Matinkartanonristi Asemakaavan muutos 23. kaupunginosa, Matinkylä Kortteli ja yleinen pysäköintialue

Transkriptio

1 1 (26) Asianumero 122/ /2017 Aluenumero Matinkartanonristi Asemakaavan muutos 23. kaupunginosa, Matinkylä Kortteli ja yleinen pysäköintialue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2018 päivättyä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Matinkartanontien ja Hauenkalliontien risteyksen eteläpuolella rajautuen Matinkylän urheilupuistoon. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Laatija Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Outi Ruski etunimi.sukunimi@espoo.fi Katariina Peltonen (maisemasuunnittelu) Salla Karvinen (liikennesuunnittelu)

2 2 (26) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavan mukaiset suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto ASEMAKAAVAN TOTEUTUS SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...25 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake

3 3 (26) Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutoskartta määräyksineen ja selostus liitteineen. Asemakaavatyön aikana tehtyjä selvityksiä: Kunnallistekniikan yleissuunnittelu, Matinkylän urheilupuisto, koulun ja päiväkodin alue (Ramboll, ) Meluselvitys, Espoon kristillinen koulu ja päiväkoti (Ramboll ) Korttelisuunnitelma, Espoon kristillinen koulu (PPS Leo Osara Oy & Arkkitehtiryhmä Pitkäranta Oy ja Maisemasuunnittelu Hemgård, lisäsivut versioista 2 ja 3 huhtikuussa 2018)

4 4 (26) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Kaava-alueena on rakentumaton yleisten rakennusten korttelialue ja yleinen pysäköintialue. Alue on kokonaisuudessaan toiminut tilapäisenä pysäköintialueena ja toimii nykyään lähialueiden työmaiden väliaikaissäilytysalueena. Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee Matinkylän urheilupuisto, jonka osa-alueista lähimpänä sijaitsevat skeittipuisto sekä rakenteilla oleva BMX-rata. Korttelin pohjoispuolella sijaitsee Matinkartanontien ja Hauenkallion liittymäalue, johon on rakenteilla kiertoliittymä sekä kevyen liikenteen silta. Korttelin kaakkoispuolella virtaa Gräsanojan sivu-uoma. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavalla mahdollistetaan yksityisen kaksisarjaisen koulun sekä päiväkodin rakentaminen. Asemakaavalla muutetaan yleisten rakennusten korttelialue sekä yleinen pysäköintialue opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, jolle saa sijoittaa yksityistä toimintaa. Alueelle saa sijoittaa tiloja, jotka palvelevat peruskoulua ja päiväkotia (YO-1). Asemakaavan muutoksella alueelle tulee rakennusoikeutta yhteensä 6500 k-m² ja korttelin tehokkuudeksi noin e=1,0. Rakennusoikeus nousee 2200 k-m². Kerrosluku korttelissa on viisi, josta ylimmässä kerroksessa puolet saa olla kerrosalaan laskettavaa tilaa. Rakennuksen massan ja meluesteiden on tarkoitus suojata piha-alueita melulta. Pihan vähimmäiskooksi on määrätty 2300 m 2. Korttelissa koulun saatto-, pelastus- ja huoltoliikenne on huomioitu tilavarauksilla. Autopaikkoja koulun tarpeisiin on rakennettava vähintään yksi autopaikka / 200k-m², ja pääosa paikotuksista tulee olla iltaisin ja viikonloppuisin yleisessä käytössä. Kaavassa pyöräpaikkoja ja liikuntaesteisten paikkoja on velvoitettu myös toteuttamaan. 1.3 Suunnittelun vaiheet Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (EKYJ) varasi Valotalo Lighthouse Oy Ltd Ab:lle ja Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:lle korttelin yleisten rakennusten tontin kristillisen koulun ja päiväkodin suunnittelua varten. Matinkartanon kaavamuutoshakemus on vastaanotettu Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Kunnallistekniikan yleissuunnitelman laadinta aloitettiin syksyllä Alueen maankäyttöä on suunniteltu yhteistyössä asemakaavan muutoksen hakijan, Espoon Kristillisen koulun Kannatusyhdistys ry:n sekä alueen kunnallistekniikkaa suunnittelevan Ramboll Oy:n kanssa Espoon kaupungin asiantuntijoiden ohjaamana. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan , että ennen nähtäville asettamista rakennuksen sijoittamista koskevia kaavamääräyksiä väljennetään siten, että rakennuksen voi sijoittaa myös lähemmäs Matinkartanontietä ja pysäköinti voidaan sallia myös kahteen tasoon. Nähtäville vietävään materiaaliin lisätään havainnekuvia, joilla havainnollistetaan kaavan mahdollistamia eri sijoitteluvaihtoehtoja ja niiden vaikutusta koulun pihan kokoon. Päätöksen seurauksena kaavan rakentamisalaa on väljennetty ja määräykset päivitetty vastaamaan päätöstä. Havinnemateriaaliin lisättiin vaihtoehdot 2 ja 3.

5 5 (26) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Niissä korostetaan muun muassa riittävää ja monipuolista asunto- ja työpaikkarakentamista, joukkoliikenteen hyödyntämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, alakeskusten vahvistamista ja viherverkoston jatkuvuuden turvaamista Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Maakuntahallitus päätti , että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Maakuntakaava tuli voimaan, kun siitä kuulutettiin maakuntakaavan alueen kunnissa. Vireillä oleva: Uusimaa-kaava 2050 kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli julkisesti nähtävillä vuonna Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen itäpuolelle on merkitty viheryhteystarve Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Yleiskaavassa alue on varattu lähes kokonaan viheralueeksi ja sen poikki kulkee kaakkois luodesuuntainen virkistysyhteys, joka johtaa merenrannasta aina Isolle Omenalle saakka.

6 6 (26) Nyt laadittu asemakaava noudattaa osittain yleiskaavan ratkaisuperiaatteita. Palveluille varattu alue laajenee pohjoiseen risteyksen lähelle ja alueelle osoitetut virkistysyhteydet siirtyvät kaava-alueen ulkopuolelle. Koulun pihaalueet kuitenkin täydentävät alueen yleistä virkistyspalvelujen verkostoa iltaisin ja viikonloppuisin Asemakaava Alueella on voimassa Matinkartanonristi-niminen asemakaava (Hyväksytty ). Kortteli on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y), jonka rakennusoikeus on 4300 k-m². Rakennuksen suurin kerrosluku on kolme (III). Autopaikkoja tulee rakentaa 1ap/ 100k-m² yleistä rakennuskerrosalaa kohti. Ajoyhteys kortteliin on osoitettu Hauenkalliontien puolelta yleisen pysäköintialueen kautta (LP-1). Korttelin oma pysäköinti järjestetään itäpuolella sijaitsevassa pysäköintipaikassa (p-1). Kaavassa eteläreunaan on varattu maanlaista johtoa varten alue, jolle saa sijoittaa pihatoimintoja, yleisen kevyen liikenteen yhteyden ja pysäköintiä.

7 7 (26) Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Asemakaava-alueelle on laadittu tonttijako Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole voimassa rakennuskieltoa Muut suunnitelmat ja päätökset Matinkylä-Olari, visio 2040 Matinkylän ja Olarin alueelle on laadittu kehittämisvisio (Matinkylä-Olari, visio 2040, ), jossa tavoitteeksi on asetettu muun muassa tehokkaan, monitoimintoisen, jalankulkupainotteisen ja joukkoliikenteeseen tukeutuvan keskustan muodostaminen, kaupunkirakenteen eheyttäminen, palvelurakenteen vahvistaminen ja monipuolistaminen. Matinkadun ja Matinkartanontien liittymä muutetaan kiertoliittymäksi päivättyjen suunnitelmien Matinkadun Matinkartanontien kiertoliittymä (Matinympyrä), katusuunnitelma, mukaan. Rakentaminen on alkanut vuonna Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (EKYJ) varasi Valotalo Lighthouse Oy Ltd Ab:lle ja Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:lle korttelin yleisten rakennusten tontin kristillisen koulun ja päiväkodin suunnittelua varten. Kiinteistölautakunta päätti varata Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:lle Espoonlahdesta korttelin koulu- ja päiväkotirakennuksen suunnittelua ja toteuttamisedellytysten selvittämistä varten. Alueelle laadittiin yhteistyössä Kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:n kanssa asemakaavan muutosta. Kaavaehdotus oli nähtävillä Hanke ei ole edennyt kyseisellä tontilla. Suunnittelualueesta etelään on rakentumassa BMX-rata MA-arkkitehtien laatiman suunnitelman mukaisesti (Matinkylän urheilupuisto, BMX-rata, puistosuunnitelma, MA-arkkitehdit, , Espoon kaupunkitekniikan keskus , Liikunta- ja nuorisopalvelut ). Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (EKYJ) varasi Espoon kiekkoilun Tuki ry:lle (nykyinen Espoon Jääurheilun Tuki ry) alueen 23. kaupunginosan urheilualueesta 23U4 jääurheilukeskuksen suunnittelua varten. Matinkylän jäähalleja suunnitellaan urheilupuiston keskiosassa olevalle U-alueelle. Uuden kolmen kentän jäähallin rakentaminen sekä yksikenttäisen jäähallin rakentaminen vaativat asemakaavan muutosta, jota koskeva asemakaavaehdotus oli nähtävillä Liikunta- ja nuorisolautakunta päätti esittää kaupunkisuunnittelulautakunnalle mm. seuraavien liikunta-alueiden tilatarpeiden vahvistamista kaavoituksella tulevaisuuden liikuntapaikkojen turvaamiseksi: Matinkylän urheilupuiston pohjoisosan Y-tontti (Espoon kristillisen koulun tontti) tulee osoittaa osaksi urheilupuistoa. Metron rakentuessa tulee turvata nykyiset liikunta-alueet ja väestömäärän kasvaessa huomioida uudet liikunta-aluetarpeet. Myös ulkoilureitit metroasemilta uimarannoille ja liikuntapuistoihin tulee suunnitella Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (EKYJ) jatkoi suunnitteluvarausta saakka mukaan päätetyin ehdoin, mutta edellisestä poiketen tontin itäpuolella oleva LP-1 alue lisättiin suunnitteluvaraukseen. Suunnitteluvarauksen hakijana oli Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistys ry.

8 8 (26) Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto (EKYJ) jatkoi Matinkylän jäähallien suunnitteluvarausta Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto jatkoi Kristillisen koulun kannatusyhdistys ry:lle myönnettyä varausta saakka Pohjakartta 2.2 Selvitys alueesta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue koostuu rakentumattomasta yleisten rakennusten korttelialueesta sekä yleisestä pysäköintialueesta. Alue on kokonaisuudessaan toiminut tilapäisenä pysäköintialueena ja tällä hetkellä se on lähialueiden työmaiden väliaikaissäilytysalueena. Pääosa suunnittelualueen reunoilla aiemmin kasvaneesta puustosta on kaadettu työmaiden myötä, joten ainoastaan alueen eteläreunassa kasvaa nuorta lehtipuustoa. Alueelta ei ole tunnistettu erityisiä luontoarvoja. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Matinkylän urheilupuisto, jonka pohjoisosassa sijaitsevat skeittialue ja rakenteilla oleva BMX-rata (rakentaminen on aloitettu syksyllä 2017). Urheilupuistossa sijaitsee mm. harjoitusjäähalli, jalkapallon tekonurmikenttä sekä muita urheilua, ulkoilua ja lähiliikuntaa tarjoavia palveluja. Lännessä suunnittelualue rajautuu Matinkartanontiehen, jonka länsipuolella sijaitsee Matinlaakson asuinalue. Urheilupuiston itäpuolella sijaitsee Iirislahden asuinalue. Alueella on lisäksi ulkoliikuntaa tukevia viheralueita ja puistoraitteja. Urheilupuisto on osa Matinkylän keskustasta merenrantaan asti jatkuvaa viher- ja virkistysyhteyttä. Puiston itäreunassa virtaa pohjois - eteläsuuntainen Gräsanojan sivu-uoma. Osa suunnittelualueesta ja urheilupuiston alueesta sijaitsee merivesitulvan riskialueella. Matinkylän metroasemalle on suunnittelualueelta matkaa noin 600 metriä. Alue on kunnallisteknisen verkoston piirissä Maanomistus Matinkylän urheilupuiston alueen ja sitä ympäröivät katualueet omistaa Espoon kaupunki Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue on toiminut tilapäisenä pysäköintialueena ja nykyään alue on lähialueiden työmaiden väliaikaissäilytysalueena. Suunnittelualueesta etelään sijaitsee olemassa oleva skeittialue, jonka viereen on rakenteilla BMX-rata. Urheilupuiston itäreunassa on tekonurmipintainen jalkapallokenttä ja siitä etelään sijaitsee yksi jäähalli, pelikenttä ja muita urheilupuiston rakenteita. Toinen jäähalleista on purettu 2017 syksyn aikana. Jäähallin edustalla on laaja asfaltoitu pysäköintikenttä. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueella ei ole asukkaita. Suur-Matinkylässä oli noin asukasta vuoden 2017 alussa. Espoon väestöennusteen mukaan Suur-Matinkylässä olisi noin asukasta vuoteen 2026 mennessä. Työssäkäyntitilaston 2014 mukaan Suur- Matinkylässä oli työpaikkaa ja vuoden 2013 työpaikkaomavaraisuus oli 51,2 %. Suurimmat työllistäjät olivat kaupan toimiala ja terveys- ja sosiaalipalvelujen toimiala. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee Matinkylän itäosassa, noin 600 metrin

9 9 (26) päässä metroasemasta ja kauppakeskus Isosta Omenasta, joka on Matinkylän merkittävin palvelukeskittymä. Urheilupuistoa ympäröivät korttelit ovat pääosin asuinkäytössä. Suunnittelualueella ja sen ympäristössä kevyen liikenteen pääreitit ja ajoneuvoliikenne on erotettu toisistaan. Suunnittelualueen itäreunassa kulkee merenrannasta Isolle Omenalle johtava tärkeä virkistysyhteys. Lisäksi suunnittelualueen etelä- ja pohjoispuolta kulkee itä länsisuuntainen kevyenliikenteen yhteys Iirislahdesta Tynnyripuistoon ja Tiistinlaaksoon. Kaavamuutosalueen ympäristössä sekä yleiset että asukkaille tarkoitetut pysäköintipaikat on pääosin keskitetty laajahkoille pysäköintikentille Matinkartanontien varteen. Kaupunki-/taajamakuva Aluetta hallitsee Matinkartanontien ja Hauenkalliontien risteysympäristö sekä urheilupuiston isot kentät, muutamat hallit ja asfaltoidut pysäköintikentät. Kentät on turvallisuussyistä aidattu. Alueella olevia polkuja käytetään pohjois eteläsuuntaisena sekä itä länsisuuntaisena virkistysyhteytenä. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue sijaitsee Länsiväylän (kt 51) eteläpuolella Matinkartanontien itäpuolella. Suunnittelualueelle on hyvät ajoneuvoliikenteen yhteydet Länsiväylältä ja Kehä II:lta, joka päättyy Matinsolmun eritasoliittymään ja jatkuu siitä etelään Gräsanlaakso- ja Matinkartanontie -katuina. Suunnittelualueen kohdalla Matinkartanontiehen liittyy alueellinen kokoojakatu Nelikkotie, joka muodostaa yhteyden länteen Matinkylän keskustan suuntaan ja Hauenkalliontie itään Haukilahden suuntaan. Kaava-alue rajautuu Matinkartanontien ja Hauenkalliontien katualueisiin.

10 10 (26) Kuva: Suunnittelualueen sijainti ajoneuvo- ja raideliikenteen tavoiteverkossa. Matinkartanontien parantaminen 2+2 -kaistaiseksi välillä Matinkatu Nelikkotie käynnistyi vuonna Hauenkalliontien ja Nelikkotien kiertoliittymä toteutetaan turbo-kiertoliittymänä, jossa Matinkartanontien ja Gräsanlaakson tulo- ja poistumissuunnat ovat kaksikaistaisia ja Nelikkotien ja Hauenkalliontien tulosuunnat ovat kaksikaistaisia ja poistumissuunnat yksikaistaisia. Hauenkalliontie säilyy muuten nykyisellään 1+1 -kaistaisena. Samassa hankkeessa kaavaalueen eteläpuolella sijaitsevaan Matinkartanontien ja Matinkadun liittymään toteutetaan uusi yksikaistaisen kiertoliittymä. Matinkartanontien keskimääräinen arkivuorokausiliikennemäärä (KAVL) oli syksyllä 2016 suunnittelualueen kohdalla noin ajon. /vrk. Hauenkalliontien liikennemäärä oli noin ajon. /vrk. Kevytliikenne Matinkartanontien parannushankkeen yhteydessä Matinkartanontien itäpuolelle toteutetaan uusi jalankulku- ja pyörätie. Kadun länsipuolinen kevyen liikenteen yhteys säilyy. Hauenkalliontien eteläpuolella kulkee yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Katuhankkeeseen sisältyy Matinkartanontien ylittävä Matinkartanonsilta, joka valmistuessaan yhdistää Hauenkalliontien kevyen liikenteen reitin

11 11 (26) Matinkartanontien länsipuoliseen, Matinkylän metroasemalle kulkevaan reittiin, joka on osa suunniteltua pyöräilyn laatureittiä, Länsibaanaa. Matinkartanontien ja Hauenkalliontien varressa kulkevat reitit ovat pyöräilyn pääreittejä. Kuva: Suunnittelualueen sijainti pyöräilyn tavoiteverkossa. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsee Matinkylän urheilupuisto, jonka läpi kulkee useita ulkoilureittejä. Reittejä tarkennetaan urheilupuiston omassa, Matinkylän jäähallit -nimisessä asemakaavahankkeessa. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Ennen Matinkartanontien katutyömaan alkua suunnittelualue toimi yleisenä pysäköintialueena, jonne oli ajoyhteys Hauenkalliontieltä. Matinkartanontien puoleisella tontin osalla on nykyisessä asemakaavassa liittymäkielto. Matinkartanontien katutyömaan aikana suunnittelualue on työmaakäytössä. Julkinen liikenne Suunnittelualue sijaitsee noin 600 metrin päässä Matinkylän metroasemasta, joka on Länsimetron ensimmäisen vaiheen pääteasema. Länsimetron liikennöinti alkoi marraskuussa 2017 ja sen myötä Espoon linja-autoliikenteessä siirryttiin liityntälinjastoon tammikuussa Nyt suunnittelualueen läheisyydessä

12 12 (26) liikennöi linja 112 Tapiola Matinkylä Matinkatua pitkin sekä linja 111 Otaniemi Hyljelahti Nelikkotietä pitkin. Kummankin linjan reitti kulkee urheilupuiston pohjoispuolella Hauenkalliontietä pitkin. Lähimmät pysäkit sijaitsevat Nelikkotiellä ja Hauenkalliontiellä noin 150 metrin päässä suunnittelualueesta. Lisäksi alueella liikennöivät lähibussilinjat 137 ja 138. Palvelut Eteläpuoleisella urheilupuiston alueella sijaitsee mm. kaksikenttäinen harjoitushalli, skeittipuisto, tekonurmikenttä ja rakenteilla oleva BMX-rata. Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Matinkylän Isossa Omenassa. Yhdyskuntatekninen huolto Kaavamuutosalue on liitetty kunnallistekniikan verkostoon. Suunnittelualuetta halkoo itä-länsisuunnassa HSY:n vesihuollon nykyinen runkovesijohto. Espoon kaupungilla on käynnistynyt vuonna 2017 Matinkartanontien rakentaminen, jonka yhteydessä kyseinen vesijohto tullaan korvaamaan uudella Hauenkalliontien katualueelle rakennettavalla vesijohdolla. Suunnittelualueella sijaitseva johto poistetaan käytöstä. Alueella ei ole hulevesiviemäreitä. Hulevedet virtaavat tontilta pintavaluntana Gräsanojaan tontin eteläpuolella. Pohjoispuolella kulkee kaukolämpöjohto Hauenkalliontien suuntaisesti Luonnonolosuhteet Puiston itäreunassa virtaa pohjois eteläsuuntainen Gräsanojan sivu-uoma. Gräsanoja on tunnistettu paikallisesti erittäin arvokkaaksi luontokohteeksi ja Suomen luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (2008) mukaan, Gräsanoja edustaa äärimmäisen uhanalaista savimaiden purotyyppiä. Kaupunkipurossa esiintyy muun muassa uhanalaista taimenta, joka on herkkä vedenlaadun muutoksille. Osa suunnittelualueesta sijaitsee merivesitulvan riskialueella. Pääosa suunnittelualueen reunoilla aiemmin kasvaneesta puustosta on kaadettu työmaiden myötä pois, joten ainoastaan alueen eteläreunassa kasvaa nuorta lehtipuustoa, muutoin alue on hiekkakenttää. Alueelta ei ole tunnistettu erityisiä luontoarvoja. Maaperä ja rakennettavuus Suunnittelualue sijoittuu puoliksi moreenialueen ja savikon päälle. Suurimmalla osalla aluetta on pinnassa 1-3 metriä paksu täyttömaakerros. Täytön alla on savikerros, paikoin savikerroksen yläosassa on liejua. Savikerros ulottuu pohjoisosassa noin 4,0 m syvyyteen maanpinnasta ja idässä noin 6,5 m syvyydelle maanpinnasta. Maanpinta on korkeimmillaan tasolla +3, alueen luoteisosassa Matinkartanontien kiertoliittymän läheisyydessä, josta se laskee loivasti kaakkoon päin ja on alueen kaakkoisosassa sijaitsevan uoman läheisyydessä tasolla +1. Pohjavedenpinta on havaittu kaava-alueen pohjoisreunassa noin 3-4,5 metrin syvyydellä maanpinnasta. Alueella esiintyy todennäköisesti sulfidisavea. Alueen eteläpuolella, Matinkylän urheilupuiston jalkapallokentän kohdalla, otetuissa maanäytteissä on laboratoriotutkimusten yhteydessä havaittu viitteitä sulfidin esiintymisestä savessa. Kaava-alueen pohjoispuolella sijaitseva Hauenkalliontie on perustettu pilaristabiloinnin varaan. Maaperä on routivaa. Alueella ei ole tiedossa olevia pilaantuneita maita.

13 13 (26) Suojelukohteet Kaava-alueella ei ole todettu suojelukohteita Ympäristön häiriötekijät Matinkartanontien ja Hauenkalliontien liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle melua ja päästöjä. Päiväajan melutaso ylittää 55 db koko alueella ja korkein melutaso on aivan suunnittelualueen pohjoisosassa, jossa melutaso ylittää 65 db. Laskennalliset meluvyöhykkeet on esitetty oheisessa kuvassa, jossa 55 db ylittyy keltaisesta väristä alkaen. Kuva: Päiväajan meluvyöhykkeet 2017 (Pääkaupunkiseudun ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys 2017) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Kaupungin yleisenä tavoitteena on tarjota espoolaisille monipuolisia ja laadukkaita palveluita hyvien joukkoliikenneyhteyksien, erityisesti raideyhteyden äärellä. Uusien palvelutoimintojen käyttöönotto tulee ajoittaa siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on mahdollistaa Espoon Kristillisen koulun rakentaminen noin 500 lapselle liikenteellisesti keskeiselle paikalle. Osa tiloista on mahdollista vuokrata Espoon kaupungin sivistystoimelle. Sivistystoimi on kannanotossaan ilmaissut tahtonsa säilyttää korttelialue osana Matinkylän urheilupuistoa. Liikunta- ja nuorisolautakunta on lausunut asiasta Sivistystoimen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätetyssä kannanotossa todetaan, että koulun ja päiväkodin pihakäyttöön ei ole varattu tiloja urheilupuiston alueelta, sillä sieltä on uuden jäähallin myötä etsittävä uusi sijoituspaikka myös osalle urheilupuiston nykyisistä toiminnoista. Myös pysäköintialuetta tarvitaan. Matinkylän kehittämisprojekti on tutkinut koululle ja päiväkodille vaihtoehtoisia tonttiratkaisuja, jotka Sivistystoimi näkee parempina ratkaisuina ko. toiminnoille.

14 14 (26) 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.3 Osallisten tavoitteet Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Espoon Kristillisen koulun rakentaminen turvalliseen ja esteettömään kaupunkiympäristöön, joka sijoittuu liikenteellisesti keskeiselle paikalle. Kaavan rakennusoikeus mahdollistaa kaksisarjaisen koulun (perus- ja esikoulun) ja päiväkodin rakentamisen noin 500 lapselle. Melutilanne ja ilmanlaatu huomioiden herkän toiminnon sijoittuminen kortteliin on asettanut haasteita pihatoimintojen järjestämiselle. Hanke ei täytä RTohjekortiston mitoitusohjeita koulutontin koon ja välituntipihan osalta. Ratkaisuksi on esitetty porrastettuja vuoroja pihan käyttöön. Tilan puutteeseen asemakaavoituksella ei voida vaikuttaa, mutta alueen ympäristöön on pyritty panostamalla suunnittelun ja toteutuksen laatuun sekä mahdollistamalla hyvät yhteydet ympärillä oleviin urheilupuiston toimintoihin ja virkistysyhteyksiin. Asukasmielipiteet Matinkartanonristin osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) esitetystä suunnitelmasta oli mahdollisuus jättää MRA 30 :n mukaisesti mielipiteitä välisenä aikana. Suunnitelmasta jätettiin yksi mielipide. Pääkohdat koskivat rakentamisen vaikutusta kaupunkikuvaan epäviihtyisästi. Huolena oli vehreän ja avaran puistomaiseman muuttuminen ahtaaksi ja epäsiistiksi. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala 6649 m². Kokonaiskerrosala on 6500 k-m 2. Asemakaavan myötä alueen rakennusoikeus kasvaa 2200 k-m². Korttelitehokkuudeksi tulee noin e= Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Rakennus sijoittuu tontille siten että se muodostaa melukatveen oleskelu- ja leikkialueille. 4-5 kerroksinen rakennusmassa aukeaa L-kirjaimen muotoisena etelään. Pääasiallinen pysäköinti ja saattoliikenne on järjestetty tontin länsireunalta Matinkartanontien puolelta suuntaisliittymänä. Huoltopiha sijoittuu rakennuksen taakse tontin koilliskulmaan. Kulku huoltopihalle tapahtuu Hauenkalliontien kautta. Kortteliin on korttelisuunnitelmassa esitetty kaksisarjainen koulu (perus- ja esikoulu) sekä päiväkoti yhteensä noin 500 lapselle (koulun oppilaita 432, esikoululaisia 21 ja päiväkotilapsia 42). Suunnittelun tavoitteena on ollut monikäyttöinen toimitila, joka koulun ja päiväkodin toiminnan lisäksi palvelee lähialueen kasvavaa asukasmäärää. Tilat ovat muunneltavissa ja niissä huomioidaan nykyaikainen ja kehittyvä pedagogiikka, uudet opetussuunnitelman vaatimukset sekä kouluyhteisön eri-ikäisten käyttäjien ja ulkopuolisten toiminnan tarpeet. Ekologinen ja kestävän kehityksen näkökulma on huomioitu mm. viherkatoissa, aurinkoenergian hyödyntämisenä sekä materiaalivalinnoissa. Koulun sisäänkäynti on sijoitettu Matinkartanontien puolelle ja päiväkodin siipi pihapiireineen rakennuksen itäpäähän omalla sisäänkäynnillä. Päiväkoti on mitoitettu kahdelle ryhmälle eli noin 40 lapselle ja mahdollisesti 25 lapsen esikouluryhmälle. Leikkipiha sijaitsee tontin itäreunassa melulta suojattuna. Julkisivumateriaaliksi on esitetty betonia, rappauspintoja ja lasia. Pihan puolella käytetään myös puuta. Sokkelikerroksessa ja meluaidoissa käytetään graafista betonia, jolloin pinnat eivät ole niin arkoja töhrimiselle.

15 15 (26) Rakennuksen pihanpuolisille kattolappeille on luonnosteltu viherterasseja toiminnalliseen opetukseen ja viherkattoja Matinkartanontien puoleisille katoille. Koulun pihat aidataan puistoon päin, mutta piha-alueelle on suunniteltu luontoaiheita, puita, pensaita ja mm. vesiaihetta. Puiston puoleisen aidan rakenne valitaan siten, että visuaalinen yhteys urheilupuistoon päin säilyy. RT(rakennustieto)-ohjekortiston mitoitusohjeiden mukaisesti uudisrakennuksen koulun tontin tulisi olla lähtökohtaisesti 1,5 ha ja 20m² lisää oppilasta kohden. Laskennallisesti kouluntontti kuuluisi olla 432 oppilaan osalta 23640m² eli noin 2,4 ha. Kortteli on nykyisin 6649m² eli noin 0,7ha, joka on vain 28% RTohjekortiston mukaisesta suosituksesta. RT-ohjekortiston suositus sisältää liikunnan opetukseen tarvittavan 2400m² kokoisen kentän koulun pihalla tai välittömässä läheisyydessä. Koulun suunnitelmissa on hyödyntää lähialueiden kenttiä, jolloin laskennasta voidaan poistaa kentän tilavaraus. Tällöin nykyinen tontti 6649m² eli noin 0,7ha on vain noin 30% RT-ohjekortiston mukaisesta suosituksesta. Tontin koon suosituksen lisäksi myös välituntipihoille on annettu RTohjekortistossa kokosuositukset. Välituntipihaa tulisi olla mitoitusten mukaan yli 500m² ja 5-10m² oppilasta kohden. Suositus tarkoittaisi laskennallisesti 432 oppilaan osalta minimissään 2150m²:n kokoista pihaa. Nyt koulun välituntipiha on suunniteltu korttelisuunnitelman versiossa 1 noin 1600m²:n kokoiseksi. Koulun toimintasuunnitelman mukaan lukujärjestykset on tarkoitus suunnitella siten, että pihan käyttö voidaan järjestää portaittain. Jos noin puolet oppilaista ulkoilisi kerrallaan, olisi laskennallinen pihamitoitus 200 oppilaan osalta noin 8 m² / oppilas. Päiväkodin piha on korttelisuunnitelman versiossa 1 mitoitettu noin 715m² kokoiseksi, mikä tarkoittaa laskennallisesti noin 16m² hoitopaikkaa kohden. Päiväkodin toimintasuunnitelmissa on varauduttu siihen, että alkuopetuksen oppilaat voivat käyttää myös koulun pihaa ja päiväkodin lapset hyödyntäisivät toiminnassaan myös ympäristön leikki-, liikunta- ja puistoalueita Maankäyttö Korttelialueet Kortteli on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa yksityistä toimintaa. Alueelle saa sijoittaa tiloja, jotka palvelevat peruskoulua ja päiväkotia (YO-1). Korttelissa rakennusoikeutta on sallittu 6500 k- m², rakennusoikeuteen on laskettu tekniset tilat, huolto-, varasto- ja väestönsuojatilat. Kerroslukumääriä korttelissa on viisi (V(½)), josta ylimmässä kerroksessa puolet on kerrosalaan laskettavaa tilaa. Rakennusala on mahdollista sijoittaa korttelissa siten että Matinkartanontien ja Hauenkalliontien melu ja ilmanlaatu huomioidaan. Rakennuksen massan ja meluesteiden on tarkoitus suojata oleskelualueita melulta. Korttelin länsipuolelle järjestetään korttelin saattoliikenne sekä pysäköinti, joille liittyminen mahdollistetaan Matinkartanontieltä tontin lounaiskulmasta. Liittymä toteutetaan suuntaisliittymänä johtuen 2+2-kaistaisesta kadusta ja keskisaarekkeesta. Tavoitteena on rajata Matinkartanontien katutilaa puuistutuksilla. Huoltoliikenne koulun pohjoispuoliselle huoltopihalle osoitetaan Hauenkalliontien liittymän kautta. Osa rakennuksen katosta tulee toteuttaa viherkattona. Viherkaton avulla vähennetään kattovesien valumaa ja suojataan kattorakenteita suurilta lämpötilavaihteluilta. Kaupunkikuvaan on kiinnitetty huomioita määräämällä muun muassa julkisivujen ja meluaitojen laadusta, näkymien huomioimisesta sekä istutusalueista. Autopaikkoja on toteutettava vähintään 1ap/ 200k-m². Vaadituista paikoista osa on rakennettava liikuntaesteisten autopaikoiksi. Polkupyöräpaikkoja tulee toteuttaa vähintään 1pp / 40k-m² koulua varten ja 1pp / 100k-m² päiväkotia varten. Vähintään puolet vähimmäisvaatimuksen mukaisista pyöräpaikoista tulee

16 16 (26) sijoittaa katettuun tilaan. Pysäköintialueella autopaikkojen tulee olla pääosin yleisessä käytössä iltaisin ja viikonloppuisin. Kaava velvoittaa käsittelemään alueen hulevesiä määrällisesti ja liikennöityjen alueiden osalta myös laadullisesti. Lisäksi kaava velvoittaa huomioimaan uudisrakentamisessa tulvariskin. Kadut ja pelastustiet tulee rakentaa vähintään korkeustasolle +2,8 (N2000). Mahdollinen sulfidisavien esiintyminen alueella tulee huomioida ennen rakentamista Liikenne Ajoneuvoliikenne Kaavamuutos muuttaa ajoneuvoliikenteen järjestelyjä siten, että Matinkartanontieltä sallitaan liittymä koulun ja päiväkodin saatto- ja pysäköintialueelle. Liittymä toteutetaan suuntaisliittymänä johtuen 2+2-kaistaisesta kadusta ja keskisaarekkeesta. Hauenkalliontien tonttiliittymä siirtyy hieman itään. Kaavamuutoksella ei muuteta katualueiden rajoja. Matinkartanontien ja kiertoliittymän parannustyöt ovat kaavamuutoksesta erillinen hanke, joka on kuitenkin huomioitu kaavamuutoksen suunnittelussa. Lopputilanteen liikennejärjestelyt on esitetty oheisessa kuvassa. Kuva: Kaava-alueen ympäristön liikenneratkaisut lopputilanteessa. Tiivistyvä maankäyttö lisää liikennettä alueella, mutta toisaalta liikennemäärien kasvua hillitsevät erilaiset kulkutapaosuuteen vaikuttavat liikennehankkeet, ku-

17 17 (26) ten Länsimetro ja mahdolliset ruuhkamaksut. Eri liikenne-ennusteiden perusteella on arvioitu, että Matinkartanontien ja Hauenkalliontien liikennemäärät eivät merkittävästi kasva maankäytön muutosten myötä. Ennustevuonna 2040 Matinkartanontien liikennemääräksi arvioidaan ajoneuvoa vuorokaudessa ja Hauenkalliontien liikennemääräksi ajon. /vrk. Koulun ja päiväkodin saattoliikenne lisää liikennettä alueella. Kaavamuutoksen mukainen hanke sisältää noin 450 oppilaspaikkaa ja 42 päiväkotipaikkaa. Saattoliikenteen määräksi arvioidaan noin 100 ajoneuvoa / suunta iltaa ja aamua kohden, mikä tarkoittaa yhteensä 400 ajoneuvoa vuorokaudessa. Henkilökunnan käytössä on noin 35 autopaikkaa, joten henkilökunnan ajoneuvoliikenteen tuotos on noin 70 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaikki saattoliikenne ja henkilökunnan liikenne kulkevat Matinkartanontielle osoitetun suuntaisliittymän kautta. Huoltoliikenne kulkee Hauenkalliontien kautta ja sen määräksi arvioidaan noin kaksi huoltoliikennekäyntiä vuorokaudessa. Liikennemäärien lisäykset ovat vähäisiä suhteessa ympäröivien katujen kokonaisliikennemäärään. Kevyt liikenne Kaavamuutoksella ei ole vaikutuksia kevyen liikenteen yhteyksiin alueella. Matinkartanonsilta ja Matinkartanontien itälaitaan toteutettava uusi kevyen liikenteen reitti palvelevat myös koulun ja päiväkodin käyttäjiä. Matinkylän jäähallit - asemakaavaehdotuksen laadinnan yhteydessä on suunniteltu urheilupuiston alueen ulkoilureittejä, jotka palvelisivat myös koulua ja päiväkotia. Sisäinen liikenne ja paikoitus Koulun ja päiväkodin pysäköintialue osoitetaan korttelin länsireunaan Matinkartanontien laitaan. Ajoyhteys pysäköintialueelle osoitetaan Matinkartanontieltä suuntaisliittymästä, jossa ei sallita vasemmalle kääntymistä. Pohjoisesta koulun tontille saapuva liikenne pääsee kääntymään Matinkadun kiertoliittymässä ja vastaavasti pysäköintialueelta etelään poistuva liikenne Nelikkotien kiertoliittymässä. Hauenkalliontien liittymän kautta osoitetaan ainoastaan huoltoliikenne koulun pohjoispuoliselle huoltopihalle. Asemakaavassa autopaikkoja vaaditaan toteutettavaksi 1 autopaikka 200 kerrosneliömetriä kohden. Liikuntaesteisten autopaikkoja tulee toteuttaa vähintään kaksi liikkumisesteisen autopaikkaa ensimmäistä 50 autopaikkaa kohden, sen jälkeen yksi paikka lisää kutakin alkavaa 50 autopaikkaa kohden. Autopaikkoja tulee siis toteuttaa vähintään 33 ap, joista kahden tulee olla liikuntaesteisille soveltuvia. Tämän lisäksi pysäköintialueella tulee varata tilaa saattoliikenteelle. Pysäköintialueen järjestelyistä on esitetty erilaisia vaihtoehtoja. Kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa (Ramboll 2017) on esitetty ratkaisu, jossa maantasoiselle pysäköintialueelle on osoitettu yhteensä 35 pysäköintipaikkaa ja niiden lisäksi saattopaikkoja pysäköintialueen eteläosaan ja saattoliikennettä palveleva kääntöpaikka alueen pohjoisosaan. Lisäksi pysäköintialueelta on varattu tilaa mopojen pysäköinnille. Liikuntaesteisten autopaikat on osoitettu pysäköintialueelle sisäänkäyntien läheisyyteen sekä yksi paikka huoltopihan yhteyteen lähelle päiväkodin sisäänkäyntiä.

18 18 (26) Kuva: Kunnallistekniikan yleissuunnitelman mukaiset pysäköintialueen järjestelyt. (Ramboll 2017) Kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemän päätöksen mukaisesti kortteliin on tutkittu myös ratkaisua, jossa rakennus sijoittuu lähemmäs Matinkartanontietä ja pysäköinti toteutetaan kahteen tasoon. Alustavassa viitesuunnitelmassa on esitetty kaksikerroksisen pysäköintitalon vaatima tilavaraus ramppeineen. Ratkaisu mahdollistaa noin 40 autopaikkaa, mutta saattoliikenteen tilavaraus on kunnallistekniikan yleissuunnitelman mukaista vaihtoehtoa pienempi ja sijoittuu ainoastaan tontin eteläosaan. Kuva: Alustava viitesuunnitelma vaihtoehdosta 2, jossa pysäköinti toteutetaan kahteen tasoon. (PPS Leo Osara Oy & Arkkitehtiryhmä Pitkäranta Oy 2018) Kolmantena vaihtoehtona on tarkasteltu ratkaisua, jossa osa pysäköinnistä sijoittuu rakennusrungon alle ja osa maantasopysäköintinä Matinkartanontien varteen. Autopaikkoja on esitetty yhteensä 35. Saattoliikenne sijoittuu kahden tason vaihtoehdon mukaisesti pysäköintialueen eteläreunaan.

19 19 (26) Kuva: Kuva: Alustava viitesuunnitelma vaihtoehdosta 3, jossa pysäköinti toteutetaan osittain rakennuksen rungon alle. (PPS Leo Osara Oy & Arkkitehtiryhmä Pitkäranta Oy 2018) Koulun ja päiväkodin pysäköintialueen tulee olla iltaisin ja viikonloppuisin pääosin yleisen pysäköinnin käytettävissä. Tällöin se palvelee koulun iltakäytön lisäksi myös läheisen urheilupuiston käyttäjiä. Matinkylän jäähallit - asemakaavaehdotuksessa urheilupuistoon esitetään toteutettavaksi kahta uutta jäähallia nykyisen harjoitushallin ja puretun Matinkylän jäähallin tilalle, jolloin myös urheilupuiston pysäköintialueille kohdistuu muutoksia. Kaavaehdotuksen mukaisessa lopputilanteessa urheilupuiston pysäköintialueella olisi noin 160 maantasossa olevaa autopaikkaa. Lisäksi asemakaavaehdotuksessa mahdollistetaan pysäköintitalon toteuttaminen urheilupuiston pysäköintialueelle. Uusien jäähallien myötä alueen käyttäjämäärät kasvavat ja pysäköintipaikkojen tarve on suurempi kuin urheilupuiston alueelle on mahdollista toteuttaa. Tästä syystä Matinkartanonristin kaava-alueen pysäköintialueella tulee sallia muiden käyttäjien pysäköintiä koulun ja päiväkodin toiminta-aikojen ulkopuolella. Pyöräpysäköintiä tulee toteuttaa koululle vähintään 1 pyöräpaikka 40 kerrosneliömetriä kohden ja päiväkodille 1 pyöräpaikka 100 kerrosneliömetriä kohden. Pyöräpaikoista vähintään puolet on sijoitettava katettuun tilaan. Korttelisuunnitelmassa pyöräpysäköinnille on varattu tilaa pysäköintialueen yhteydestä sekä piha-alueen eteläosasta. Koulun ja päiväkodin pelastusreitit osoitetaan Matinkartanontien ja Hauenkalliontien kautta. Ensimmäisessä suunnitelmavaihtoehdossa nostopaikat on osoitettu pysäköintialueelle ja piha-alueelle, johon on kulku Hauenkalliontien puoleiselle sivulle osoitetun portin kautta. Vaihtoehdoissa, joissa rakennus sijoittuu lähemmäs Matinkartanontietä, nostopaikka sijoittuu osin Matinkartanontien katualueelle kevyen liikenteen väylän yhteyteen. Hauenkalliontien nykyinen tasaus on alempana kuin tulvakorko +2,8 metriä merenpinnasta lukien, joten pelastusreitin vaatimukset eivät täyty. Tontin suunnittelussa tulee huomioida tasauksen nostaminen tulvakoron yläpuolelle. Julkinen liikenne Asemakaava-alue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien alueella. Matinkylän metroasema sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä ja sinne on sujuvat yhteydet Matinniityn puistoalueella kulkevan Länsibaanan sekä uuden kevyen liikenteen sillan kautta. Suunnittelualueen lähimmät linja-autopysäkit sijaitsevat Nelikkotiellä ja Hauenkalliontiellä noin 150 metrin päässä.

20 20 (26) Palvelut Kaava mahdollistaa opetustoimintaa palvelevien rakennusten sijoittumisen kaava-alueelle. Toiminta saa olla myös yksityistä. Korttelisuunnitelmassa koulu on suunniteltu siten, että rakennusta on mahdollista käyttää ilta- ja viikonloppuisin ulkopuolisessa käytössä esimerkiksi liikuntakerhotoimintaan ja kulttuuritoimintaan Yhdyskuntatekninen huolto Alue liitetään kaupungin kunnallistekniikan verkostoon. Itä-länsisuunnassa HSY:n vesihuollon nykyinen runkovesijohto poistetaan käytöstä. Kyseinen vesijohto tullaan korvaamaan uudella Hauenkalliontien katualueelle rakennettavalla vesijohdolla. Suunnittelualueen hulevesien purkupaikka ei rakentamisen myötä käytännössä muutu. Nykyisen pintavalunnan sijaan hulevedet ohjataan viivytysrakenteiden (hu-1) kautta tontin eteläpuolella olevaan Gräsanojan sivu-uoman purkupisteeseen. Hulevesien hallinnassa on annettu erityistä painoarvoa laadulliselle käsittelylle (mm. biosuodatus), jotta ehkäistään Gräsanojan kuormituksen lisääntymistä. Tarkempi hulevesisuunnitelma on esitetty alueelle laaditussa kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Espoon kristillisen koulun ja päiväkodin piha-alueelle ja huoltopihalle sekä siellä sijaitseville putkilinjoille esitetään pohjanvahvistustoimenpiteenä pilaristabilointia. Stabilointityötä hankaloittaa alueella esiintyvät paksut kitkamaatäytöt. Ennen stabilointityötä joudutaan olemassa olevia täyttöjä löydyttämään ja mahdollisesti osittain poistamaan ja korvaamaan hiekalla. Tarkempi pohjavahvistussuunnitelma on esitetty alueelle laaditussa kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa. Korttelin rakennus esitetään kunnallisteknisessä tarkastelussa perustettavaksi paaluille. Jos piha-alueen eteläreunaan sijoittuu tukimuuri, esitetään se perustettavaksi tihennetyn pilaristabiloinnin varaan. Alueella on havaittu näytteenoton yhteydessä viitteitä sulfidisaven esiintymisestä. Rakennussuunnittelun yhteydessä suositellaan alueella tehtäväksi tarkentava kartoitus, jossa selvitetään jo hapettuneen maa-aineksen ja vielä pelkistyneessä tilassa olevan rikkipitoisen maa-aineksen välisen vaihettumisvyöhykkeen sijainti kokonaisrikkipitoisuusmäärityksin sekä happoa tuottavan maaaineksen hapontuottopotentiaali. Kartoitustietoja hyödynnetään rakennussuunnittelun yhteydessä mm. materiaalivalinnoissa. Erityisesti em. vaihettumisvyöhykkeessä ja alueen tulevalle kuivatustasolle sijoittuvien materiaalin tulee olla korroosion kestäviä. Sulfaatilla on terästä ja betonia syövyttävä vaikutus. Hapontuottopotentiaali ja kokonaisrikkipitoisuus ohjaavat myös mahdollisten kaivumassojen loppusijoitusta sekä hulevesien käsittelytarvetta. Rikkipitoisuuksien ollessa matalia työn aikaisten kaivantovesien käsittely ei poikkea tavanomaisesta. Korkeilla rikkipitoisuuksilla kaivantoveden laadunseurantaan on syytä lisätä ph-määrityksiä mahdollisen käsittelytarpeen selvittämiseksi. Sulfidisavialueella hulevesien ohjaamisessa on eduksi suosia viivytysaltaita, jotta alueellinen pohjavedenpinta ei tarpeettomasti laske. Sulfidisavi ei pääsääntöisesti aiheuta ongelmia huleveden laatuun, mikäli pohjaveden pinnan alapuolella esiintyneet potentiaaliset happoa tuottavat maa-ainekset eivät pääse hapettumaan. Kaavan määräyksissä on kehotettu huomioimaan sulfidisaviesiintymät ennen rakentamisen aloittamista.

21 21 (26) Kaavan mukainen luonnonympäristö Osa rakennuksen katosta tulee toteuttaa viherkattona. Viherkaton avulla vähennetään kattovesien valumaa, suojataan kattorakenteita suurilta lämpötilavaihteluilta ja tuodaan alueelle uusi luontotyyppi perhos- ja hyönteislajeineen. Pysäköintialueen hulevesien käsittelyalueelle (hu-1) tulee istuttaa puita. Paikoitusalue tulee jäsentää puu- ja pensasistutuksin. Tavoitteena on myös rajata Matinkartanontien katutilaa puuistutuksilla. Tontin lounais- ja pohjoisreunassa sijaitsevat alueet, jotka tulee istuttaa, mikäli niitä ei käytetä liikenteeseen tai huoltoon. Kaava velvoittaa käsittelemään alueen hulevesiä määrällisesti (1 m 3 jokaista läpäisemätöntä 100 m 2 kohden) ja liikennöityjen alueiden osalta myös laadullisesti. Kaava velvoittaa huomioimaan uudisrakentamisessa tulvariskin, sillä korkeustason +3,0 (N2000) alle rakennettaessa merivesi voi vaurioittaa rakenteita. Kadut ja pelastustiet tulee rakentaa vähintään korkeustasolle +2,8 (N2000). Mahdollinen sulfidisavien esiintyminen alueella tulee huomioida ennen rakentamista. 4.3 Kaavan mukaiset suojelukohteet Alueella ei ole suojelukohteita. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Matinkartanontien ja Hauenkalliontien liikenne aiheuttaa suunnittelualueelle melua ja päästöjä, jotka on huomioitu suunnitelmassa. Koulun ja päiväkodin piha-alueet sijoitetaan tontin eteläreunaan mahdollisimman etäälle kaduista. Korttelin melutilanne on selvitetty vaihtoehdossa, jossa pysäköintialue sijoittuu Matinkartanontien varteen koko korttelin matkalta ja piha ja rakennus sen taakse. Meluselvityksen (Ramboll 2017) mukaan pihalla saavutetaan ennustetilanteessa (vuosi 2040) ohjearvojen mukainen alle 55 db päivämelutaso sijoittamalla rakennusmassan jatkeeksi kaksi metriä korkea meluaita Matinkartanontien puoleiselle sivulle sekä metrin korkea meluaita Hauenkalliontien puoleiselle sivulle. Meluaitojen ulkopuolisille tontin osille ei sijoiteta oleskeluun tarkoitettuja tiloja, vaan siellä sijaitsevat ainoastaan pysäköintialue ja huoltopiha. Kuva: Päiväajan melutaso ennustetilanteessa (Ramboll 2017) Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti kaavaehdotus mahdollistaa rakennuksen, pihan ja pysäköintialueen sijoittumisen myös muilla tavoin. Jatkosuunnittelussa tulee selvittää näiden vaihtoehtojen vaikutus pihan melutilanteeseen. Asemakaavaehdotuksessa määrätään, että Matinkar-

22 22 (26) tanontien ja Hauenkalliontien puoleisilla korttelin sivuilla rakennukset ja meluesteet on rakennettava keskenään yhteen niin, että ne suojaavat piha-aluetta liikennemelulta. Meluselvityksen mukaan koulu- ja päiväkotirakennuksen julkisivuihin kohdistuu suurimmillaan 62 desibelin melutaso Hauenkalliontien puoleisella julkisivulla. Sisätilojen ohjearvo 35 db saavutetaan siis tavanomaisilla seinärakenteilla, eikä asemakaavassa anneta julkisivuille erityisiä ääneneristysvaatimuksia. Rakennuksen sijoittaminen lähemmäs Matinkartanontietä vaikuttaa julkisivujen melutasoon, mikä tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa. Koulu- ja päiväkotirakennuksen sijoittamisessa on tarkasteltu liikenteen päästöjä alueella. HSY:n ilmanlaatua koskevan ohjeen perusteella herkät kohteet, kuten koulut ja päiväkodit, tulee pyrkiä sijoittamaan kauemmas päästölähteistä kuin muut toiminnot. Suunnittelualueella herkkien kohteiden minimietäisyys on 32 metriä Matinkartanontien ajoradan reunasta ja 15 metriä Hauenkalliontien ajoradan reunasta. Vaihtoehdossa 1 esitetyt rakennusalat on sijoitettu näiden etäisyyksien mukaan. Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen mukaisesti mahdollistetaan rakennuksen sijoittaminen lähemmäs Matinkartanontietä, jolloin ilmanlaadun minimietäisyys ei täyty. Tästä syystä asemakaavaehdotuksessa määrätään, että rakennuksen osaan, joka sijaitsee alle 32 metrin etäisyydellä Matinkartanontien ajoradan reunasta, ei saa sijoittaa Matinkartanontien suuntaan avautuvia luokkatiloja. Ilmanlaadun suositusetäisyydet 64 metriä Matinkartanontien ajoradan reunasta ja 30 metriä Hauenkalliontien ajoradan reunasta eivät täyty suunnittelualueella, joten asemakaavassa on määrätty myös rakennuksen ilmanotosta ja raittiin ilman suodatuksesta. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutos sijoittuu kaupunkikuvallisesti keskeiselle paikalle Matinkylään muodostaen uuden maamerkin Matinkartanontien ja Hauenkalliontien risteykseen. Kaavamuutos mahdollistaa nykyisellään rakentumattoman alueen muuttamisen rakennetuksi koulutontiksi. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa yleisten rakennusten korttelialuetta ja yleistä pysäköintialuetta, mutta kaavan mukainen rakentaminen ei ole toteutunut. Yhdyskuntarakenteeseen asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia verrattuna ajantasa-asemakaavan mahdollistamaan yleisten rakennusten korttelialueeseen. Kaavamuutoksella tarkennetaan korttelin käyttötarkoitus koskemaan nimenomaan opetustoimintaa palvelevaa rakentamista. Rakennusoikeus ja kerroslukumäärä kasvavat jonkun verran ja rakennusmassa sijoittuu korttelissa irti Matinkartanontiestä johtuen melu- ja ilmanlaatuasioista. Asemakaavan muutoksessa määrätään aiempaa tarkemmin muun muassa kaupunkikuvasta ja rakennuksen muodostamasta jalankulkuympäristöstä. Hankkeen toteutumisen myötä alueelle tulee lisää päiväkodin hoitopaikkoja ja koulupaikkoja. Samalla rakennus tarjoaa lisää kokoontumis- ja harrastustiloja. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Asemakaavan muutos lisää liikennettä alueella, mutta muutokset ovat vähäisiä ympäröivien katujen liikennemääriin nähden. Liikenteen sujuvuutta parantaa asemakaavahankkeesta erillinen, jo käynnissä oleva Matinkartanontien parannustyö. Yleinen pysäköintialue (LP) poistuu Hauenkalliontien varrelta, mikä vähentää pysäköintipaikkojen määrää. Tätä on pyritty kompensoimaan kaavassa määräämällä, että korttelin autopaikkojen tulee olla pääosin yleisessä käytössä iltaisin ja viikonloppuisin.