaa viher- ja virkistysyhteyttä. Puiston itäreunassa virtaa pohjois - eteläsuuntainen Gräsanojan sivu-uoma, joka johtaa merenrannasta aina Isolle Omenalle saakka. Osa urheilupuiston alueesta sijaitsee merivesitulvan riskialueella. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee olemassa oleva skeittialue, jonka viereen on rakenteilla BMX-rata (rakentaminen aloitettu syksyllä 2017) Maanomistus Suunnittelualueen pohjoispuolella on käynnissä asemakaavan muutos (Matinkartanonristi) Espoon kristillistä koulua ja päiväkotia varten. Urheilupuiston alue jatkuu suunnittelualueen eteläpuolelle, jossa sijaitsevat mm. urheilukenttä ja tenniskentät. Lännessä suunnittelualue rajautuu Matinkartanontiehen, jonka länsipuolella on Matinlaakson asuinalue. Urheilupuiston itäpuolella on Iirislahden asuinalue. Matinkylän metroasemalle on suunnittelualueelta matkaa noin 700 metriä. Alue on kunnallisteknisen verkoston piirissä. Matinkylän urheilupuiston alueen ja sitä ympäröivät katualueet omistaa Espoon kaupunki Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualueella sijaitsee kaksi jäähallia, pelikenttä ja muita urheilupuiston rakenteita. Toinen jäähalleista on käyttökiellossa ja sen purkaminen on tarkoitus aloittaa vielä vuoden 2017 aikana. Jäähallien edustalla on laaja asfaltoitu pysäköintikenttä. Harjoitushallin itäpuolella on tekonurmipintainen jalkapallokenttä ja pohjoisosassa sijaitsee olemassa oleva skeittialue, jonka viereen on rakenteilla BMX-rata. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Tällä hetkellä Matinkylän urheilupuistossa ja jäähallilla työskentelee noin 17 henkilöä, joista osa Espoon kaupungin liikuntapalveluiden ja osa kiekkoseuran palveluksessa. Suur-Matinkylässä oli noin asukasta vuoden 2017 alussa. Espoon väestöennusteen mukaan Suur-Matinkylässä olisi noin asukasta vuoteen 2026 mennessä. Työssäkäyntitilaston 2014 mukaan Suur- Matinkylässä oli työpaikkaa ja vuoden 2013 työpaikkaomavaraisuus oli 51,2 %. Suurimmat työllistäjät olivat kaupan toimiala ja terveys- ja sosiaalipalvelujen toimiala. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee Matinkylän itäosassa, noin 700 metrin päässä metroasemasta ja kauppakeskus Isosta Omenasta, joka on Matinkylän merkittävin palvelukeskittymä. Urheilupuistoa ympäröivät korttelit ovat pääosin asuinkäytössä. Suunnittelualueella ja sen ympäristössä kevyen liikenteen pääreitit ja ajoneuvoliikenne on erotettu toisistaan. Suunnittelualueen itäreunassa kulkee merenrannasta Isolle Omenalle johtava tärkeä virkistysyhteys. Lisäksi suunnittelualueen läpi kulkee itä- länsi -suuntainen kevyenliikenteen yhteys Iirislahdesta Tiistilänpuistoon.

12 12 (31) Kaavamuutosalueen ympäristössä sekä yleiset että asukkaille tarkoitetut pysäköintipaikat on pääosin keskitetty laajahkoille pysäköintikentille Matinkartanontien varteen. Kaupunki-/taajamakuva Urheilupuisto on laaja laaksomainen tila, jossa sijaitsee isoja kenttiä, muutama suuri urheiluhalli sekä asfaltoituja pysäköintikenttiä. Ulkokentät on turvallisuussyistä aidattu. Urheilupuiston laitamilla on runsasta puustoa ja alueen läpi kulkevat virkistysyhteydet. Liikenne Ajoneuvoliikenne Matinkylän urheilupuisto sijaitsee Länsiväylän (kt 51) eteläpuolella Matinkartanontien itäpuolella. Suunnittelualueelle on hyvät ajoneuvoliikenteen yhteydet Länsiväylältä ja Kehä II:lta, joka päättyy Matinsolmun eritasoliittymään ja jatkuu siitä etelään Gräsanlaakso- ja Matinkartanontie -katuina. Urheilupuiston pohjoispuolella Matinkartanontiehen liittyvät alueelliset kokoojakadut Nelikkotie ja Matinkatu, joita pitkin on yhteys itään Matinkylän keskustaan, sekä Hauenkalliontie, joka muodostaa yhteyden länteen Haukilahden suuntaan.

13 13 (31) Kuva: Ajoneuvo- ja raideliikenteen tavoiteverkko. Matinkartanontien parantaminen 2+2-kaistaiseksi välillä Matinkatu Nelikkotie käynnistyi vuonna Samassa yhteydessä liittymiä parannetaan siten, että Nelikkotien kiertoliittymää laajennetaan ns. turbo-liittymäksi ja Matinkadun liittymään toteutetaan uusi kiertoliittymä. Matinkadulta etelään Matinkartanontie säilyy toistaiseksi nykyisellään 1+1 -kaistaisena paikallisena kokoojakatuna. Urheilupuiston läpi kulkee asemakaavassa osoitettu katu Iirislahdenpolku (asemakaavassa nimellä Peltotie). Kadulta ei ole ajoneuvoliikenteen läpiajoa Iirislahden asuinalueelle ja se palvelee ainoastaan urheilupuiston huoltoa. Matinkartanontien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä (KAVL) oli syksyllä 2016 Matinkadun pohjoispuolella noin ajon. /vrk. Matinkadun eteläpuolella nykyliikennemäärät ovat noin ajon. /vrk jäähallin kohdalla ja noin ajon. /vrk kadun eteläosassa. Kevyt liikenne Urheilupuiston kohdalla Matinkartanontien molemmin puolin kulkee yhdistetyt jalankulku- ja pyörätiet. Kadun länsireunan pyörätie on pyöräilyn pääreitti, joka toimii pohjois - eteläsuuntaisena yhteytenä Hauenkalliontien pääreitiltä etelään

14 14 (31) kohti merenrantaa ja rantaraittia. Matinkartanontien pääreitti liittyy suunniteltuun Länsibaanaan suunnittelualueen pohjoispuolella, jossa Länsibaana kulkee Matinniityn puistoalueella kohti Matinkylän metroasemaa. Kuva: Jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkko. Matinkartanontien parannushankkeessa toteutetaan puuttuva kadun itäpuolinen jalankulku- ja pyörätie välillä Matinkatu Hauenkalliontie sekä kevyen liikenteen silta Matinkartanontien ylitse Hauenkalliontien liittymän kohdalla. Suunnittelualueen länsipuolella jalankulkua ja pyöräilyä palvelevat Matinkadun varren reitit sekä asuinkorttelien keskellä kulkevat raitit Matinpolku, Matinraitti ja Akselinpolku. Iirislahden alueelle on kevyen liikenteen yhteys Iirislahdenpolun kautta, joka on itäosastaan nykyisessä asemakaavassa osoitettu jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi. Lisäksi urheilupuiston sisällä kulkee pohjois eteläsuuntainen ulkoilureitti. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Urheilupuiston pysäköintialueet sijoittuvat Matinkartanontien varteen puiston länsireunaan. Jäähallien edustalla olevalla pysäköintialueella on nykytilanteessa noin 130 autopaikkaa ja Iirislahdenpolun ja urheilukentän väliin sijoittuvalla

15 15 (31) alueella noin 50 autopaikkaa. Kummallekin pysäköintialueelle on liittymät Matinkartanontieltä. Julkinen liikenne Suunnittelualue sijaitsee noin 600 metrin päässä Matinkylän metroasemasta, joka on Länsimetron ensimmäisen vaiheen pääteasema. Länsimetron liikennöinti alkoi marraskuussa 2017 ja metron liityntälinjastoon siirrytään tammikuun 2018 alusta. Tällöin Matinkylän urheilupuiston läheisyydessä liikennöi linja 112 Tapiola Matinkylä Matinkatua pitkin sekä linja 111 Otaniemi Hyljelahti Nelikkotietä pitkin. Kummankin linjan reitti kulkee urheilupuiston pohjoispuolella Hauenkalliontietä pitkin. Lähimmät pysäkit sijaitsevat Matinkadulla noin 150 metrin päässä urheilupuistosta. Lisäksi alueella liikennöivät lähibussilinjat 137 ja 138. Palvelut Suunnittelualueella sijaitsee kaksi jäähallia, Matinkylän jäähalli, joka on käyttökiellossa ja tullaan purkamaan sekä kaksikenttäinen harjoitushalli. Lisäksi suunnittelualueella on skeittipuisto, tekonurmikenttä, rakenteilla oleva BMXrata, tekonurmikentän eteläpuolella koripallokenttä ja lähiliikuntapaikka sekä aluetta halkovia virkistysyhteyksiä. Yhdyskuntatekninen huolto Kaavamuutosalue on liitetty kunnallistekniikan verkostoon. Suunnittelualueen länsireunaa halkoo pohjois - eteläsuunnassa HSY:n vesihuollon nykyinen vesijohto ja jätevesiviemäri. Espoon kaupungilla on käynnistynyt vuonna 2017 Matinkartanontien rakentaminen, jonka yhteydessä kyseiset vesihuoltolinjat tullaan korvaamaan uusilla katualueelle rakennettavilla vesijohdoilla ja jätevesiviemäreillä. Suunnittelualueella sijaitsevat johdot poistetaan käytöstä. Suunnittelualuetta halkoo itä-länsisuuntainen HSY:n vesihuollon nykyinen jätevesiviemäri, joka liittyy Matinkylän jätevedenpumppaamolle Matinraitin varrella. Matinkartanontien rakentamisen yhteydessä nykyinen jätevesiviemäri liitetään uudelle Matinkartanontien jätevesiviemäriosuudelle kiinteistön itäreunassa. Suunnittelualueen eteläreunalla on hulevesiviemäri, joka purkaa urheilupuiston itäreunan avouomaan. Harjoitusjäähallin kattovesien hulevesiviemäri sijaitsee hallin itäreunalla jalkapallokentän vieressä. Nämä hulevedet purkavat johtokartan mukaan urheilupuiston itäreunan avouomaan. Johtokartan mukaan jalkapallokentän itäreunalla on hulevesiviemärilinja, joka purkaa samaan avouomaan n. 50 metriä pohjoisempana. Näiden viemäreiden koko ei ole tiedossa Luonnonolosuhteet Urheilupuisto on osa merenrantaan asti jatkuvaa viher- ja virkistysyhteyttä. Suunnittelualueella on laaja asfaltoitu pysäköintikenttä ja jäähallirakennukset huoltoalueineen syövät osan alueen pinta-alasta. Puustoista aluetta sijaitsee suunnittelualueen itäreunalla, jossa virtaa pohjois - eteläsuuntainen Gräsanojan sivu-uoma, joka johtaa merenrannasta aina Isolle Omenalle saakka. Gräsanoja on tulvaherkkä kaupunkipuro, jossa esiintyy muun muassa uhanalaista taimenta, ja on täten herkkä veden laadun heikentymiselle. Kaava-alueelta ei ole tunnistettu tavanomaisesta kaupunkiluonnosta poikkeavia luontoarvoja. Maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualue sijoittuu kahden moreeni- ja kalliomäen väliselle savikolle. Suurimmalla osalla aluetta on pinnassa 1,0-2,2 metriä paksu täyttömaakerros, jonka materiaalista ei ole tarkkaa tietoa. Paikoin ojan läheisyydessä täyttökerrosta ei esiinny. Savikerroksen paksuus vaihtelee 1,0-7,0 metrin välillä. Savikerros on paksuimmillaan alueen eteläosassa ojan läheisyydessä. Kuivakuorisaven tai täytön alla savi on pehmeää ja paikoin liejuista. Savikerroksen alla on vaihtelevan paksuinen kerros savista silttiä tai hiekkaa ja tämän alla moreenia.

16 16 (31) Osalla nykyistä pysäköintialuetta ei esiinny savea vaan maaperä on kantavaa kitkamaata. Kalliopinta on tällä alueella n. 2-5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Alueella esiintyy todennäköisesti sulfidisavea. Matinkylän urheilupuiston jalkapallokentän kohdalta otetussa maanäytteissä on laboratoriotutkimusten yhteydessä havaittu viitteitä sulfidin esiintymisestä savessa. Alueella sijaitsevat nykyiset jäähallit on perustettu paaluille. Maaperä on routivaa. Alueella ei ole tiedossa olevia pilaantuneita maita. Kasvillisuus Alueen kasvillisuus on keskittynyt Gräsanojan sivuoman läheisyyteen ja koostuu pääasiallisesti tavanomaisista pensas- ja puulajeista. Alueen pääpuulajina kasvaa koivuja ja alueen pohjoisosassa myös mäntyjä ja kuusia.

17 17 (31) Suojelukohteet Alueella ei sijaitse suojelukohteita Ympäristön häiriötekijät Iirislahden puolen asukkaalta on tullut vuonna 2012 Espoon ympäristökeskukseen valitus Matinkylän jäähallin lauhdutinlaitteiden aiheuttamasta meluhaitasta. Melumittausten pohjalta annettiin suositukset melun vaimennukselle, minkä seurauksena meluhaittaa saatiin lievennettyä. Matinkartanontien ja Hauenkalliontien liikenne aiheuttaa urheilupuiston alueelle melua. Päiväajan melutaso ylittää 55 db jäähallien pohjois- ja länsipuolisilla alueilla. Laskennalliset meluvyöhykkeet on esitetty oheisessa kuvassa, jossa 55 db ylittyy keltaisesta väristä alkaen. Kuva: Päiväajan meluvyöhykkeet 2017 (Pääkaupunkiseudun ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2017)

18 18 (31) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Tavoitteena on tarjota espoolaisille monipuolisia ja laadukkaita palveluita kaupunkikeskuksissa hyvien joukkoliikenneyhteyksien, erityisesti raideyhteyden äärellä. Uusien palvelutoimintojen käyttöönotto tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.3 Osallisten tavoitteet Asukasmielipiteet Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Matinkylän urheilupuistossa harrastaminen turvallisessa, esteettömässä ja laadukkaassa kaupunkiympäristössä. Espoolaisten jääurheilun harrastusmahdollisuuksia varten kaava sallii kahden suuren urheilutoimintaa palvelevan rakennuksen rakentamisen Matinkylän urheilupuistoon. Suunnittelilla olevan jääurheilukeskuksen suuri volyymi mahdollistaa muun muassa 3 kaukalon toteuttamisen tarvittavine oheistiloineen, mikä toteuttajan mukaan on edellytys hankkeen toteuttamiselle siten, että jääaikamaksut ovat kohtuulliset. Suuren rakennusmassan volyymin aiheuttamaa muutosta ympäristöön pyritään kompensoimaan panostamalla koko kaavamuutosalueella suunnittelun ja toteutuksen laatuun sekä osoittamalla tiloja myös alueen muuhun urheilu- ja virkistyskäyttöön. Matinkylän jäähallien osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitetyistä suunnitelmista oli mahdollisuus jättää MRA 30 :n mukaisesti mielipiteitä ja välisenä aikana. Mielipiteitä jätettiin viisi kappaletta. Mielipiteistä 4 tuli Iirislahden puolen asuinalueelta uuden jäähallin välittömästä läheisyydestä ja yksi paikallisilta jalkapalloseuroilta. Pääkohdat koskivat suuren jäähallimassan vaikutusta kaupunkikuvaan ja sen aiheuttamia toiminnallisia muutoksia urheilupuiston alueelle, parkkipaikkojen riittävyyttä, rakennuksen ja sen laitteiden aiheuttamaa melua sekä alueen tulva- ja hulevesiä. Lisäksi kommentoitiin urheilupuiston muun käyttöön järjestelyjä tulevan rakentamisen aikana. Kolmen kentän vaihtoehtoa pidettiin parempana kuin neljän kentän. Kaavaehdotus on laadittu kolmen kentän vaihtoehdon pohjalta. Ehdotuksen laadinnan yhteydessä on kiinnitetty huomiota siihen, miten olemassa olevaa urheilupuiston ympäristön laatua voitaisiin parantaa. Suuren rakennusmassan tuomaa estevaikutusta on pyritty kompensoimaan määräämällä esimerkiksi materiaaleista, istutettavista alueista ja julkisen ulkotilan elävöittämisestä valaistuksen ja taiteen keinoin. Suunnittelussa on huomioitu hulevesien hallinta, tulvariski sekä turvallinen ja sujuva liikkuminen alueella. Pysäköintialue on suunniteltu siten, että alueen saattoliikenne olisi toimiva ja huoltoliikennettä ei tuoda hallien väliselle alueelle. Jäähallin LVIS-laitteiden aiheuttama melu on mallinnettu ja sille on esitetty vaimennustapa. Melusta on myös määrätty kaavassa. Urheilupuiston aluetta on pyritty suunnittelemaan laajempana kokonaisuutena siten, ettei jääurheilukeskuksen rakentaminen poistaisi alueelta muita urheilutoimintoja, vaan kaikille löytyisi tilaa. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Nykyinen Matinkylän jäähalli on ollut käyttökiellossa lähes kaksi vuotta. Myös Espoonlahden ja Laaksolahden harjoitusjäähallien tekninen käyttöikä päättyy lähitulevaisuudessa. Jääajasta on Espoossa tällä hetkellä suuri pula ja harrastusajat venyvät aamuvarhaiseen ja iltamyöhään. Matinkylän urheilupuisto on profiloitunut jääurheiluun ja kaavamuutoksen myötä espoolaisten jääurheilun harrastusmahdollisuudet paranevat huomattavasti. Matinkylän urheilupuistossa on kaksi jäähallia, joista eteläisempi, käyttökiellossa oleva Matinkylän jäähalli aiotaan purkaa vielä tämän syksyn aikana. Puret-

19 19 (31) tavan jäähallin tilalle mahdollistetaan kolmenkaukalon jääurheilukeskus ja sen pohjoispuolella sijaitsevan kaksi-kaukaloisen harjoitushallin tilalle (sen käyttöiän loputtua) yhden kaukalon jäähalli. Alueen sisällä kulkevan Iirislahdenpolun linjaus muuttuu. Pysäköintipaikkojen määrää ja pysäköintialueen eri toteuttamisvaihtoehtoja on tarkasteltu asemakaavaehdotuksen yhteydessä laaditussa kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa. Yleiselle pysäköintialueelle on esitetty yhteensä 165 autopaikkaa sekä saattoliikennealue, joka soveltuu henkilöautoilla ja linja-autoilla tapahtuvaan saattoon. Suunnittelussa on pyritty huomioimaan Matinkylän urheilupuiston erilaisten käyttötarkoitusten, liikenteen ja viherympäristön tarpeet sekä ympäröivän asutuksen mittakaava, näkymät ja yhteydet alueelle. Erityistä huomiota on kiinnitetty hulevesien hallintaan, tulvakorkoihin sekä turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 5,7 ha. Kokonaiskerrosala on k-m 2. Alueelle muodostuvien Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueiden pinta-alat ovat korttelissa 23053: 3502 m 2 ja korttelissa 23054: m 2. Yleisen pysäköintialueen LP-1 pinta-ala on 6191 m 2 ja Urheilu ja virkistyspalveluiden alueen m 2. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa alueelle toteutetusta noin 8500 k-m 2. Voimassa olevassa asemakaavassa ei rakennusoikeuden määrää ole rajoitettu. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet Alueelle muodostuu kaksi urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YU), joille osoitetaan rakennusoikeutta 5000 k-m 2 ja k-m 2. Rakennusten tulee mittasuhteiltaan, julkisivujen käsittelyltään ja käytettävien materiaalien ja värien osalta muodostaa hallittu ja harmoninen kokonaisuus. Julkisivumateriaalien tulee olla korkealuokkaisia ja detaljoinnin viimeisteltyä. Rakennukset tulee sovittaa luontevasti ympäristön korkotasoihin ja niiden tulee muodostaa kiinnostavaa jalankulkuympäristöä. Rakennusten julkisivuja tulee rytmittää raikkain, urheilupuiston ympäristöön sopivin väripinnoin pituusvaikutelman pienentämiseksi. Rakennusten sisäänkäynti-, toimisto-, liike- ja kahvilatilojen yhteyteen tulee sijoittaa laajoja ikkunapintoja. Konehuoneet tulee liittää osaksi rakennuksen massoittelua. Konehuoneiden näkyviin jäävien osien julkisivumateriaalien tulee olla laatutasoltaan julkisivujen laatutasoa vastaavia. Huoltoalueiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon huoltopihojen sijainti suhteessa asuinrakennuksiin ja virkistysalueeseen sekä näkymät viereisistä asuinrakennuksista huoltopihalle. Uuden jäähallirakennuksen lounaiskulma tulee sijoittumaan Matinraitin päätteeksi. Tämä on pyritty kaavassa huomioimaan määräämällä jäähallin länsireunan julkisivun osasta seuraavaa: Matinraitin päätteenä oleva julkisivun osa tulee käsitellä kaupunkikuvallisesti kiinnostavalla elementillä esimerkiksi suuren taideteoksen keinoin.

20 20 (31) Virkistysalueet Lähes 3 hehtaaria suunnittelualueesta jää urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi nimeltä Matinkylän urheilupuisto. Alueen läpi kulkee pohjois eteläsuuntainen Matinlaaksonreitti ja itä länsisuuntainen Matinkartanonreitti lisäksi siellä virtaa Gräsanojan sivuhaara, jonka yhteyteen on alueen kunnallistekniikan suunnitelmassa esitetty tulvapainanteita. Alueelle on varattu ohjeelliset alueet urheilukenttää (ur) sekä leikki- ja oleskelualuetta varten. Muut alueet Korttelialueiden länsipuolella Matinkartanontien varressa on koko urheilupuiston aluetta palveleva yleinen pysäköintialue, jonka kautta tontille ajo on sallittu (LP-1). Alue tulee jäsennellä puuistutuksin. Alueen itäreunaan tulee toteuttaa kivetty kävely-yhteys Iirislahdenpolulta Jäätorille. Alueen keskellä on ohjeellinen alueen osa, jolle saa rakentaa hulevesien viivyttämiseen ja puhdistamiseen varatun painanteen, kosteikon tai muun rakenteen. Alueelle tulee istuttaa puita. LP-1 alueelle tulee järjestää tilaa saattoliikennettä varten. Katualueet YU-kortteleiden väliin jää katuaukio nimeltä Jäätori. Jäätori tulee toteuttaa kivettynä. Korttelialuetta ja yleisiä alueita koskevat lisäksi seuraavat määräykset: Kortteli-, virkistys- ja katualueiden rajapinnat tulee sovittaa yhteen korkojen, värien ja materiaalien osalta. Alueen julkista ulkotilaa tulee elävöittää valaistuksen ja taiteen keinoin. Jäätori tulee toteuttaa kivettynä. Mahdolliset väliaikaiset ratkaisut ja työmaa-alueiden rajat tulee toteuttaa turvallisesti, laadukkaasti ja ympäristöön sopivasti. Lisäksi kaavassa on määrätty kaikkia alueita koskien hulevesien ja tulvien hallinnasta sekä sulfidisaviesiintymien huomioimisesta ennen rakentamisen aloittamista Liikenne Ajoneuvoliikenne Ajoneuvoliikenteen yhteydet suunnittelualueella muuttuvat siten, että rakenteilla olevaan Matinkartanontien ja Matinkadun väliseen kiertoliittymään osoitetaan neljäs haara jäähallien pysäköintialueelle. Iirislahdenpolun linjausta muutetaan siten, että sen liittymä Matinkartanontielle siirtyy noin 50 metriä etelään. Lisäksi Iirislahdenpolku osoitetaan ainoastaan jalankululle, pyöräilylle ja huoltoliikenteelle varatuksi kaduksi eli sille ei sallita muuta ajoneuvoliikennettä. Matinkartanontien katualuetta muokataan siten, että se on 18,5 metriä leveä Matinkadun ja Iirislahdenpolun välisellä osuudella. Katualueen mitoitus mahdollistaa Matinkartanontien muuttamisen siten, että nykyistä noin 9 metriä leveää ajorataa kavennetaan 6,5 metriin ja ajoratapysäköinti osoitetaan pysäköintitaskuihin. Ajoradan ja sen länsipuolisen jalankulku- ja pyörätien väliin voidaan myös sijoittaa katupuita. Kadun itäpuolella puita voidaan sijoittaa jäähallin pysäköintialueelle pysäköintipaikkojen väliin. Katu- ja pysäköintialueen ratkaisut on esitetty liitteessä 2 sekä alla olevassa katukartan otteessa.

21 21 (31) Kuva: Ote katukartasta (liite 2) Urheilupuiston tuottamia liikennemääriä on arvioitu kunnallistekniikan yleissuunnitelman (Ramboll 2017) yhteydessä. Normaalikäytössä liikenteen iltahuipputunti ajoittuu arki-illalle klo 16-17, jolloin puistoon arvioidaan saapuvan noin 160 ajoneuvoa ja poistuvan noin 140 ajoneuvoa. Noin puolet saapuvista ajoneuvoista pysäköi alueelle ja loput ovat saattoliikennettä. Liikennemäärät kasvavat, kun jäähallissa järjestetään yleisötapahtuma. Tällöin urheilupuiston alueelle arvioidaan saapuvan 300 ajoneuvoa, joiden lisäksi alueelle saapuu muiden toimintojen käyttäjiä 140 ajoneuvoa. Tapahtumien aikaan pysäköintipaikan etsiminen tuottaa paljon sisäistä liikennettä alueella. Kevyt liikenne Matinkartanontien katualueen mitoituksessa on huomioitu molemmin puolin katua kulkevat jalankulku- ja pyörätiet, joista länsipuolinen on katukartassa osoitettu 4 metriä leveäksi pääreitiksi, jolla jalankulku ja pyöräily on eroteltu. Matinkartanontien itä reunassa on yhdistetty 3,5 metriä leveä jalankulku- ja pyörätie. Jäähallien eteläpuolella sijaitseva Iirislahdenpolku on esitetty vähintään 5 metriä leveänä jalankulku- ja pyörätienä, jolla sallitaan myös huoltoajo. Sujuva ja turvallinen kulku Matinraitilta Iirislahdenpolulle on pyritty varmistamaan osoittamalla Matinkartanontien ylitykseen korotettu suojatie ja pyörätien jatke. Iirislahdenpolun katualue on länsiosastaan osoitettu lähes 18 metriä leveänä, jolloin se voidaan toteuttaa aukiomaisena ja sille voidaan sijoittaa esimerkiksi puita. Jäähallien ja urheilukentän välinen alue osoitetaan asemakaavassa Jäätorinimisenä torialueena. Kaavamääräyksellä vaaditaan, että pysäköintialueen itäreunaan tulee toteuttaa kivetty jalkakäytävä Jäätorin ja Iirislahdenpolun välille.

22 22 (31) Urheilupuiston itäreunassa jäähallin ja urheilukentän sekä puron välissä sijaitsee Matinlaaksonreitti, joka toimii jalankulun ja pyöräilyn yhteytenä sekä huoltotienä jäähallin huoltopihalle. Jäähallien pohjoispuolella kulkee itä-länsi - suuntainen kevyen liikenteen reitti Matinkartanonreitti. Asemakaavassa osoitettavilla reiteillä pyritään luomaan sujuvat jalankulun ja pyöräilyn yhteydet urheilupuiston sisällä puiston eri toimintojen välillä. Lisäksi ulkoilureitit palvelevat urheilupuiston läpi kulkevaa jalankulku- ja pyöräilyliikennettä. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Urheilupuiston pysäköinti järjestetään alueen länsireunaan Matinkartanontien varteen LP-1-alueelle. Nykyinen urheilukentän pohjoispuolinen pysäköintialue poistuu ja jäähallin pysäköintialuetta järjestellään uudelleen. Asemakaavamääräyksellä vaaditaan, että YU-korttelialuetta ja VU-aluetta varten tulee toteuttaa yhteensä vähintään 160 autopaikkaa, joista 115 tulee toteuttaa ensimmäisen rakennusvaiheen yhteydessä ja loput 45 autopaikkaa sitten, kun osin LP-1- alueella sijaitseva nykyinen harjoitusjäähalli on purettu. Liikuntaesteisten autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään kaksi liikkumisesteisen autopaikkaa ensimmäistä 50 autopaikkaa kohden, sen jälkeen yksi paikka lisää kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa (Ramboll 2017) on osoitettu pysäköintialueen järjestelyt lopputilanteessa, kun kummatkin jäähallit ovat rakentuneet. Alueelle on ajoyhteys Matinkadun kiertoliittymästä sekä kahdesta Matinkartanontielle osoitettavasta tonttiliittymästä, jotka sijoittuvat Matinkujan liittymän kohdalle ja Matinraitin pohjoispuolelle. Suunnitelmassa on esitetty yhteensä 165 autopaikkaa, joista neljä on liikuntaesteisten autopaikkoja. Pienemmän jäähallin seinustalle varataan tilaa linja-autoille ja saattoliikenteelle. Saattoliikenteen toimivuutta on pyritty parantamaan osoittamalla pysäköintialueelle useita liittymiä, jolloin linja-autoilla ei ole tarpeen peruuttaa alueella. Ennen nykyisen harjoitusjäähallin purkamista pysäköintialueelle on mahdollista toteuttaa noin 120 autopaikkaa sekä saattopaikat. Asemakaavassa vaadittu autopaikkamäärä on mitoitettu sen mukaan, mitä urheilupuiston pysäköintialueelle on mahdollista toteuttaa maantasopysäköintinä. Lisääntyvät kävijämäärät ja etenkin tapahtumat kasvattavat pysäköintipaikkojen kysyntää alueella todennäköisesti suuremmaksi kuin paikkoja on mahdollista tarjota. Tämä tulee huomioida ympäristön jatkosuunnittelussa sekä urheilupuiston toiminnan suunnittelussa. Esimerkiksi toteuttamalla riittävästi säilytystiloja urheiluvarusteille voidaan pienentää tarvetta saapua urheilupuistoon omalla autolla ja porrastamalla vuorojen aloitusaikoja voidaan vähentää hetkellistä liikennemäärää alueella. Tapahtumien kuten turnausten suunnittelussa tulee tutkia mahdollisuuksia osoittaa väliaikaista pysäköintiä esimerkiksi koulujen kentille tai ilta- ja viikonloppuisin vajaakäytöllä olevien toimintojen, kuten toimistorakennusten pysäköinnin yhteyteen. Tapahtumien markkinoinnissa tulisi ohjata kävijöitä mahdollisuuksien mukaan joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn pariin. Näitä keinoja ei kuitenkaan voida ohjata asemakaavoituksella. Yleisen pysäköinnin paikkamäärän kasvattaminen urheilupuiston ympäristössä vaatisi rakenteellisen pysäköinnin toteuttamista, jota ei ole tässä asemakaavaehdotuksessa esitetty. Mitoituksen puolesta pysäköintitalo olisi kuitenkin mahdollista sijoittaa esimerkiksi jäähallien länsipuolelle osoitettavalle LP-1 -alueelle tai kaava-alueen ulkopuolella Matinkartanontien länsipuolella sijaitsevalle LP-alueelle. Pyöräpysäköintiä vaaditaan kaavaehdotuksessa toteutettavaksi yhteensä vähintään 150 pyöräpaikkaa, joista 100 sijoittuu YU-korttelialueelle tai sen välittömään läheisyyteen ja 50 VU-alueelle. Kaikki pyöräpaikat on toteutettava runkolukittavina ja vähintään puolet jäähallin toteutettavista paikoista on sijoitettava katettuun tilaan. Pyöräpaikkoja saa sijoittaa erillisin sopimuksin myös yleisille alueille. Kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa pyöräpysäköintiä on esitetty mm. jäähallien väliselle torialueelle. Jäähallien huoltoa varten varataan tilaa suuremman jäähallin itäpuolelta ja pienemmän hallin pohjoispuolelta. Huoltoliikenne käyttää Iirislahdenpolkua, Matinlaaksonreittiä sekä Matinkartanonreittiä. Jäähalleihin toteutetaan lumen sula-

23 23 (31) tuskaukalot, mikä vähentää ulos suuntautuvan huoltoliikenteen tarvetta. Jäähallin yhteydessä toimivan liiketilan huollolle on varattu yleiseltä pysäköintialueelta huoltotasku. Pysäköintialueen kulkureitit ja Iirislahdenpolku toimivat myös pelastusreitteinä. Pelastuslaitoksen nostopaikat osoitetaan suuremman jäähallin sisäänkäyntien eteen torialueelle sekä hallin eteläpuolelle Iirislahdenpolun yhteyteen. Pienemmän jäähallin nostopaikka sijoitetaan pysäköintialueelle. Julkinen liikenne Matinkylän metroasema sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä urheilupuistosta, ja sinne on sujuvat yhteydet Matinkatua ja Länsibaanaa pitkin. Liikkumista metroaseman ja urheilupuiston välillä palvelevat myös kaupunkipyörät, joita kokeiltiin Matinkylän alueella kesällä 2017 ja joiden verkoston on tarkoitus laajentua kesästä 2018 alkaen. Länsimetron ensimmäisen vaiheen aikana urheilupuiston aluetta palvelevat myös linjat 112 Tapiola Matinkylä ja 111 Otaniemi Hyljelahti. Lisäksi alueella liikennöivät lähibussilinjat 137 ja Palvelut Kaavamuutoksen myötä espoolaisten jääurheilijoiden toimintatilat paranevat huomattavasti. Lisäksi tuleva halli tarjoaa mahdollisuuden jääurheilun harrastamisen kaikille espoolaisille koulu- ja työpaikka- sekä vapaavuorojen merkeissä. Jäähallin yhteyteen on mahdollista rakentaa urheilua palvelevia myymälä-, kahvio- ja toimistotiloja sekä muita liikunnan tiloja Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualuetta halkova nykyinen jätevesiviemäri jätetään jalkapallokentän alle. Uusi jätevesiviemäri tullaan sijoittamaan jalkapallokentän ja uuden 3-kenttäisen jääurheilukeskuksen väliin. Jätevesiviemäri liitetään Matinkartanontien kadun rakentamisen yhteydessä toteutettavalle viemäriosuudelle. Uusien kiinteistöjen liittäminen olemassa olevaan vesijohtoverkostoon tutkitaan tarkemmin, jotta voidaan varmistua, ettei sillä ole haitallista vaikutusta vesijohtoverkoston painetasoihin tai virtaamiin. Nykyinen Iirislahdenpolun alla kulkeva Fortumin kaukolämpöjohto siirretään Iirislahdenpolun uuden linjauksen mukaisesti. Suunnitelualueen hulevesien purkupaikat eivät rakentamisen myötä käytännössä muutu. Hulevesien hallinnassa on kuitenkin annettu erityistä painoarvoa niiden laadulliselle käsittelylle (mm. biosuodatus) Gräsanojan läheisestä sijainnista johtuen. Tarkempi hulevesisuunnitelma on esitetty alueelle laaditussa kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaava-alue kuuluu rakennettavuudeltaan pääsoin luokkaan vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö (4) ja luoteiskulmasta osin luokkaan normaalisti rakennettava (2). Maanpinnan taso vaihtelee suunnittelualueella välillä +1,0 +3,5. Suunnittelualue sijoittuu kahden moreeni- ja kalliomäen väliselle savikolle. Suurimmalla osalla aluetta on pinnassa 1,0 2,2 m paksu täyttömaakerros, jonka materiaalista ei ole tarkkaa tietoa. Paikoin ojan läheisyydessä täyttökerrosta ei esiinny. Alueella esiintyy todennäköisesti sulfidisavea. Maaperä on routivaa. Alueella ei ole tiedossa olevia pilaantuneita maita eikä maaperän pilaantuneisuutta ole tutkittu suunnittelun aikana. Alueella on havaittu näytteenoton yhteydessä viitteitä sulfidisaven esiintymisestä. Rakennussuunnittelun yhteydessä suositellaan alueella tehtäväksi tarkentava kartoitus, jossa selvitetään jo hapettuneen maa-aineksen ja vielä pelkistyneessä tilassa olevan rikkipitoisen maa-aineksen välisen vaihettumisvyöhyk-

24 24 (31) keen sijainti kokonaisrikkipitoisuusmäärityksin sekä happoa tuottavan maaaineksen hapontuottopotentiaali. Kartoitustietoja hyödynnetään rakennussuunnittelun yhteydessä mm. materiaalivalinnoissa. Erityisesti em. vaihettumisvyöhykkeessä ja alueen tulevalle kuivatustasolle sijoittuvien materiaalin tulee olla korroosion kestäviä. Sulfaatilla on terästä ja betonia syövyttävä vaikutus. Hapontuottopotentiaali ja kokonaisrikkipitoisuus ohjaavat myös mahdollisten kaivumassojen loppusijoitusta sekä hulevesien käsittelytarvetta. Rikkipitoisuuksien ollessa matalia työn aikaisten kaivantovesien käsittely ei poikkea tavanomaisesta. Korkeilla rikkipitoisuuksilla kaivantoveden laadunseurantaan on syytä lisätä ph-määrityksiä mahdollisen käsittelytarpeen selvittämiseksi. Sulfidisavialueella hulevesien ohjaamisessa on eduksi suosia viivytysaltaita, jotta alueellinen pohjavedenpinta ei tarpeettomasti laske. Sulfidisavi ei pääsääntöisesti aiheuta ongelmia huleveden laatuun, mikäli pohjaveden pinnan alapuolella esiintyneet potentiaaliset happoa tuottavat maa-ainekset eivät pääse hapettumaan Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaava-alueen itä- ja pohjoisreunaan on merkitty Gräsanojan sivu-uoma vesialueen merkinnällä (w). Gräsanojan sivu-uoman itäpuolelle jätetään puin ja pensain istutettava alueen osa, kuten myös urheilupuiston luoteisosaan rakennettavan BMX-radan pohjoispuolelle. 4.4 Kaavan mukaiset suojelukohteet Alueelta ei ole tunnistettu suojelukohteita. 4.5 Ympäristön häiriötekijät Jäähallin LVIS-laitteisto aiheuttaa suunnittelualueelle sekä sen ympäristöön melua. Jäähallin melua on mallinnettu kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa (Ramboll 2017). Meluselvityksen perusteella suurempaan jäähalliin suunniteltu laitteisto aiheuttaa ilman melunsuojausta korkeimmillaan 47 db melutason lähimpiin asuinkortteleihin. Lisäämällä meluseinät suurimpien melulähteiden kohdalle melu ei ulotu asuinkortteleihin asti, vaan 45 db melualue rajoittuu noin 40 metrin etäisyydelle jäähallista. Asemakaavamääräyksellä vaaditaan, että jäähallin tarkemmassa suunnittelussa melu tulee huomioida siten, että melutaso ei ylitä 45 db asuinkortteleissa. Kuva: Jäähallin laitteiston aiheuttaman melun leviäminen ilman melunsuojausta (Ramboll)

25 25 (31) Kuva: Jäähallin laitteiston aiheuttaman melun leviäminen melunsuojauksella (Ramboll) Hauenkalliontien liikenne aiheuttaa melua urheilupuiston pohjoisosaan, jonne on kaavakartassa osoitettu ohjeellinen leikkialue. Asemakaavamääräyksellä vaaditaan, että leikkialue tulee sijoittaa siten, ettei päivämelu ylitä ohjearvoa 55 db. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä tehdyn meluselvityksen mukaan melutaso alittaa ennustetilanteessa 55 db lähes koko suunnitellulla leikkialueella. Leikkialueen sijainti tarkentuu jatkosuunnittelussa. 4.6 Nimistö Kuva: Päiväajan melutilanne urheilupuiston pohjoisosassa ennustevuonna (Ramboll) Urheilupuiston alue nimetään kaavakarttaan: Matinkylä urheilupuisto (Mattby idrottspark). Kaavamuutoksessa Iirislahdenpolun linjausta muutetaan. Voimassa olevassa asemakaavassa Iirislahdenpolku on nimeltään Peltotie (Åkervägen), mutta kyseistä nimeä ei ole otettu käyttöön. Peltotie on Matinkylässä poistettava nimi, koska Jupperissa on jo käytössä kadunnimi Peltotie. Myös nimi Iirislahdenpolku on urheilupuiston osuudella ongelmallinen, koska se viittaa selvästi viereiseen Iirislahteen, mutta siltä suunnalta ei osuudelle pääse puomin takia. Espoon kaupungin nimistö esitti Iirislahdenpolulle uutta nimeä Ladonkulmanpolku La-

26 26 (31) duhörnsstigen, purettavan vanhan jäähallin eli Ladon ja aiemmin peltoaukealla olleiden Matinkylän kartanon latojen mukaan. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kuitenkin kokouksessaan , että nimeä ei vaihdeta ja nimi Iirislahdenpolku merkitään kaavaan. YU-kortteleiden väliin jäävä katuaukio nimetään Jäätoriksi (Istorget). VU-alueella kulkevat pääreitit nimetään kaavassa. Pohjois eteläsuuntainen reitti on Matinlaaksonreitti (Mattdalstråket) ja itä - läsisuuntainen Matinkartanonreitti (Mattgårdstråket). 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Matinkylän keskus on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Espoon kaupunkirakenteen tavoitteiden mukaisesti kaupunkikeskukset ovat myös julkisten palvelujen keskuksia. Kaupunkikeskukset sijaitsevat keskeisesti asutukseen nähden. Ne ovat liikenteen solmukohdissa ja hyvin saavutettavissa eri liikennevälineillä. Periaatteena on, että yhdellä kertaa voidaan samalta alueelta saada sekä kaupallisia että julkisia palveluja. Matinkylän urheilupuisto on profiloitunut jääurheilun puistoksi. Tällä hetkellä käytössä on 2 kenttää harjoitusjäähallissa, joka alkaa pian olla käyttöikänsä lopussa. Kaavamuutos mahdollistaa jääurheilun käyttöön yhteensä 4 kenttää sisätiloissa sekä uuden jäähallin yhteydessä toteutettavan jäädytysjärjestelmän rakentamisen jalkapallonurmen alle. Näin mahdollistuu myös ulkojään käyttöönotto talvisin. Matinkylän jääurheilutoiminnan laajentaminen hyvien julkisten yhteyksien läheisyydessä palvelee niin lähiseudulta kuin kauempaakin saapuvia jääurheiluharrastajia. Suuri rakennusmassa kuitenkin vähentää urheilupuiston hyödyntämistä muun urheilun tarpeisiin. Tämä on pyritty asemakaavan muutoksen yhteydessä huomioimaan tehostamalla muuta alueenkäyttöä ja suunnittelemalla urheilupuiston kaikkien toimintojen sijoittumista laajempana kokonaisuutena. Kaavamuutoksella ohjataan urheilupuiston tulevaa käyttöä entistä huomattavasti yksityiskohtaisemmin. Voimassa olevassa kaavassa alue on osoitettu pääasiassa urheilualueeksi, jolle saa rakentaa alueen käyttöön liittyviä rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Alueelle sijoitettavista rakennuksista ei ole määrätty tarkemmin. Kaavamuutoksella sallitaan alueelle suuret jäähallirakennukset, mutta toisaalta myös estetään alueen muu lisärakentaminen muuttamalla muu urheilualue urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi, jonne ei ole osoitettu rakennusoikeutta. Kaavamuutoksessa urheilualue pienenee ja tilalle esitetään kaksi urheilurakennuksen sallivaa korttelia, katu- aukio- ja pysäköintialuetta sekä urheilu- ja virkistyskäyttöön tarkoitettua aluetta. Kaavamuutoksella alueen käyttötarkoitusta siis täsmännetään. Koska voimassa oleva asemakaava sallii alueelle hyvin monenlaista urheilutoimintaa, on kaavamuutoksen vaikutuksia arvioitu voimassa olevan kaavan lisäksi toteutuneeseen nykytilaan verraten. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Kaava-alueella linjataan Iirislahdenpolun katualue uudelleen ja siirretään johtoja. Kunnallistekniikan ja kadun siirtämisen vaikutus alueella liikkumiseen on erityisen suuri niiden rakentamisaikana. Siirroilla on myös taloudellisia ja työllistäviä vaikutuksia. Uusi jäähalli ja muut urheilupuiston palvelut lisäävät puiston kävijöitä ja siten liikennettä. Kunnallistekniikan yleissuunnitelman (Ramboll 2017) yhteydessä tehdyn toimivuustarkastelun mukaan urheilupuiston liittymät toimivat hyvin vuoden 2040 iltahuipputunnin aikana. Urheilupuiston eri toimintojen harrastusvuorojen on oletettu alkavan ja päättyvän porrastetusti, jolloin liikenne jakautuu tasaisesti huipputunnin ajalle. Suurimmat viivytykset ja jononpituudet esiintyivät toimivuustarkastelussa Nelikkotiellä.

27 27 (31) Kuva: Iltahuipputunnin keskimääräiset viivytykset ja hetkittäiset maksimijononpituudet ennustevuonna 2040 (Ramboll) Tapahtumien kuten turnausten aikana Matinkartanontie saattaa hetkittäin ruuhkautua, mutta jonot purkautuvat nopeasti. Matinkartanontien ruuhkautuminen viivyttää erityisesti Matinsyrjän vasemmalle kääntyvää liikennettä. Urheilupuiston pysäköintialue ei riitä kattamaan pysäköintipaikkojen kysyntää etenkin tapahtumien aikana, joten liikennettä muodostuu myös pysäköintipaikkaa etsivistä ajoneuvoista. Liikenteen sujuvuuden varmistamiseksi urheilupuistoon saapuvia tulisi pyrkiä ohjaamaan käyttämään joukkoliikennettä, jalankulkua ja pyöräilyä henkilöautojen sijaan. Kuva: Tapahtumahuipputunnin keskimääräiset viivytykset ja hetkittäiset maksimijonon-pituudet ennustevuonna 2040 (Ramboll) 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kaavamuutoksessa voimassa olevan asemakaavan mukainen urheilualue pienenee ja tilalle sallitaan kaksi urheilurakennusten korttelia, katu- aukio- ja pysäköintialuetta sekä urheilu- ja virkistyskäyttöön tarkoitettua aluetta. Uusi jäähalli sijoittuu pääasiassa vanhan purettavan hallin sekä olemassa olevan asfalttikentän päälle mutta toisaalta myös purettavan jäähallin eteläpuolella kasvava, erilaisista lehtipuulajeista (mm. koivu, haapa, raita) koostuva puuryhmä joudu-