Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kesärannan ranta-asemakaavaalueen"

Kimmo Karvonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308

2 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLTOA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ SUUNNITTELUALUEEN VESIHUOLLON NYKYTILANNE Vedenhankinta Jätevesien hallinta VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA Lähtötiedot ja mitoituslaskelmat Vedenhankinta Jätevesien käsittely... 3 Liitteet Liite 1: Kaavaehdotus

.. 1 3 SUUNNITTELUALUEEN VESIHUOLLON NYKYTILANNE... 2 3.1 Vedenhankinta... 2 3.2 Jätevesien hallinta.

3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 1 (4) Kesärannan ranta-asemakaava-alueen vesihuolto 1 JOHDANTO Työssä on laadittu vesihuoltotarkastelu Taipalsaaren Kyläniemen Kesärannan rantaasemakaava-alueelle. Kaava-alueen pinta-ala on noin 4,4 ha. Alue on Stora Enso Oyj:n omistuksessa. Ranta-asemakaavan mukaisesti alue tullaan muuttamaan lomaasuntojen korttelialueeksi (RA). Koska alue tulee ympärivuotiseen lomaasutuskäyttöön, on tarpeen laatia alueelle tarkastelu vesihuollon tarpeista suunnittelun maankäytön mukaisena. 2 HAJA-ASUTUSALUEEN VESIHUOLTOA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ Ympäristönsuojelulaki (84/2000) 1 edellyttää jätevesien puhdistamista, mikäli kiinteistöä ei ole liitetty yleiseen viemäriverkostoon. Ympäristönsuojelulain nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen talousvesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011, hajajätevesiasetus) 2 mukaan kaikkien kiinteistöjen jätevesien käsittelyn on oltava hajajätevesiasetuksen mukaisessa kunnossa mennessä. Uusien rakennusten osalta asetuksen mukainen jätevesien käsittely on toimeenpantava heti. Lain mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Pohjavesialueilla kaikkien jätevesien maahan imeytys on pääsääntöisesti kielletty. Hajajätevesiasetus määrää jätevesien yleisen puhdistustason ja kunta voi ympäristönsuojelumääräyksissään antaa alueellaan tiukempia määräyksiä paikallisten olosuhteiden mukaan. Laissa ja asetuksessa on todettu mahdollisten vapautukseen oikeuttavat asiat, sen sijaan uudisrakennuksia ja vapaa-ajan asuntoja vapautus ei koske. Pohjavesialueita ja muita mahdollisia erityisalueita koskevat määräykset tulee aina tarkastaa kunnasta. Taipalsaaren kunnalla ei ole voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Lappeenrannan seudun ympäristötoimi hoitaa Taipalsaaren kunnan lakisääteiset ympäristönsuojeluasiat. Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta tarkastetun tiedon mukaan Taipalsaaren kunnan alueella pohjavesialueilla jätevesien käsittely on mahdollista joko umpisäiliöratkaisulla tai kaksoisviemäröintijärjestelmällä siten, että wc-vedet johdetaan umpisäiliöön ja pesuvedet eli harmaavedet suodatuksen jälkeen maaperään. Harmaavesien suodatus voidaan toteuttaa joko 2-osaisella saostuskaivolla tai tiiviillä harmaavesisuodattimella. 3 1 Ympäristönsuojelulaki 86/ Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. 209/ Lappeenrannan seudun ympäristötoimi. Puhelinkeskustelu Toni Pöntelin/ Päivi Määttä

Koska alue tulee ympärivuotiseen lomaasutuskäyttöön, on tarpeen laatia alueelle tarkastelu vesihuollon tarpeista suunnittelun maankäytön mukaisena.

4 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 2 (4) 3 SUUNNITTELUALUEEN VESIHUOLLON NYKYTILANNE 3.1 Vedenhankinta Suunnittelualue sijaitsee Kyläniemen ( A) pohjavesialueella, joka on luokiteltu vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Kyläniemen pohjavesimuodostuma purkaa pohjavettä vesistöön. Alueen nykyisellä vedenottamolla on kaksi vedenottokaivoa. Kaivoina ovat vinssillä toimiva perinteinen rengaskaivo sekä 90 m syvyyteen ulottuva porakaivo (kuva 1). Porakaivosta otettava vesi suodatetaan. Suodatettu vesi johdetaan kiinteistöille. Painesäiliön avulla pidetään yllä verkostopainetta. Stora Enson Kesärannan alueen kiinteistönhuollosta tiedustelun mukaan vedenottokaivojen kapasiteetti on ollut riittävä eikä vedenlaadussa ei ole ollut mainittavia ongelmia. 4 Kuva 1. Vedenottokaivot. Kuvassa vasemmalla vinssikäyttöinen rengaskaivo ja oikealla olevassa rakennuksen kohdalla porakaivo. 4 Puhelinkeskustelu Rauno Pusenius/ Päivi Määttä

Kyläniemen pohjavesimuodostuma purkaa pohjavettä vesistöön. Alueen nykyisellä vedenottamolla on kaksi vedenottokaivoa.

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 3 (4) 3.2 Jätevesien hallinta Nykytilanteessa alueen jätevesien käsittely on hoidettu kiinteistökohtaisesti eikä alueen läheisyydessä ole kunnallista viemäriverkostoa. Huoltorakennuksen ja ruokalarakennuksen wc-vedet on koottu umpisäiliöön. Harmaavedet on imeytetty maahan. 4 VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 4.1 Lähtötiedot ja mitoituslaskelmat 4.2 Vedenhankinta Lähtötietoina asukasmäärille käytettiin Kesäniemen ranta-asemakaavaehdotusta (), jossa tontteja on yhteensä neljä. Kullakin tontilla rakennusoikeutena on 300 k-m 2, josta loma-asunto saa olla maksimissaan 200 k-m 2. Tonttien 1-3 saunojen pinta-ala on 50 k-m 2 ja tontin 4 osalta k-m 2. Asukasmääräksi arvioitiin 5 henkilöä/ tontti eli yhteensä 20 henkilöä. Koska kohteena on vain neljän kiinteistön vesihuolto, ei laskelmissa ole tarpeen huomioida vuotovesiä tai muita yleisiä vedenkuluttajia. Vedenkulutuksen ja jätevesimäärien arvioinnissa käytettiin seuraavia perusteita: asutuksen ominaiskulutus 150 l/as*d (wc-vesien osuus 40 l/as*d) suurin vuorokausikäyttökerroin k d 2,0 suurin tuntikäyttökerroin k h 2,5 Em. mitoitustietojen perusteella vedenkulutus- ja jätevesimäärät ovat seuraavat Kesärannan ranta-asemakaava-alueella: keskimääräinen vedenkulutus ja jätevesimäärä: 3 m 3 /d ja yhtä kiinteistöä 0,75 m 3 /d) maksimivedenkulutus ja maksimijätevesimäärä: 0,17 l/s Kaksoisviemäröintijärjestelmässä wc-vesien aiheuttama jätevesimäärä olisi kaava-alueella 0,8 m 3 /d ja yhtä kiinteistöä kohti 0,2 m 3 /d Nykyisten vedenottokaivojen kapasiteetin voidaan olettaa riittävän myös tulevan käytön myötä. 4.3 Jätevesien käsittely Jätevesien käsittely tulee toteuttaa ympäristönsuojelulain mukaisesti. Koska aluetta ei ole mahdollista liittää viemäriverkoston piiriin, tulee jätevedet hoitaa kiinteistökohtaisesti. Lappeenrannan seudun ympäristötoimesta tarkastetun mukaisesti jätevesien käsittely Taipalsaaressa pohjavesialueella voidaan toteuttaa seuraavasti: a) kaikkien jätevesien johtaminen umpisäiliöön b) kaksoisviemäröintijärjestelmä; wc-vesien johtaminen umpisäiliöön ja pesuvesien (harmaavesien) suodattaminen ja maastoon johtaminen Jätevesijärjestelmän valintaan vaikuttaa merkittävästi muodostuvien jätevesien määrä. Mikäli kiinteistö on jatkuvassa ympärivuotisessa käytössä, on jätevesimäärät usein sen verran suuret, että kaikkien jätevesien umpisäiliöratkaisu on suhteellisen kallis ylläpitää. Kiinteistökohtaiset umpisäiliöt ovat yleensä kooltaan 5-10 m 3, joten säiliöiden tyhjennys tulisi toteuttaa tiheästi.

Huoltorakennuksen ja ruokalarakennuksen wc-vedet on koottu umpisäiliöön. Harmaavedet on imeytetty maahan. 4 VESIHUOLLON YLEISSUUNNITELMA 4.1 Lähtötiedot ja mitoituslaskelmat 4.

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 4 (4) Kustannustehokkaampaa on toteuttaa kaksoisviemäröintijärjestelmä siten, että wcvedet kerätään umpisäiliöön ja pesuvedet suodatetaan ja johdetaan maastoon. Kaksoisviemäröintiratkaisussa kiinteistöillä voisi periaatteessa olla yhteinen umpisäiliö, mutta tämä kuitenkin vaatisi alueella kokonaisuudessaan enemmän putkitusta ja myös pumppausta. Teknistaloudellisesti kannattavinta Kesärannan alueella on jätevesien käsittely kaksoisviemäröintijärjestelmällä kullakin tontilla omana järjestelmällä. Tarkastanut: Pekka Pesälä suunnittelupäällikkö, ins. Laatinut: Päivi Määttä projektipäällikkö, dipl.ins.

Kaksoisviemäröintiratkaisussa kiinteistöillä voisi periaatteessa olla yhteinen umpisäiliö, mutta tämä kuitenkin vaatisi alueella kokonaisuudessaan enemmän

7 Liite 1:

Samankaltaiset tiedostot

KESÄRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA

S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ KESÄRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vastineet kaavaluonnoksesta annettuihin 1 (8) Maria Auranen / Kuisma Reinikainen Sisällysluettelo